Kumman kaa, Gripen vai F-35? Hävittäjäkaupat.

[HMV]

Ja ilmavoimien tunnus vaihtaa sateenkaareksi?

[Titus]

Saab Gripen ulkona Sveitsin hävittäjätesteistä

Sveitsi on pyytänyt Saabia olemaan osallistumatta lentotesteihin.
Uutta hävittäjää ilmavoimilleen hakeva Sveitsi on pyytänyt Saabia jättäytymään pois hävittäjäehdokkaiden tulevista lentotesteistä. Sveitsin asevoimien hankintatoimiston mukaan mukana arvioinnissa ovat yhä Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia) ja Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat). Kaikki edellä mainitut koneet, mukaan lukien Saab Gripen, ovat mukana Suomen HX-hävittäjäkilvassa.

Saab on tarjonnut Sveitsille Gripen-hävittäjän tuoreinta E-versiota. Sveitsin hankintatoimisto kertoo, että useita testeihin kuuluvia tehtäviä ei olisi voitu vielä suorittaa koneella. Testien järjestäminen myöhempänä ajankohtana ei sveitsiläisten mukaan täyttäisi ehdokkaiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.

Saabin tiedotteen mukaan yhtiö jättäytyy pois, koska Sveitsi hyväksyy lentotesteihin vain täysin operatiiviseen käyttöön valmiit koneet. Saab korostaa Gripen E:n tulevan operatiiviseen käyttöön vuosia ennen kuin Sveitsin hävittäjätoimitusten olisi määrä alkaa.

https://www.verkkouutiset.fi/saab-gripen-ulkona-sveitsin-havittajatesteista/

[Faidros.]

Jashas, Israel on näköjään käyttänyt ilmaiskussa ensimmäisenä F-35:a.
Edellisen kerran Israel iski Irakiin 1981, joten isku taisi tulla täydellisestä pimennosta?
Se siitä, koneen teknisestä kyvyttömyydestä, kone on valmis operatiiviseen toimintaan.
www.verkkouutiset.fi/israelin-kerrotaan-aloittaneen-iskut-irakiin/

[Shemeikka]

Israelin kerrotaan aloittaneen iskut Irakiin

Israelin puolustusvoimat ei ole kommentoinut asiaa.

Lähteiden mukaan israelilainen F-35-hävittäjä hyökkäsi shiiojen tukikohtaan Irakissa 19. heinäkuuta.

Ehkä F-35-hävittäjä on valmis, mutta uutinen ei mitenkään vahvistettu. Lähinnä huhuja, jotka jättävät ikkunan auki toleransseille.Kone on saattanut olla muukin kuin F-35, iskun tekikin esim erikoisjoukot, iskua ei ole tapahtunut lainkaan tms.

[writer]

Jashas, Israel on näköjään käyttänyt ilmaiskussa ensimmäisenä F-35:a.
Edellisen kerran Israel iski Irakiin 1981, joten isku taisi tulla täydellisestä pimennosta?
Se siitä, koneen teknisestä kyvyttömyydestä, kone on valmis operatiiviseen toimintaan.
www.verkkouutiset.fi/israelin-kerrotaan-aloittaneen-iskut-irakiin/

Irakilla ei taida olla uusimpaa ilmatorjuntaa.

Missään ei ole testattu pärjääkö F-35 Venäjän S-400 ilmatorjunta ohjuksille.

Irakin lentokoneet taitavat myös olla hyvin vanhaa kökkö teknologiaa.

Mitkä ovat F-35 ilmataistelu ominaisuudet kun vastassa olisi Venäjän uusimmat hävittäjät?

In a press release quoted by TASS news agency, the vice-premier's office stated that Sukhoi of United Aircraft Corporation (UAC) has begun fulfilling the terms of a contract signed by UAC and the Russian government at the "Army-2019″ forum, which took place last month outside of Moscow.

"A state contract was signed at the Army 2019 international arms exhibition between the Defense Ministry of Russia and the Sukhoi Company for the delivery of a batch of Su-57 fifth-generation fighter jets. The Sukhoi has started to fulfil its contractual obligations," the statement reads.
Enjoying this article? Click here to subscribe for full access. Just $5 a month.

The Russian Ministry of Defense (MoD) will receive the "the most advanced fifth-generation multirole fighter jet, which will boost the domestic Aerospace Force's combat capabilities," the statement adds. "The first plane will be delivered to the customer before the end of 2019.

https://thediplomat.com/2019/07/government-official-russia-has-launched-production-of-su-57-stealth-fighter/

Irakin tutkat taitavat myös olla vanhaa teknologiaa eli tunnistavatko uudet tutkat F-35 paremmin?

Suomen ilmavoimathan muuten lentää usein yliäänen nopeudella tunnistamaan venäläisiä lentokoneita kun lentävät Suomenlahdella lähellä Suomen rajaa.

F-35 ei voi lentää yliäänennopeudella kuin harvoin ja lyhyitä hetkiä muuten F-35 pinta (joka tekee siitä näkymättömän ainakin perus-tutkissa) vaurioituu minkä Iso-Britannia on havainnut:

PLANE STUPID RAF's new £100million F-35 stealth fighter jets can only fly supersonic for short bursts or they'll 'crack', Pentagon warns

    By Jon Lockett

    12 Jun 2019, 20:06Updated: 13 Jun 2019, 5:53

    By Jon Lockett

THE RAF'S new F-35 fighter jet can only fly at supersonic speeds for short bursts or it may start to 'crack', according to a leaked Pentagon report.

It's been claimed the £100million Lightning II stealth jets are at risk of structural damage when hitting their top speeds of around 1,200mph.

The £100m Lightning II stealth jets will be based at RAF Marham, Norfolk

Defense News claims the problem may make it impossible for the F-35 to conduct supersonic intercepts when in combat adding there was a "risk of structural damage."

Last November it was announced Britain will double its fleet of F-35 stealth fighter jets by ordering 17 more from the States.

The reported deficiencies were first observed in late 2011 following tests where the F-35B and F-35C both flew at speeds of Mach 1.3 and Mach 1.4, it's claimed.

During one post-flight inspection in November 2011, it was discovered one jet had sustained "bubbling (and) blistering" of its stealth coating, according to the documents obtained by Defense News.

loput:
https://www.thesun.co.uk/news/9282274/raf-f-35-stealth-fighter-jet-crack-pentagon/

[Jaska Pankkaaja]

Mahtavat ovat nämä tarjokkaat

F-35 ei voi lentää yliäänennopeudella kuin harvoin ja lyhyitä hetkiä

ja JASsi ei vissiin lennä oikein ollenkaan tai ainakin riski putoamisesta on hyvin suuri ilman putinin hurttiakin..

