Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Tomatoface]

Itse olen taas antanut opettajatuttavieni itselleni kertoa, että nykykouluissa luonnontieteet jylläävät sivistysaineiden kustannuksella.

Haluaisin kuulla käsityksesi sivistysaineista.

Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.

?

[newspeak]

Pääministeri Antti Rinteen eilinen kannanotto hallitusohjelman pakolliseen ylioppilasruotsiin oli kieltämättä moniselitteisyydessään ihailtava:

Toimittaja
Näinä päivinä kiinnostaa myös ruotsin kielen pakollisuus yo-tutkinnossa. Miksi se nyt taas on tärkeää?

Pääministeri Antti Rinne
Tuolla todetaan hallitusohjelmassa, että selvitetään tätä. Että meillähän on just viime syksynä tullut voimaan ylioppilastutkintouudistus, jossa on viisi pakollista ainetta, jotka on kirjoitettavana. Nyt sitten tutkitaan, että voitaisiinko toinen kotimainen kieli – on se sitten suomi tai ruotsi – nostaa tällaiseksi pakolliseksi aineeksi tulevaisuudessa, että...

Toimittaja [keskeyttää]
Mitä itse ajattelette?

Pääministeri Antti Rinne
Mä olen sitä mieltä, että kielitaidon lisääminen suomalaisille nuorille on äärettömän tärkeätä. Tämä maailma muuttuu niin nopeeseen tahtiin, että on hyvä osata monia kieliä.

Eli pakkoruotsi vai vapaa kielivalinta?

Hallituksen tahdoton tahtotila tässä asiassa on tullut jo aika selväksi, mutta ei ole mitään syytä olla käyttämättä tätä hallitusohjelman kirjausta hallituspuolueita vastaan, kunnes ne alkavat hädissään selitellä kaikenlaista.

Kieliä on tosiaan aina hyvä osata, mutta miksi sillä tarkoitetaan aina pakkoruotsia, jolla on muutenkin keinotekoinen erityisasema opetusjärjestelmässämme.

[Nuivinator]

Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.

?

Ehkä niin. Minulle ei aivan täysin ala-asteella selvinnyt se, miksi Kreikan ja vähäisissä määrin myös Rooman jumaltaruston opettelu historiantunneilla oli niin oleellista. Jos nyt noiden maiden historia on jotenkin oleellista suomalaisille ala-asteelaisille, niin ehkä kuitenkin ennemminkin vaikka Sokrateen ja Neron touhut kuin Juppiterin ja Zeuksen.

Paljon mieelluummin olisin kuitenkin oppinut esimerkiksi Suomen historiaa. En muista ala-asteella, yläasteella tai lukiossa kuulleeni kertaakaan mainittavan esimerkiksi Pöjän kulttuuria tai jätinkirkkoja. Tulimpahan sitten joskus lukeneeksi esimerkiksi Suomen historian pikkujättiläisen ja Kokkolan pitäjän yläosan historian. Ennen ylioppilaskirjoituksia taisin lukea The Oxford Illustrated History of Medieval Europen.

[Tavan]

Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.

?

Nykymuotoinen tunnustukseton uskonnonopetus on pitkälti kuvailemasi mukaista turhaketta.

Perinteinen tunnustuksellinen uskonnonopetus taas oli äidinkielen ohella tärkein oppiaine koulussa. Koko väestö sai tunnustuksellisessa uskonnonopetuksessa toimivan maailman- ja elämänkatsomuksellisen kehyksen sekä eettisen mallin, joka sitoi kansan yhteen ja ehkäisi elämäntuskaa, eksyneisyyttä ja ahdistusta.

[Pkymppi]

Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.

?

Nykymuotoinen tunnustukseton uskonnonopetus on pitkälti kuvailemasi mukaista turhaketta.

Perinteinen tunnustuksellinen uskonnonopetus taas oli äidinkielen ohella tärkein oppiaine koulussa. Koko väestö sai tunnustuksellisessa uskonnonopetuksessa toimivan maailman- ja elämänkatsomuksellisen kehyksen sekä eettisen mallin, joka sitoi kansan yhteen ja ehkäisi elämäntuskaa, eksyneisyyttä ja ahdistusta.

Uskonnon opetus liittyi aikanaan  vallankäyttöön. Julkinen valta käytti kirkkoa välineenä hallita kansaa.
  Venäjän keisari rakennutti aikanaan kirkon kumpaankin päähän Suomea, ikäänkuin vahvistaakseen valtaansa ja toisaalta verotusoineuden. Ensin hän rakensi Senaatintorin kirkon ja hieman myöhemmin  Utsjoen kirkon.

[newspeak]

Uskonnon opetus liittyi aikanaan  vallankäyttöön. Julkinen valta käytti kirkkoa välineenä hallita kansaa.
  Venäjän keisari rakennutti aikanaan kirkon kumpaankin päähän Suomea, ikäänkuin vahvistaakseen valtaansa ja toisaalta verotusoineuden. Ensin hän rakensi Senaatintorin kirkon ja hieman myöhemmin  Utsjoen kirkon.

