2016-12-13 Halla-aho palaa kotimaan politiikkaan

[Benkku]

Itseäni kiinnostaa mitä maakunnissa on tapahtumassa, minne siellä olevat äänestäjät ja potentiaaliset ehdokkaat suuntaavat. esimerkiksi savo-karjalassa tilanne tuntuu vieläkin olevan varsin sekava, ihan mitä puolueaktiivien kanssakin olen jutellut. Toki Uusimaa ja Helsinki ovat aina erityisen kiinnostavia, ja sieltä on kuitenkin Halla-aho, Terho, Jussi Niinistö, Timo Soini, Ruohonen-Lerner, Arja Juvonen sekä kovasti julkisuutta saaneet Niikko, Simon Elo ja Leena Meri.

Maakunnissa en olisi yhtä huolissani miten paljon Perussuomalaiset voivat menettää paikkoja viime vaaleihin nähden, mutta Uusimaalla tarvittaisi joka tapauksessa jonkinlainen torjuntavoitto, mikä vaatisi kovasti jo jollain elämän osa-alueella tunnettuja ja kunnostautuneita ehdokkaita, mitä en näe tällä hetkellä näköpiirissä ihan hirveästi.

[J. Lannan haamu]

Niin, on se niinkin että jos vaalimenestys jää vaisuksi niin se vaikuttaa myös maakuntiin. Minä en tiedä montaakaan kovin kovaa tyyppiä, mutta Aleksi Hernesniemi, Teemu Torssonen, Antti Salminen ovat sellaisia joille itse antaisin ääneni saman tien.

[kelloseppä]

Pläräsin viestihistoiriaani löytääkseni ensimmäisen kerran Hommassa julkituomani PS -kritiikin:

...
Veikkaanpa, että kunnallisvaalien epäonnistuttua PS kannalta Soinin olisi aika vetäytyä "suureksi guruksi" kumpujen yöhön PS:n taustavaikuttajaksi (mahdollisesti odottamaan pääministeriyttä), jotta tietynlaisen "PS:n ylimenovaiheen" puheenjohtaja saataisiin valittua hyvässä hengessä ilman puoluetta repiviä riitoja. Puoluejohtajan johtamiskulttuuriltaan uudistunut, kuitenkin dialogia ja keskustelevaa vuorovaikutusta korostava, mutta omaa linjaansa ydinkysymyksissään entisestään terävöittänyt puolue voisi tällöin lähteä eduskuntavaaleihin hyvässä puolueorganisaation hapessa ja suuren puolueen vielä juoksevalla puoluetuella. Mikä on sitten tilanne seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, on se suuri kysymys.

2010 keväällä ehdin harkita PS-puolueeseen liittymistä, mutta jouduin pitkän miettimisen jälkeen myöntämään myös PS:n kohdalla, ettei "hyvä autokraatti" ja "hyvä puoluejohtaja" ole synonyymejä – ainakaan minulle henkilökohtaisesti. 2012 tullessa tämän PS:n kipupisteen häiriötilanne on vain eskaloitunut. Haaviston presidenttikampanjasta juuri tämän aihepiirin ja modernin, osittain alhaalta päin generoituvan, osin kuitenkin hallitun mielipidevaikuttamisen keinojen huolellinen ja tarkka analysointi olisi varmaakin aiheellista PS:n puoluejohdolle ja puolueorganisaation piirivaikuttajille.

EU/Euro -asioissa ryvettymättömyys on todella suuri etu vielä Suomen politiikassa, jos vain maltti ja kärsivällisyys riittävät puolueen sisällä. Demokratiassa poliittisen vallan saavuttamisessa on monesti vaikeinta pitää omat kuumapäät riittävän kurissa, riittävästi jäitä (puolue)johtajan päässä ja kykyä riittävästi rakentavaan dialogiin. Soinilta on vain yksi onnistunut. Se ei riitä pääministeriyteen.

Muutokset ovat todella hitaita, jos runsaan kuuden vuoden kuluttua sama peruskritiikki PS:n toimintaan on varsin ajankohtaiselta kuulostavaa.