Samat suoritusarvot olisi saavutettavissa WWII aikuisilla ropellikoneillakin 

Eiköhän tehdä Myrsky 2 valmiiksi, kopioidaan DB605 moottori Tikkakosken ilmailumuseosta ja eikös ne Myrsky 2sen kuvatkin ole siellä tallessa? Niitä vissiin tehtiinkin yksi sodan jälkeen? Ei muista.. Nyt olis kuitenkin liimat ja vanerit parempia jne.

Tai pysytään sentään jeteissä.. saksalaisillahan oli se "lentävä siipi" Horten Ho 229 jossa oli jo stealth ominaisuuksia.. sitä ei edes laitettu kymmeniin vuosiin näytille jenkkien sotamuseoon etteivät neukut varastaisi tätä hi-tekkiä, ja se oli tehtykin sota-ajan jämäkamasta , vanerista jne joten hintakin voisi olla kohallaan kun moottoreiksikin kävisi jotkut bisnes-jetin pikkukoneet..

Samat suoritusarvot ja ominaisuudet pikkurahalla vaikka tehtäisiin niitä satamäärin!
Ja kotimaisin voimin!

[Faidros.]

S-400:lla ei saatu pudotettua ainoatakaan 60-luvun Tomahawkia Syyriassa, vaikka iskusta ilmoitettiin etukäteen.
Tomahawk käyttää maastoa "piiloutumiseen" mutta tutkavaste sillä on suurempi kuin F-35:lla.
Tuli ja meni, mutta ei ainoatakaan pudotettua konetta/ohjusta S-400:lla toistaiseksi. S-400 pitää laukaista aina "johonkin" suuntaan ja se tekee tutkaohjattavalle ohjukselle merkittävän kantamahaitan. 400km:n kantama on pelkkää mainoshöpinää. Matalalla kulkeva maali löytyy 50 km:n etäisyydeltä ja keskikorkeudellakin vasta 150 km:n etäisyydellä.
Kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkälle häivehävittäjä voi tunkeutua S-400:n tutkiin, mutta todennäköisesti pidemmälle kuin vanhat ohjukset.
Juuri sen vuoksi USA ei myy Turkille F-35:ta.

Sen matkustajakoneenkin Ukrainassa ryssät tiputtivat vanhalla BUKilla.

[writer]

S-400:lla ei saatu pudotettua ainoatakaan 60-luvun Tomahawkia Syyriassa, vaikka iskusta ilmoitettiin etukäteen.
Tomahawk käyttää maastoa "piiloutumiseen" mutta tutkavaste sillä on suurempi kuin F-35:lla.
Tuli ja meni, mutta ei ainoatakaan pudotettua konetta/ohjusta S-400:lla toistaiseksi. S-400 pitää laukaista aina "johonkin" suuntaan ja se tekee tutkaohjattavalle ohjukselle merkittävän kantamahaitan. 400km:n kantama on pelkkää mainoshöpinää. Matalalla kulkeva maali löytyy 50 km:n etäisyydeltä ja keskikorkeudellakin vasta 150 km:n etäisyydellä.
Kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkälle häivehävittäjä voi tunkeutua S-400:n tutkiin, mutta todennäköisesti pidemmälle kuin vanhat ohjukset.
Juuri sen vuoksi USA ei myy Turkille F-35:ta.

Sen matkustajakoneenkin Ukrainassa ryssät tiputtivat vanhalla BUKilla.

Kun USA lähetti Tomahawkeja Syyriaan niin venäläiset EIVÄT käyttäneet S-400 niitä vastaan.

Todennäköisesti tämä johtui siitä että joko eivät halunneet kiristää tilannetta entisestään tai sitten eivät halunneet antaa Jenkeille dataa S-400 toiminnasta.

Kuvittele Trumpin reaktio jos S-400 olisi tiputtanut Trumpin Tomahawkit ja kaikki jonkun lentokentän tönön tai muun pilipali-kohteen puolustamisen takia...

Who learned more from the strikes in Syria ― America or Russia?
By: Aaron Mehta   April 20, 2018

WASHINGTON ― When the U.S., France and Britain launched 105 cruise missiles at a trio of Syrian targets April 13, all eyes were on how the vaunted air defense network in Syria would handle the weapon.

But the crown jewel of that system, Russia's highly regarded S-400, never fired. And while the older Syrian systems did appear to launch some munitions, the Pentagon claims those systems were not used until after the Western weaponry had already impacted their targets.

"Russian air defenses were energized. They were scanning.... They did not choose to engage," Marine Corps Lt. Gen. Kenneth McKenzie, the director of the Joint Staff, said during an April 19 press event. "I can tell you though that the rest of Syrian air [defense] capability, which is completely Russian-made, Russian-designed, Russian-supported, engaged extensively and comprehensively failed."

The obvious question that remains unanswered is whether Russia chose not to engage S-400s, or was simply unable to, whether because of American nonkinetic capabilities impacting those system or some other reason. Given the pre-attack notice given by the Pentagon to Russian forces through a deconfliction line, as well as the fact that no strikes were targeted at the air defenses themselves, analysts lean toward the former.

...

"The logic tree suggests we should avoid any hard conclusions, or be a little too triumphal about our ability to penetrate the S-400," Karako said. "We don't know what their passive defense measures were. I certainly caution against a hard triumphalist [conclusion] about the Russian [integrated air defense systems]."

Anton Lavrov, an analyst who tracks Russian military thinking and capabilities, said it wouldn't have made much sense to engage the Russian systems, as the "S-400 in Syria can't make a difference anyway. There are too few launchers (no more than two battalions) to intercept all or at least a majority of the hundred-missile salvo."

Because the S-400 wasn't actually used, it is unlikely the U.S. will be able to turn around and use the strikes as proof that its NATO ally Turkey should not go through with plans to purchase the system, although Pentagon spokeswoman Dana White recently said those conversations are ongoing.

But while the U.S. likely can't draw many conclusions about the S-400 from this exercise, it is possible Russia learned a lot.

"If I'm Russia, and I know you're coming, I have a choice ― do I show you my hand and show you my capabilities, or do I keep my powder dry for another day?" Karako asked. "I speculate that perhaps they kept their powder dry."

