Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset

[l'uomo normale]

Eihän rahalla sinänsä ole arvoa. Rahan arvo saattaa pudota yhdessä yössä lähelle vessapaperia, tai vessapaperin alle. Arvoa on todellisella kiinteällä omaisuudella ja omistuksilla. Velkaannutetaan valtio ja yksityiset feikkirahalla (euro: "currency is not supposed to be political" - Vladimir Bukovsky), sitten vain tilipäivänä ulosmitataan todellinen omaisuus. Asunnot, tontit, metsät, muut luonnonvarat, yms. Melkoinen hillotolppa.

1990-luvun alussa miljoonan asunnon tipahti puoleen miljoonaan laman vuoksi. Kun velkaa oli jäljellä 0,75 miljoonaa, asunnon takuusarvo ei riittänyt kattamaan velkaa > pankki myi asunnon lähipiirille alihintaan.

Tästä syystä velkaantumista kannattaisi välttää ja kulutustasoa laskea, mikäli mitenkään mahdollista.

Tästä syystä Hesarin kolumnistit kehuvat ruotsalaista ideaa, jossa asuntolainaa ei makseta pois velallisen koko elinaikana.

[Marcus Porcius Cato]

Turun Sanomissa Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola ottaa kantaa tutkimukseen.

Kommentti kulutuksesta sinällään on kai validi, eli osa rahoista (myös maksetuista tuista) palautuu kulutusverojen kautta takaisin yhteiskunnan kassaan. Tämä luultavasti tasoittaa jonkin verran eri ryhmien välisiä eroja, jos kulutusta ei ollut otettu missään ryhmässä varsinaisesti huomioon. Mutta ei tuo eroja tule poistamaan.

Tuosta "rahojen palautumisesta" saa osviittaa ajattelemalla esimerkkiä, että antaisin jollekin 100 euroa ja tämä antaisi minulle siitä takaisin 20 euroa (tähän voi laittaa vaikka alv-prosentin). Sama toistuu joka kuukausi. On helppo havaita, että rahoista osan takaisin saaminen ei muuta kokonaistilannetta. Kyse on suppenevasta sarjasta, jossa rahaa katoaa tasaiseen tahtiin kokonaiskuvan muuttumatta mitenkään.

EDIT korjailtu lainaukset selkeämmiksi

Mitä helvettiä se eukko koko ajan valittaa, että kaikki rahat menee ryyppäämiseen. Saahan noista tyhjistä kaljapulloista rahaa, kun ne vie takaisin kauppaan.

[Activeman]

Tuo väite siitä, että rahaa voi kuluttaa rajattomasti, koska "sehän palautuu" takaisin kiertoon ja veroihin on se viimeinen, mitä voi keksiä, kun kaikki muut fiilispohjaiset räksytykset on tehty. Kuten yllä on todettu, veroina siitä palautuu vain pieni osa. Lisäksi ongelma on erilaiset reaalimaailman rajoitukset, kuten että rahaa ei tule valtiolle tyhjästä, vaan se pitää hankkia jostain: velkana, veroina, myyntivoittoina. Jos käytetään Irak/Somalia matuihin muutama miljardi, niin se vaan on jostain pois - sille ei voi mitään edes kansantaloustieteen professori.

Ainoa paikka, jossa tuollainen jollain tavalla toimii, väliaikaisesti tosin, on USA. Bushin ja Obaman ajoilta on peräisin huikea velan kasvu, jossa öljyrikkaat maat, Kiina ym. ostavat niiden lainoja. USA luulee voivansa elää muiden rahoilla, koska dollari on reservivaluutta ja T bondit kuvitellaan riskittömiksi. Aikanaan, kun USA:n velkaantumisessa tulee seinä vastaan, ne päästävät inflaatiota liikkeelle, joka korjaa ongelmaa sijoittajien kustannuksella. ne ovat tehneet saman monta kertaa 1900 luvulla ja tulevat tekemään sen uudestaan.

Tämä sama mekanismi ei toimi Suomessa, eikä missään muuallakaan.

[MiljonääriPlayboy]

STM:n raportin kirjoittanut Jere Päivinen ei ole syventynyt tänään julkaistuun selvitykseen. Yleisellä tasolla hän kiittelee elinkaaritutkimusta, koska se antaa kattavamman kuvan kuin yhden vuoden tarkastelu.

Mutta elinkaariselvityksessä on myös haasteita.

– Siinä on tehtävä tulevaisuudesta paljon oletuksia, jotka vaikuttavat analyysiin.

Ratkaisevaa kokonaiskustannusten kannalta on sen arvioiminen, miten työllistyminen kehittyy.

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Kusettaja. Aiempi tutkimus nimenomaan kertoo ihan muuta:

https://www.kansalainen.fi/vatt-maahanmuuttajien-integroituminen-tyoelamaan-heikkoa-myos-pitkalla-aikavalilla/

https://vatt.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN%20978-952-274-187-5

- Afganistanista, Irakista ja Somaliasta peräisin olevat maahanmuuttajat saavat noin kaksi kertaa enemmän tulonsiirtoja kuin kantaväestö, skaalattuna väestöryhmän kokoon. Erot tulonsiirroissa pysyivät melko vakaina Suomessa asutun ajan kuluessa siitä huolimatta, että erot työtuloissa pienenevät.

Aamulehti yrittää samaa veivausta:

https://www.aamulehti.fi/a/201513856

Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

Niin. Tai 10 tuhannen vuoden kuluttua. Tai miksei vttu saman tien miljoonan vuoden kuluttua? Aika köyhää Aamulehti, aika köyhää.

Miksi artikkeliin on siis valittu "esimerkiksi 30 vuoden kuluttua"?

No tietenkin siksi, että esimerkiksi kymmenen vuotta olisi ikävästi päästänyt pullon hengen ulos pullosta:

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201703242200091348

- Kymmenen vuotta Suomeen muuttamisen jälkeen Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden miesten työtulot olivat vain 22-38 prosenttia samanikäisten kantaväestöön kuuluvien miesten työtuloista, Sarvimäki toteaa.

Hänen mukaansa Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste oli vain 20-26 prosenttia 2013, kun se muilla maahanmuuttajilla oli 52-58 prosentin luokkaa.

Toisaalta, "esimerkiksi 30 vuoden kuluttua" paljastaa kyllä kuvion aivan yhtä selvästi. Ensimmäiset somalialaiset seinätuet tulivat Hölmölään 1990. Osaakos joku Aamulehdessä laskea, montako vuotta siitä on kulunut vuonna 2020.....? Somppujen työllisyysprosentit ovat kyllä kaikkien tiedossa.