Pienellä retorisella kokeilulla yritin vääntää aika rankalla keinolla rautalangasta, millaiseksi monet äänestäjät kokevat Halla-ahon ja miksi hänen sanomaansa ei edes viitsitä kuunnella. Aivan toinen kysymys on se, kuinka suuri osa äänestäjistä kokee tällä tavoin. Jos PS näkee, ettei tällaista äänestäjien kieltoreaktiota ole olemassa, onhan sekin eräs näkemys. Jos PS näkee, että näin kokevien äänestäjien lukumäärä on niin vähäinen, ettei sillä ole PS:lle merkitystä, niin onhan sekin tietty näkemys. Jos PS näkee, ettei heillä ole suurta tarvetta muuttaa äänestäjiin päin suuntautuvaa viestintäänsä, niin voihan sellainenkin mielipide olla olemassa.

Lopuksi puolueen raketamisesta: ehkäpä puolueena organisaatio toimii varsin hyvin, jos sen puheenjohtajan vaihtumiseen ei liity suurta dramatiikkaa. Tässä onnistuminen siis tavallaan vaatisi sen, että tässä suhteessa varsin kyvykäs puoluejohtaja onnistuu tekemään lopulta itsestään varsin helposti korvattavissa olevan puolueen siitä kärsimättä.

[KTM]

Tulee olemaan mielenkiintoista kuinka media pyrkii manipuloimaan ensi kevään eduskuntavaaleja ja arvodtelee ja pisteyttää kaikki Halla-Ahon vaaliväittelyt ala-arvoisiksi.

Miksi medialla oikeastaan on oikeus pisteyttää vaaliväittelyitä? Moinen ns. "asiantuntijoiden" pisteytys on pelkkää vaalien manipulointia, koska kukaan näistä Suomen politiikan "asiantuntijoista" ei ole neutraali toimija, vaan pyrkivät aktiivisest vaikuttamaan vaalien tulokseen.

[Kela_Platinum]

Tulee olemaan mielenkiintoista kuinka media pyrkii manipuloimaan ensi kevään eduskuntavaaleja ja arvodtelee ja pisteyttää kaikki Halla-Ahon vaaliväittelyt ala-arvoisiksi.

Miksi medialla oikeastaan on oikeus pisteyttää vaaliväittelyitä? Moinen ns. "asiantuntijoiden" pisteytys on pelkkää vaalien manipulointia, koska kukaan näistä Suomen politiikan "asiantuntijoista" ei ole neutraali toimija, vaan pyrkivät aktiivisest vaikuttamaan vaalien tulokseen.

Trump myös hävisi muistaakseni kaikki väittelyt 

[kelloseppä]

Tulee olemaan mielenkiintoista kuinka media pyrkii manipuloimaan ensi kevään eduskuntavaaleja ja arvodtelee ja pisteyttää kaikki Halla-Ahon vaaliväittelyt ala-arvoisiksi.

Miksi medialla oikeastaan on oikeus pisteyttää vaaliväittelyitä? Moinen ns. "asiantuntijoiden" pisteytys on pelkkää vaalien manipulointia, koska kukaan näistä Suomen politiikan "asiantuntijoista" ei ole neutraali toimija, vaan pyrkivät aktiivisest vaikuttamaan vaalien tulokseen.

...
Trump myös hävisi muistaakseni kaikki väittelyt 

Ja yllättävän monet äänestäjät "uskovat" moisia valheita ainakin sen verran, että jättävät äänestämättä PS:ää.

------------------------

Mielestäni massiivisem propagandakoneiston tehoa ei pidä aliarvoida vielä silloinkaan, kun siihen ei enää täysin luotetakaan. Se, että siihen ei enää, ejkä täysin sydämin uskota ei todellakaan automaattisesti tarkoita, että uskottaisiin vaihtoehtoista narratiivia vielä pätkääkään saati toimittaisiin toisin kuin ennen. Keskivertoäänestäjän epäilyn realisoitumiseen keskivertoäänestäjän teoksi on pitkä matka.

[Pkymppi]

Tulee olemaan mielenkiintoista kuinka media pyrkii manipuloimaan ensi kevään eduskuntavaaleja ja arvodtelee ja pisteyttää kaikki Halla-Ahon vaaliväittelyt ala-arvoisiksi.

Miksi medialla oikeastaan on oikeus pisteyttää vaaliväittelyitä? Moinen ns. "asiantuntijoiden" pisteytys on pelkkää vaalien manipulointia, koska kukaan näistä Suomen politiikan "asiantuntijoista" ei ole neutraali toimija, vaan pyrkivät aktiivisest vaikuttamaan vaalien tulokseen.