Uskonnon ja vallankäytön yhteyttä ei käy kiistäminen. Edustaahan uskonto ihmisen suhdetta maailmaan ja valtaa omaan itseensä. Vallanpitäjien kiinnostus uskontoa kohtaan ei tule koskaan katoamaan, sillä aidosti uskonnotonta ihmistä ei ole olemassakaan, ellei puhuta sitten sellaisista henkilöistä, jonka vaikean vammaisuuden takia ovat eläimen tasolla tai eläimiäkin alempia. Uskonto ei koskaan tule katoamaan mihinkään. Se vain muuttaa muotoaan.

Kielet ovat myös vallankäytön väline. Hallitsemalla kieltä vallanpitäjät hallitsevat tietoa. Pakkoruotsi on yksi näistä keinoista. Sen voi ehkä ajatella sitovan meidät osaksi Pohjoismaita, mutta vaikka ruotsalaisten iltapäivälehtien silmäily kuinka viihdyttävää olisikin, Suomi on osa EU:ta ja siksipä onkin parempi, että työkalupakista löytyy saksa, ranska, italia ja espanja englantia toki unohtamatta. Käännöskoneiden täyttämässä verkkoympäristössä puutteellisen kielitaidon aiheuttamat esteet madaltuvat, mutta ne eivät suinkaan katoa, sillä osa tiedosta väistämättä katoaa käännöksessä.

[Chiaroscuro]

Itse olen taas antanut opettajatuttavieni itselleni kertoa, että nykykouluissa luonnontieteet jylläävät sivistysaineiden kustannuksella.

Haluaisin kuulla käsityksesi sivistysaineista.

Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.

?

Se, mikä on yhdelle hyödyllinen, ei ole sitä toiselle. Ymmärrän toki, että joku DI pärjää mainiosti olematta sivistynyt.

[Golimar]

Kylällä jossa asuin lapsena oli ruotsinkielistä porukkaa ja jos olisin ollut fiksu niin olisin pyytänyt heitä opettamaan minulle ruotsia ja olisin opiskellut ruotsia itsekseni sekä vaihtanut nimeni täysi-ikäisenä ruotsalaiseksi, silloin olisin päässyt yliopistoon ja minusta olisi tullut jonkun viraston ylijohtaja, nyt olen vain kaukolämpöyliasentaja.

[Chiaroscuro]

Kylällä jossa asuin lapsena oli ruotsinkielistä porukkaa ja jos olisin ollut fiksu niin olisin pyytänyt heitä opettamaan minulle ruotsia ja olisin opiskellut ruotsia itsekseni sekä vaihtanut nimeni täysi-ikäisenä ruotsalaiseksi, silloin olisin päässyt yliopistoon ja minusta olisi tullut jonkun viraston ylijohtaja, nyt olen vain kaukolämpöyliasentaja.

Selitys tuokin.

[Golimar]

^ Ja hyvä selitys se onkin.

https://www.youtube.com/watch?v=Zaj8SrPpNik

[Nuivinator]

Se, mikä on yhdelle hyödyllinen, ei ole sitä toiselle. Ymmärrän toki, että joku DI pärjää mainiosti olematta sivistynyt.

Todistit juuri pointtini oikeaksi.

[Roope]

Maikkarin Huomenta Suomi:

Toimittaja
Hallitusohjelmassa on kirjaus, jossa todetaan, että hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Tästä muun muassa lukiolaisten liitto ja useampi rehtori tuolla lukioissa on kriittisesti suhtautunut. Miksi tätä ylipäätään tavoitellaan, että tämä ruotsin kielen tai sitten suomen kielen koe on taas pakollinen?

Opetusministeri Li Andersson
Syy, minkä takia sitä tavoitellaan, on varmaan se [virnistää], että halutaan pitää kiinni niinkun tästäkin osasta siitä laajasta yleissivistyksestä, mihin lukiokoulutuksen pitäisi tähdätä, ja on huoli siitä, että niiden opiskelijoiden määrä, jotka on kirjoittanut toista kotimaista kieltä on vähentänyt sen jälkeen, kun se on muuttunut vapaaehtoiseksi. Mutta tämä ei ole sellainen muutos [virnistää], mikä voidaan panna toimeen kovin nopeasti. Olen saanut sähköpostia huolestuneilta lukiolaisilta, joka on kysynyt, että mites tää homma, että kun mä olen nyt kaksi vuotta opiskellut näin, että ei ole mitenkään varautunut siihen, että kirjoittas tän aineen. Heille kaikille haluan sanoa [virnistää], että olkaa huoleti ja rauhassa, että koulutuspolitiikan puolella ei voida tehdä kovin nopeita muutoksia. Totta kai, jos se toteutetaan, niin se pitää tehdä niin, että se tulee pitkällä siirtymäajalla, että myöskin nuoret ehtii itse valmistautua siihen. Että tää ei vaikuta kehenkään tällä hetkellä lukiossa opiskelevan nuoren asemaan.