Tähän verrattuna Suomen Perustan tulokset ovat korkeita, sillä osa irakilaisista ja somalialaisista käy töissä.

Kun vastapuolen argumentointi on tätä tasoa, niin mitä tuohon sitten enää voi sanoa? Osa somaleista ja irakilaisista käy töissä?  No eihän tässä sitten mitään ongelmaa ole, osa käy töissä....

Vastaavasti kai voitaisiin sanoa, että mitä siitä työttömyydestä, huoltosuhteesta ja valtion budjetista aina meuhkataan, ainahan sitä ihmisistä osa käy töissä...

Lisäksi joku voisi valaista astrologi Piekolaa tyypillisistä somalien ja irakilaisten "työ"suhteista: monikulttuurisuuskoordinaattoreita, tulkkeja, puuhasteluyhdistyksien "työn"tekijöitä, jne yhteiskunnan rahoilla työllistettyjä. Joiden "työ"panosta ei edes tarvittaisi ilman matu-invaasiota, ja joiden kustannukset maksetaan 100%:sti verovaroista.

e:muoks + VATT linkki lisätty

[n.n.]

Ajatus rahan palautumisesta veroina on mielenkiintoinen. Rahahan on luotu kiertämään.

Samaa ajatuskuviota voi soveltaa myös yksityishenkilöön, jolla kaikki käytetty raha palautuu palkkapäivänä takaisin. Ilmiö jatkuu muuttumattomana niin kauan kuin työsuhde ja rahan arvo säilytyvät muuttumattomina. Samalla tavalla valtion tulovirta on muuttumaton, jos veronkanto-oikeus tai rahan arvo eivät muutu.

Esimerkki:
Herra X on töissä lampputehtaalla ja ostaa 2000€ palkallaan elintarvikkeita. Kauppias ostaa X:ltä saamillaan rahoilla kauppaa valaisemaan lamppuja sekä kasviksia myyntiin. Närpiöläinen porkkanankasvattaja ostaa myös myynnistä saamillaan rahoilla lamppuja kasvihuoneeseensa. Rahat kulkeutuvat lampputehtaalle ja takaisin X:n tilipussiin. X:llä on kuitenkin edelleen 2000€/kk, koska myös menot toistuvat tulojen lisäksi.

Ilmiöön liittyvää tiettyä ongelmaa voidaan myös havainnollistaa:
Herra X tapaa muodokkaan, mutta pienempipalkkaisen neidin Y , joka on töissä margariinitehtaalla palkalla 1000€ ja menevät naimisiin. He ostavat kaupasta elintarvikkeita ja verkkosukkahousuja. Kauppias ostaa taas rahoilla lamppuja ja margariinia ja kierto jatkuu. X:n ja Y:n palkka palautuu taas heille käytettäväksi.

Erona kuitenkin on se, että ennen X:llä oli aiemmin 2000€/hlö menoihinsa, mutta nyt heillä on 1500/hlö.

Jos pariskunta saa kaksi lasta, joista maksetaan lapsilisää 100€, perheellä onkin enää 800€  per nuppi. Jokainen perheenjäsen, joka tuo talouteen vähemmän rahaa, heikentää ns. huoltosuhdetta ja syö sitä rahamäärää, jota on käytettäväksi.

Voidaan myös kuvitella, että perheellä on koira, joka ei tuo talouteen yhtään rahaa, mutta pureksii kengät, paskantaa eteiseen ja yrittää raiskata posteljoonin jalat. Koira on siitä huolimatta ruokittava ja perheen rahaa per nuppi putoaa edelleen.

[nutsy]

Näissä PS:n ajatushautomon luvuissa olisi aihetta uudelle "Samalla rahalla -julistekilpailulle" jollainen joskus oli palstalla -> https://hommaforum.org/index.php/topic,2516.0.html

Yllättävän vähälle huomiolle on valtamediassa jäänyt nämä laskelmat, eivät ilmeisesti ole mieluisia ja sen lisäksi vaikeasti vääriksi osoitettavissa. Totuuden vääristely ei olekaan selkeissä laskelmissa niin helppoa kuin mielikuvamarkkinoinnissa jota meillä Suomessa päivittäin maahanmuuton osalta harjoitetaan.

[Roope]

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Kusettaja. Aiempi tutkimus nimenomaan kertoo ihan muuta:

Tuon perusteella Päivisen Jere ei välttämättä ole se kusettaja, sillä paraneminen on sinänsä totta, mutta asiayhteydessä toimittaja antaa ymmärtää, että tätä ei muka olisi otettu huomioon tutkimuksessa.

Edesmennyt TEM:n kotouttamispomo Annika Forsander tykkäsi myös hokea tuota jotenkin merkittävänä asiana, mutta turvapaikanhakijaryhmien elinkaarikustannusten selvittäminen paljastaa juuri sen, että vaikka kehitystä keskimäärin tapahtuu, koko elinkaari on kustannuksiltaan murskaavan negatiivinen.

Aamulehti yrittää samaa veivausta:

Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

Niin. Tai 10 tuhannen vuoden kuluttua. Tai miksei vttu saman tien miljoonan vuoden kuluttua? Aika köyhää Aamulehti, aika köyhää.

Tuo on kyllä Aamulehden toimitukselta silkkaa kusetusta, sillä tällainen epävarmuus liittyy kaikkeen ihmisten toimintaan liittyvään tutkimukseen. On kuitenkin muun muassa työelämän muutosten perusteella perustellumpaa olettaa, että tulevaisuudessa nämä kouluttamattomat ja kielitaidottomat maahanmuuttajaryhmät ovat suomalaisiin ja länsimaisiin maahanmuuttajiin verrattuna yhä huonommassa asemassa työmarkkinoilla. En keksi ainuttakaan syytä, joka muuttaisi trendin.

[akez]

[Jere Päivinen:] Ratkaisevaa kokonaiskustannusten kannalta on sen arvioiminen, miten työllistyminen kehittyy.

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Tuosta on mielenkiintoisia tuloksia ulkomailta. Seuraavien polvien työllisyys on saattanut olla heikompaa kuin ensimmäisen polven. Näin mm. Ranskassa ja Saksassa eräillä ryhmillä. Saksan suurin maahanmuuttajaryhmä turkkilaiset on varsin mielenkiintoinen ryhmä työllisyyden suhteen.

Turkkilaisten kontribuutiota Saksalle havainnollistavat hyvin seuraavat luvut.

