MOT: Hehkulampun hautajaiset

[Lentomestari]

Nyt on jo isommat kauppaketjut lopettaneet henkulamppujen myynnin, minäkin hankin kynttilälamppuja ja vakiokokoja kunnon satsin.

Lamppujen hinta katukaupassa tulee nousemaan vielä tästäkin, huonompikin arvuuttelija hoksaa, että pimeiden lamppujen markkinat tästä vaan syntyy

[Kaptah]

Lamppujen hinta katukaupassa tulee nousemaan vielä tästäkin, huonompikin arvuuttelija hoksaa, että pimeiden lamppujen markkinat tästä vaan syntyy

Perhana, minäkin olen heittänyt vaikka kuinka paljon pimeitä lamppuja roskiin! Ja nyt niille olisi markkinoita.

[SyvänneTumpelo]

Hehkulampuista saatava lämpö tulee siis hyödynnettyä, mutta lämpö tuotetaan erittäin huonolla hyötysuhteella verrattuna oikeisiin lämmitysmenetelmiin.

No joo, yleensä lamput sijaitsevat ylhäällä huoneessa ja lämpimämpi ilma tulee aika heikosti painovoimaisesti alaspäin. Lisäksi, kun huomioidaan se, että poistoilmakanavat imevät juurikin tuolta ylhäältä sen lämpimimmän ilman harakoille, niin eipä  hehkulampun tuottama lämpö tosiallisesti tule hyötykäyttöön. Kunnollisia ledejä odotellessa...

[matkamasentaja]

Hehkulampuista saatava lämpö tulee siis hyödynnettyä, mutta lämpö tuotetaan erittäin huonolla hyötysuhteella verrattuna oikeisiin lämmitysmenetelmiin.

No joo, yleensä lamput sijaitsevat ylhäällä huoneessa ja lämpimämpi ilma tulee aika heikosti painovoimaisesti alaspäin. Lisäksi, kun huomioidaan se, että poistoilmakanavat imevät juurikin tuolta ylhäältä sen lämpimimmän ilman harakoille, niin eipä  hehkulampun tuottama lämpö tosiallisesti tule hyötykäyttöön. Kunnollisia ledejä odotellessa...

Auttaisiko kämpän folio-vuoraus?. Ainakaan säteilylämpö ei imeytyisi niin helposti rakenteisiin ja valoteho paranisi heijastusvaikutuksen johdosta.
Ja onhan foliosta tunnetusti muutakin "hyötyä". 

[ikuturso]

Hehkulampuista saatava lämpö tulee siis hyödynnettyä, mutta lämpö tuotetaan erittäin huonolla hyötysuhteella verrattuna oikeisiin lämmitysmenetelmiin.

No joo, yleensä lamput sijaitsevat ylhäällä huoneessa ja lämpimämpi ilma tulee aika heikosti painovoimaisesti alaspäin. Lisäksi, kun huomioidaan se, että poistoilmakanavat imevät juurikin tuolta ylhäältä sen lämpimimmän ilman harakoille, niin eipä  hehkulampun tuottama lämpö tosiallisesti tule hyötykäyttöön. Kunnollisia ledejä odotellessa...

Meidän talossamme on kattolämmitys. Ilmiö perustuu lämpösäteilyyn. Katossa on grafiittipaneeleita ohuen puupaneelin alla, jotka sieltä säteilevät lämpönsä kaikkiin kodin pintoihin, jotka lämpenevät ja lämmittävät ympäröivän ilman. Ilmiö perustuu samaan, kuin miten aurinko lämmittää maapalloa. Säteilylämpö ei tarvitse väliainetta.