Lavrov agrees the attacks on Syria could provide Moscow a wealth of information.

"It was the best-ever opportunity for Russia to closely observe a real-life NATO massed cruise missile strike from the first row," Lavrov said. "And Russian military will learn a lot from this. Tactics, flight patterns, radar signatures of [the stealthy JASSM weapon] and so on."

loput:

https://www.defensenews.com/pentagon/2018/04/20/who-learned-more-from-the-strikes-in-syria-america-or-russia/

[Faidros.]

Tomahawkit kiersivät S-400 asemat niin kaukaa, etteivät tutkat saaneet niistä havaintoja.
Miksi venäläiset tuovat ilmapuolustusta maahan, jollei niitä tositilanteessa käytetä?
Miksi ei ainoatakaan Israelin, tai minkään muun maan konetta pudotettu koko selkkauksen aikana, vaikka ne toimivat koko ajan. Ainoat ilmatappiot taisi olla yksi venäläinen rynnäkkökone, turkkilaisten alasampumana ja venäläiseltä lantotukialukselta muutamat mereen pudonneet?

[writer]

Tomahawkit kiersivät S-400 asemat niin kaukaa, etteivät tutkat saaneet niistä havaintoja.
Miksi venäläiset tuovat ilmapuolustusta maahan, jollei niitä tositilanteessa käytetä?
Miksi ei ainoatakaan Israelin, tai minkään muun maan konetta pudotettu koko selkkauksen aikana, vaikka ne toimivat koko ajan. Ainoat ilmatappiot taisi olla yksi venäläinen rynnäkkökone, turkkilaisten alasampumana ja venäläiseltä lantotukialukselta muutamat mereen pudonneet?

Kuinka paljon iskuja olisi ollut ja mihin kohteisiin ilman että S-400 olisi ollut Syyriassa hiukan hillitsemässä iskuhaluja ja aiheuttamssa sen että dekonfliktion linjalla kerrotaan iskuista etukäteen ja iskut ovat aika toissijaisiin kohteisiin?

Venäjä yrittää olla hyvää pataa Israelin kanssa ja Israel teki iskuja vain Iranilaisia joukkoja kohtaan muistaakseni.

Kun Tomahawkit pysyvät kaukana S-400 alueesta niin silloinhan sillä S-400 on jo saavutettu aika paljon.

[Tunkki]

Kommentoin myöhässä tuohon jälkipolttoon: ei ole niin oleellista.

Mikäli en tyystin väärin muista, F-16 jolla lisätankit alla pystyy lentämään noin tunnin "full military power":lla eli pultti tiskissä.
Tyrkkää jälkipoltto päälle niin tuo tunnin soppa palaa noin kahdessa minuutissa.
Jälkipoltolla juhlitaan lähinnä tietokonepeleissä.

[kgb]

Nyt vittu oikeesti loppuu tuo mun ohjus on parempi kuin sun ohjus tai tää koko ketju lentää roskiin. Julkaisuvapaa heti.

[Supernuiva]

Oletteko havainneet, että Ilmavoimat ovat esittelemässä toimintaansa nykyään hyvin monissa tapahtumissa. Eivät he aiemmin olleet näin paljon messuilla ihmisten keskellä. Oletan, että hävittäjähankintojen tekemisen jälkeen messuilu taas saattaa hieman vähentyä. Olisiko sen jälkeen maa- tai merivoimien aika alkaa messuilla.

Hävittäjähankinnat maksavat kuitenkin käsittämättömän paljon rahaa, joka tarkoittaa lainanottoa (korkokuluineen) ja veronkorotuksia sekä VHM/N:iä koskevia julkisten menojen leikkauksia.

Siviilipuolella lentokoneet ostetaan yleensä taloudellisuus edellä, mutta nyt oletan ostettavan käyttö- sekä hankintahinnan kustannuksista välittämättä. Syystä tai toisesta luulen, että ostettava kone on jo valittu, enää on jäljellä vain perustelujen esittäminen.

Jotkut heikot signaalit ovat minusta näyttäneet siltä, että Gripenit jäävät hankkimatta. (Olisiko jopa ensimmäisenä hylätty konemalli?) Julkisuuteen on tullut liian paljon uutisia koneen heikkouksista, jotkut ilmeisesti syöttävät näitä jatkuvasti medialle.

Eurofighter lienee toinen tosiasiallisesti jo nyt hylätty, sillä mallilla on hyvin vähän asiakkaita ja kone on osin brittiläinen.

Rafaelet jäänevät myös hankkimatta, koska Suomella ei ole kovinkaan paljoa siteitä ranskankieliseen maailmaan.

Jäljelle jäävät uuden mallin Hornet ja F-35. Oma oletukseni on, että toinen näistä kahdesta on se, joka tullaan valitsemaan. Painaako valinnassa kovinkaan paljon pienten lentokenttien käyttömahdollisuus? F-35:n tarjottu variantti on kuitenkin tällä hetkellä käsittääkseni se, joka ei voi lentää kovinkaan hyvin pienille "varalaskupaikoille". Jos uusi Super Hornet on tässä parempi, niin sen ne taitavat valita. Ja jos yhteistyö on toiminut nykyhornettien valmistajan kanssa riittävän hyvin, lienee valmistajan vaihtamiselle olemassa jopa korkea kynnys.

Ennuste on kirjoitettu, katsotaan miten pieleen tämä menee.

[Faidros.]

Kun Tomahawkit pysyvät kaukana S-400 alueesta niin silloinhan sillä S-400 on jo saavutettu aika paljon.

Kyllä, olet oikeassa, mutta venäläiset pitivät ohjuksensa vain valmiustilassa, joten risteilyohjukset olisivat voineet lentää niiden yli. Sitä ei taas liittouma tiennyt etukäteen, vaikka iskun kohteet oli etukäteen ilmoitettu.
Toinen arvio on, etteivät venäläiset saaneet liittouman elektronisen häirinnän vuoksi puolustusjärjestelmäänsä toimimaan.
Kolmas arvio. Venäläiset eivät laittaneet tutkiaan päälle, jotta niiden tehokkuus/tehottomuus olisi tullut ilmi.

Se, mitä todellisuudessa tapahtui, jää tietysti arvailujen varaan.

[Faidros.]

Unkari vaihtaa Gripenit, laina-ajan loppuessa 2026, F-35:n.
F-35:n tilauskanta on tällä hetkellä lähes 2000 yksikköä.
Jos jotain edes kiinnostaa, asiasta voi käydä kurkkaamassa Usarista, Ari Pesosen blogista.

