Norden: Mitä kotoutumisesta oikeastaan tiedetään Pohjoismaissa? (tilastoja)

[Roope]

Pohjoismaiden tilastokeskukset ovat julkaisseet maahanmuuttajiin liittyvät tietonsa yhdessä paikassa. Valitettavasti vasta vuodet 2016-2017, mutta paljon näppärämpää näin kuin kaivella tietoja vertailtaviksi (vaikka somaleiden työllisyysasteet maassaoloajan perusteella) eri maiden tilastokeskuksien sivuilta.

Hyvä alku, kannattaa tutustua, mutta varoituksen sana, että luvut ovat sitten tosi masentavia etenkin Suomen osalta.

Mitä kotoutumisesta oikeastaan tiedetään Pohjoismaissa?

Kotoutumisesta on melko paljon tietoa, mutta tähän saakka se on ollut sirpaleista ja tilastoja on ollut vaikea vertailla. Pohjoismaiden tilastokeskukset ovat nyt tehneet uraauurtavaa yhteistyötä ja yhdenmukaistaneet maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät rekisteritietonsa.

Nyt tarjolla on ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisia ja yhdenmukaisia tilastoja, jotka perustuvat koko Pohjolasta kerättyihin rekisteritietoihin. Tämän on mahdollistanut hanke, jota on vetänyt Norjan tilastokeskuksen (SSB) vanhempi erityisasiantuntija Vebjørn Aalandslid.

– Aiemmin on tehty hyvin vähän vastaavia perusteellisia kokeiluja, joissa on vertailtu maakohtaisia tietoja täysin vastaavien maahanmuuttajaryhmien ja heidän jälkeläistensä koulutuksesta, työmarkkinaosallistumisesta ja syrjäytymisestä. Nyt olemme onnistuneet luomaan entistä oikeudenmukaisemman vertailupohjan, Aalandslid sanoo.

Alan tilastojen täysi vertailukelpoisuus on ainutlaatuista, ja se tarjoaa paljon mahdollisuuksia vertailuanalyysien tekoon. Vastaavia rekisteritietoja ei ole saatavissa mistään muualta Euroopasta. Kotoutumisesta ja maahanmuutosta on tehty useita pohjoismaisia tutkimuksia, mutta ne ovat olleet yksittäisiä ja perustuneet maakohtaisiin määritelmiin.

Ensiaskel

Pohjoismaisessa tilastopankissa www.nordicstatistics.org on nyt 11 taulukkoa, joissa on väestö-, koulutus- ja työvoimatilastoja. Niistä ilmenevät siten myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat ryhmät. Pohjoismaiden ministerineuvosto tuki hanketta miljoonalla Tanskan kruunulla. Ministerineuvoston kotouttamisasioista vastaava vanhempi erityisasiantuntija Catrine Bangum on tyytyväinen uusiin tilastoihin ja toivoo niiden kehittämiselle jatkoa.

– Uudet tilastot tarjoavat kuvan nykytilanteesta, mutta niitä on tarkoitus päivittää säännöllisesti. Pohjoismaissa on käynnistetty pakolaiskriisin jälkeen monia kotouttamistoimia ja -panostuksia, joiden tehoa on kiinnostava seurata. Näiden tilastojen avulla voimme seurata ja vertailla kotouttamisalan maakohtaista kehitystä pitkällä aikavälillä, Bangum sanoo.

Pitkän aikavälin seuranta kiinnostaa myös Norjan tilastokeskuksen Vebjørn Aalandslidiä. Hänen mukaansa maahanmuutto- ja kotouttamistilastoihin liittyvää työtä tulee ehdottomasti jatkaa.

– Se on tavattoman tärkeää, koska nämä jäävät usein kertahankkeiksi. Jos analyysi tehdään kertaalleen, se jää historian sivuviitteeksi. Hyvissä tilastoissa pitää olla aikasaarekkeita, joiden avulla voi seurata pitkän aikavälin kehitystä – pelkät tuokiokuvat eivät riitä. Kyllähän videota katsoo paljon mieluummin kuin pysäytyskuvia, Aalandslid vertaa.