Trump myös hävisi muistaakseni kaikki väittelyt 

Media, joka on ottanut ainoaksi tehtäväkseen vaikuttaa vaaleihin, on kärppänä syyttelemässä muita vaalehin vaikuttamisesta.

[Alaric]

Jussilta hyvää settiä SuomiAreenassa. Unkari (eli siis Fidesz ja Orbán) ja Trump saivat kiitokset siitä, että toteuttavat politiikkaa, jota ovat äänestäjilleen luvanneet.

https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-oleellista-demokratiassa-ovatko-vallanpitajat-liberaaleja-oleellista-valitseeko-kansa-heidat-vapaissa-vaaleissa/ (17.7.2018)

Halla-aho: oleellista demokratiassa ei ole se, ovatko vallanpitäjät liberaaleja – oleellista on se, valitseeko kansa heidät vapaissa vaaleissa

SuomiAreenan "Diktaattori vai demokraatti?"-keskustelussa suomalaiset poliitikot pohtivat olan takaa demokratian olemusta, diktatuureja ja autoritääristä johtajuutta. Polveilevan keskustelun kuluessa Jussi Halla-aho kommentoi nasevasti erästä demokratiakeskustelun olennaista vinoumaa.

– Mielestäni eräs ongelma tässä demokratian kriisistä käytävässä keskustelussa on se, että me liitämme demokratiaan asioita, joilla ei ole mitään loogista yhteyttä demokratiaan, Halla-aho sanoi.

– Tarkoitan erilaisia liberaaleja ideologioita kuten monikulttuurisuutta tai feminismiä – tällaisia muodikkaita mielipiteitä ja näkemyksiä. Heti jos tällaisia oppeja uhataan vaikkapa Unkarissa, Puolassa, Italiassa tai vaikkapa Yhdysvalloissa, niin me puhumme demokratian kriisistä, vaikka ihmiset saavat juuri sellaisia päättäjiä kuin he haluavat.

– Minusta oleellista demokratiassa ei ole se, ovatko vallanpitäjät liberaaleja. Oleellista on se, valitseeko kansa heidät vapaissa vaaleissa, ja voidaanko heidät tarvittaessa vaihtaa seuraavissa vaaleissa.

– Ja vielä parempaa demokratian kannalta on se, jos nämä päättäjät valituksi tultuaan toteuttavat sitä politiikkaa, jolla he ovat tulleet valituiksi. Tässä mielessä mielestäni Unkarille ja esimerkikisi Donald Trumpille voidaan antaa kiitosta.

Debattiin osallistuivat Halla-ahon lisäksi kansanedustaja Sari Essayah (kd.), kansanedustaja Touko Aalto (vihr.), kansanedustaja Li Andersson (vas.), puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (rkp.), perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk,), kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.), puheenjohtaja Sampo Terho (sin.) sekä kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sdp.).

[räsänen]

Onkohan keskustelua nähtävissä missään kokonaisuudessaan? Olisi mielenkiintoista kuulla mitä muut keskustelijat vastaavat tuohon Jussin kommenttiin.

[IDA]

Onkohan keskustelua nähtävissä missään kokonaisuudessaan? Olisi mielenkiintoista kuulla mitä muut keskustelijat vastaavat tuohon Jussin kommenttiin.

Ei näyttänyt ainakaan vielä olevan MTV:n Katsomossa. MTV filmaa näitä kummallisesti. Suomi-Areenalle on oma kanava televisiossa ja lähetykset tulevat suorana netistä. Äskeinen puheenjohtakeskustelu kuitenkin keskeytettiin molemmissa kuin leikaten ja lähtetettiin Seitsemän uutiset, joiden pääuutinen oli sitten sen alle mykistetty keskustelu Suomi-Areenassa. Maikkarin kannattaisi varmaan lähettää päätoimittajia vaikka puoleksi vuodeksi striimaajien oppiin.

