MOT: Hehkulampun hautajaiset

[ÄmTeeAa]

Tämänhetkiset LED-lamput ovat kompromisseja E27-kannan vuoksi. Vasta uusien asuntojen varta vasten suunnitelluissa valaisuissa LED-valaisu pääsee kunnolla vauhtiin, toivon mukaan ilman loisvirtaa. Sitä ennen vähän niin ja näin. Suhtaudun hehkulamppukieltoon (halogeeneja ei olisi kannattanut kieltää sauna- ja uunivalaistuksen vuoksi, mutta eiköhän korvaavat, öh, saunan "infrapunalämmittimet" löydy lähiaikoina) seuraavasti: 100 W hehkulampun ottoteholla saan nykyään viisi kertaa enemmän valoa taloon energiansäästölampuilla, eikä tartte vaihdella lamppuja

Tästä näyttöasiasta sitten. Ei, kännyköiden näytöt eivät aiheuta vahinkoa silmille. Ne eivät voi, sillä mikäli ongelmia ei tule auringonvalossa, ei LCD tai OLED paneelikaan siihen pysty millään ihan jo kirkkauseron vuoksi (näytön 500 nits vastaan ulkona kirkkaalla paisteella valkoiselta paperilta heijastuva 30 000 nits). LCD-näytön lävitse tulee itseasiassa vähemmän UV-säteilyä kuin sitä saa ulkoilmasta, sillä nestekide absorboi suhteelisen voimakkaasti UV-alueen säteilyä.

Se mitä kyseiset näytöt kylläkin voivat aiheuttaa, ovat lähinnä yörytmin muutoksia, sillä näytön spektri vastaa päivänvaloa (6500 K kuten TV:ssäkin), ja mikäli näyttöä katselee riittävän läheltä, se riittää peittämään verkkokalvoilla sellaisen alueen, joka vaikuttaa vuorokausirytmiin. Televisiot ovat tyypillisesti niin kaukana, että vaikka ne olisivat yhtä kirkkaita kännykän näytön kanssa, ne peittävät huomattavasti pienemmän alan verkkokalvolta, ja silloin ympäristön valaisu ratkaisee. Siksi TV:n katsellessa alkaa nukuttamaan, kännykän kanssa ei välttämättä.

Toinen juttu mitä tuossa voi tapahtua, on se että silmät väsyvät kännykän käyttöön etenkin yöllä suhteellisen nopeasti. Pupillit ovat laajentuneet mahdollisen pimeyden vuoksi, ja lähietäisyydelle tarkennettaessa silmälihakset joutuvat puristamaan eniten. Lisäksi jälkikuvia voi myös syntyä. 90-luvun alussa Tetriksen saapuessa maailman muistan Mikrobitissä tai silloisessa Pelit-lehdessä olleen vuodatuksen siitä, kuinka joku pelaili Tetristä iltamyöhään, ja joutui lopulta lopettamaan lääkärin määräyksestä näön ja tarkennuskyvyn heikenyttyä väliaikaisesti. Jutun mukaan näkö kuitenkin parani parissa päivässä, kunhan ei vaan tihrustanut monitoria yöllä pikkutunneille.

Sen sijaan tehokkaampia LEDejä ei kannata katsella pitkiä aikoja paljain silmin, tosin ne ovat jo niin saatanan kirkkaita muutenkin, ettei siihen oikein edes pysty vaikka yrittäisi (nimim. muutaman sadan watin LED-valaisin toteutettuna). Teho LEDit voivat tuoda verkkokalvolle sen verran tehoa, että niistä voi vahikoa jo syntyäkin. Yleensä LEDien optiikka kuitenkin suunnitellaan siten valaisimissa, että valo tulee suuremmalta pinnalta, jolloin se leveää verkkokalvolla, eikä aiheuta silmävaaraa.

[Supernuiva]

Tästä näyttöasiasta sitten. Ei, kännyköiden näytöt eivät aiheuta vahinkoa silmille. Ne eivät voi, sillä mikäli ongelmia ei tule auringonvalossa, ei LCD tai OLED paneelikaan siihen pysty millään ihan jo kirkkauseron vuoksi (näytön 500 nits vastaan ulkona kirkkaalla paisteella valkoiselta paperilta heijastuva 30 000 nits). LCD-näytön lävitse tulee itseasiassa vähemmän UV-säteilyä kuin sitä saa ulkoilmasta, sillä nestekide absorboi suhteelisen voimakkaasti UV-alueen säteilyä.

Sen sijaan tehokkaampia LEDejä ei kannata katsella pitkiä aikoja paljain silmin, tosin ne ovat jo niin saatanan kirkkaita muutenkin, ettei siihen oikein edes pysty vaikka yrittäisi (nimim. muutaman sadan watin LED-valaisin toteutettuna). Teho LEDit voivat tuoda verkkokalvolle sen verran tehoa, että niistä voi vahikoa jo syntyäkin. Yleensä LEDien optiikka kuitenkin suunnitellaan siten valaisimissa, että valo tulee suuremmalta pinnalta, jolloin se leveää verkkokalvolla, eikä aiheuta silmävaaraa.