Työllisten osuus koko väestöstä Saksassa:

V. 1961 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 80%. (1)
V. 1984 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 45%. (1)
V. 2007 saksalaisista 43% teki töitä, kun taas turkkilaisista 34%. (2)

Lähde:
(1) Paul Scheffer, Die Eingewanderten (2007).
(2) Thilo Sarrazin, Deutschland schafft sich ab (2010)

Alunperin työperäinen maahanmuutto voi siis varsin nopeasti muuttua yhteiskunnalle tappiolliseksi.

Teeman yleistä problematiikkaa kuvaa hyvin katkelma Saksan arabeista kertovasta artikkelista. Siinä eritellään valaisevasti yhteiskunnan kannalta erittäin pulmallista tilannetta, jossa kulttuurilla on merkittävä rooli. Sama ilmiö toistuu myös Ranskassa, jossa huumekaupalla ZUS-nuoriso tienaa parhaiten ja nopeimmin. Miksi silloin lähteä huonosti palkattuun työhön?

(...)
Ilman todellista vakavaa yritystä tarjota rehellisen elämän perspektiivejä, erityisesti nuorille klaanijäsenille, voi taistelu tulla olemaan kuin tuikkukynttilä myrskyssä. Tällaisten esto-ohjelmien toimintamalleja on olemassa, esimerkiksi tiiviimpää tukea nuorille Nordrhein-Westfalenin suurkaupungeissa. Heidän tulisi oppia, että elämä ilman rikoksia kannattaa, silloinkin kun rehellinen elämä alkaa harjoittelijan 400 euron kuukausipalkalla, vaikka samaan aikaan jonkin pikkutehtävän hoidosta voi hyvinkin tienata saman 400 euroa jo 15 minuutissa.

Erlangenilainen klaaniasiantuntija Rohe sanoo, että monelta klaaninuorelta puuttuvat kuitenkin täysin "exit-vaihtoehdot" He ovat pakotettuja lojaalisuuteen.

2019-02-15 Saksa: Rikolliset arabiklaanit ja -perheet sodassa valtiota vastaan

On helppo havaita, että nämä asiat ratkotaan maiden rajoilla, tai niiden maahanmuutto- ja ulkomaalaisvirastoissa. Poliitikot ovat avainroolissa. Jos ongelmat päästetään sisälle, niin ne pysyvät ja saattavat pahentua.

EDIT täsmennystä

[akez]

Maahanmuuton kustannusten kannalta mielenkiintoista on myös valtion velkaantuminen, ja näiden kahden tekijän välinen yhteys. Sitä lie viranomaiset ja poliitikot tutkineet vieläkin vähemmän kuin maahanmuuton kustannuksia?

Suomen julkistalous on vuodenvaihteessa 2018–2019 suunnilleen tasapainossa. 2020-luvulla julkistalouden tila tulee kuitenkin heikkenemään rajusti, koska suuret ikäluokat tulevat paljon hoiva- ja terveyspalveluja edellyttävään ikään, samalla kun työikäisen väestön väheneminen todennäköisesti jatkuu.

Tätä ennen poliitikot ovat ottaneet vuosittain valtiolle velkaa miljardeittain. Valtion velka oli seuraava viime vuosikymmenien aikana:

Vuonna 1990: Vajaa 10 miljardia euroa
Vuonna 1995: Noin 60 miljardia euroa
Vuonna 2005: Noin 60 miljardia euroa
Vuonna 2010: Noin 75 miljardia euroa
vuonna 2018: Noin 105 miljardia euroa

Tänä ajanjaksona vuodesta 1990 lähtien on maahan tullut 100.000 asylanttia, jotka pääosin kaikki ovat edelleen täällä (viimeistään perheenyhdistämisten jälkeen määrällisesti).

Näkeekö joku noissa luvuissa tämän maahanmuuton aiheuttamaa siunauksellista paranemista? Onko maahanmuutto pelastanut valtion talouden ja budjetin? ...
(...)

2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[Kni]

Miljoona Turulle ja ilmeisesti saman verran neljälle muulle kaupungille = viisi miljoonaa.

Miljoonan euron avustuksen turvin toteutettu maahanmuuttajien osaamiskeskus viettää avajaisiaan Turussa

Turun kaupunki sai työ- ja elinkeino- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lähes miljoonan euron avustuksen osaamiskeskustoiminnan käynnistämiseen. Turun lisäksi avustusta myönnettiin Helsingille, Tampereelle, Espoolle ja Vantaalle.

Hanke pyrkii siihen, että vieraskielinen väestö saadaan Turun työllisyyspalvelukeskuksen Työpisteen palveluiden piiriin ja sitä kautta ohjattua nopeammin töihin tai koulutukseen. Työpisteessä järjestetään kaikille turkulaisille erilaisia työnhakuun liittyviä valmennuksia ja saatetaan työntekijät ja työnantajat yhteen.

Osaamispiste tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja suomen kielen käyttöä. Suomen kielen taitoja pääsee kehittämään kielikuntosalissa valmentajan johdolla. Omakieliset neuvojat puolestaan tukevat asiakkaita kotoutumisessa esimerkiksi englannin, albanian, arabian, bosnian, darin, kurdin, persian, ranskan, ruotsin, viron ja venäjän kielillä.

Osaamispisteestä saa tukea työnhaun eri vaiheisiin, työhön ohjausta, opintoja ja opiskeluvalmiuksia tukevaa toimintaa sekä tukea suomen kielen oppimiseen.

– Sparrausta työnhakuun saa Osaamispisteen monikulttuurisuusasiantuntijoilta, joille työ maahanmuuttajien parissa on jo entuudestaan tuttua. Valmennuksissa harjoitellaan esimerkiksi työnhakuun liittyviä tilanteita ja alaan liittyvää sanastoa, kertoo hankepäällikkö Minja Vaherkylä tiedotteessa.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4519684/Miljoonan+euron+avustuksen+turvin+toteutettu+maahanmuuttajien+osaamiskeskus+viettaa+avajaisiaan+Turussa

[Simo Grönroos]

Salmisen vastine professori Piekkolalle

"Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola kritisoi Suomen Perustan tuoretta tutkimusta Turun Sanomissa (Lännen Media) maanantaina 18.3.2019.

Käyn artikkelissa esitetyt kriittiset väitteet kohta kohdalta läpi ja annan niihin jokaiseen vastauksen. Vastaan aluksi kriittisiin kommentteihin lyhyesti ja jäljempänä hieman perustellummin."

https://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastine-professori-piekkolalle/

[Samuli Salminen]

Esimerkki tuosta vastineesta: Tuossa artikkelissa professori kritisoi, että käytän samoja ikäryhmittäisiä kuolleisuuslukuja sekä maahanmuuttajaryhmille että kantaväestölle:

Tutkija Samuli Salminen kertoo, että elinkaarikustannuksia laskiessaan hän käytti oletuksena samaa odotettua elinikää suomalaisille kuin irakilaisille ja somalialaisille. Tätä Piekkola kritisoi, sillä heikompituloisten elinikä on lyhyempi suomalaisillakin.