[Uuno Nuivanen]

SuomiAreena: Puheenjohtajatentti

MTV3 Ti 17.07.2018 klo 22.35

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat kesän kuumimmassa tentissä. Heinäkuussa ei säästellä sanan säilällä, kun puolueet käynnistävät todenteolla kamppailun kohti kovaa vaalivuotta. Tentin vetävät MTV Uutisten politiikan toimittajat Jussi Kärki ja Juha Kaija

[qwerty]

Onkohan keskustelua nähtävissä missään kokonaisuudessaan? Olisi mielenkiintoista kuulla mitä muut keskustelijat vastaavat tuohon Jussin kommenttiin.

https://www.katsomo.fi/sarja/suomiareena-33001006004/suomiareena-2018-puheenjohtajatentti-942218

Muuta ohjelmaa löytyy tuolta -> https://suomiareena.fi/

[Alaric]

https://www.suomenuutiset.fi/konsensus-suomen-puoluejohtajat-enimmakseen-suvituulella-yksi-asiakysymys-iski-kipinaa/ (17.7.2018)

Konsensus-Suomen puoluejohtajat enimmäkseen suvituulella – yksi asiakysymys iski kipinää

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajaa kävivät kovin maltillista kädenvääntöä puolentoista tunnin ajan Porin SuomiAreenassa.

Keskustelun aluksi MTV:n toimittajat utelivat näkemyksiä maanantain suurvaltajohtajien tapaamisesta. Puheenjohtajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että dialogi on nyt saatu alkuun ja presidentti Niinistö on tehnyt erinomaista työtä. Keskustan Juha Sipilä toi esiin sen, että Suomi ei todellakaan ole turvallisuuspolitiikassa harmaalla vyöhykkeellä ja vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä Suomi on kokoaan suurempi juurikin turvallisuuspolitiikassa. Perussuomalaisten Jussi Halla-Ahon mukaan "se mikä on hyväksi maailmalle on hyväksi myös Suomelle". Toimittajien erikseen asiaa tivatessa Halla-Aho vastasi tykkäävänsä enemmän Donald Trumpista kuin Vladimir Putinista.

(...)

Maahanmuutto sähköisti keskustelun

Keskustelu pääsi varsinaisesti kierroksille siinä vaiheessa, kun oli aika puhua maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista.

– Tällä hetkellä ei ole akuuttia kriisiä päällä, mutta juurisyyt eivät ole hävinneet mihinkään, Sipilä arvioi.

– Kumppanuutta haetaan Afrikan kanssa, hän täsmensi. Ilmapiiri on Sipilän mielestä Euroopassa nyt "ratkaisuhakuinen". Li Anderssonin mukaan nykyinen kehitys, jossa maahanmuuttoon liittyviä säädöksiä tiukennetaan kilvan Euroopassa "ei ole kestävää". Petteri Orpon mukaan EU:lla pitää olla uskottava ulkorajavalvonta. Hänen mukaansa Suomen pitää puskea eurooppalaisia ratkaisuja yhteisen linjan löytämiseksi eripuraisessa asiassa.

Kansainvaellukset ovat vuosisadan megatrendi

– EU on nyt pikkuhiljaa mutta vääjäämättömästi menossa kohti niitä ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä vuonna 2015 syksyllä. Ja se, että näin ei toimittu, jätti hirvittävän hintalapun niin Suomeen, Saksaan kuin Itävaltaan, Halla-Aho sanoi.

– En usko, että viisaus on niinkään voittanut Euroopassa, vaan on pelästytty niitä poliittisia seuraamuksia, joita holtittoman maahanmuuton sallimisella on. Tässä pitää herätä siihen todellisuuteen, että kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-Idästä eivät ole vuoden 2015 ilmiö. Ne ovat tämän vuosisadan megatrendi, joka selittyy yksinomaan väestöräjähdyksellä kolmannessa maailmassa, Halla-Aho jatkoi.

(...)

Puoluejohtajilta kysyttiin myös kantaa tuoreisiin gallup-lukuihin ja seuraavan hallituksen eväisiin. Vaalit ratkaisevat eivät gallupit, todettiin taas kerran. Orpo oli tosin jo huolissaan valtiontalouden tasapainosta, jos demarit pääsevät uuden hallituksen johtoon. Jussi Halla-Aho keventäisi tulevaisuudessa muun muassa keskituloisten verotusta sekä yritysten investointien verotusta.

– Ketään ei tunnu huolestuttavan se, että lähes kaikki puolueet tässä maassa kannattavat kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on yli puolen miljardin euron vuosittainen lisälasku. Kukaan ei kysy millä tämä rahoitetaan, Halla-Aho ihmetteli lopuksi.

