MOT: Hehkulampun hautajaiset

[aivovuoto]

Tässä on yksi esimerkki vihreästä hulluudesta, EU:n yksisilmäisyydestä (ei huomioida paikallisia ilmasto-oloja) ja todellisista hyötyjistä (lamppubisnes). Melkoinen hintaero noilla lampuilla.


Kaikki tynnyrin ulkopuolella asuvat tästä nyt jo tietävätkin. 
Katso:
http://areena.yle.fi/video/510966

Siis lyhyesti: hehkulampun hukkaenergian muuttuu suurelta osin Suomessa hyödylliseksi lämmöksi ilman ongelmajätettä ja mahdollisia verkkohäiriöitä.

Hehkulmappu vedetään menestyvänä tuotteena pois markkinoilta. Kuluttajat olisivat varmasti siirtyneet näihin säästölampuihin, jos se olisi ollut tuotteena parempi ja kannattavampi. Ei edes haittaveroa. Tullaanko tekemään muiden tuotteiden kohdalla vastaavia päätöksiä?

Itsellä on jonkin verran varastossa wanhan kunnon ajan lamppuja, mutta enpä tiedä riittävätkö ne LEDien aikakaudelle.

[Ari-Lee]

Kaappini olen täyttänyt hehkulampuilla koska talossa on kylmiä tiloja; porstua, kellarissa 6 valaisupistettä. Kylmässä vintissä on 2 valaisupistettä. Lisäksi tilat joissa ei asuta kuten wc, aula, yläkerta ja rappuset tarvitsevat lampun mitä voi sytytellä ja sammutella kulkiessaan. Talossa palaa valo siinä paikassa missä sitä tarvitaan ja maailma pelastuu.

Ledilamput olisivat olleet aivan kohta markkinoilla mutta joku lobbasi nuo ns. "energiansäästölamput" pakollisiksi. Haisee korruptiolle.

[Huolestunut Kansalainen]

Itsellä myös melkoinen ydinsuojavarastollinen hehkulamppuja tallessa. Niiden tuottamaa lämpöä kun voi hyödyntää muunmuassa terraarioissa. Tätä se on kun EU:n myötä kaikki pyritään tasapäistämään paikallisista olosuhteista piittaamatta.

[Mr.Carcass]

Pitää itsekin ostaa varastoon iso kasa hehkulamppuja. Minun käärmeet, varaanit ja skorpionit eivät energiansäästölampuista välitä vaan haluavat makoilla hehkulampun alla.

[svobo]

Juu, ei se energiansäästölamppu sovi joka paikkaan vanhaa kunnon hehkulamppua korvaamaan. Itselläkin on tuo tuikitärkeä laavalamppu, joka tarvitsee välttämättä 25 W hehkulampun lämpöä toimiakseen.

[maltti on valttia]

Juu, ei se energiansäästölamppu sovi joka paikkaan vanhaa kunnon hehkulamppua korvaamaan. Itselläkin on tuo tuikitärkeä laavalamppu, joka tarvitsee välttämättä 25 W hehkulampun lämpöä toimiakseen.

Minulla on iloisia uutisia:
Huolenne on toistaiseksi täysin turhaa!

Kielletyiksi tulevat VAIN perinteiset hehkulamput. Mutta silti ei tarvitse siirtyä energiansäästölamppuihin, nehän eivät pakkasessa syty nopeasti.
Tavallisten hehkulamppujen tilalle on saatavana HALOGEENI-hehkulangalla varustettuja lamppuja.
  Tällöin lamppu on ihan tavallisen hehkulampun näköinen, kierrekanta ja iso kirkas pallokupu, kuvun sisällä on pienempi lamppu jossa on halogeenikaasussa hehkulangalla varustettu lamppu. Ikäänkuin auton ajovalopolttimon lamppu.

   Halogeenihehkulampuissa energiaa säästyy noin 30% joten esim. 40W halogeenilamppu antaa valotehoa 60W normaalihehkulampun verran.

Energiansäästölamput kuluttavat oikeasti Watteja niin vähän kuin mitä niihin on merkitty, tämän olen mittarilla todennut.

[tarhuri]

Koko juttu oli taas "palmuöljykauppaa", eli ei siinä todellisuudessa säästöä tule.

[turha jätkä]

Koko juttu oli taas "palmuöljykauppaa", eli ei siinä todellisuudessa säästöä tule.