Todellisuudessa asia on kuitenkin juuri päin vastoin, kuin professori tuossa kritisoi, sillä rekisteriaineistoihin perustuvien suomalaisen ja norjalaisen tutkimuksen mukaan melkein kaikkien maahanmuuttajaryhmien kuolleisuusluvut ovat kantaväestöä pienemmät, eikä suuremmat, kuten professori esittää. Elinkaariennusteissa käytetty oletus samoista kuolleisuusluvuista on siten maahanmuuttajaryhmien tulosten kannalta liian positiivinen -- eikä liian negatiivinen, kuten professori kritisoi.

Loput tuon yllä olevan linkin takaa.

[Risto A.]

Jahas. Suomen Perustalla näyttäisi olevan premissit kunnossa. En tosin ole sitä missään vaiheessa epäillytkään.
Hieno homma.

[Lalli IsoTalo]

Tutkimuksesta voisi vielä tehdä mahdollisimman visuaalisen powerpoint -koosteen.

[Activeman]

Jahas. Suomen Perustalla näyttäisi olevan premissit kunnossa. En tosin ole sitä missään vaiheessa epäillytkään.
Hieno homma.

Kyllä. Persuilla on täysin oikea strategia. Ovat tehneet kotityöt kunnolla ja tuottaneet hyvän tutkimuksen, joka myös tukee heidän politiikkaansa. Koska kotityöt on tehty kunnolla ja tutkimus on laadukas, sitä vastaan voi hyökätä vain tunnepohjaisella räksytyksellä, kuten tuossa tämä Turun professori.

On erittäin hyvä strategia ottaa vastaan nämä tunnepohjaiset ulinat ja argumentoida tiukoilla faktoilla referoiden tutkimuksen tuloksia ja käytettyjä metodeja. Hyvää on tuokin, että on tehty relevantteja viittauksia norjalaisiin ja ruotsalaisiin tutkimuksiin. Ihmiset kyllä näkevät sen taakse, että mikä ero on tunnepohjaisella ulisijalla ja tiukasti faktoihin referoivalla tutkijalla.

Tässä näkyy hyvin Halla-ahon käden jälki.

[IDA]

Tässä näkyy hyvin Halla-ahon käden jälki.

Toivottavasti siinä miten Perustan tutkimuksia tullaan käyttämään, mutta kunnia sille kelle kunnia kuuluu: Tutkimusta on tehty pitkäjänteisesti jo ennen Jussin puheenjohtaja-aikaa. Reijo Tossavaisen idea Perustan perustaminen taisi olla, Simo Grönroos on sitä johtanut ja Samuli Salminen on käytännössä kai yksin tehnyt tämän laajan tutkimuksen, jota valtion poliittinen hallinto ja koko virkakoneisto olivat kyvyttömiä tekemään. Perustalta on tullut paljon muutakin hyvää.

[Risto A.]

Hienoa työtä. Pitää vielä nostaa hattua.

Jos premissit on kunnossa, kaikki mitä siitä seuraa on yhtälailla kunnossa.
Käänteisesti, että jos premissit on kierossa, kaikki mitä siitä seuraa on yhtälailla kierossa.

[jka]

Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

Ja mitähän hittoa taas. Tulokseen ei nimenomaan liity tuo epävarmuustekijä. Maahanmuuttajaryhmien työllisyystilanne voi olla 30 vuoden päästä mitä tahansa mutta sillä ei ole enää mitään merkitystä. Tämä tutkimushan ennustaa ainoastaan nykyisten 20–24-vuotiaana Irakista tai Somaliasta Suomeen muuttaneiden elinkaaren. Nämän ovat 30 vuoden päästä 50-54-vuotiaita. Se miten 30-vuoden päästä silloiset 20–24-vuotiaat irakilaiset ja somalit työllistyy ei liity tähän millään tavalla.

[ciller.bläk]

Kallista on aseman seinän kannatus.
Varmaan H-palkkien ostaminen maksaisi itsensä nopeasti takaisin, vaikka alkusijoitus ehkä suurelta kuulostaakin.

[MiljonääriPlayboy]

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Kusettaja. Aiempi tutkimus nimenomaan kertoo ihan muuta:

Tuon perusteella Päivisen Jere ei välttämättä ole se kusettaja, sillä paraneminen on sinänsä totta, mutta asiayhteydessä toimittaja antaa ymmärtää, että tätä ei muka olisi otettu huomioon tutkimuksessa.

Paraneminen sinänsä ON totta, mutta:

Työllisyyslukujen perusteella paraneminen ei riitä lähellekään nostamaan suurinta osaa huma-mamuja yhteiskunnan kannalta plussan puolelle. Ei sitten lähellekään. Miksi sitä paranemista silloin pitää mainostaa ja korostaa?

Lisäksi, kuten VATT toteaa:

Erot tulonsiirroissa pysyivät melko vakaina Suomessa asutun ajan kuluessa siitä huolimatta, että erot työtuloissa pienenevät.

Tulkitsen tämän niin, että vaikka suurempi (ei siis SUURI, vaan suurempi) osa (käytännössä huma-)mamuista (temppu)työllistyy, niin yhteiskunnan lompakolla käydään silti ihan entiseen tahtiin. Siis oikeasti, oikein etnisyyden epic fail! 
Josta siis kuitenkin palataan taas siihen, että se marginaalinen lisäys työllisyydessä on yhteiskunnan kannalta täysin merkityksetöntä, näiden ryhmien osalta.

Ja ylipäätään: kun lähtee käytännöstä nollasta liikkeelle, niin ainahan sitä silloin voi "paranemisella"/kasvuprosenteilla hämätä vaalikarjaa. Jos lähtötilanteessa tuhannesta huma-mamusta on yksi töissä, ja kymmenen vuoden päästä viisi, niin totta: työllisyys on parantunut. Huimilla prosenteilla. Mutta, kuten tiedetään, niin kokonaisuus jää edelleen lujasti pakkaselle veronmaksajien ja yhteiskunnan kannalta. Ja sillä kokonaisuudellahan nimenomaan on merkitystä, ei millään kokonaisuudesta erilleen poimitulla tiedonmurulla, joka sekin esitetty tavalla, joka hipoo totuuden ja valheen rajapintaa.