[J. Lannan haamu]

Halla-aho Alaricin lainauksessa:

Ketään ei tunnu huolestuttavan se, että lähes kaikki puolueet tässä maassa kannattavat kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on yli puolen miljardin euron vuosittainen lisälasku. Kukaan ei kysy millä tämä rahoitetaan, Halla-Aho ihmetteli lopuksi.

Niin, ehkä tällaisia asioista pitäisi Persujenkin viestiä ihan kunnolla ja tosissaan ja monella tavalla. Täytyy olla enemmän pro-aktiivinen! Nuo on sen verran kovain luoka summia ja jos vertaa paljonko lukiokoulutus tai poliisin vuotuinen ylläpito maksaa niin täytyy tehdä kampanja jossa kuvataan noita summia! Nyt persut sitä rahaa palamaan asiantuntijoihin ja tutkimuksiin yms. kampanjointiin. Ei ne tutkimukset viikossa synny.

[IDA]

Lukiokoulutusta enemmän keskittyisin ammattikoulutukseen. Rinne ylisti puheenjohtajatentissä peruskoulua, mutta itse väittäisin suomalaisen insninöörityön tason laskeneen selkeästi peruskoulun tulemisen jälkeen. Melkein sanoisin sen romahtaneen. En kyllä voi nojata mihinkään tutkimukseen tässä, mutta tuota voisi joku innokas vähän tutkia.

[J. Lannan haamu]

Meillä on Suomessa oppijärjestelmäkriisi. Missään nimessä ei pidä promotoida yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, ei edes lukioita. Täytyy saada hyviä ammattikouluammatteja ja ihmisiä sinne! Kaikista muista on ylitarjontaa, ammattimiehistä on pulaa.

Täälläkin on kaiken maailman ukrainalaisia ja liettualaisia, saati puolalaisia, kun suomalaisten pitäisi tehdä ja tienata tuolla. Miksi tällaiseen epätasapainoon ei olla puututtu...

[Benkku]

Täälläkin on kaiken maailman ukrainalaisia ja liettualaisia, saati puolalaisia, kun suomalaisten pitäisi tehdä ja tienata tuolla. Miksi tällaiseen epätasapainoon ei olla puututtu...

EU-vaatii kaikkea tätä. Jopa nykyisen hallituksen koulutusuudistus pyrki heikentämään suomalaisten mahdollisuuksia oman maansa tulevaisuuden luojina.

[Aukusti Jylhä]

Suomalaisen koulutuksen tason laskeminen on päättäjien tietoinen valinta.

Ja tämä on yksi suurimmista möröistä, joka on onnistuttu vaikenemaan näkymättömäksi. Se kuitenkin syö tälläkin hetkellä tulevaisuuttamme karmealla nopeudella, vaikka siitä ei puhutakaan.

Monet alat ovat syväkusessa kymmenen vuoden kuluttua, kun shtf ihan kunnolla.

[qwerty]

Kymmenkunta viestiä ylempänä olevasta linkistä litteroituna. (kielioppia vähän siistitty ja ööt, niinkut ja hmmt jätetty minimiin. Olivat tosin muutenkin. En alkanut kelailemaan nippelien kohdalleen saamiseksi. Allaoleva on noin 98% tarkka. Sisältäen kaiken oleellisen)

(18:15 Juontaja: Nyt puhutaan maahanmuutosta. Saksassa on kovaa vääntöä maahanmuutosta ja Baijerissa jopa halutaan pystyttää raja-aitoja. Aloitetaan Juha Sipilästä. Natiseeko tässä EU:n yhtenäisyys?)
18:25 Sipilä: Minusta tässä on menty hyvin eteenpäin. Erittäin vaikean asian ja (juontajan välihuuto 6 sekunnin jälkeen: millä tavalla eteenpäin?) Sillä tavalla että ensinnäkin tällä hetkellä ei ole akuuttia kriisiä päällä. Mutta juurisyyt eivät ole hävinneet mihinkään. Ilmastonmuutos etenee. Sotia on monissa maissa. Monenlaisia kriisejä on olemassa eli ihmisiä on liikkeellä. Mut se että viime Eurooppa neuvoston ilmapiiriä jossa jos sitä miettii niin erittäin ratkaisu hakuinen ja kompromissin hakuinen. Että mä olen kyllä positiivis.. (juontaja: kaikki ovat samalla llinjalla?) Ei, ei suinkaan. En minä sitä tarkoita. Mutta sitä että löydettiin siitä leveästä skaalasta missä mielipiteitä on. Miten tämä pitäisi ratkaista. Niin löydettiin eteenpäin etenemisen tie. Et sillä tavalla mä olen positiivinen. Löytyy myöskin uusia ratkaisuja joita lähdetään tutkimaan.