Toimittaja
Mutta tämä on jo kerran poistettu, ja nyt taas tavoitellaan, että se tuodaan takas, niin miksi se olisi teidän mielestänne hyvä asia?

Opetusministeri Li Andersson
Se linjaus ja se syy, miksi se on tehty hallitusohjelmaan, niin kyllä se liittyy siihen, että halutaan pitää huolta molempien kotimaisten kansalliskielten asemasta ja siitä, että ihmiset niitä myöskin opiskelee. Mutta mun oma näkemys on se, että pitää niinkun ekana selvittää, että mitä se tarkottais, jos se on mahdollista tehdä myöskin huomioiden sen, että viime vaalikaudella päätettiin... Aivan vaalikauden loppumetreillä hallitus toi esityksen, joka muutti ylioppilastutkinnon rakennetta. Eli sitä on vasta muutettu ja sitä on muutettu vaativampaan suuntaan. Eli silloin nostettiin kirjoitettavien kokeiden tai aineiden vähimmäismäärää viiteen. Ja sekään ei ole järkevää koulutuspolitiikkaa, että me tehdään tavallaan muutoksia niin keskeisiin rakenteisiin kuin ylioppilastutkintoon hyvin nopeasti ja nopealla aikavälillä koko ajan. Mä oon ainakin itse ajatellut, että kaikessa rauhassa ensin selvitetään tää asia ja pohditaan, mikäli on järkevää ja miten se on järkevää.

Toimittaja
Mutta eikös näitä ole selvitetty vaikka kuinka monta kertaa?

Opetusministeri Li Andersson
No, tätä kyseistä asiaa ei mun tietääkseni ole selvitetty. Että tää on vähän niinkun siinä mielessä ollut poissa agendasta nyt aika pitkään. Mutta että just sillon kun tehtiin, ja edellinen hallitus valmisteli sitä ylioppilastutkintorakenteen muutosta, niin siellä pohdittiin eri malleja juuri siitä näkökulmasta, että tavallaan miten se sitten kannustaa tai ehkä ei kannusta ihmisiä valitsemaan tiettyjä aineita. Ja kun siellä nyt juuri on tehty näitä muutoksia, niin mun mielestä kaikessa rauhassa niinkun selvitetään, tsekataan ja sitten tehdään johtopäätökset sen jälkeen.

https://www.mtv.fi/sarja/huomenta-suomi-33001003008/vieraana-uusi-opetusministeri-li-andersson-1102464

Tekstistä eivät täysin välity Li Anderssonin vitsivitsi!-ilmeet, jotka viimeistään paljastavat, että hallitusohjelman kirjausta ei ole tarkoituskaan toteuttaa tämän hallituksen aikana. Jos jotain päätetään vuosien päästä, seuraava hallitus kumoaa päätökset.

Onhan se parempi kuin kirjauksen toteuttaminen, mutta melkoista pelleilyä, kun nyt jo kaikki tietävät tämän julkisen salaisuuden.

Mutta tässä siis yksi hallituksen kipupiste, johon kannattaa aina ohi mennessä tökätä.

[newspeak]

Toivottavasti olette huomanneet, että pakkoruotsista luopumiseksi on tullut uusi kansalaisaloite, joka ei vielä ole ehtinyt kerämään kannatusta? Linkki aloitteeseen:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4633

Perustin aloitteelle Pajaan uuden ketjun, josko se siten saisi hieman näkyvyyttä. Keskustelu näyttäisi kuitenkin kerääntyvän tähän vanhaan ketjuun, joten tuossa tuo linkki on nyt yllä niille, jotka eivät kyseisestä vaikuttamiskeinosta ole toistaiseksi olleet tietoisia.

Yleisesti kummastelen, ettei aloite ole saanut lainkaan mediajulkisuutta, vaikka valtamediassa on kyllä osattu kauhistella pakkoruotsia viikon aikana.

[Roope]

Rkp:n puheenjohtajaksi uudelleen valittu Anna-Maja Henriksson ylpeili viikonloppuna puolueen saavutuksesta palauttaa ruotsi pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.

Sen jälkeen hän esitti huolestumisensa lukiolaisten stressistä ja jaksamisesta, kun ylioppilastodistuksen painoarvo on kasvanut korkeakouluihin pääsyssä.

Elevers stress väcker oro: "Antagningen till högskolor måste utvärderas"

Anna-Maja Henriksson (SFP) är tveksam till den nya antagningsprocessen till högskolor, där studentexamen väger tyngre, och anser att systemet behöver utvärderas. Ungas stress väckte debatt på partidagen.

Ungas stress och välmående lyftes upp av delegater på SFP:s partikongress, som bland annat nämnde den nya antagningsprocessen som lägger större vikt på gymnasiestudierna, men också det nedskurna studi.