Eli: joko Jere hämää tahallaan (omasta tahdostaan), tai käskettynä sätkynukkena. Minusta tuo on edelleenkin (Jeren taholta) yritys ohjata keskustelua sivuraiteelle ja peitellä huma-maahanmuuton karmeaa taloudellista todellisuutta.

e:typo

[JT]

Pe­rus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to­tut­ki­muk­sen lukuja ei kumota, vaan ne ovat skenaario muiden joukossa – Tutkija vastaa muutamiin kysymyksiin epä­sel­vyyk­sis­tä

Kaleva 23.3.19 Joonas Kuikka (tilaajille)
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perussuomalaisten-maahanmuuttotutkimuksen-lukuja-ei-kumota-vaan-ne-ovat-skenaario-muiden-joukossa-tutkija-vastaa-muutamiin-kysymyksiin-epaselvyyksista/817375/

Viime vuosina tehdyt tutkimukset maahanmuutosta eivät suoraan kumoa Suomen Perustan kovia tuloksia. Perussuomalaisten laskelmia ei pidä lukea ennusteena, vaan skenaariona, jossa irakilaisten ja somalialaisten työllistyminen ei parane. Monien tutkimusten mukaan maahanmuuttajien työllistyminen yleisesti on lupaavaa.

Perussuomalaisten tutkimus maahanmuuton kuluista julkaistiin maanantaina. Se sai paljon huomiota, mutta sitä myös kritisoitiin Lännen Median jatkojutussa.

Lukuisat tutkimusryhmät ovat viime vuosina tutkineet maahanmuuton talousvaikutuksia useasta eri näkökulmasta. Näitä ovat muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n analyysi vuonna 2014, Tilastokeskuksen tutkimus työperäisestä maahanmuutosta vuonna 2015 ja sosiaali- ja terveysministeriön selvitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista vuonna 2017.

Muissa tutkimuksissa näkökulma on ollut laajempi kuin perussuomalaisen ajatuspajan Suomen Perustan tutkimuksessa, jossa keskitytään ainoastaan irakilaisten ja somalialaisten elinkaarikustannuksiin julkistaloudelle.

Siksi suoraa vertailua tutkimustulosten välillä ei voi tehdä. Tutkimuksia kahlatessa selviää kuitenkin se, että Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen tulokset ovat pääpiirteittäin oikeansuuntaisia.

Salminen on akateemiselta koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti tilastotieteestä ja valtiotieteiden kandidaatti kehitysmaatutkimuksesta Helsingin yliopistosta, joten hänellä ei ole varsinaista tutkijakoulutusta.

Salmisen tutkimuksen mukaan keskimääräinen 20–24-vuotiaana Suomeen tullut irakilainen maksaa julkistaloudelle 690 000 euroa ja vastaava somalialainen 951 000 euroa enemmän elinaikanaan kuin keskimääräinen Suomessa syntynyt suomalainen.
Historiasta on vedetty johtopäätös tulevasta

Lukiessa on kuitenkin muistettava, että vaikka Salmisen tulokset perustuvat laajaan historialliseen ja luotettavaan tilastoaineistoon, siitä on vedetty suora johtopäätös tulevasta kehityksestä.

Haastateltujen suomalaisten alan huippututkijoiden mukaan tätä tulosta ei voi pitää edes ennusteena, vaan yhtenä skenaariona muiden joukossa.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että lähes miljoonaluokan henkilökohtaiset tappiot julkistaloudelle tulevat vain, jos tulevaisuudessa emme pysty mennyttä paremmin työllistämään ja kotouttamaan esimerkiksi vuonna 2015 Suomeen saapuneita ja jääneitä turvapaikanhakijoita tai heidän lapsiaan.

Tulos on saatu sillä varauksella, että maahanmuuttaja tulee loppuiäkseen Suomeen, eikä muuta pois. Jos maahanmuuttaja on Suomeen muuttaessaan vanhempi, hänen kielteinen vaikutuksensa julkiselle taloudelle on Salmisen tutkimuksen mukaan pienempi.

Irakilaiset ja somalialaiset ovat kaksi suurinta humanitäärisen maahanmuuton ryhmää Suomessa. Humanitäärinen maahanmuutto kattaa pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleet ihmiset.
Lähin vastaava tutkimus VATT:n skenaariot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi vuonna 2014 Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen -analyysin.

Tässä tutkimuksessa VATT esitteli kolme skenaariota, joiden mukaan maahanmuuttajien elinkaarivaikutusta julkiselle taloudelle voi laskea. Analyysi ei eritellyt maahanmuuttajan lähtömaata.

Parhaassa skenaariossa maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin suomalaiset, samoin kuin hänen lapsensa.

Maahanmuuttajan elinkaarivaikutus on Suomen julkistaloudelle positiivinen, jos hän muuttaa Suomeen 10–50-vuotiaana ja asuu elämänsä loppuun Suomessa. 20–40-vuotiaina muuttaneet jäävät keskimäärin 100 000–200 000 euroa plussalle julkistaloudellisesti.

On huomattava, että suurimmat kulut ihmisestä tulevat julkistaloudelle ennen kahtakymmentä ikävuotta ja kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen.

Maahanmuuttajat välttävät yleensä ensimmäisen 20 ikävuoden kulujen aiheuttamisen. Monet myös muuttavat pois Suomesta eivätkä ehdi aiheuttaa vanhuuden kuluja.

Toisessa skenaariossa maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin maahanmuuttajat keskimäärin, mutta hänen lapsensa menestyvät yhtä hyvin kuin kantaväestö. Silloin maahanmuuttaja ei aiheuta kovin suurta rasitetta julkiselle taloudelle, ellei hän saavu Suomeen vasta myöhäisessä keski-iässä ja vietä sen jälkeen maassa vanhuuttaan.

Kolmannessa skenaariossa maahanmuuttaja ja hänen lapsensa työllistyvät yhtä hyvin kuin maahanmuuttajat keskimäärin. VATT:n mukaan tappio julkiselle taloudelle olisi silloin noin 150 000–200 000 koko maahanmuuttajan elämän ajalta.

VATT vertaa maahanmuuttajia kokonaisuudessaan, ei vain irakilaisia ja somalialaisia, joten luvut poikkeavat Suomen Perustan tutkimuksista. Irakilaiset ja somalialaiset pärjäävät työmarkkinoilla huonommin kuin maahanmuuttajat keskimäärin.