[Tunkki]

Itselläni on aina tökkinyt stealthin suhteen se että miten sen suihkumoottorin iso lämpöjälki hukataan, onnistuu se näemmä.

Moneen muuhunkin vastaa tämä: https://aviation.stackexchange.com/questions/25312/if-all-fighter-jets-become-stealthy-how-will-they-fight-each-other-in-the-futur

[Faidros.]

Taistelutehtävissä F-35:sta on jo käytetty Afganistanin iskuissa ja Israel, suoraan Libanonin pääkaupungin, Beirutin  yli, Syyriaan.
Ilmeisesti venäläistutkat ei havaitse konetta?

[Faidros.]

Moneen muuhunkin vastaa tämä: https://aviation.stackexchange.com/questions/25312/if-all-fighter-jets-become-stealthy-how-will-they-fight-each-other-in-the-futur

Muistaakseni samainen lähde uutisoi F-35:sta käytetyn Israelin suorittamissa ilmaiskuissa, konvetionaalisten hävittäjien rinnalla ja niihin ei tutkat "kiinnittyneet".
Lähi-itä on länsimaiden asetehtaiden koekenttä.

[Nikolas]

Itselläni on aina tökkinyt stealthin suhteen se että miten sen suihkumoottorin iso lämpöjälki hukataan, onnistuu se näemmä.

Northrop YF-23 on malliesimerkki siitä miten asia voidaan hoitaa.

[Hippo]

Itselläni on aina tökkinyt stealthin suhteen se että miten sen suihkumoottorin iso lämpöjälki hukataan, onnistuu se näemmä.

Northrop YF-23 on malliesimerkki siitä miten asia voidaan hoitaa.

Tuokin oli sentään ihan oikea hävittäjä. Huippunopeus mach 2,2, supercruise mach 1,6. F-35 huippunopeus jälkipoltolla mach 1,6, köyhää😞😄

[Supernuiva]

^Mikä lienee syynä siihen, että uuden mallin Hornetia ei pidetä tässä ketjussa vaihtoehtona, eikä siitä keskustella ainakaan kovinkaan paljoa?

F-35:n tarjottu variantti kun ei ymmärtääkseni sovellu oikeastaan lainkaan pikkukenttien eli varalaskupaikkojen käyttöön? Jotkut maat ovat valinneet F-35:sta sen variantin, joka pystyy operoimaan ketterästi myös pikkukentiltä. Miksi ei Suomi?

[Tulevaisuus]

Olen tätä ketjua selaillut ja en osaa sanoa mikä olisi paras ostos mutta se on pistänyt silmään että on kyllä aivan pyörryttävän kalliita laitteita. Nähtävästi tappovehkeitä sitten tarvitaan, kyllä on taas veron maksua edessä.
Ihan heittona: hankitaan ydinase näillä rahoilla koska onko joku kuullut että niillä vasrustautuneeseen maahan olisi hyökätty joskus.
Loppurahoilla sitten muutama tunnistus hävittäjä.
Eikö kukaan tajua ettei tänne tarvitse hyökätä, riittää kun avaa rajat. Suomi on samantien polvillaan. Tämä asia on kyllä mahdollisen vihollisen tiedossa.

[Supernuiva]

^No hävittäjät tarvitaan jo pelkästään äärioikeiston aiheuttaman uhan vuoksi. Kysykää vaikka Liltä, joka ymmärtääkseni kannattaa hallituksessa uusien hävittäjien ostamista.

[toumasho]

Olen tätä ketjua selaillut ja en osaa sanoa mikä olisi paras ostos mutta se on pistänyt silmään että on kyllä aivan pyörryttävän kalliita laitteita. Nähtävästi tappovehkeitä sitten tarvitaan, kyllä on taas veron maksua edessä.
Ihan heittona: hankitaan ydinase näillä rahoilla koska onko joku kuullut että niillä vasrustautuneeseen maahan olisi hyökätty joskus.
Loppurahoilla sitten muutama tunnistus hävittäjä.
Eikö kukaan tajua ettei tänne tarvitse hyökätä, riittää kun avaa rajat. Suomi on samantien polvillaan. Tämä asia on kyllä mahdollisen vihollisen tiedossa.

Ydinase ei riitä, tarvitaan "nuclear triad", eli vaihtoehtoisia ydinaseen toimitusjärjestelmiä. Eli pitäisi käynnistää massiivinen ohjusohjelma, jossa rakennetaan mannertenvälisiin lentoihin kykeneviä ja tarkkaan navigoivia raketteja, ydinsukellusveneitä omine ydinohjuksineen ja niitä lentokoneita sekä niihin laitteistoja, joilla kyetään ydinpommittamaan. Tätä se Pohjois-Koreakin tavoittelee.

Ei siis riitä pelkkä pommi, vaan pitää olla luotettavaa ja hyvin piiloutuvaa toimituskalustoa myös. Kumpaistakaan eivät ole norkit saaneet toimimaan kunnolla, koska jutut maksavat kukin osallaan miljardeja. Vaativat myös täydellistä teknologiasektoria varsinkin elektroniikan osalta, jota Pohjois-Koreassa ei ole.

Koska Suomi on ydinsulkusopimuksen allekirjoittanut maa, niin joutuisimme heti samaan tilanteeseen kuin Pohjois-Korea, jos käynnistäisimme oman ydinaseen kehitystyön ja jäisimme siitä kiinni. Talouspakotteet, jotka pahenisivat asteittain, romahduttaisivat meidän elintason. Ei hyvä diili.

Pelkkä ydinräjähteen kehitystyö ja rakentaminen olisi useiden miljardien eurojen ponnistus, koska nykysillä reaktoreilla ei kyetä tuottamaan plutoniumia niin, että se olisi pommikelpoista. Pitäisi joko rakentaa uraanin rikastuslaitos pommikelpoisen uraanin luontia varten, tai plutoniumin tuotantoon erikoistunut reaktori. Väitän, että F-35 hävittäjiä voidaan ostaa 100kpl ja ollaan edelleen 1/10 hinnassa siitä, mitä oman ydinaseen ja sitä varten tehtyjen muiden järjestelmien kehitys maksaa.