Hbl 9.6.2019

[Roope2]

RKP piti viikonloppuna kokousta Vaasassa ja oppositiovuosien jälkeen meno oli estotonta:

Tuore eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz näkee mahdollisuudet poliittisen tyhjiön täyttämisessä. "Suomessa ei ole toista keskustaoikeistolaista liberaalipuoluetta. Iso osa kansasta kokee nämä ajatukset omikseen," Adlercreutz kertoo Lännen Medialle.

Myös RKP:n entinen puheenjohtaja Stefan Wallin näkee RKP:n vahvuuden yksilönvapauden edustajana. "RKP edustaa vapaamielisyyttä, liberaalia demokratiaa ja korostaa vapautta sekä vastuuta," Wallin sanoo.

Stefan Wallinin mukaan RKP voisi nousta kymmenen prosentin puolueeksi liberaaleilla teemoilla. Adlercreutzin mielestä RKP:n pitäisi asettaa tavoitteeksi jopa 15 prosenttia.

Väitän, että RKP on Suomen kansainvälisin puolue, sanoo Adlercreutz.


https://www.aamulehti.fi/a/906ae52d-8486-429a-bd91-ee5f6b183b07?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=suosittelu_kontekstuaalinen&utm_content=aiheesta-muualla&_ga=2.19120252.516526899.1560083292-1425745119.1560083292



PS

Yksilönvapaus ja vapaus eivät kuitenkaan tarkoita valinnanvapautta.

Jo pelkästään demarien rikollislista nokittaa RKP:n kansainvälisyyden.

[Outo olio]

^Nyt pitäisi hallituspuolueen nopeasti keksiä jotakin yksilönvapausjuttuja, ettei ajatus jää vain pelkäksi ajatukseksi. Muuten ei kyllä päästä kymmeneen prosenttiin.

[Roope]

Tasokasta argumentointia pakkoruotsin puolesta:

Perussuomalaisilta pakkoruotsitykitys eduskunnassa: "Tuolileikkipuolue rkp kyykyttää nuorisoamme"

[...]

Perussuomalaiset puuttui ruotsin yo-kokeita koskevaan hallitusohjelmakirjaukseen myös kansanedustajiensa puheenvuoroissa.

"Hallitusohjelmassa todetaan, että keino syrjäytymisen estämiseen on se, että nostetaan oppivelvollisuuden ikäraja täysi-ikäisyyteen. Kuvitteleeko joku arvon ministereistä ihan oikeasti, että pakolla opiskeleminen tuottaa tuloksia? Ei tuota. Tämän opiskelijoita kiusaavan hallitusohjelmakirjauksen kruunaa se, että tuolileikkipuolue rkp kyykyttää nuorisoamme jälleen tuomalla vanhan, jo aikaa sitten poistetun pakkoruotsin ylioppilaskirjoituksiin saaden aikaan tällä paljon hallaa. Tässä maassa jokaisella suomalaisella nuorella pitää olla oikeus opiskella sitä, mitä hän itse haluaa opiskella. Se on nykyaikaa. Kannustetaan nuoriamme toki opiskelemaan myös ruotsin kieltä, mutta siitä ei saa tehdä pakkoa", perussuomalaisten Mauri Peltokangas sanoi.

"Pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskokeeseen uhkaa tasa-arvoa. Uhka korostuu, kun ylioppilaskirjoitusten merkitystä korkeakoulupaikkojen jaossa ja valinnassa on vahvistettu. Suomenkielisen on vaikea motivoitua pakollisiin ruotsin opintoihin. Suomenkielisten enemmistö asuu paikkakunnilla, joissa vähemmän kuin 0,5 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia. Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman", perussuomalaisten Juha Mäenpää sanoi.

Perussuomalaisten välihuudot osuivat kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas) korvaan.

"Perussuomalaisilla ei ole toistaiseksi ollut mitään muuta sanottavaa koulutuksesta kuin huutaa joka väliin: 'PAKKORUOTSI!' No, osoittaa tavallaan tämäkin, että osaamis- ja koulutustasoa on Suomessa totisesti nostettava niin kuin hallitusohjelmassa kirjataan", Honkasalo tviittasi.

Myös vihreistä ihmeteltiin pakkopuheita keskustelun aikana.

"Tieteen autonomiaa ei tule heikentää, koulutusastetta on nostettava — kuten nyt tehdäänkin varsin poikkeuksellisella ja historiallisella tavalla — koska tutkitusti tiedetään, että peruskoulun jälkeinen koulutus ei riitä nykyelämässä ja se, että saa enemmän koulutusta, ehkäisee erittäin tehokkaasti syrjäytymistä, ja näin vältetään inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Tätä taustaa vasten minua kummastuttaa puhe koulutuspakosta tai pakkoruotsista. Milloin kielitaidosta on tullut huono ja moitittava asia? Kutsumme itseämme kaksikieliseksi maaksi mutta olemme onnistuneet häivyttämään ruotsin kielen taidon suurella osalla väestöstä niin alkeelliseksi, että kouluruotsilla pystyy suunnilleen ymmärtämään, mitä täällä salissa puhutaan, mutta aktiivista kielitaitoa ei koulussa tarjota — ja kunnallispolitiikka on itse asiassa harvoja kaksikielisiä ympäristöjä Helsingissä. Itse toivoisin, että kielitaitoa ja Suomen kaksikielisyyttä ja monikielisyyttä arvostettaisiin enemmän ja meistä jokainen saisi mahdollisuuden oppia ruotsia ja muita kieliä, ihan oikeasti. Mitään haittaakaan tästä tuskin on. Se avaa mahdollisuuksia moneen, esimerkiksi työllistymiseen pohjoismaisissa ympäristöissä", vastasi kritiikkiin vihreiden Mari Holopainen.