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/201808102201128772_dx.shtml

Yhdysvaltalaisen Toledon yliopiston tutkijat huomasivat, miten näyttöjen sininen valo vahingoittaa näköä ja saattaa nopeuttaa sokeutumista, kertoo The Guardian. Tutkimuksen mukaan pitkittynyt altistuminen siniselle valolle aiheuttaa myrkyllisten molekyylien kehittymistä silmän valoherkkiin soluihin, mikä puolestaan voi johtaa verkkokalvon rappeumaan. Verkkokalvon rappeuma on parantumaton sairaus, joka heikentää silmän terävänäköä vaikeuttaen esimerkiksi lukemista ja kasvojen tunnistamista.

Altistumme siniselle valolle jatkuvasti, eikä silmän mykiöllä tai sarveiskalvolla ole mahdollisuutta estää tai heijastaa sitä, toteaa kemian professori Ajith Karunarathne. - Ei ole salaisuus, että sininen valo heikentää näköämme vahingoittamalla silmän verkkokalvoa.

Tämän uutisen mukaan silmämme ovat todella vaarassa.

Yksi lukemisen jälkeen heräävä kysymys on seuraava: mitä tarkoitetaan pitkittyneellä altistumisella? Mikä on aikaraja, jonka jälkeen vaurioita voi mahdollisesti syntyä.

[Tunkki]

^ Mikäli en aivan huteja muista ei kännyköiden katselu ole näölle haitallista, vaan niiden sinisävyinen valo haikentää nukahtamista/unta.

[Arkipiispa]

En ole keksinyt ainoatakaan syytä miksi vaihtaisin hehkulamput ledeihin tai energiansäästölamppuihin, joten käytän edelleenkin käytännössä pelkästään hehkulamppuja.

Annan yhden syyn: energiansäästö. (Sitten mutkun mutku siitä, että lamppujen hinta pitää ottaa laskelmassa.)

No, jos nyt lasketaan hehkulampun energiasäästöllisiä vaikutuksia Espanjassa tai Suomessa, niin todellisuudessa hyöty ei ole lainkaan sama.

Jos maassa, jossa asuntoa jäähdytetään pääosan vuotta, siirrytään energiansäästölamppuihin, niin todellisuudessa myös jäähdytyskulut pienenevät.

Sen sijaan maassa, jossa suurimman osan vuodesta asuntoa joudutaan lämmittämään - saati sitten peräti suorasähköllä, se energiamäärä joka energiansäästölampusta säästyy talviaikaan, joudutaan lähdes 100% polttamaan sähköpattereissa.

Näin ollen energiaa säästyy suorasähköllä lämmitettävissä taloissa lähinnä sillä kaudella, jolloin taloa ei lämmitetä. Maalämpö tms. lämpöpumppuun perustuva lämmitysjärjestelmä on taas eri asia.

Mutta kokonaan toinen asia on sitten se, onko se lämpö aina oikeassa paikassa. Ilkikurisesti voisi jopa sanoa, teoriassa, että oikeassa kohdassa huonetta (eli siinä missä oleskellaan) palava hehkulamppu, joka toimii samalla hyvin paikallisena ja kohdennettuna säteilylämmittimenä, säästää lämmitysenergiaa verrattuna esim. lämpöpatteriin joka lämmittää koko huonetta. Mutta se on nyt ehkä jo hieman kaukaa haettu tapaus...

[Nikolas]

Näin ollen energiaa säästyy suorasähköllä lämmitettävissä taloissa lähinnä sillä kaudella, jolloin taloa ei lämmitetä.

Jolloin valaistustakin käytetään vähiten, johtuen Suomen valoisista kesäilloista.

[ÄmTeeAa]

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/201808102201128772_dx.shtml

Yhdysvaltalaisen Toledon yliopiston tutkijat huomasivat, miten näyttöjen sininen valo vahingoittaa näköä ja saattaa nopeuttaa sokeutumista, kertoo The Guardian. Tutkimuksen mukaan pitkittynyt altistuminen siniselle valolle aiheuttaa myrkyllisten molekyylien kehittymistä silmän valoherkkiin soluihin, mikä puolestaan voi johtaa verkkokalvon rappeumaan. Verkkokalvon rappeuma on parantumaton sairaus, joka heikentää silmän terävänäköä vaikeuttaen esimerkiksi lukemista ja kasvojen tunnistamista.

Altistumme siniselle valolle jatkuvasti, eikä silmän mykiöllä tai sarveiskalvolla ole mahdollisuutta estää tai heijastaa sitä, toteaa kemian professori Ajith Karunarathne. - Ei ole salaisuus, että sininen valo heikentää näköämme vahingoittamalla silmän verkkokalvoa.

Tämän uutisen mukaan silmämme ovat todella vaarassa.