Asia, jota pitäisi nyt jo  täällä Suomessa tutkia, ovat sähkömagneettiset raidetykit. Mikäli jenkkien sähkömagneettiset tykit tulevat osaksi heidän asejärjestelmiään, niin samoja tänne kiitos. Niillä voidaan torjua kaikkea aina ballistisista ohjuksista yksittäisiin maakohteisiin asti. Erittäin kustannustehokas tapa estää vihollista toimimasta.

[Supernuiva]

^Suomessa oli yritetty oman ydinaseen valmistamista muistaakseni 1970-luvun aikana. Tietotaito ei riittänyt, ja muistaakseni projektissa oli mukana korkeintaan vain 3-4 henkilöä. Kaiketi asiasta tiesivät Kekkonen ja projektissa mukana olleet.

Kaikki lopetettiin hiljaisuudessa, koska pommia ei saatu aikaiseksi. Tästä ei vieläkään puhuta kovinkaan paljoa, asiasta vaietaan.

Lisäksi on hyvin paljon huhuja siitä, että monissa muissa valtioissa vastaavat kokeilut ovat onnistuneet, vaikka nämä valtiot eivät ole virallisesti ydinasevaltioita. Israelia pidetään varmana, mutta lisäksi huhutaan myös muista.

[pectus3]

MiG-21 F-13 -hävittäjähankinnan vaikutus Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoulutukseen vuosina 1962-1977

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210299531
MiG-21 F-13 -hävittäjät hankittiin vuonna 1963. MiG-koneiden saapuminen Suomeen
vaikutti suuresti ilmavoimien hävittäjälentokoulutukseen. Uusien torjuntahävittäjien
käyttöönotto, lentokoulutus ja infrastruktuurin rakentaminen oli suuri haaste Suomen
ilmavoimille. Tässä tutkielmassa on tavoitteena selvittää vaikutuksia ja muutoksia, joita
MiG-21 F-13 -hävittäjähanke aiheutti Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoulutukseen.
Tutkielmassa keskitytään myös hävittäjälentokoulutuksessa, lentokoulutusohjelmissa ja
infrastruktuurin rakentamisessa ilmenneisiin ongelmiin ja kehityksiin.

Tutkielman lähdeaineistona ovat alan kirjallisuus, tutkielma, proseminaarin käsikirjoitus ja
kaksi haastattelua. Tutkimusmenetelmä on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä.
Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä tarkoittaa sitä, että kirjallisuuslähteiden ja haastattelujen
avulla pyritään löytämään vastaukset pää- ja alakysymyksiin.

Suomalaiseen hävittäjälentokoulutukseen suurina muutoksina tulivat MiG-koneiden
suorituskyky ja aseistus. Uuden torjuntahävittäjän suoritusarvot, erityisesti nopeus ja
lentokorkeus, olivat muokkaamassa lentokoulutusta. MiG-koneiden mukana Suomeen saatiin
ensimmäiset puolustukselliset ohjukset. Uuteen torjuntahävittäjään tarvittavan ammattitaidon
puute oli suuri haaste. Lentokoulutuksen alku oli hidasta, ja siihen vaikuttivat kokemuksen
vähäisyys uuteen koneeseen, suomenkielisten ohjekirjojen puute ja resurssipula.
Kokemuksen lisääntyessä lentokoulutus saatiin toimivaksi kokonaisuudeksi, ja
suomenkieliset lentokoulutusohjelmat valmistuivat. Resurssipula vaikutti hidastavasti
lentokoulutukseen, tekniseen huoltoon ja infrastruktuurin rakentamiseen.

Jos suomalaiset lentäjät olisivat koelentäneet MiG-21 F-13 -koneet ennen niiden ostamista,
olisi ohjekirjojen laatiminen voitu aloittaa aikaisemmin. Suomalaiset ohjekirjat olisivat
nopeuttaneet koulutuksen alkua ja kehitystä. Ilman resurssipulaa ja lentotuntikiintiöitä
lentokoulutus olisi edennyt ja kehittynyt nopeammin. Huolto ja infrastruktuurin
rakentaminen olisi helpottunut huomattavasti, jos rahaa olisi ollut niiden parantamiseen.
Kokoelmat
Opinnäytteet [2072]
SELAA KOKOELMAA
Nimekkeet
Tekijät
Julkaisuajat
Asiasanat
Uusimmat
Sivukartta
OMAT TIEDOT
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
PL 7 (Santahamina-talo, Santahaminantie 2)
00861 HELSINKI
p. 0299 530 177 (Aukioloaikoina)
e-mail. kirjasto.mpkk(at)mil.fi
Kaukopalvelu: e-mail. kirjastonkaukopalvelu.mpkk(at)mil.fi

https://www.doria.fi/handle/10024/84947



MiG-hävittäjien hankintojen, versioiden ja käyttöönoton vaikutukset suomalaiseen hävittäjätorjuntakykyyn vuosina 1962-1982
Kajava, Tomi (2018)


Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233301
Suomen ilmavoimien lentokaluston tilanne oli heikko 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa. Tilanne oli hyvin kriittinen, sillä toisen maailmansodan jälkeen lentokoneiden tekniikan kehitys on ollut merkittävää. 1960-luvun alussa Suomen ilmavoimat aloitti toimenpiteet nykyaikaisen hävittäjän hankkimiseksi. Maailmalle oli tuohon aikaan tullut uuden sukupolven hävittäjiä, jotka toimivat ääntä nopeammin ja aseinaan ohjukset. Säilyttääkseen uskottavan hävittäjätorjuntakyvyn oli Suomen päivitettävä hävittäjäkalustoaan. Eri vaiheiden jälkeen ostettiin Neuvostoliitosta MiG-21F-13-hävittäjiä. MiG-versioita oli useita ja kalusto oli käytössä Suomen ilmavoimilla yhteensä 36 vuotta.

Tutkielman tehtävänä on selvittää päätutkimuskysymyksen avulla, minkälainen vaikutus MiG-hävittäjien hankinnoilla, versioilla ja käyttöönotolla oli suomalaiseen hävittäjätorjuntakykyyn vuosina 1962–1982. Lisäksi alatutkimuskysymysten avulla tutkielmassa selvitetään miksi ja mitä uhkaa vastaan MiG-hävittäjiä hankittiin Suomeen, minkälainen vaikutus eri versioilla oli hävittäjätorjuntakykyyn ja miten MiG-koneiden käyttöönotto toteutettiin Suomessa.