Hallitusohjelman kirjaus asiasta kuuluu näin:

"Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa."

Uusi Suomi 12.6.2019

Kaikki ministerit sivuuttivat vastauksissaan kysymyksen ylioppilasruotsin palauttamisesta. Hallitusohjelman kirjaukselle ei ole edelleenkään esitetty minkäänlaisia perusteluja.

[Beef Supreme]

Pöyristyminen ei ole argumentti. Eduskunnassa nyt viimeistään pitäisi saada suoraan kysymykseen suora vastaus. Kysymys kuuluisi: miksi suomalainen ei saa itse päättää mitä vieraita kieliä haluaa opiskella.

Toisaalta niiden vastaukset ovat aina samaa liibalaabaa mitä tämäkin ketju on täynnä.

[Roope]

Höblän uutispäällikkö Richard Nordgren avautuu pakkoruotsista:

Hbl: Den obligatoriska studentsvenskan i hissen 15.6.2019

Pakkoruotsi on esimerkki siitä, miten halventavan ilmaisun normalisoinnista tulee yleisesti hyväksyttyä. Ilmaisun "pakkoruotsi" keksi Suomalaisuuden liitto 1980-luvulla. Koska liiton työnä on vahvistaa suomalaista kulttuuria, kieltä ja yhteenkuuluvuutta, yhtälöön ei sovi muita kieliä. Nopeasti kielikysymyksestä tuli poliittinen lyömäase, mikä johti pakollisen ylioppilasruotsin poistamiseen vuonna 2005. Perusteluna oli, että enemmistö haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ja vapaaehtoisuus lisäisi kiinnostusta ruotsia kohtaan. Kävikö näin? Ei, mutta tänä vuonna ruotsin ylioppilaskirjoituksissa suorittavien määrä kasvoi hiukan alle 52 prosenttiin.  (käännös)

Ylioppilasruotsin muuttamisella vapaaehtoiseksi ei ollut tekemistä Suomalaisuuden liiton tai kielipoliittisen keskustelun kanssa vaan se liittyi laajempaan ylioppilastutkinnon rakenteen uudistamiseen. Rakennekokeilun vakinaistamisen perusteluna ei ollut, että se lisäisi kiinnostusta ruotsia kohtaan, vaan valinnaisuuden lisääminen ja kielipainotteisuuden vähentäminen reaalin ja matematiikan hyväksi. Epäilemättä ruotsin vapaaehtoisena kirjoittavat ovat kuitenkin keskimäärin motivoituneempia ruotsin opiskeluun kuin sen vain pakollisuuden vuoksi kirjoittavat.

Samaan aikaan Suomen kaksikielisyyttä vastustavat saivat vettä myllyynsä. Ja "pakkoruotsi" – ilmaisua käytetään vieläkin – löi voimalla läpi, kun suomenkielisen Ylen neutraali ja objektiivinen uutistoimitus ryhtyi käyttämään ilmaisua ei vain ylioppilasruotsin vaan myös virkamiesruotsin, ylipäätään ruotsin opetuksen yhteydessä. Jo se, että Yle käyttää ilmaisua, pitäisi olla peruste maksaa pienempää Yle-veroa. Ei ole mukaan ottavaa vähätellä yhtä kieliryhmää kaksikielisessä maassa.   

Ehkä kaikkein silmiinpistävin esimerkki poliitikosta, joka on työskennellyt kaksikielisyyttä vastaan, oli nyttemmin väistynyt kulttuuriministeri Sampo Terho (Sin). Kuinka voidaan yhdistää kulttuuriministerin tehtävät tavoitteeseen romuttaa yksi kansalliskieli, tulee olemaan minulle ikuinen arvoitus.  (käännös)

En löydä nettihaulla Ylen sivuilta viime viikoilta muita mainintoja pakkoruotsista kuin aamu-tv:n Jälkiviisaissa ja irakilaisen turvapaikanhakijan haastattelussa. Yhä ihmettelen, miksi "pakkoruotsi" on niin halventava, kun kyseessä on vain tiiviimpi ilmaisu "pakollisesta ruotsista".

Silmiinpistävää on ollut lähinnä se, etteivät toimittajat ole vaatineet hallituspuolueiden edustajilta perusteluja ylioppilasruotsin palauttamisesta.