Tulos pätee myös toisin päin. Jos suomalainen ja hänen lapsensa pärjäisivät työmarkkinoilla yhtä huonosti kuin maahanmuuttajat keskimäärin, suomalaisen tappio julkistaloudelle olisi noin 150 000 euroa hänen elämänsä aikana. Näin olisi vuoden 2014 laskelmien mukaan.

VATT:n ja Aalto-yliopiston tutkija Matti Sarvimäki selvitti tutkimuksessaan vuonna 2017, että irakilaisista, somalialaisista ja afganistanilaisista työllistyneitä oli vain noin 20 prosenttia vuonna 2013. Työllisyyden nousu oli hidasta.

STM:n selvitys 2017 tarjosi laajaa taustaa ja vähän tarkkoja lukuja
Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijan Jere Päivisen mukaan Samuli Salmisen menetelmä on perusteltu, mutta hän ei pysty ottamaan kantaa lukuihin lyhyellä varoitusajalla. Päivinen on selvittänyt maahanmuuton kustannuksia hallitusohjelman mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Jere Päivinen selvitti hallitusohjelman mukaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan julkaistu selkeitä lukuja, koska tutkimuskysymys kokonaisuudessaan on monimutkainen, kuten tästäkin jutusta käy ilmi.

– En ota kantaa Salmisen lukuihin, koska en pysty tarkemmin sanomaan, mitä oletuksia on käytetty. Menetelmä on ihan perusteltu. Elinkaarimenetelmä antaa parempia tuloksia kuin yksittäisten vuosien laskeminen, Päivinen sanoo.

Hän suuntaa haasteen Salmisen tutkimuksen perkaamisesta akateemiselle maailmalle. Yli 670-sivuista maanantaina julkaistua Suomen Perustan tutkimusta ei luonnollisestikaan ole ehditty vertaisarvioida, eikä varmaan ehditäkään ennen eduskuntavaaleja.

STM:n tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajien ikärakenne on Suomelle erittäin edullinen. Se paikkaa Suomen kansantaloudellista huoltosuhdetta, sillä keskimääräinen maahanmuuttaja on parhaassa työiässä, kun taas Suomen suurimmat ikäluokat ovat nyt eläkeiässä.

Siksi maahanmuuttajien julkistaloudellinen vaikutus riippuu erittäin paljon siitä, ovatko he töissä vai eivät. Työllistyneenä maahanmuuttaja tuo rahaa julkistalouteen, työttömänä hän kuluttaa sitä.

– Humanitäärisellä maahanmuuttajalla työllisyysaste nousee, mitä pidempään hän on maassa. Naisten työllisyys on heikompaa kuin miesten, Päivinen sanoo.

Maahanmuuttajista suurin osa on töissä, mikä unohtuu usein julkisessa keskustelussa. Kun suomalaisten työllisyysaste oli 74 prosenttia vuonna 2016 Eurostatin mukaan (eri mittarit kuin Suomen viralliset), maahanmuuttajien työllisyysaste oli noin 61 prosenttia.
UTH-tutkimus paneutui työllisyyteen, joka on kaikkea muuta kuin toivotonta

Tilastokeskuksen UTH-tutkimus, eli Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, käsitteli maahanmuuttajien työllistymistä.

Tutkimuksen mukaan työperäisen maahanmuuttajan työllisyysaste oli yli kymmenen vuoden asumisen jälkeen 89 prosenttia, huomattavasti suomalaisia korkeampi. Opiskelun takia muuttaneista yli kymmenen vuoden jälkeen peräti 90 prosenttia oli töissä. Ongelmana vain on, ettei kaikkia ulkomaalaisia opiskelijoita saada pidettyä Suomessa.

– Opiskelijoiden kiinnittäminen Suomeen on kaikkein hedelmällisintä. He ovat saaneet tuoretta oppia ja tottuneet asumaan Suomessa, toteaa Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen.

Perhesyiden takia muuttaneista 71 prosenttia oli töissä yli kymmenen vuoden jälkeen. Pakolaisista vastaava määrä oli 52 prosenttia, muista syistä muuttaneilla 68 prosenttia.

Nämä luvut osoittavat, että maahanmuuttajat työllistyvät keskimäärin hyvin. Ryhmien välillä on suuriakin eroja, muttei ole sellaista ryhmää, joka ei pystyisi työllistymään.

Onko maahanmuutto julkistaloudelle hyödyllistä vai haitallista?

Tutkimusten perusteella on selvää, että julkistaloudelliseen näkökulmaan vaikuttaa valtavasti se, millaisesta maahanmuutosta puhutaan.

Suurin osa maahanmuutosta tapahtui perhesyiden takia vuonna 2014, kertoo Tilastokeskuksen UTH-tutkimus.

Tämä kattaa perheen, avioliiton, rakkauden tai seurustelun. Tästä luvusta perussuomalaisten kritisoimia perheenyhdistämisiä oli vain yksi kymmenestä.

Työhön muutti vajaa viidennes, opiskeluun joka kymmenes ja pakolaisuuden takia joka kymmenes. Luvut ovat vuotta ennen turvapaikanhakijoiden suurta ryntäystä, joten ne vastannevat hyvin tämänkin hetken osuuksia, kun turvapaikanhakijoiden vuosittaiset määrät ovat laskeneet vuotta 2015 edeltävälle tasolle.

Maahanmuuttajista suurin osa käy töissä, mikä on julkistaloudelle hyväksi. Maahanmuuttajat eivät keskimäärin tienaa yhtä hyvin kuin suomalaiset, mutta he paikkaavat puutteen käyttämällä vähän julkisia palveluita lapsuudessaan ja vanhuudessaan nykyisen ikärakenteensakin vuoksi.

Tutkimusten mukaan selvää on myös, että eriteltynä humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa Suomelle kansantaloudellisia kustannuksia. Keskustelua pitää käydä siitä, paljonko se saa maksaa ja millä keinoin pakolaisena tai turvapaikanhakijoina tulleet saadaan töihin nykyistä paremmin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli noin 250 000 ulkomaiden kansalaista vuoden 2017 lopussa. Heistä irakilaisia oli vajaat 12 000 ja somalialaisia alle 7 000, joten tämä joukko on pieni maahanmuuttajien kokonaismäärästä. Eniten maahanmuuttajia Suomessa on Virosta ja Venäjältä.

Koska kansalaisuus ei anna ihan kokonaista kuvaa, Suomessa asui vieraskielisiä reilut 370 000 vuonna 2017. Heistä arabiaa puhui 26 000, kurdia 13 000 ja somalia 20 000. Arabian ja kurdin puhujissa on muitakin kuin irakilaisia. Kielten perusteella voi päätellä suuntaa antavasti maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten määrää.