Tutkielma on toteutettu laadullisena alkuperäislähteisiin ja kirjallisuuteen pohjautuvana tutkielmana. Tutkielmassa pyritään aineistolähtöiseen tutkimukseen mahdollisimman perusteellisesti ja lisäksi käytetään teoriasidonnaista lähestymistapaa aineistoon eli abduktiivista päättelyä. Tutkielman näkökulma on hävittäjätorjuntakyvyn kehittyminen. Tutkielmassa käytetään lähdeaineistona aihealueen arkistolähteitä, kirjallisuutta ja internet-lähteitä.

Tutkielman perusteella MiG-hävittäjien hankinnoilla, versioilla ja käyttöönotolla oli todella merkittävä vaikutus suomalaiseen hävittäjätorjuntakykyyn vuosina 1962–1982. MiG-hankinnoilla nostettiin suomalaisen ilmapuolustuksen taso uskottavammaksi. Hävittäjätorjuntakyky alkoi MiG-koneiden ansiosta vastata ilmavoimille asetettuihin tehtäviin ja oli tasapainossa vallitsevaan uhkaan nähden. Eri MiG-versiot ovat olleet nostamassa eri paino-arvoilla hävittäjätorjunnan tasoa eli hävittäjätorjuntakykyä. Tämä tapahtui eri versioilla joko teknillisen kehittyvyyden tai lentokoulutuksen tehostamisen ansiosta. Käyttöönotto alkoi huonosti, mihin vaikuttivat resurssipula, henkilöstöpula ja niin ohjaajien kuin mekaanikkojen ammattitaidon puute. Pienin askelin käyttöönotto yhdessä ympärille rakentuneen infrastruktuurin kanssa alkoi tuottaa tulosta ja kaikessa toiminnassa päästiin lopulta hyvälle tasolle tutkielman ajanjaksoa tarkastellessa. MiG-koneet yhdessä Draken-koneiden kanssa olivat nostamassa Suomen ilmavoimat kalustollisesta aallonpohjasta uskottavaksi hävittäjätorjuntakyvyn kehittäjäksi eli maaksi, jonka hävittäjätorjuntakyky kestää myös kansainvälisen vertailun.
Kokoelmat
Opinnäytteet [2072]
SELAA KOKOELMAA
Nimekkeet
Tekijät
Julkaisuajat
Asiasanat
Uusimmat
Sivukartta
OMAT TIEDOT
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
PL 7 (Santahamina-talo, Santahaminantie 2)
00861 HELSINKI
p. 0299 530 177 (Aukioloaikoina)
e-mail. kirjasto.mpkk(at)mil.fi
Kaukopalvelu: e-mail. kirjastonkaukopalvelu.mpkk(at)mil.fi


https://www.doria.fi/handle/10024/160376




Yhdysvaltalaisten taktisten lentokoneiden taistelunkestävyys Vietnamin sodassa
Pietiläinen, Mikko (2015)
.2 POHJOIS-VIETNAMIN HÄVITTÄJÄTORJUNTA ............................................................................................. 21 4.2.1 MiG-hävittäjät Yhdysvaltojen hävittäjiä vastaan Operation Rolling Thunderin aikana ................ 21 4...
muuttuivat ilmataistelujen kannalta merkittävästi. Taisteluun tuotiin kahdeksan F-4D-hävittäjää, jotka olivat varustettu APX-80-järjestelmällä. Järjestelmä oli suunniteltu vastaanottamaan MiG-hävittäjien IFF-signaalia. Tämän järjestel- män ansiosta...
Tiedostoon pääsyä rajoitettu


Ensimmäisten MiL Mi-8 -kuljetushelikoptereiden hankinta ja käyttöönotto
Nikkinen, Riku (2017)
Tutkimus käsittelee kahden ensimmäisen Mi-8-helikopterin hankintaa ja käyttöönottoa Helikopterilentueessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miksi Puolustusvoimille hankittiin Mi-8-helikoptereita, mitkä seikat vaikuttivat sen hankintaan ja...


Yhdysvaltalaisten taktisten lentokoneiden taistelunkestävyys Vietnamin sodassa
Pietiläinen, Mikko (2015)
https://www.doria.fi/handle/10024/119845



Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201601132552
Tutkimuksessa käsitellään Vietnamin sotaa, ja sodassa käytettyjen taktisten lentokoneiden taistelunkestävyyttä. Vietnam muutti ilmasodankäynnin luonnetta. Se on ensimmäinen sota, jossa käytettiin ilmatorjuntaohjuksia ja elektronista häirintää tutkia kohtaan, lisäksi se muutti radikaalisti Yhdysvaltojen ilmasodankäynnin taktista näkökulmaa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin taistelunkestävyyden kehitystä seuraavista osa-alueista: voimankäytön säädökset, lentokoneiden ja erityisesti niiden järjestelmien kehittyminen, elektroninen vai-kuttaminen ilmapuolustukseen, sekä ilmataistelutaktiikoiden muutokset. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: "Miten Yhdysvaltojen taktisten lentokoneiden taistelunkestävyys ke-hittyi Vietnamin sodassa?" Alatutkimuskysymyksiä ovat:
1. Miten voimankäytön säädökset vaikuttivat ilmataisteluun?
2. Miten järjestelmiä kehitettiin sodan aikana?
3. Miten elektronista vaikuttamista hyödynnettiin koneiden selviytymisen parantamiseksi?
4. Miten hyökkäyskokoonpanoja ja taktiikoita muutettiin sodan aikana?
5. Millainen oli lentokoneiden uhka taistelukentällä ja miten näiden uhkien vaikutusta pyrittiin minimoimaan?
Tutkimuksessa käytettiin päämenetelmänä sisällön analyysiä. Kyseessä oli perinteinen historiantutkimus, jossa tehdään johtopäätöksiä lähdeaineiston pohjalta.
Tutkimuksen perusteella havaittiin voimankäytön säädösten asettamat rajoitteet ja niiden raukeamisen jälkeinen nopean reagointikyvyn kehittyminen, konekaluston kehittäminen taistelukokemusten pohjalta, elektronisen vaikuttamisen suuri merkitys suojauduttaessa ilmatorjuntaa vastaan, lentomuodostelmien hyödyntäminen hämäämisessä ja omien lentoko-neiden vahvuuksien hyödyntäminen ja vihollisen nopea reagointi muutokseen.
Kokoelmat
Opinnäytteet [2072]
SELAA KOKOELMAA
Nimekkeet
Tekijät
Julkaisuajat
Asiasanat
Uusimmat
Sivukartta
OMAT TIEDOT
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
PL 7 (Santahamina-talo, Santahaminantie 2)
00861 HELSINKI
p. 0299 530 177 (Aukioloaikoina)
e-mail. kirjasto.mpkk(at)mil.fi
Kaukopalvelu: e-mail. kirjastonkaukopalvelu.mpkk(at)mil.fi