Ylioppilasruotsilla on tietenkin ongelmansa. Lukiolaiset ovat huolissaan jaksamisestaan, opettajat ovat huolissaan, etteivät pakolliset aineet ole kiinnostavia. Mutta kuinka toimivaa tämä nykyinen vapaaehtoisuus oikeastaan on?

Ajatuspaja Magma teki vuonna 2015 mielenkiintoisen vertailun argumenteista pakollisen kouluruotsin puolesta ja vastaan ja totesi, hieman karrikoiden, että perustelut eivät ole muuttuneet 50 vuotena kuin ruotsi on ollut pakollista. Joku perusteli muun muassa näin: Englanti riittää pohjoismaisessa yhteistyössä. Se olikin kysymys, jota unohdin kysyä Pilliltä ja Pullalta pankissa, joka hiljattain siirsi pääkonttorinsa Suomeen, että kuinka he viestivät Ruotsin kollegojensa kanssa.  (käännös)

Argumentointi pakkoruotsin puolesta ja vastaan ei varmaankaan ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, mutta jo alunperinkin täysin ylivoimaiset vastustavat argumentit ovat tulleet maailman muuttuessa ja ruotsin kielen merkityksen yhä vähentyessä entistäkin vahvemmiksi.

Pankin hississä pakkoruotsia uutispäällikkö Nordgrenin kuullen kritisoineet "Pilli ja Pulla" olisivat voineet valistaa toimittajaa siitä, että Nordean konsernikieli on englanti. Vain harva saa pakkoruotsin kautta muutenkaan sellaisen ruotsin kielen taidon, jota työelämässä vaaditaan, silloin harvoin kun vaaditaan:

Kielitaidon pitäisi tutkintoasetusten mukaan olla jokaisella korkeakoulusta valmistuvalla sellaisella tasolla, jota vaaditaan kaksikielisenä viranomaisena toimimiseen (poikkeuksena ulkomaalaiset opiskelijat). Riittäväksi tasoksi on määritelty B1, joka vastaa sitä tavoitetaitotasoa, joka oletetaan olevan henkilöllä, joka on aloittanut ruotsin opinnot 7. luokalla. Siis teoriassa.

Käytännössä jokainen peruskoulun käynyt ihminen kuitenkin tietää, että aineessa kuin aineessa oppilaiden osaaminen vaihtelee suuresti. Toiset ovat huippuosaajia, toiset saavuttavat nipin napin tavoitetason ja toiset pääsevät rimaa hipoen opinnoista läpi oppimatta matkan varrella oikeastaan juuri mitään.

Tutkijat Taina Juurakko-Paavola ja Anne-Maj Åberg laskivat, että lukio-opintojen jälkeen kaikista pojista vain noin 10 prosenttia on tasolla B1 ja tytöistäkin vain viidennes. Tähän arvioon päästiin ottaen huomioon, että kaikista opiskelijoista vain alle puolet kirjoitti ruotsin, ja heistäkin selvästi alle puolet saavutti B1-tason (joka tässä oli määritelty siten, että yo-kirjoitusten arvosana ruotsista oli vähintään magna cum laude).

Jos lukiolaisista vain noin 15 prosenttia saavuttaa virkamiesruotsin kielitaitovaatimuksen, miten heidän jokaisen kielitaito sitten korkeakoulussa kuin salaman iskusta kohenee vaaditulle B1-tasolle? Ei tietenkään mitenkään.

Karu tosiasia onkin, että nykysysteemillä virkamiesruotsin läpäisee käytännössä täysin luokattomalla ruotsin osaamisella. Jos näin ei olisi, pianhan tämä maa olisi täynnä tutkintotodistusta vaille valmiita insinöörejä, ekonomisteja ja lääkäreitä, jotka eivät koskaan valmistuisi puutteellisen ruotsin osaamisen vuoksi.

Taloussanomat: Heidi Sabanadesan: Kommentti: Onko tässä hallitusohjelman huonoin päätös? Kannatan kaksikielisyyttä, mutta vastustan pakkoruotsia 8.6.2019

[ISO]

Jos kansalaiset pitäis ruotsin opiskelua tärkeänä ja arvokkaana asiana sitä ei kutsuttais pakkoruotsiksi.

Mutta koska se on suurelta osin täysin turhaa, ja kuitenkin pakollista, sitä on alettu kutsua pakkoruotsiksi.

Nimet muotoutuu kansan suussa kuvaamaan asiaa karun rehellisesti, vaikka hienompi ruotsalainen väki siitä loukkaantuis.

[Beef Supreme]

Ja juuri pakon vuoksi sanalla "ruotsi" on kansan suussa sama paskan maku vaikka ilman etuliitettäkin. Ei asian sisältö muutu vaikka laittaisi eri etiketin päälle.

[Ajattara]

Kumma miten tässä pakkoruotsiasiassa halutaan käpertyä sisäänpäin ja roikkua menneisyydessä, vaikka muuten ollaan syli auki Eurooppaan ja koko maailmaan. Ikävää impivaaralaisuutta tämä. 