Kun katonrajassa on hehkulamppu se valaisee huonetta näkyvän valon aallonpituisen sähkömagneettisen säteilyn saavuttaessa eri väriset eri tavalla heijastelevat ja absoboivat pinnat. Vastaavasti hehkulanka emittoi infrapunataajuista sähkömagneettista säteilyä, jota myös lämpösäteilyksi kutsutaan. Hehkulamppu siis lämmittää huonetta säteilylämpöön perustuen, jolloin on aivan sama, sijaitseeko lamppu alhaalla vai ylhäällä. Vain osa tästä säteilystä osuu lampun kantaan ja valaisimeen, sekä johtuu hehkulangasta johtumalla lampun kantaan. Tämä kannasta johtuva lämpö kuumentaa myös lampun lasikuvun kuumaksi ja antaa sen illuusion, että lampun lämmittävä vaikutus olisi paikallinen ja tarvitsisi ilman väliaineeksi, ja että ilmastointi tuon katonrajan lämpimän ilman imuroisi harakoille.

Hehkulamppu on varsin tehokas säteilylämmitin, ja suoran sähkölämmön ollessa kyseessä alentaa säteilytehonsa suhteessa suoraan lämmityskustannuksia.

LED ei säteile vastaavasti lämpöä. LED-lampun edessä ei kaljukaan saa tuskanhikeä otsalleen. LED-valaisimesta tarvii lämpö johtaa pois, ja mahdollinen jäähdytyselementti sitten joko säteilee tai siirtää lämmön konvektion kautta lähi-ilmaan. Hehkulampun tehosta jopa 95% muuttuu lämmöksi. Vaikka LED on teoriassa kymmenen, mutta käytännössä noin viisi kertaa valotehokkaampi kuin hehkulamppu, silti sen energiasta myös n. 70% muuttuu lämpöenergiaksi. Mutta kun selvitään pienemmillä kokonaistehoilla, samalla valontuotolla lämpöenergia on n.15% hehkulampun lämpöenergiasta.

Koska LED ei säteile lämpöään pois, tarvitaan jäähdytyselementti. Normaalin lampun, jossa E27 kanta, tilavuus on niin pieni, että siihen ei edes rypyttämällä saada kovin paljoa haihduttavaa pintaa. Siksi nykyteknologialla 7-8 Wattia alkaa olla maksimi mitä normaalin hehkulampun muotoon voidaan tunkea LED-tehoa. Sen jälkeen LED:it käy liian kuumana ja niiden elinikä ja valontuotto putoavat merkittävästi. Suljettu valaisin pahentaa tilannetta.

Energiansäästölamppu on toivottavasti lyhytikäinen siirtymävaihe LED:iin tai johonkin muuhun valontuottomekanismiin siirryttäessä. Energiansäästölampun Wateista joku täällä jo kommentoikin. Pätötehon osalta watit pitävät paikkansa. Näennästehonkulutus, eli pätöteho+loisteho noissa on jo isompi. Clas Ohlssonilta löytyy semmoinen valkoinen tehomittari, joka kertoo sähkölaitteen tehokertoimen. Esim. Airamin Airaliten 15 Wattisen lampun tehokerroin on 0.6 luokkaa. Näennäisteho onkin yllättäen n. 24 Wattia. Tällä hetkellä Suomessa sähkölaitokset mittaavat pätötehon kulutusta, eli Airaliten omistaja maksaa 15 Watin mukaan. Ameriikoissa muistaakseni laskuttavat myös loistehosta, joka kuormittaa sähköverkkoa. Tästä on ollut myös puhetta Suomessa ja EU:ssa, pitäisikö kuluttajia rankaista paskoista sähköverkkoa rasittavista sähkölaitteista. Jos siirrytään näennäistehon mukaan laskuttamiseen, Airaliten käyttäjä maksaa 24 Watin mukaan. Sama näennäisteho-ongelma on pieneen pakettiin pakatuissa LED-valoissa myös. E27 lampun tilavuuteen ei tehdä aktiivista tehokertoimen korjausta, jolloin virtalähde on halpa ja yksinkertainen.

Hehkulamppu on sähköverkon kannalta ihanteellinen valonlähde. Itse haen LED-ratkaisuja joissa olisi mahdollisimman laadukas virtalähderatkaisu ja tasainen diffusoitu valo linssin takana olevien killisilmien sijaan. Näitä vaan ei tahdo olla vielä hyvällä hyötysuhteella olemassa, eikä riittävän edullisena vaihtoehtona. Markkinoiden kehitystä ja tekniikan harppauksia odotellen...