Ensimmäisten MiL Mi-8 -kuljetushelikoptereiden hankinta ja käyttöönotto
Nikkinen, Riku (2017)

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098012
Tutkimus käsittelee kahden ensimmäisen Mi-8-helikopterin hankintaa ja käyttöönottoa Helikopterilentueessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miksi Puolustusvoimille hankittiin Mi-8-helikoptereita, mitkä seikat vaikuttivat sen hankintaan ja miten hankintaprosessi eteni uuden helikopterin tarpeesta aina Mi-8-helikoptereiden käyttöönottoon asti.
Tutkimus on toteutettu laadullisena kirjallisuus- ja asiakirjatutkimuksena. Tutkimuksen analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen lähteinä on käytetty Kansallisarkiston alkuperäislähteitä sekä kirjallisuuslähteitä. Tutkimuksen kannalta tärkein lähdemateriaali on ollut Ilmavoimien esikunnan eri toimistojen sekä puolustusministeriön asiakirjalähteet.
Puolustusvoimien ensimmäiset helikopterit ostettiin Neuvostoliitosta vuonna 1961. Niiden merkitys oli suuri helikopteritoiminnan aloittajana. Toiminta kehittyi 1960-luvulla paljon ja helikoptereiden tarjoamat mahdollisuudet eri aselajeille huomattiin. Hyvät kokemukset neuvostoliittolaisista helikoptereista puolsivat seuraavan helikopterityypin ostoa Neuvostoliitosta. Idänkauppa oli kehittynyt Neuvostoliiton myöntämän tavaraluoton kautta ja siten Puolustusvoimille hankittiin paljon materiaalia Neuvostoliitosta. Puolustusvoimien materiaalinhankintaohjelmat painottivat ilmapuolustuksen parantamista 1970-luvulla, jolloin myös Mi-8- helikopterit ostettiin.
Mi-8-helikopteri ostettiin lopulta vuonna 1973 ilman suurempaa vertailua tarjolla olleeseen länsimaiseen kalustoon. Lisäksi Mi-8-helikopteria ei lähteiden perusteella koelennetty ollenkaan ennen ostopäätöstä. Tämä kertoo valinnan neuvostoliittolaisesta helikopterista olleen selvillä jo ennen hankintaprosessin alkua. Hankinnan jälkeen Mi-8-helikopteri todettiin kuitenkin ominaisuuksiensa puolesta nykyaikaiseksi ja Suomen aikaisempia helikoptereita paljon kehittyneemmäksi ja monipuolisemmaksi. Myöhemmin tehdyn vertailun perusteella Mi-8:n todettiin olevan vastaavia länsimaisia helikoptereita halvempi vaihtoehto sekä sopivan paremmin Suomen olosuhteisiin.
Mi-8-helikoptereiden hankinta vaikutti paljon Helikopterilentueen toimintaan ja organisaatioon. 1970-luvun alussa helikopterilentäjiä ja mekaanikkoja oli vähän ja uusien helikoptereiden oston myötä tarve kasvoi entisestään. Helikopterilentueen toimintakenttä laajeni uusien helikoptereiden tarjoamien mahdollisuuksien myötä. Mi-8:n myötä Helikopterilentueella oli mahdollisuus suorittaa meripelastusta ja myös ympärivuorokautista pelastuspäivystystä alettiin miettiä. Mi-8-helikopteri vei Puolustusvoimien helikopteritoiminnan täysin uudelle tasolle monipuolisuutensa ja toimintavarmuutensa myötä.
Kokoelmat
Opinnäytteet [2072]
SELAA KOKOELMAA
Nimekkeet
Tekijät
Julkaisuajat
Asiasanat
Uusimmat
Sivukartta
OMAT TIEDOT
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
PL 7 (Santahamina-talo, Santahaminantie 2)
00861 HELSINKI
p. 0299 530 177 (Aukioloaikoina)
e-mail. kirjasto.mpkk(at)mil.fi
Kaukopalvelu: e-mail. kirjastonkaukopalvelu.mpkk(at)mil.fi

https://www.doria.fi/handle/10024/143557

[Tulevaisuus]

Ostetaan näitä laitteita sitten mistä vaan niin siinä samassa muodostuu kuin huomaamatta alisteinen suhde myyjä tahoon. Laitteiden käyttöikä on kymmeniä vuosia ja sinä aikana voi muuttua asia jos toinenkin, miksi tätä asiaa ei mietitä hieman enemmän, ei näiden laitteiden osia myy kuka vain. Osia myy se taho joka valmistaa ja siinä maassa asiat voivat kääntyä niin ettei kauppa olekkaan itsestäänselvyys. Tälläiset vehkeet ja ja niiden toimivuus perustuu uskoon siitä että myyjä on kymmeniä vuosia myötämielinen. Mitä jos ei ole, mitäs sitten?

[Ajatolloh]

S-400:lla ei saatu pudotettua ainoatakaan 60-luvun Tomahawkia Syyriassa, vaikka iskusta ilmoitettiin etukäteen.
Tomahawk käyttää maastoa "piiloutumiseen" mutta tutkavaste sillä on suurempi kuin F-35:lla.
Tuli ja meni, mutta ei ainoatakaan pudotettua konetta/ohjusta S-400:lla toistaiseksi. S-400 pitää laukaista aina "johonkin" suuntaan ja se tekee tutkaohjattavalle ohjukselle merkittävän kantamahaitan. 400km:n kantama on pelkkää mainoshöpinää. Matalalla kulkeva maali löytyy 50 km:n etäisyydeltä ja keskikorkeudellakin vasta 150 km:n etäisyydellä.
Kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkälle häivehävittäjä voi tunkeutua S-400:n tutkiin, mutta todennäköisesti pidemmälle kuin vanhat ohjukset.
Juuri sen vuoksi USA ei myy Turkille F-35:ta.

Sen matkustajakoneenkin Ukrainassa ryssät tiputtivat vanhalla BUKilla.

Ilmahorjunnasta en kovin paljoa käsitä mutta fysiikasta sentään jotain.