[Shemeikka]

Kumma miten tässä pakkoruotsiasiassa halutaan käpertyä sisäänpäin ja roikkua menneisyydessä, vaikka muuten ollaan syli auki Eurooppaan ja koko maailmaan. Ikävää impivaaralaisuutta tämä. 

Alistettu pakotetaan oppimaan alistajan kielen tietääkseen paikkansa. Siitä tässä on kyse; tsuhna pidetään tsuhnana.

[newspeak]

Ei liity välttämättä juuri pakkoruotsiin, mutta kuvastaa nykytilannetta ja yhteiskunnan suhtautumista opiskeluun:

Todistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasan kauppakorkea­koulussa, nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan

Uusi käytäntö voi johtaa siihen, että opiskelupaikan saanut opiskelija joutuu pänttäämään pääsykoekirjan sisällön kesälomallaan.

Yliopistot eivät ole ehtineet mukautua todistusvalintaan siirtymiseen. Alakohtaisen pääsykoekirjan poistaminen on aiheuttanut sen, ettei osalla kauppatieteiden opiskelijoista ole perusopinnoissa vaadittavia taustatietoja.

Tästä huolimatta uutistoimisto STT:n haastattelemissa yliopistoissa ei ole tehty eikä olla tekemässä muutoksia peruskurssien sisältöön siirtymisen takia.

Ensi vuodesta alkaen iso osa opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella. Esimakua suuresta muutoksesta on saatu kauppatieteissä, jossa opiskelijoista 60 prosenttia valittiin todistusvalinnalla jo viime vuonna.

Yliopisto-opettaja Maija Vähämäki Turun yliopistosta kertoo huomanneensa muutaman viimeisen vuoden aikana, että osalla opiskelijoista menevät perusasiat "aivan yli hilseen".

Kurssitulokset tukevat havaintoa. Vuonna 2014 opintonsa aloittaneista opiskelijoista noin kymmenen prosenttia sai Vähämäen kurssista arvosanaksi hylätyn 0:n tai huonoimman mahdollisen arvosanan 1. Viime vuonna aloittaneilla vastaava prosentti oli 40.

"Ykköset ovat sellaisia rimaa hipoen läpi päässeitä, että en ole viitsinyt reputtaa heitä, etteivät kaikki tule uusimaan", Vähämäki sanoo.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006144044.html

Voisi liittyä pakkoruotsiin vaikka siten, että päättäjät kuvittelevat koulujärjestelmän joko antavan noin vain opiskelijoille kaikki tarvittavat eväät tai että sen tarkoitus on näiden eväiden antaminen.  Kielitaidosta on keskustelussa tullut sama kuin opetusjärjestelmän tarjonta ja opiskelijoiden pisteyttäminen. Kuitenkin todellinen kielitaito on eri asia kuin verorahoilla ihmisten päihin pakotettu sisältö. Mikäli henkilö osaa kieltä, hän osaa kieltä, mutta pisteyttämistä rakastava järjestelmän mukaan hän ei sitten osaakaan, eikä hänen ole mahdollista kieltä oppia etenkään itsenäisesti.

HS:n uutisessa tilanne onkin kääntynyt päälaelleen, sillä ihmisten ei voidakaan vain olettaa osaavan asioita, eikä pisteytysjärjestelmä kuvastakaan tietotaitoa oletetulla tavalla. Virkamiesruotsi toimii kuin toimiikin esimerkkinä tästä kieroutuneisuudesta:

Virkamiesruotsi on ongelma ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia.

Tukikurssien kustannukset opiskelijoille?

Satakunnan ammattikorkeakoulun johdossa tilanne aiheuttaa harmaita hiuksia. Rehtori Seppo Pynnän mukaan ammattikorkeakoululle täysin ylimääräisten valmentavien opintojen hintalappu kohoaa jopa 200 000 euroon vuodessa.

- Se millä tavalla ammattikorkeakoulut joutuvat säästämään, niin yhtälö alkaa olemaan melkolailla mahdoton, Pynnä toteaa.

- Ammattikorkeakoulut on asetettu äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen. Meidän pitää hoitaa sellaista perusopetusta, jota olisi pitänyt hoitaa jo aikaisemmin, Pynnä sanoo.

Pohdittavaksi tulee, kuka näistä tukiopinnoista kantaa vastuun. Jopa kustannusten siirtämistä suoraan opiskelijoille on mietitty.

Nykyisellään pakkoruotsi vie liikaa huomiota ammattiopinnoilta, joten vaihtoehtoja pohditaan. Yksi niistä on pakollisen ruotsin pudottaminen kokonaan pois tutkintovaatimuksista.