-i-

[SyvänneTumpelo]

Meidän talossamme on kattolämmitys. Ilmiö perustuu lämpösäteilyyn. Katossa on grafiittipaneeleita ohuen puupaneelin alla, jotka sieltä säteilevät lämpönsä kaikkiin kodin pintoihin, jotka lämpenevät ja lämmittävät ympäröivän ilman.

Ette lämpöpumppua harkinneet?

Kun katonrajassa on hehkulamppu se valaisee huonetta näkyvän valon aallonpituisen sähkömagneettisen säteilyn saavuttaessa eri väriset eri tavalla heijastelevat ja absoboivat pinnat. Vastaavasti hehkulanka emittoi infrapunataajuista sähkömagneettista säteilyä, jota myös lämpösäteilyksi kutsutaan. Hehkulamppu siis lämmittää huonetta säteilylämpöön perustuen, jolloin on aivan sama, sijaitseeko lamppu alhaalla vai ylhäällä. Vain osa tästä säteilystä osuu lampun kantaan ja valaisimeen, sekä johtuu hehkulangasta johtumalla lampun kantaan. Tämä kannasta johtuva lämpö kuumentaa myös lampun lasikuvun kuumaksi ja antaa sen illuusion, että lampun lämmittävä vaikutus olisi paikallinen ja tarvitsisi ilman väliaineeksi, ja että ilmastointi tuon katonrajan lämpimän ilman imuroisi harakoille.

Hehkulamppujen tuoma säteilylämpö karkaa seiniin ja eristeen kautta ulos. "Normaalisti" tuotettu lämpö sitoutuu paremmin sisäilmaan, koska ilmaan sitoutunut lämpö muodostaa rajapinnan seinän kanssa, joka vähentää lämmön karkaamista seiniin ja sitä kautta harakoille. Jollakin sopivalla varjostimella saadaan hehkulampun lämpöa sitoutettua sisäilmaan, mutta tällöin pätevät taas edellisessä viestissäni olevat asiat.

Hehkulamppu on sähköverkon kannalta ihanteellinen valonlähde.

Tästä olen samaa mieltä ;-)

[Ano Nyymi]

EU hakee epätoivon vimmalla tilaisuuksia osoittaa valtansa ja sen legitimiteetin "hyvillä määräyksillä". Sivuvaikutuksista viis!

Pikkusen *ituttaa ostaa näitä tajuttoman hitaasti syttyviä ja hintaansa nähden todella huonosti kestäviä paskalamppuja. Jokainen tuntuisi loistavan hieman eriväristä valoa vaikka kaikki tekstit paketissa ovatkin identtisiä, lienee kiinalaisella kersalla joka näitä tekee, hieman hutiloiva työmoraali?

Itse heitän kostoksi kaikki kyrvähtäneet "säästölamput" roskiin (sekajätteisiin kuten myös kaikki *itun biojätteetkin) enkä taatusti vie yhtään ainutta mihinkään kierrätykseen. Kiusa se on pienikin kiusa, perkl.

[aivovuoto]

Millon tää tuleekaan? Ei jaksa mitään pitkiä videoita katsoa pelkästään tuon takia...

Syyskuussa 2010 poistuvat kirkkaat 75 W hehkulamput.
Syyskuussa 2011 poistuvat kirkkaat 60 W hehkulamput.
Syyskuussa 2012 poistuvat muutkin hehkulamput erikoistapauksia lukuunottamatta.

[Kaptah]

Itse heitän kostoksi kaikki kyrvähtäneet "säästölamput" roskiin (sekajätteisiin kuten myös kaikki *itun biojätteetkin) enkä taatusti vie yhtään ainutta mihinkään kierrätykseen. Kiusa se on pienikin kiusa, perkl.

Vinkki varmasti menee perille ja muutenkin todella kypsä ratkaisu. Ei maailmassa nyt ainakaan liian vähän jätettä ja kaatopaikkoja ole, joten harkitsepa parempaa tapaa kiukutella. Tai toivottavasti tuo oli sarkasmia.

Näennästehonkulutus, eli pätöteho+loisteho noissa on jo isompi.