Kun sanotaan , että ohjus jaksaa lentää 400 km niin näin perusinsinöörin logiikalla siitä on pääteltävissä, että ohjus on helvetin iso ja raskas pötikkä. Koska polttoaine.

Iso ja raskas pötikkä ei ole kovin ketterä käännöksissä.

Olen antanut ymmärtää, että S-400 on alunperin kehitetty tiputtamaan jenkkien AWACS ilmavalvonta ja ilmasodanjohtokoneita.AWACSit ovat tyypillisesti jumbojetin tapaisia "busseja", jotka lentävät 200-300 km päässä tositoimista ja "rintamasta", oletetusti turvassa pelkän etäisyyden vuoksi. Tavanomainen ilmataisteluohjus kun ei 200 km jaksa lentää. Mutta S-400 jaksaa ja siihen se minun käsittääkseni kehitettiin, rökittämään takarintaman AWACSeja.

Voiko tuollaisella isolla ja raskaalla kynttilällä torjua tehokkaasti pieniä ja ketteriä hävittäjiä, niin sen saapi joku minua viisaampi kertoa. Itse vähän epäilen, että joka hommaan tarvitaan omanlaisensa työkalu.

Mitä tulee hävittäjiin, niin eikö se ole tärkeintä että se on halpa, nousee nopeasti 10 kilometriin, kuikee lujaa ja kantaa ison ja monipuolisen aselastin. Mistään stealthista ei kannata maksaa mitään koska puolustajan ilmasota on lähinnä ilmataisteluohjusten kymppikilometriin nostamista ja sen jälkeen laukaisu. Jonkun pitää toki maalia maalata, mutta eikös Gripen ole siinä lajissa pätevä? Maalin voi maalata joku toinen kone kuin mikä ne ohjukset laukaiseen, kiitos Gripenin edistyneen datalink-järjestelmän. Samaa on toki tullut jenkkikoneisiinkin tarjolle, mutta kuulemma ruotsalaisten on edelleen astetta pätevämpi koska sitä on kehitetty pidempään.

Samoin Gripeniin saa maailman edityneimmäin BVR-ilmataisteluohjuksen, Meteorin. Toki ilmataistelu on muutakin, kuin omistaa paras työkalu hommaan eli ohjus. Mutta aika iso osa siitä on kuitenkin, että se millä isketään, on terävä ja tappava. Siis ohjus.

https://www.quora.com/Which-missile-is-superior-in-terms-of-performance-the-MBDA-Meteor-or-the-AIM-120D-AMRAAM

Konehan on ilmataisteluissa lähinnä sivuseikka, ohjuslavetti ja taistelunjohtokeskus. Onko siinä pinnassa stealth-mönjää ei ole niin iso asia kuin mitä sitä on hehkuteltu. Pakko se on sitäpaitsi stealth-koneellakin tehdä ns. evasive maneuver kun näkee että vanja on laukaissut R-77 Vimppelit matkaan sinua kohti. Tällöin F-35 hitaus saattaa lentäjää vähän tai aika paljonkin vituttaa. Yksi vakio tapa nykyajan ilmataistelussa on nimittäin juosta ohjusta karkuun ja yrittää ajattaa sen polttoaine loppuun. Jos on hidas ruuhi alla, niin voi ehtiä tulla noutaja ennenkuin ohjuksesta loppuu löpö.

[Ajatolloh]

Tälläiset vehkeet ja ja niiden toimivuus perustuu uskoon siitä että myyjä on kymmeniä vuosia myötämielinen. Mitä jos ei ole, mitäs sitten?

Hyvin puhuttu.

Iranin ilmavoimat on elävä esimerkki siitä kuinka käy kun välit järjestelmätoimittajan kotimaan kanssa menevät bänks.

[Hippo]

Mitä tulee hävittäjiin, niin eikö se ole tärkeintä että se on halpa, nousee nopeasti 10 kilometriin, kuikee lujaa ja kantaa ison ja monipuolisen aselastin. Mistään stealthista ei kannata maksaa mitään koska puolustajan ilmasota on lähinnä ilmataisteluohjusten kymppikilometriin nostamista ja sen jälkeen laukaisu. Jonkun pitää toki maalia maalata, mutta eikös Gripen ole siinä lajissa pätevä? Maalin voi maalata joku toinen kone kuin mikä ne ohjukset laukaiseen, kiitos Gripenin edistyneen datalink-järjestelmän. Samaa on toki tullut jenkkikoneisiinkin tarjolle, mutta kuulemma ruotsalaisten on edelleen astetta pätevämpi koska sitä on kehitetty pidempään.

Samoin Gripeniin saa maailman edityneimmäin BVR-ilmataisteluohjuksen, Meteorin. Toki ilmataistelu on muutakin, kuin omistaa paras työkalu hommaan eli ohjus. Mutta aika iso osa siitä on kuitenkin, että se millä isketään, on terävä ja tappava. Siis ohjus.

https://www.quora.com/Which-missile-is-superior-in-terms-of-performance-the-MBDA-Meteor-or-the-AIM-120D-AMRAAM

Konehan on ilmataisteluissa lähinnä sivuseikka, ohjuslavetti ja taistelunjohtokeskus. Onko siinä pinnassa stealth-mönjää ei ole niin iso asia kuin mitä sitä on hehkuteltu. Pakko se on sitäpaitsi stealth-koneellakin tehdä ns. evasive maneuver kun näkee että vanja on laukaissut R-77 Vimppelit matkaan sinua kohti. Tällöin F-35 hitaus saattaa lentäjää vähän tai aika paljonkin vituttaa. Yksi vakio tapa nykyajan ilmataistelussa on nimittäin juosta ohjusta karkuun ja yrittää ajattaa sen polttoaine loppuun. Jos on hidas ruuhi alla, niin voi ehtiä tulla noutaja ennenkuin ohjuksesta loppuu löpö.

Eniromainen kommentti. Vaikka mitä sanotaan, on koneen fyysiselläkin suorituskyvyllä merkitystä ilmataistelussa. Myös stealhin hyöty puolustajalle on kyseenlainen, hyökkääjä varmaankin seuraa ilmatilaamme awacseilla, jotka näkevät stealthit joka tapauksessa. Aktiivinen tutkahäirintä suojaa todennäköisesti paremmin koneitamme.

Ja kun vielä todennäköisin skenaario koneiden käytölle on tunnistuslentotoiminta, olisi hassua, että siihen valittaisiin kaikkein hitain kone.