Meillä jostain syystä hehkulamput paloivat parissa huoneessa käsittämättömän nopeasti. Pari vuotta käytetty energiansäästölamppuja, eikä ole paljon tarvinnut lamppuja vaihdella. Hintaerosta huolimatta säästöä syntynee.

[Kaptah]

Siis lyhyesti: hehkulampun hukkaenergian muuttuu suurelta osin Suomessa hyödylliseksi lämmöksi ilman ongelmajätettä ja mahdollisia verkkohäiriöitä.

Tuossakin on sinänsä perää, mutta tuo vastaa suoraa sähkölämmitystä, joka on sähköenergian käytön tasaisuuden ja energia- ja hintatehokkuuden puolesta kelvottoman huono.

Sähkölämmitteisissä taloissakin kun yleensä ymmärtääkseni lämmitetään yöllä vettä, kun sähköä tuotetaan yli tarpeen. Tällä yöllisellä ylimääräsähköllä lämmitettyä vettä käytetään päivälläkin lämmittämään taloa. Hehkulamppulämmitys taas käyttää sähköä juuri silloin, kun sitä muutenkin tarvitaan paljon, eli se ei varaa.

Lämpöpumpuilla päästään maallikon kannalta ihmeellisiin tuloksiin, sillä niiden höytysuhde on usein satoja prosentteja. Toisin sanottuna vaikkapa lämpöpumppu, joka tarvitsee sähköä 1 kW, voi tuottaa lämpöä vaikkapa 4 kW. Hehkulamppu taas tuottaa lämpöä tasan sen verran kuin syökin, eli sen hyötysuhde on vain 100%. Kodin laitteista yli 100% lämmöntuottohyötysuhteeseen taitaa päästä vain pakastin pakastaessaan ja jääkaappi jäähdyttäessään, kun ne tuottavat hukkalämpönä sekä oman sähkönkulutuksensa että sisältään poistamansa lämpöenergian.

[svobo]

Kodin laitteista yli 100% lämmöntuottohyötysuhteeseen taitaa päästä vain pakastin pakastaessaan ja jääkaappi jäähdyttäessään, kun ne tuottavat hukkalämpönä sekä oman sähkönkulutuksensa että sisältään poistamansa lämpöenergian.

Nekin tuottavat lämpöä vain sen sähkön edestä, jonka ne kuluttaavat. Ko. laitteet siirtävät huoneen sisällä olevasta suljetusta tilasta pois sitä lämpöä, jota sinne huoneesta ulkopuolelta virtaa. Huoneen ja ulkopuolisen maailman välillä energiaa siirtyy pakastimen toimesta vain töpselistä tulevan sähkön muodossa.   

[jorma]

Koko juttu oli taas "palmuöljykauppaa", eli ei siinä todellisuudessa säästöä tule.

Meillä jostain syystä hehkulamput paloivat parissa huoneessa käsittämättömän nopeasti. Pari vuotta käytetty energiansäästölamppuja, eikä ole paljon tarvinnut lamppuja vaihdella. Hintaerosta huolimatta säästöä syntynee.

Sama juttu, itsekin eniten miellyttää energiansäästölampuissa niiden pitkä käyttöikä.

Lamppujen hukkalämpö tosiaan tulee Suomessa hyödynnettyä. Energia kuitenkin muutetaan ensin voimalaitoksella sähköksi (hyötysuhde ~30-40%), siirretään kohteeseen (siirtohäviöt n ~3-5% sähkönkulutuksesta) ja sitten muutetaan hehkulampussa valoksi ja lämmöksi. Kaukolämmössä lämmöntuotannon hyötysuhde on 80-95 %, ja esimerkiksi talouskohtainen öljy- tai pellettilämmitys pystyy samaan ilman siirtohäviöitä.

Hehkulampuista saatava lämpö tulee siis hyödynnettyä, mutta lämpö tuotetaan erittäin huonolla hyötysuhteella verrattuna oikeisiin lämmitysmenetelmiin.

[EWP147]

Tästä mainitsin keväällä että koko hehkulamppudirektiivin äiti on kukas muukaan kuin Astrid Thors. Asiasta oli artikkeli Tekniikka&Talous-lehdessä.

Miten yksi ihminen voikin olla vahingollinen koko Suomelle. Täti Astrid kusettaa enemmän kuin kymmenen kaljaa, joka asiassa.