Ahh, välimerkin rakastelua: näennäisteho saadaan tehokolmion kateetista, eli (pätöteho)^2+(loisteho)^2 ja tuosta neliöjuuri (Pythagoraan lauseella, kateetit ovat pätö- ja loisteho).

Sori, oli pakko

[SyvänneTumpelo]

Ahh, välimerkin rakastelua: näennäisteho saadaan tehokolmion kateetista

Voisiko olla kuitenkin hypotenuusasta

Edit:

[jorma]

Tarkennetaan vielä, että tämä yli 100% hyötysuhdeihme tapahtuu vain silloin, kun tavaraa pakastetaan, eli sen lämpötila laskee, eli siitä otetaan lämpöenergiaa. Tämä ei toimi muuta kuin jää(h)dyttämisvaiheessa.

Nyt sinulla on termit menneet sekaisin. Puhut lämpökertoimesta, joka voi olla yli 1. Hyötysuhde ei missään prosessissa ylitä 100 %.

[Kaptah]

Ahh, välimerkin rakastelua: näennäisteho saadaan tehokolmion kateetista

Voisiko olla kuitenkin hypotenuusasta

Edit:

Voi perkeles, niin juuri.

Onko nöyrää rakastella välimerkkiä ja kirjoittaa itse väärin?

On.

[Kaptah]

Nyt sinulla on termit menneet sekaisin. Puhut lämpökertoimesta, joka voi olla yli 1. Hyötysuhde ei missään prosessissa ylitä 100 %.

Saattaa olla tosiaan oikeampi termi.

Hyötysuhde määritellään yleensä siten, että jaetaan "hyödyllinen laitteesta ulos saatu teho" sisään syötetyllä, joten sillä tapaa ajatellen hyötysuhde olisi peruteltavissa. Tässä tapauksessa hyödyllinen teho on tuotettu lämpöteho.

Voi olla, että näissä yhteyksissä käytetään mieluummin termiä lämpökerroin.

[AIP]

Itse haen LED-ratkaisuja joissa olisi mahdollisimman laadukas virtalähderatkaisu ja tasainen diffusoitu valo linssin takana olevien killisilmien sijaan. Näitä vaan ei tahdo olla vielä hyvällä hyötysuhteella olemassa, eikä riittävän edullisena vaihtoehtona. Markkinoiden kehitystä ja tekniikan harppauksia odotellen...

Olen jo alkanut haaveilla kodista, jossa valaistuskaapelointi syöttää pelkästään matalajännitteistä tasavirtaa. Näin virtalähteen tai -lähteiden ei tarvitse olla edes valaisinten, saatikka sitten korvikepolttimon muotoilun ehdoilla valittuja. Valaisinten tarvitsisi siis pääosin jäähdyttää etuvastusten lämmöksi hukkaamaa virtaa. Todennäköisesti toteutankin vastaavan ratkaisun, ennen kuin siihen syntyy mahdollinen teollisuusstandardi (jos joku muukin siitä innostuu).

[Make M]

Tarkennetaan vielä, että tämä yli 100% hyötysuhdeihme tapahtuu vain silloin, kun tavaraa pakastetaan, eli sen lämpötila laskee, eli siitä otetaan lämpöenergiaa. Tämä ei toimi muuta kuin jää(h)dyttämisvaiheessa.

Nyt sinulla on termit menneet sekaisin. Puhut lämpökertoimesta, joka voi olla yli 1. Hyötysuhde ei missään prosessissa ylitä 100 %.

Muuten, onko lämpökertoimen käsite varattu vain lämpöpumpuille? Esimerkiksi jos lämpövastusta tai jotain sähkölaitetta käytettäisiin aurinkokennon tuottamalla sähköllä, niin lämpökerroin olisi silloin äärettömän suuri. Mutta voiko näin sanoa?

[ikuturso]

Meidän talossamme on kattolämmitys. Ilmiö perustuu lämpösäteilyyn. Katossa on grafiittipaneeleita ohuen puupaneelin alla, jotka sieltä säteilevät lämpönsä kaikkiin kodin pintoihin, jotka lämpenevät ja lämmittävät ympäröivän ilman.