- Hyvin kriittisesti pitää miettiä, onko se järkevää pitää pakollisena, kun lähtötaso on näin alhainen. Jotakin pitää tehdä ennen ammattikorkeakouluun tuloa tai miettiä uudestaan tätä pakollisuutta, rehtori Seppo Pynnä sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-6085788 (8.5.2012)

Valmentavista kursseista pitäisi varmaankin todeta, että niille osallistuminen kertoo muustakin kuin puutteellisesta kielitaidosta. Jos perinteeksi on muodostunut, että opiskelijat kertaavat ruotsia virkaruotsin suorittamiseksi, tämä luo kysyntää kursseille riippumatta opiskelijoiden todellisista taidoista. Enemmän on kuitenkin enemmän.

[Roope]

Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissa

Juurakko-Paavola, T. & Åberg, A-M. (2018). Kuntanäkökulmaa kansallisen kielivarannon kehittämiseen.

Published in Kieli, koulutus ja yhteiskunta
Authors Juurakko-Paavola, Taina | Åberg, Anne-Maj
Date 2018

Artikkelin tarkoituksena on selvittää, millä perusteilla opiskelija voi saada vapautuksen osaamisvaatimuksesta ruotsissa toisena kotimaisena kielenä osana korkeakoulututkintoa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tilannetta on kartoitettu syksyllä 2017 korkeakouluille lähetetyllä kyselyllä, johon saatiin kattavasti vastauksia. Tulokset osoittivat, että käytänteet vaihtelevat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei siis kohdella tasavertaisesti eri korkeakouluissa. Tämä herättääkin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden osalta, joiden ruotsin kielen taito ei yllä korkeakoulujen tutkintotodistusmerkintöihin oikeuttavalle B1-tasolle.

https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2018/ruotsin-kielen-osaamisvaatimuksista-vapauttaminen-korkeakouluissa

[kivimies]

HS teetätti kyselyn siitä, kuinka moni kannattaa ruotsin palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin, 61% vastustaa, 31% kannattaa ja 9% ei osaa sanoa.

Yli puolet suomalaisista vastustaa hallituksen aikeita palauttaa ruotsi pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksissa

[...]

61 prosenttia kyselyyn vastanneista ei kannattanut toisen kotimaisen palauttamista ylioppilastutkinnon pakolliseksi aineeksi. Heistä 41 prosenttia oli täysin eri mieltä siitä, että ruotsin on syytä palauttaa pakolliseksi aineeksi.

Vastaajista vajaa kolmannes, 31 prosenttia, tuki hallituksen tavoitetta. 12 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 19 prosenttia jokseenkin samaa mieltä toisen kotimaisen kielen palauttamisesta pakolliseksi.

[...]


Kesäkuun 14.–20. Gallup Kanava -internetpaneelissa tehtyyn kyselyyn vastasi 1 133 henkilöä.

Tutkimustulosten virhemarginaali on noin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

[...]

HS (29.6.2019)

[Beef Supreme]

Uskaltaisivat kysyä kuinka moni kannattaa ruotsin pakollisuutta ylipäätään. Mutta ei tulisi kiva hoppsan falleralleraa tulos.

Hyvä kysymys olisi "kannatatko ruotsin kielen pakollisuutta kaikille suomenkielisille peruskoulussa, lukiossa, keskiasteella, korkeakouluissa ja virkamiehenä? Kyllä vai ei."

[Roope]

Uskaltaisivat kysyä kuinka moni kannattaa ruotsin pakollisuutta ylipäätään. Mutta ei tulisi kiva hoppsan falleralleraa tulos.

Kun kannattajien määrä on noinkin suuri, epäilen valtaosan luulleen väärin, että kyse on jälleen kerran pakkoruotsikysymyksestä. Ylioppilasruotsille ei ole juurikaan kannatusta, ja surkuhupaisasti sen puolesta ei kai ole esitetty minkäänalaisia perusteluja hallituksen ilmoituksen jälkeen. Häntä heiluttaa koiraa.

Kysymyksenasettelukin hassu, kun yksiselitteiseen ja vaihtoehdottomaan joko-tai-asiaan voi vastata olevansa "jokseenkin" jotain mieltä.

[newspeak]

Uskaltaisivat kysyä kuinka moni kannattaa ruotsin pakollisuutta ylipäätään. Mutta ei tulisi kiva hoppsan falleralleraa tulos.

Hyvä kysymys olisi "kannatatko ruotsin kielen pakollisuutta kaikille suomenkielisille peruskoulussa, lukiossa, keskiasteella, korkeakouluissa ja virkamiehenä? Kyllä vai ei."

Hyvät kysymykset pitää kysyä itseä: https://hommaforum.org/index.php/topic,128745.0.html

[acc]

Jos ylioppilastutkinnon suorittamisen edellytyksenä on suomen ja ruotsin kokeiden läpäiseminen, niin se merkitsee moniosaajataustaisille suurempaa estettä kuin suomalaisile. Johtopäätös. Kiitos pakollisen ruotsin ja suomen, yo-tutkinto jää useammin suorittamatta moniosaajilta. Tästä taas seuraa, että osaaja ei pääse yliopistoon.