Joku ehkä saattaisi löytää T&T:n artikkelin. Energiansäästölamppujen hyöty Suomen olosuhteissa ei ole aivan yksiselitteinen.

[aivovuoto]

Tietysti hehkulampuilla ei kannata aloittaa talon lämmitystä, mutta tietysti täydentävät.  Tuossa MOT:n esittelemässä tutkimuksessakin päästiin 80-90 % hyötyyn. Edut uusilla lampuilla jäävät pieniksi ja aiheuttavat lisää vaikeuksia.

Maanantaikappaleet noilla energiasäästölampuilla syövät miestä huomattavasti enemmän kuin hehkulampun vastaava. Ja maanantaikappaleita taitaa olla säästölampuissa hieman enemmän. Hintaero alle euron lampusta lähes 10 €:n laatulamppuihin (toimii todennäköisemmin lupausten mukaan) on massiivinen.

[Miniluv]

Tästä mainitsin keväällä että koko hehkulamppudirektiivin äiti on kukas muukaan kuin Astrid Thors. Asiasta oli artikkeli Tekniikka&Talous-lehdessä.

Miten yksi ihminen voikin olla vahingollinen koko Suomelle. Täti Astrid kusettaa enemmän kuin kymmenen kaljaa, joka asiassa.

Joku ehkä saattaisi löytää T&T:n artikkelin. Energiansäästölamppujen hyöty Suomen olosuhteissa ei ole aivan yksiselitteinen.

Satu Hassi:

Tekniikka ja talous -lehdessä 13. maaliskuuta Pertti Rantala antoi minulle hieman ansiotonta arvonnousua EU:n hehkulamppupäätöksen suhteen.

Kyseinen päätös perustuu niin sanottuun ekodesign-direktiiviin, jonka säätämisestä on jo useita vuosia.

Asian raportööri, eli käsittelyn vetäjä parlamentissa oli suomalainen Astrid Thors.

Direktiivi antaa EU-komissiolle valtuudet asettaa erilaisille laitteille energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia.

[Luotsi]

EU hakee epätoivon vimmalla tilaisuuksia osoittaa valtansa ja sen legitimiteetin "hyvillä määräyksillä". Sivuvaikutuksista viis!

[nevahood]

Sitä päivää odotellessa että 100 wattisen hehkulampun korvike todella tulee. Noitahan ei tarvitse juuri muualla kuin kylmissä piharakennuksissa, joissa käydään lähinnä pyörähtämässä.

- Halogeenilampun hyötysuhde ei ole niin merkittävästi parempi, että ostohinta olisi lähelläkään hehkulampun elinkaaren kuluttamaa sähkön hintaa.
- Yli kahden kympin pakkasella energiansäästöt ei vaan syty. Ei vaikka olisi se melkein kolmen kympin (sähkövastuksella) esilämmitetty energiansäästö. Kokeiltu on. Näissäkin jo hinta ja energiansäästö on aika marginaalinen.

Sisätiloissa taas tuo lämmitysvaikutus on oma lukunsa. Ennemmin sitä energiaa ydinvoimalla tuottaisi kuin esim. turvevoimaa käyttävällä kaukolämmöllä tai pienhiukkasia päästävällä puulämmityksellä, puhumattakaan öljylämmityksestä.

Tuollaset kiellot ovat aina huono tapa muuttaa kulutustottumuksia. Aina jää joku marginaalinen ryhmä, joille tuotteen käyttötarkoitus onkin joku muu kuin kieltoa päätettäessä harkittu (esim. nuo terraariot).

[Kaptah]

Kodin laitteista yli 100% lämmöntuottohyötysuhteeseen taitaa päästä vain pakastin pakastaessaan ja jääkaappi jäähdyttäessään, kun ne tuottavat hukkalämpönä sekä oman sähkönkulutuksensa että sisältään poistamansa lämpöenergian.

Nekin tuottavat lämpöä vain sen sähkön edestä, jonka ne kuluttaavat. Ko. laitteet siirtävät huoneen sisällä olevasta suljetusta tilasta pois sitä lämpöä, jota sinne huoneesta ulkopuolelta virtaa. Huoneen ja ulkopuolisen maailman välillä energiaa siirtyy pakastimen toimesta vain töpselistä tulevan sähkön muodossa.   

Pitkässä juoksussa eivät toki ole kuin 100% hyötysuhteella, mutta pakastin siirtää huonelämpöön myös niistä pakastettavista ruoista poistuvan lämmön, eli pakastaessaan se pääsee kyllä yli 100% hyötysuhteeseen.