Ette lämpöpumppua harkinneet?

Ostimme talon "käytettynä".

Kattolämmityksessä on huonotkin puolensa. Esim. Parvisänkyä ei voi laittaa, eikä kattoon asti ulottuvia komeroita. Jossain nurkissa pöydän alla voi olla viileämpiä kohtia, minne säteily ei ulotu, ja missä ilma ei paljoa liiku.

Mutta täysin huomaamaton, hajuton, mauton, näkymätön lämmönlähde. Ei seinäpattereita rajoittamassa kalusteiden sijoittelua, ei kuumia pintoja, ei metritolkulla vesiletkuja rakenteissa (no toki meilläkin vesi ja viemärit on...). Ei suhinoita eikä puhinoita, eikä vedon tunnetta missään.

Jos uuden rakentaisin, en varmaankaan energiatehokkuussyistä kattolämpöä laittaisi. Taloa ostaessa hieman epäröin, mutta toimivaksi ja miellyttäväksi tämä on osoittautunut. Eikä tämä niin kalliskaan ole, kun hieman varaavalla tulisijalla talvisin avittaa.

-i-

[sangria del vhm]

Mielenkiintoista tässä dokumentissa oli Espanjalaisvirkamiehen suurehko ymmärtämättömyys, puhuttaessa hehkulamppujen tuottamasta lisälämmöstä ja sen talteenotosta, siis lämmönvaihtimesta, mikä löytynee järjestään jokaisesta uudesta talosta. Innostui virkamies lausumaan että kesällä taas pitäisi sitten ilmastoinnin tehoa nostaa vastaavasti, ja se aiheuttaisi haittoja, ja näinollen tekisi turhaksi talvisen lämmöntuoton. Tervetuloa hänelle pohjolaan, ensinnäkin kesällä on vuorokauden ympäri valoa, joten valaistusta ei kovin paljoa tarvitse, ja toiseksi pohjolan kesä ei kauaa lämpöisenä pysy.

Niin ne ovat Euroopassa päättäneet, että meillä on sama kuin Espanjassa.

[Savilinnan Lätäri]

Tampereen Rakennusmestari-lehdessä mittasivat hehku- ja energialamppujen valotehoja. (Olisiko ollut lumeneita, termit hieman hukassa). Hehkulamppua vastaavaksi mainostettu matalawattisempi energiasäästölamppu tuotti valoa keskimäärin vain 44 % luvatusta verrattuna hehkulamppuun. Mikäli valotehon määrässä pätee tämä tavanomainen prosenttilasku, tarvitaan tuon testin perusteella hehkulamppua korvaamaan 2,27 energialamppua.

[Blondihko Tihko]

Mulla on vissiin pään lisäksi näössä vikaa kun ne &%¤* energiansäästölamput käyvät silmiin, mutta paradoksaalisesti niiden valossa ei kuitenkaan näe mitään! 

Lisäksi ketuttaa kun pitäisi muistaa laittaa valo päälle 30 minuuttia ennen kuin huomaa että voisi lukea 15 minuuttia... Ja säästöä pukkaa! Sanomattakin lienee selvää että kaapista löytyy lievää suurempi hehkulamppuvaranto. Lisäksi aion tutkia edistyneiden led-lamppujen käyttöä tietyissä jutuissa.

On ihanaa kun vaikka piirtää kylmässä talossa kylmän pöydän äärellä kylmällä kynällä ja lamppu lämmittää kuitenkin sen verran etteivät sormet mene kohmeeseen!

Ja mitä seuraa ihmisten yleistä nihkeyttä kierrätysasioissa niin selväähän se on että myrkkylamput päätyvät kaatopaikalle. 

[MW]

***
Ja mitä seuraa ihmisten yleistä nihkeyttä kierrätysasioissa niin selväähän se on että myrkkylamput päätyvät kaatopaikalle. 