(...)

[N. O. Hääppönen]

Aivan loistavaa päättelyä. Jos tutkija tulee väittämään että Suomen ulkomaanvelka muuttuu saatavaksi koska maahanmuutto, on se tietenkin uskottava.

Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen.

Mikäli tämä hyvinvoinnin lisäys tapahtuu työperäisessä maahanmuutossa, se kerryttää myös Suomen kansantaloutta. Julkisen sektorin kustannukset riippuvat myös paljon harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Salmisen skenaarioonkin on vuosikausia aikaa vaikuttaa.

– Se on ihan totta, että lyhyellä tähtäyksellä humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa julkisia kustannuksia, ei siitä mihinkään pääse. Uskallan kuitenkin väittää, että humanitäärinen maahanmuutto lisää hyvinvointia, Pursiainen sanoo.[/quote]

[rane58]

Aivan loistavaa päättelyä. Jos tutkija tulee väittämään että Suomen ulkomaanvelka muuttuu saatavaksi koska maahanmuutto, on se tietenkin uskottava.

Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen.

Mikäli tämä hyvinvoinnin lisäys tapahtuu työperäisessä maahanmuutossa, se kerryttää myös Suomen kansantaloutta. Julkisen sektorin kustannukset riippuvat myös paljon harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Salmisen skenaarioonkin on vuosikausia aikaa vaikuttaa.

– Se on ihan totta, että lyhyellä tähtäyksellä humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa julkisia kustannuksia, ei siitä mihinkään pääse. Uskallan kuitenkin väittää, että humanitäärinen maahanmuutto lisää hyvinvointia, Pursiainen sanoo.[/quote]

Kuinka helvetissä ne kehtaa valehdella noin ja päin naamaa....! 

[Roope]

Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

On kyse Suomen maahanmuuttopolitiikan valinnoista, ei maailmanparantamisesta, joka on Pursiaisen näkökulma. Nämä on syytä pitää tiukasti erillään.

Humanitaarinen maahanmuutto on lisäksi tehotonta ja Suomen tulevaisuuden kannalta riskialtista maailmanparantamista.

– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen.

Politiikan perusohjenuorana voi pitää suomalaisten hyvinvoinnin lisäämistä tai ainakin säilyttämistä ja riskien minimoimista.

Pursiainen taas maksattaisi ulkomaalaisten hyvinvoinnin lisäämisen suomalaisilla lapsilla seurauksia sen kummemmin miettimättä. Pursiainenhan on toisaalla kannattanut vapaata maahanmuuttoa keinona buustata talouskasvua.

Mikäli tämä hyvinvoinnin lisäys tapahtuu työperäisessä maahanmuutossa, se kerryttää myös Suomen kansantaloutta. Julkisen sektorin kustannukset riippuvat myös paljon harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta.

Halpatyövoima voi kerryttää bruttokansantuotetta, mutta se on silti meillä veroista subventoitua niin, että se kasvattaa paljon puhuttua kestävyysvajetta. Osaajien ja asiantuntijoiden ryhmä on sitten asia erikseen.

Julkisen sektorin kustannukset nimenomaan riippuvat harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Pursiaisen rajat auki -politiikka saisi pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kustannukset raketoimaan. Pursiaisen todellinen päämäärä taitaakin olla ajaa julkinen sektori alas nostamalla kustannukset äärimmilleen. Tämä maailmanlaajuisen hyvinvoinnin lisäämisen nimissä.

Salmisen skenaarioonkin on vuosikausia aikaa vaikuttaa.

Skenaarioon on ollut vuosikymmeniä aikaa vaikuttaa. Seurauksena toistaiseksi vain haittamaahanmuuton ja sen myötä maahanmuuttokoneiston hurja kasvu.

Pursiaisella tai kellään muullakaan ei ole esittää toimivaksi osoitettuja keinoja, miten maahanmuuton kumuloituvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset haittavaikutukset peruttaisiin. On vain epätoivoisia yrityksiä hämärtää seurauksia ja muuttaa narratiivia, juuri kuten Pursiainen tässä tekee.

– Se on ihan totta, että lyhyellä tähtäyksellä humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa julkisia kustannuksia, ei siitä mihinkään pääse.

Kuten elinkaarimallit osoittavat, humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa suurimman osan kustannuksista pitemmällä tähtäimellä. Puheet vain muutaman vuoden kustannuksista ovat roskaa.

Uskallan kuitenkin väittää, että humanitäärinen maahanmuutto lisää hyvinvointia, Pursiainen sanoo.

Humanitaarinen maahanmuutto lisää muutamien harvojen hyvinvointia suomalaisten pahoinvoinnin lisääntymisen kustannuksella. Se muuttaa yhteiskuntaa ja demografiaa huonompaan suuntaan tavoilla, joita on käytännössä mahdoton perua.

Ulkomaalaisten auttamiseen on paljon kustannustehokkaampia ja auttajamaiden kannalta vaarattomampiakin keinoja. Maahanmuutosta ei pidä tehdä maailmanparannuksen välinettä.

[Lalli IsoTalo]

Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi.

Tämä on erittäin totta, ja aivan helvetin väärin suomalaisten kannalta!

[Juffe]

Juuh, no, joo. Jos kodissani käy murtovarkaita, kyllähän sitä voinee ihan totuudenmukaisesti argumentoida, että varkaus paransi varkaiden hyvinvointia. Harva kuitenkaan pitää sitä perusteltuna syynä edistää murtovarkauksia.

[Titus]

"– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen."

Juu ei, tosiaan:

-lapsilisien leikkaukset
-koulutuksen leikkaukset
-koulun oppimisrauha ja turvallisuus

[jka]

Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

Kun tulee rajan yli Ruotsista Suomeen elintaso ja hyvinvointi kylläkin laskee jos on uskomista vaikka suomalaiseen laatumediaan ja miksi emme uskoisi. Eli laskimme tulijoiden elintasoa oleellisesti ottamalla heidät vastaan. Kyllä meidän pitäisi vähän humaanimmin kohdella näitä.

[Simo Grönroos]

Politiikassa päätetään siitä, mitä yhteisillä varoilla tehdään. 1,3 miljoonalla eurolla saa monenlaisia asioita. Mihin sinä käyttäisit tämän summan?