Totta siis on, että hehkulampun hukkalämpö tulee hyötykäyttöön, mutta jos se tarvittava lisälämpö tuotettaisiin jollain normaalilla lämmitysmenetelmällä, olisi siitä vähemmän harmia ja lisäkapasiteetin tarvetta sähköntuotannolle.

Energiansäästölampuissa miellyttää minuakin pitkä käyttöikä. Hidas syttyminen keljuttaa joskus, mutta kyllä sen kanssa elelee.

[Jouko]

Mitenkähän käy tässä sähköallergikkojen kanssa jos se todetaan oikeaksi sairaudeksi jossain vaiheessa. Loisteputki säteilee sähkömagneettisia aaltoja(sähköverkon häiriöt huom.)jota hehkulamppu ei tee. Sitäpaitsi sen valo on erilaista, häritsevämpää, "terävää" ja välkkyvää(loisteputkella on pimeitä hetkiä vaihtojännitteen nollakohdissa!) ja syttymisaikakin pitkä sekä kiusallisen voimakas välkyntä. Paljon huonoja ominaisuuksia verrattuna  hehkulamppuun. Loisteputket ovat olleet hyödyllisiä suurten tilojen valaisuun koska valotehot ovat suuret ja niitä valaistaan jatkuvasti ilman katkoja monessa tapauksessa. Mutta vaaratilanteita on ollut teollisuudessa verkkoon tahdistuneiden koneiden yhteydessä. Strobo-ilmiön vuoksi pyörivä kone näyttää olevan pysähtynyt vaikka pyörii suurella kierrosnopeudella. Tästäkin voi tulla iso ongelma (ei pelkkä haaste )tavallisessa siviilikäytössä kun kaikki muuttuu loistevalaisuksi.

[AIP]

Itse siirryin komeasti sanottuna pienloisteputkilamppuihin vaiheittain kolmisen vuotta sitten, ja samat ovat edelleen käytössä, mikä oli tarkoituskin, eli väistellä kosmista mittakaavaa lähentelevää laiskuutta hehkulamppuja vaihdellessa. Erityisesti kylpyhuoneen roiskevesitiiviissä valaisimessa kerran kahdessa kuussa palanut hehkulamppu antoi kimmokkeen vaihtaa viileämpänä toimivaan polttimoon. Olohuoneen katossa on kylläkin halogeenit, mutta niitä ei juuri käytetä.

Tulevaisuudessa aion keskittyä yksinomaan LED-huonevalaistukseen, ja aion toteuttaa harrastushimoani suunnittelemalla valaisimet itse. Tällä hetkellä LEDejä on itselläni käytössä koriste- ja kohdevalaisimissa.

Niin, varsinaisesti kiinteistö lämpenee ilmalämpöpumpulla sekä märkä- ja kosteatilojen lattiaa sähköllä lämmittämällä. Sähköpatterien tarve on ollut toistaiseksi keskimäärin kaksi viikkoa talvessa (pumppu on jo hieman vanhahko, eikä toimi kovin kylmällä), kun lämmityskauden pituus on n. 7-8 kk, eli kaukosäädinkäyttöistä mukavuutta on tarjolla melko tasaisesti.

Mitenkä muuten - eikö kaukolämmön juju ole siinä, että sillä saadaan juuri sähköntuotannon hukkalämpö hyötykäyttöön? Pelkkä lämmöntuotanto ja siirto pitkillä matkoilla kuulostaa kovin tuhlailevalta.

[Jouko]

Itse siirryin komeasti sanottuna pienloisteputkilamppuihin vaiheittain kolmisen vuotta sitten, ja samat ovat edelleen käytössä, mikä oli tarkoituskin, eli väistellä kosmista mittakaavaa lähentelevää laiskuutta hehkulamppuja vaihdellessa. Erityisesti kylpyhuoneen roiskevesitiiviissä valaisimessa kerran kahdessa kuussa palanut hehkulamppu antoi kimmokkeen vaihtaa viileämpänä toimivaan polttimoon. Olohuoneen katossa on kylläkin halogeenit, mutta niitä ei juuri käytetä.

Tulevaisuudessa aion keskittyä yksinomaan LED-huonevalaistukseen, ja aion toteuttaa harrastushimoani suunnittelemalla valaisimet itse. Tällä hetkellä LEDejä on itselläni käytössä koriste- ja kohdevalaisimissa.