Vaikka vähän heittona heititkin, kuinkahan paljon tätä on kaiken hyvistelyn keskellä tutkittu? Elohopea on aika ikävää tavaraa. Roomalaiset tarjoili viininsä lyijyssä, EU valonsa elohopeassa. Ympäristöystävällistä, Satu Hassi. Nimensä veroinen. Satuilee ja hassaa.

[AIP]

Mulla on vissiin pään lisäksi näössä vikaa kun ne &%¤* energiansäästölamput käyvät silmiin, mutta paradoksaalisesti niiden valossa ei kuitenkaan näe mitään! 

Tämä johtunee siitä, että putket tahtovat tuottaa valoa kapeammalla spektrillä kuin hehkulangat. Käytännössä, hieman silmien herkkyydestä riippuen, tarvitaan siis havaittavasti kirkkaampi säästölamppu kuin hehkulamppu.

Lisäksi ketuttaa kun pitäisi muistaa laittaa valo päälle 30 minuuttia ennen kuin huomaa että voisi lukea 15 minuuttia... Ja säästöä pukkaa! Sanomattakin lienee selvää että kaapista löytyy lievää suurempi hehkulamppuvaranto.

Syttymisajat vaihtelevat kovasti lamppumalleittain, ehkä jopa enemmän kuin merkeittäin tai hintansa perusteella. Nopeimmat miniputkiset ovat muutamassa sekunnissa täydessä kirkkaudessa, ja hitaimmilla menee lämpimissä tiloissa hyvinkin sen muutaman minuutin verran.

Lisäksi aion tutkia edistyneiden led-lamppujen käyttöä tietyissä jutuissa.

LEDien kanssa kannattaa ottaa huomioon, että ne tuottavat valoa vielä vähemmillä aallonpituuksilla, joten esimerkiksi lukuvalokäyttöön tarvitaan melko tehokkaita LEDejä, ettei käy samoin kuin putkien kanssa. Omille silmilleni riittää lukukäytössä "yhden watin" LEDeinä myytävät tuotteet riittävällä optiikalla varustettuna, kunhan valaisimen saa tarpeeksi lähelle. Himmeämpiä, 10-15 kandelan kirkasledejä saa olla melkoinen patteri eikä lukeminen ole silti miellyttävää, mutta toisaalta koriste-, kulku- ja tunnelmavalokäyttöön ne riittävät jo aika pitkälle.

[Maastamuuttaja]

Energiasäästölampun syvin olemus on, että se säteilee ympäristöön käyttäjänsä moraalietevyyttä. Kuitenkin vain siihen asti kunnes uusien lamppujen käyttäjämassa ylittää tietyn saturaatiopisteen eli käyttäjät eivät enää erotu monokansasta.

Parin vuosikymmenen kuluttua nuorison uudeksi kapinalajiksi saattaa hyvinkin muodostua kokoontuminen hehkulampuilla valaistuun kämppään harrastamaan muitakin kiellettyjä hommia. 

[Kim Lindblom]

Nyt kun Euroopan Unioni on neuvostoliitomaisesti kieltämässä meiltä toimivat, halvat, ympäristöystävälliset ja turvalliset hehkulamput jota ne voidaan korvata kalliilla, huonosti toimivilla, myrkyllisillä ja varallisilla pienoisloistelampuilla, haluaisin minä kysyä yhtä asiaa.

Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä? Käsittääkseni sisältävät ne elohopeaa joka saamani tiedon mukaan on ihan oikea myrkky, toisin kuin esim. hiilidioksidi.
http://lindblomkimi.blogit.kauppalehti.fi/

[ämpee]

Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä?

Näitä lamppuja myyvien pitäisi ottaa vastaan käytetyt lamput, ja toimittaa ongelmajätelaitokselle.
Systeemi on hieman sama kuin tyhjien pullojenkin kanssa, eli kaikkien jotka myyvät täysiä pulloja, pitää myös ottaa vastaan tyhjiä.
(Ei sitten koske monopolimyymälä Alkoa, eikä sen pulloja, lampuissa ei ole kellään monopolia.)

[L. Brander]

Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä?

Lähettää  "kehitysapuna" Karjaalaan niin kuin rikkinäiset jääkaapit

LB

[Ano Nyymi]

Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä?