Nyt julkistettujen tilastojen tiedot ovat vain vuosilta 2016–2017. Tilastoja on kuitenkin määrä päivittää vuosittain siten, että ne mittaisivat kehitystä. Ajan oloon tilastoja voidaan laajentaa työttömyyttä, tuloja, ammattia, työaikaa ja väestönkehitystä koskevilla tiedoilla. 

Paljon yhteistä, mutta erojakin löytyy

Kaikille Pohjoismaille on yhteistä se, että afrikkalaisten ja aasialaisten maahanmuuttajien jälkeläisistä suhteellisen suuri osa on keskeyttänyt toisen asteen koulutuksen. Myös heidän työelämäosallistumisensa on hieman vähäisempää kuin muilla. Näiden ryhmien miehet keskeyttävät lisäksi toisen asteen koulutuksen naisia useammin. Tilastot osoittavat niin ikään, että Pohjoismaiden välillä on suhteellisen suuria eroja. Norja ja Suomi pärjäävät Ruotsia paremmin vertailtaessa toisen asteen koulutuksen keskeyttävien maahanmuuttajien osuutta. Toisaalta Afrikasta ja Aasiasta tulleiden työllisten maahanmuuttajien osuus on Ruotsissa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Aalandslidin mukaan on vaikea sanoa, että jokin maa olisi muita parempi. Maat ovat hyviä ja huonoja eri osa-alueilla.

– Tärkeintä on kyetä osoittamaan pohjoismaisia kehityspiirteitä, kuten jonkin maan pärjääminen koulutusalalla ja toisten paremmuus työllistämistoimissa. Kaiken kaikkiaan on vaikea sanoa, mikä maa pärjäisi muita paremmin, Aalandslid toteaa.

Mitä tilastot opettavat?

Uudet tilastot julkistettiin konferenssissa, jonka aiheena oli "Missä ollaan, mihin mennään ja mitä voimme oppia toisiltamme?". Mihin siis uusia tilastoja voidaan käyttää? Aalandslidin mukaan niiden pohjalta voidaan käydä entistä tietopohjaisempaa keskustelua, joka perustuu faktisiin lukuihin nykytilanteesta ja pitkän aikavälin kehityksestä. Lisäksi tilastot tarjoavat tilannekuvan, johon on syytä kiinnittää huomiota.

– Eri maiden hallitukselle nämä tarjonnevat todella kiinnostavaa ohjaustietoa, jonka avulla maat voivat oppia toisiltaan. Minusta meidän kannattaisi kysyä esimerkiksi ruotsalaisilta, mitä he ovat tehneet saadakseen Ruotsissa pitkään asuneet somalialaiset työllistymään niin paljon paremmin kuin mihin Tanskassa ja Norjassa on pystytty, Aalandslid toteaa lopuksi.

Pohjoismaiset maahanmuutto- ja kotouttamistilastot

Norden.org 21.11.2018

Tiedote vahvistaa, kuinka on erikseen tilastot ja sitten tilastojen parhain päin tehdyt tulkinnat.

Vaikka juuri somaleiden työllisyysaste on Ruotsissa parempi kuin Tanskassa ja Norjassa (muutaman vuoden maassa olleilla irakilaisilla luvut toisinpäin), ei voi suoraviivaisesti päätellä, että Ruotsi olisi tehnyt jotain muita paremmin maahanmuuttajien työllistämisessä/kotouttamisessa, kun kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen ero on siellä kuitenkin OECD-maiden suurimpia ellei edelleen suurin.

Tilastot tuskin kertovat paljonkaan "kotouttamisalan maakohtaisesta kehityksestä" mutta sitäkin enemmän yleisestä talous- ja työllisyystilanteesta, tempputyöllistämisen tilastoja kaunistavasta vaikutuksesta ja tietysti eri maahanmuuttajaryhmien valtavista eroista.