Niin, varsinaisesti kiinteistö lämpenee ilmalämpöpumpulla sekä märkä- ja kosteatilojen lattiaa sähköllä lämmittämällä. Sähköpatterien tarve on ollut toistaiseksi keskimäärin kaksi viikkoa talvessa (pumppu on jo hieman vanhahko, eikä toimi kovin kylmällä), kun lämmityskauden pituus on n. 7-8 kk, eli kaukosäädinkäyttöistä mukavuutta on tarjolla melko tasaisesti.

Mitenkä muuten - eikö kaukolämmön juju ole siinä, että sillä saadaan juuri sähköntuotannon hukkalämpö hyötykäyttöön? Pelkkä lämmöntuotanto ja siirto pitkillä matkoilla kuulostaa kovin tuhlailevalta.

Kaukolämpö on kuluttajan kannalta edullinen ja huoleton. Sillä saadaan tosiaan sähköntuotannon lauhdeveden jäähdytyslämpö hyötykäyttöön. Esim. ydinvoimaloiden jätelämpö ajetaan mereen. Aikamoista tuhlausta! Kaukolämpö pääsee oikeuksiinsa erityisesti suurissa taajamissa joissa on paljon kerrostaloja ja suuria laitosrakennuksia. Linjaan voi liittyä myös sitten pientalot. Kannatava linjaveto on n. 100m max..

[jorma]

Kodin laitteista yli 100% lämmöntuottohyötysuhteeseen taitaa päästä vain pakastin pakastaessaan ja jääkaappi jäähdyttäessään, kun ne tuottavat hukkalämpönä sekä oman sähkönkulutuksensa että sisältään poistamansa lämpöenergian.

Nekin tuottavat lämpöä vain sen sähkön edestä, jonka ne kuluttaavat. Ko. laitteet siirtävät huoneen sisällä olevasta suljetusta tilasta pois sitä lämpöä, jota sinne huoneesta ulkopuolelta virtaa. Huoneen ja ulkopuolisen maailman välillä energiaa siirtyy pakastimen toimesta vain töpselistä tulevan sähkön muodossa.   

Pitkässä juoksussa eivät toki ole kuin 100% hyötysuhteella, mutta pakastin siirtää huonelämpöön myös niistä pakastettavista ruoista poistuvan lämmön, eli pakastaessaan se pääsee kyllä yli 100% hyötysuhteeseen.

Mikään kone ei pääse yli 100 % hyötysuhteeseen. Lämpö siirtyy kuumemmasta kappaleesta kylmempään. Jos nostan pakastimen/jääkaapin sisällön pöydälle, ei "niistä poistuva lämpö" todellakaan lämmitä huoneilmaa.

[Kaptah]

Mikään kone ei pääse yli 100 % hyötysuhteeseen. Lämpö siirtyy kuumemmasta kappaleesta kylmempään. Jos nostan pakastimen/jääkaapin sisällön pöydälle, ei "niistä poistuva lämpö" todellakaan lämmitä huoneilmaa.

No eipä kai, koska niistä ei poistu lämpöä, vaan pöydällä olevat kylmät esineet sen sijaan sitovat huoneilmasta lämpöä sulauessaan ja huone kylmenee. Kun laitat ne taas pakastimeen jäätymään, niistä poistuu se sitoutunut lämpö, jonka pakastin tuuppaa huoneilmaan.

Yli 100% hyötysuhteeseen suoralla sähkölämmityksellä pääset vaikkapa siten, että keräät sadevettä, jäädytät sen pakastimessa ja kannat pihalle sulamaan ja pistät uudet pullot pakkaseen.

[svobo]

Alankin ostamaan tästä lähin kaljani lämpimänä ja jäähdytän ne kotona. Kun sitten lämmitän oluen sisuksissani ihmisperäisellä läskillä (uusiutuva luonnonvara), niin säästän lämmityskuluissa. Ainesta päivän ekovinkiksi.  

Noista lampuista noin muuten. Mistähän tuo loisteputkilampun kovin paljon korkeampi hinta johtuu. Meinaan, että kuluttaakohan sen valmistaminen paljon enemmän energiaa kuin euron hehkupallon, vai maksaako siinä vain työn määrä?