Lähettää  "kehitysapuna" Karjaalaan niin kuin rikkinäiset jääkaapit

LB

Käy viskelemässä ne vihreiden puoluetoimistoon. Reteesti lasin läpi että huomaavat asian.
Edelleenkään en tajua mikä hiton hoppu kaupoilla oli siivota hyllyistään lähes kaikki himmeät hehkulamput. Onneksi nyt vielä jokunen löytyy iteltä mutta kohta saa varmaan lähteä itänaapuriin lampujen ostoon, tai odottaa että Igorit tulevat niitä myimään toreille.

[pate ensimmäinen]

Jos vaihtoehtoinani olisi, syntyminen vihreäksi tai kohdata kätkytkuolema, valitsisin jälkimmäisen. Silloin aiheuttaisin yhteiskunnalle vähemmän harmia.

[Pöllämystynyt]

Olen valmis maksamaan enemmän vähistä rahoistani, jos voin todella säästää omalla kohdallani merkittävästi energiaa. Ongelmajätteitä en kuitenkaan halua ehdoin tahdoin tehdä, ja myös nämä lämmityskysymykset mietityttävät.

Arvioikaa nyt vielä viisaammat, että mikäli olisi todella sellainen tilanne, että talon rakenteen huomioon ottaen hehkulamput olisivat ekologisempia, niin miten paljon niitä sitten kannattaisi hamstrata ja milloin? Eli pilaantuvatko hehkulamput jotenkin, jos niitä seisottaa vuosia käyttämättöminä, ja miten nopeasti? Ja miten niiden hinnan voidaan olettaa kehittyvän ennen niiden vetämistä markkinoilta, siis milloin niitä olisi edullisinta ostaa? Ja miten mahdollista on, että keksitään jotain uutta ja mullistavaa tekonologiaa sinä aikana, kun hamstratut lamput makaavat varastossa, tehden hamstrauksesta virheliikkeen?

[Tunkki]

Hehkulamppu ei "happane hyllyyn" mikäli siihen ei ole tullut tekovikoja tehtaalla, säilyy käytännössä satoja vuosia. Hyötysuhteista kun puhutaan, hehkulamppu antaa vajaan 2% (tyypistä riippuen hieman vaihtelee) tehoa valona, loput lämpönä.

Nuo energiansäästölamput ovat käytännössä vanhaa kunnon loisteputkitekniikkaa fosforeineen ja elohopeineen, uutta entisiin verraten on kookkaiden ja painavien rautasydänkuristimien poistuminen. Hakkuritekniikka ja ferriittimateriaalit hoitavat saman asian huomattavasti pienempikokoisessa paketissa.
Eli ESL-lamput vaan sekajätteisiin kuten aina on loisteputketkin tungettu, ei tunnu missään tässä konkurssissa

[svobo]

Mitä palaneille lampuille pitäisi tehdä?

Näitä lamppuja myyvien pitäisi ottaa vastaan käytetyt lamput, ja toimittaa ongelmajätelaitokselle.
Systeemi on hieman sama kuin tyhjien pullojenkin kanssa, eli kaikkien jotka myyvät täysiä pulloja, pitää myös ottaa vastaan tyhjiä.
(Ei sitten koske monopolimyymälä Alkoa, eikä sen pulloja, lampuissa ei ole kellään monopolia.)

Kauppojen ei ainakaan vielä tarvitse lakisääteisesti vastaanottaa käytettyjä lamppuja. Palautussysteemi ei voi myöskään olla niin yksinkertainen, että marketin pihassa olisi avoin astia mihin ihmiset viskoisivat käytetyt lamppunsa mäsäksi, koska alueen ympäristöstä saattaisi tulla haitallisen myrkyllinen. Ekomies kuskaakin käytetyn lampun autollaan lähimmälle kaatopaikalle ongelmajätepisteeseen.
Jos lamppuja myyvät kaupat velvoitetaan ottamaan käytetyt lamput vastaan, niin se varmaan tarkoittaa sitten sitä, että sieltä lähi-Siwasta ei kohta enää saa lamppuja ollenkaan.