[Samuli Salminen]

Pe­rus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to­tut­ki­muk­sen lukuja ei kumota, vaan ne ovat skenaario muiden joukossa – Tutkija vastaa muutamiin kysymyksiin epä­sel­vyyk­sis­tä

Kaleva 23.3.19 Joonas Kuikka (tilaajille)
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perussuomalaisten-maahanmuuttotutkimuksen-lukuja-ei-kumota-vaan-ne-ovat-skenaario-muiden-joukossa-tutkija-vastaa-muutamiin-kysymyksiin-epaselvyyksista/817375/
(...)

Esitän tässä Suomen Perustan blogikirjoituksessa (https://www.suomenperusta.fi/ajatus/kriittisia-kommentteja-lannen-median-artikkeliin-su-24-3) kriittisiä kommentteja Lännen Median lehdissä su 24.3. ilmestyneeseen artikkeliin. Tuo yllä viitattu netissä oleva artikkeli on sisällöltään lähes samanlainen kuin paperilehdissä su 24.3. ilmestynyt versio.

Blogitekstini on varsin raskaslukuinen, mutta tässä kriittiset 6 kommenttia lyhyesti.

Kohdassa 4. esitän kriittisiä kommentteja sitä varsin usein toistettua lukua kohtaan, että noin 90 %:ia kaikista töihin tulleista maahanmuuttajista on töissä 10 vuoden maassaolon jälkeen. Tämä toistettiin mm. Halla-ahon Yle:n tentissä viime torstaina. EU-/ETA-maiden ulkopuolelta matalapalkka-aloille töihin tulleiden osalta tuohon väitteeseen esitetään jo suorat, Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat vastaukset, halpatyövoimaraportissamme: https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/


1.Elinkaarivaikutusten tulokset esitetään maassaoloajan ennusteet huomioiden.
Artikkelista voi saada sen kuvan, että elinkaaritulokset esitetään vain koko iäksi Suomeen jääville. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan tulokset esitetään myös poismuuttojen (ja paluumuuttojen) todennäköisyydet huomioiden.


2.Maahanmuuttajien käsitteleminen yhtenä ryhmänä ei kerro tutkimuksen "näkökulman laajuudesta".
Artikkelissa esitetään, että se että käsittelee kaikkia maahanmuuttajia yhtenä ryhmänä, kertoisi "laajemmasta näkökulmasta". Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä käytetty tutkimusaineisto on erittäin laaja. Lisäksi maahanmuuttajaryhmittäin esitetyt tulokset ovat informatiivisempia esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan päätöksenteon kannalta.


3.Maahanmuuttajien lukumäärä syntymävaltion/taustamaan mukaan, ei kansalaisuuden perusteella.
Artikkelissa perustellaan somalialaisten ja irakilaisten maahanmuuttajien määrien vähyyttä kansalaisuuteen perustuviin lukumääriin nojaten. Todellisuudessa lukumäärät ovat huomattavasti suurempia, kun tarkastelu tehdään syntymämaan tai taustamaa mukaan — joihin maahanmuuttajuuden määritelmä käytännössä aina nojaa alan tutkimuksissa.


4. UTH-tutkimus antaa maahanmuuttajien työllisyysasteille "tavallista" korkeammat luvut. Bruttopalkat (bruttotyötulot) ovat tarkempi julkisen talouden nettovaikutusten mittari kuin pelkkä työllisyys.
4.1 Työllisyyden eri määritelmät: UTH-tutkimuksen työllisyysmääritelmä antaa maahanmuuttajille korkeampia työllisyysasteita verrattuna kantaväestöön — kuin yleisesti käytössä olevat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat luvut.
4.2 Bruttopalkat (bruttotyötulot) ovat tarkempi julkisen talouden vaikutusten mittari kuin työllisyysaste.
Artikkelissa viitataan UTH-kyselytutkimuksesta poimittuihin joihinkin korkeisiin työllisyyslukuihin maahanmuuttajien osalta. Kuitenkin on huomioitava, että UTH-tutkimuksen työllisyysluvut ovat huomattavasti korkeammat maahanmuuttajille kuin tavallisesti käytössä olevat (Tilastokeskuksen) rekisteritietoihin perustuvat luvut. Työllisyyslukujen vertailu pitäisi lisäksi tehdä samanikäiseen kantaväestöön nähden, ja olisi hyvä eritellä myös työperäinen maahanmuutto esimerkiksi sen mukaan, kuuluuko se saatavuusharkinnan piiriin.
Lisäksi bruttopalkat (bruttotyötulot) kertovat työllisyyttä tarkemmin, mitkä ovat henkilön julkisen talouden nettovaikutukset.


5.Keitä oikein ovat artikkelissa mainitut "haastatellut suomalaiset alan huippututkijat"?
Artikkelissa "haastatellut suomalaiset alan huippututkijat" antavat kriittisen kommentin (ks. kohta 6). Artikkelissa heitä ei kuitenkaan siteerata suoraan, joten on vaikeaa tietää, ovatko äänessä viitatut "huippututkijat" vai toimittaja. Joka tapauksessa on kyseenalaista, että keitä nämä huippututkijat ovat. Artikkelissa mainitaan vain kaksi nimeä, joista toinen on STM:n virkamies. Hän on tehnyt "alaan" liittyen ainoastaan kirjallisuuskatsauksen. Kyseenalaistan sen, että pelkän kirjallisuuskatsauksen tekeminen tekisi "huippututkijaksi".


6.Elinkaariennusteet: Todennäköisyysjakaumat vs. "skenaariot":
6.1 Skenaarioiden käyttämisen 3 ongelmaa elinkaariennusteissa.
6.2 Suomen Perustan tutkimuksen elinkaariennusteet eivät ole "vain yksi skenaario muiden joukossa".
Artikkelissa viitataan skenaarioiden käyttämiseen elinkaariennusteissa. Käyn läpi skenaarioiden käyttämiseen liittyvät kolme ongelmaa ja miten ne ratkeavat käyttämällä skenaarioiden sijaan (jatkuvia) todennäköisyysjakaumia — kuten Suomen Perustan tutkimuksessa on tehty.
Lisäksi Suomen Perustan elinkaariennusteet eivät ole "vain yksi skenaario muiden joukossa". Tämä johtuu siitä, että Perustan tutkimuksessa ei käytetä skenaarioita niihin liittyvien ongelmien vuoksi. Lisäksi Perustan tutkimuksen tulokset pohjautuvat laajan rekisteriaineiston tarjoamaan informaatioon, joten se, että hyvin toisenlaiset elinkaaritulokset olisivat mahdollisia, pitäisi pystyä myös perustelemaan jotenkin. Se, että toteaa, että elinkaaritulokset voisivat olla myös positiivisempia, ei tee positiivisista tuloksista vielä yhtään todennäköisemmin toteutuvia.