Yksi lukemisen jälkeen heräävä kysymys on seuraava: mitä tarkoitetaan pitkittyneellä altistumisella? Mikä on aikaraja, jonka jälkeen vaurioita voi mahdollisesti syntyä.

Kiitoksia linkistä. Sieltä ei kuitenkaan löydy alkuperäistä paperia, enkä taida jaksaa ruveta kaivelemaan, kun pitäisi kirjotella luentojakin.

Eipä tuossa jutussa puhuttu vaadittavista irradiansseista tai radiansseista. Tiedossa on kylläkin ollut jo pitkään UV ja sinisen pään vahingollinen vaikutus iholle, eikä verkkokalvo ole siinä suhteessa mitenkään ihmeellinen. Jutusta ei käy ilmi mitä aallonpituutta tutkijat pitivät tässä yhteydessä vielä "sinisenä", veikkaan sen olevan jossain 440 - 450 nm kieppeillä. Sininen vaikutelma tulee syvän sinisestä (440 nm) ihan 490 nm kieppeille, joka on sellainen vihreän ja sinisen sekotus. Sen sijaan kannattaa huomioida, että laserturvallisuuden puolella on olemassa sangen tarkat rajat sille, mitä aallonpituutta saa päästää kuinka paljon verkkokalvolle. Katsotaanpa tuleeko siihen päivityksiä.

Kannattaa pitää suuruusluokat mielessä: auringonvalon kirkkaus paperista päivällä on noin 30 000 nitsiä (= cd/m^2), kun näytöstä se taas on jotain 500 nitsiä, jos sitäkään. Ulkoaltistuminen siniselle on siis lähes sata kertaa voimakkaampi, kuin sisätiloissa tapahtuva altistuminen. Eli ei mene kyllä minulta lävitse, että kännykät voivat vaikuttaa erityisemmin millään tavalla, mikäli ulkoaltistuksen vaikutusta ei ole voitu jollain tavalla sulkea pois, eikä sellaisia ihmisiä taida juuri löytyä. Spektrit eivät ole täysin samanlaisia, mutta ulkona auringossa saa tuota 450 - 490 nm kaistaa merkittävästi enemmän tunnissa kuin sisällä vuorokauden aikana näytöstä.

Voi olla, että tuossa on selvitetty jokin harvinaisemman verkkokalvon rappeutumisen tekijä, verkkokalvon rappeuma ei siis parane. Suurimmalle osalle heikentynyt näkö tulee siitä, että silmä menettää kykyään kupertua ikän myötä. En tiedä tarkalleen mitä lihaksille tapahtuu ikääntyessä, mutta kyse on pääasiallisesti tästä.

[no future]

Miten käy puhelimien kohdalla,tämä eko hype?

Onko minun siviilipuhelimen näyttämä valo tarpeeksi ekologista,vai joudunko laittamaan luurin järveen,jotta maailma pelastuu?

Jos kaikki Suomalaiset laittaisivat puhelimet järviin,niin etelänavalla olevat pingviinit olisivat turvattuja..voi ..ttu että korpeaa se,kun n.5.7 miljoonan asujamisto vaan kiittää ja kumartaa käy päinmakuulle sirkkusokeripala suussa odottaen lisää piiskaa peppulle  eu:n koneistolta.

Kysehän on EU:n laajuisista rajoituksista, eli vähän enemmän kuin 5,7 miljoonaa ihmistä. Lisäksi, miksi halvat ja kestävät led-valaisimet eivät yleistyisi muuallakin maailmassa, vaikka täällä kehittyneimmässä osassa ollaankin taas edelläkävijöitä? Suuressa osin maailmaahan sähkönsaanti ja hinta ovat huomattavasti suurempia ongelmia kuin Suomessa. Tällöin kaikenlainen säästö energiankulutuksessa on lyhyemmälläkin aikavälillä merkittävää.

Itse kun touhuan julkisrakentamisen ympärillä, niin kyllä siellä usein valaistus on ihan oleellisessa osassa energiatehokkuutta ajatellen. Valoja on todella paljon, ne ovat tehokkaita/energiasyöppöjä, ja ennen modernia automatiikkaa niitä pidettiin usein päällä 16-24 tuntia vuorokaudessa. Nykyiset ledit ovat kestäviä, edullisia ja valoltaan todella miellyttäviä korvaajia vaikkapa iänikuisille loisteputkille. Lisäksi ne eivät kuumene, toimivat heikkovirralla eli ovat turvallisia ja keveyden sekä tarvittaessa hyvinkin pienen koon vuoksi niiden asentaminen on yleensä huomattavasti helpompaa kuin vanhojen valaisimien.

Ja saunoihinkin on saatavissa ihan käypiä ledivalaisimia. Uusiin saunoihinhan näitä lähes poikkeuksetta tuleekin.

Itsekin fanitan kynttilöitä ja vanhoja amerikkalaisia bensarohmuja, mutta en minä niitä haluaisi työvaloksi tai työajoon ottaa.