[matkamasentaja]

Aiot sitten Kaptah saada fysiikan Nobelin ensi vuonna koska olet keksinyt ikiliikkujan: kone tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa..

Todellisuudessa jääkaapin / pakastimen kompressorissa on aika huono hyötysuhde.

[jorma]

Kun laitat ne taas pakastimeen jäätymään, niistä poistuu se sitoutunut lämpö, jonka pakastin tuuppaa huoneilmaan.

Yli 100% hyötysuhteeseen suoralla sähkölämmityksellä pääset vaikkapa siten, että keräät sadevettä, jäädytät sen pakastimessa ja kannat pihalle sulamaan ja pistät uudet pullot pakkaseen.

Pakastin poistaa lämmön sisältään sähköä käyttämällä. Teoriasi perusteella riittää, että jättää pakastimen oven auki, säästyy jopa tuolta vedenkannolta.

[Kaptah]

Aiot sitten Kaptah saada fysiikan Nobelin ensi vuonna koska olet keksinyt ikiliikkujan: kone tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa..

Todellisuudessa jääkaapin / pakastimen kompressorissa on aika huono hyötysuhde.

Helposti  

Lämpöpumppu tuottaa enemmän lämpöä kuin se kuluttaa energiaa sähkönä. Se siis käyttää vaikkapa kilowattitunnin sähköä siirtääkseen kilowattitunnin lämpöä kylmemmästä ulkoilmasta lämpimämpään sisäilmaan. Vain osa sen tuottamasta lämmöstä tulee siis sähköstä, suurin osa tulee ulkoilmasta, ja se energia on pois ulkoilmasta, eli energian säilymislakia ei rikota.

Laitteiston tärkein asia on se, että prosessi tuottaa enemmän lämpöä kilowatteina kuin mitä kompressori kuluttaa sähköä kilowatteina. Tällöin puhutaan lämpökertoimesta, esimerkiksi kun kompressori käyttää 2 kW sähköä ja lämpöpumppu tuottaa 4 kW lämpöä niin lämpökertoimeksi saadaan 2. Tällöin 4 kW lämpöä on onnistuttu siirtämään sisätiloihin ulkoilmasta käyttäen tähän 2 kW sähkötehoa siirtotyön suorittamiseen kompressorilla.

Lähde:wikipedia

Termodynamiikka on ihmeellistä  

[svobo]

Kun laitat ne taas pakastimeen jäätymään, niistä poistuu se sitoutunut lämpö, jonka pakastin tuuppaa huoneilmaan.

Yli 100% hyötysuhteeseen suoralla sähkölämmityksellä pääset vaikkapa siten, että keräät sadevettä, jäädytät sen pakastimessa ja kannat pihalle sulamaan ja pistät uudet pullot pakkaseen.

Pakastin poistaa lämmön sisältään sähköä käyttämällä. Teoriasi perusteella riittää, että jättää pakastimen oven auki, säästyy jopa tuolta vedenkannolta.

Oikein muuten, mutta se pakastin on vietävä pihalle ja ohjattava siitä tuleva lämmin ilma sisälle. Silloin se toimii kuten lämpöpumppu, eli siirtää lämpöä ulkoa sisälle, niin kuin ym. tapauksessa ulkona sulamassa käyvä pakastepussi.

[Kaptah]

Pakastin poistaa lämmön sisältään sähköä käyttämällä. Teoriasi perusteella riittää, että jättää pakastimen oven auki, säästyy jopa tuolta vedenkannolta.

Eipäs, koska silloin siirretään lämpöä sisäilmasta sisäilmaan.

Oleellista tässä systeemissä on juuri se, että se lämpö otetaan muualta kuin sisäilmasta (=vaikkapa sadevedestä), siirretään pakastimella sisäilmaan ja koska pakastimeen ei mahdu määrättömästi, on sitä välillä tyhjennettävä. Koska niillä jäisillä vesipulloilla on taipumus imeä itseensä lämpöä ympäristöstä, niitä ei pidä sulattaa sisällä.

[Kaptah]

Tarkennetaan vielä, että tämä yli 100% hyötysuhdeihme tapahtuu vain silloin, kun tavaraa pakastetaan, eli sen lämpötila laskee, eli siitä otetaan lämpöenergiaa. Tämä ei toimi muuta kuin jää(h)dyttämisvaiheessa.

[Bullet]

Millon tää tuleekaan? Ei jaksa mitään pitkiä videoita katsoa pelkästään tuon takia...