(19:25 juontaja: Li Andersson, siellä aletaan miettimään Euroopan ulkopuolelle leirejä. Miltä se kuulostaa tuo EU:n tie?)
19:30 Andersson: Se ei kuulosta hyvältä että, jos puhutaan yleisesti EU:n tiestä niin minäkin toivon itseasiassa että olisi mahdollista löytää sellainen rakentava yhteistyön yhteisymmärrys maiden kesken. Et tää nykytilanne jossa vallitsee epäluottamus EU:n jäsenmaiden kesken ja myöskin kilpailua ikäänkuin mikä maa heikentää vaikkapa turvapaikkalainsäädäntöä eniten. Ni se ei oo kestävää. Niinku ei oo myöskään kestävää sellainen tilanne et nää etelässä sijaitsevat kriisimaat myöskin kantavat suurimman vastuun pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Se yhteistyö mihin pitäisi päästä on mielestäni sellainen jossa sovitaan yhteisistä standardeista mitä tulee turvapaikkahakemusten käsittelyyn, että oikeusvaltioperiaatteet toteutuu kaikissa maissa. Tasaisemmasta vastuunjaosta, turvapaikan hakijoiden vastaanottamisesta. Eikä missään tapauksessa sellaisia ratkaisuja joissa EU siirtää turvapaikkaprosessin EU:n rajojen ulkopuolelle (oma lisäys: UNHRC on se taho jolle tuota ollaan ulkoistamassa) maihin joista ihmisoikeusjärjestöt toistuvasti raportoi että esiintyy mm. kidutusta.

(20:30 juontaja: Sipilä tähän?)
20:30 Sipilä: Voin sanoa et se mistä vallitsee suuri yksimielisyys on näiden juurisyiden hoitaminen. Ja esimerkiksi Afrikkarahasto sai lisää rahaa. Ensimmäistä kertaa hyvin voimallisesti haetaan kumppanuutta Afrikan kanssa. Ja mä uskon että me kaikki tämän pöydän ympärillä voidaan jakaa se. Ja minusta siihen pitää nyt panostaa! Ilmastonmuutoksen torjuntaan lähdetään kunnolla liikkeelle. Haetaan kasvua ym.

(21:00 juontaja: Jussi Halla-aho, miltä tuo EU:n tie kuulostaa. Aivan kuin tekin olisitte puhunut vähän samanlaisista asioista?)
21:05 Halla-aho: Niin. EU on nyt pikkuhiljaa, liian hitaasti, mutta vääjäämättä menossa kohti niitä ratkaisuja jotka olisi pitänyt uskaltaa tehdä vuonna 2015 syksyllä. Se että näin ei toimittu jätti hirvittävän hintalapun niin Suomeen, Saksaan kuin Itävaltaan.  En usko että viisaus on niinkään voittanut Euroopan maissa vaan on pelästytty niitä poliittisia seuraamuksia joita holtittoman maahanmuuton sallimisella on ja on nähty ja tullaan näkemään mm. syksyllä Ruotsissa seuraavan kerran. Tässä pitää herätä siihen todellisuuteen että kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-idästä eivät ole vuoden 2015 ilmiö. Ne ovat tämän vuosisadan megatrendi joka selittyy yksinomaan väestöräjähdyksellä kolmannessa maailmassa. Ja nyt meillä on vääränlainen mukavuudentunne usein että nyt kun kriisi ei enää ole akuutti niin tarvitse tehdä mitään muuta kuin. Tämä on sitä että lopetetaan katon korjaaminen heti kun sade loppuu. Siihen ei ole varaa.

(22:00 juontaja: Aalto)
22:00 Aalto: Nyt on pakko puuttua pääministeri Sipilän puheeseen juurisyistä. Arvostan sitä että puhutte siitä. Arvostan sitä että tunnistatte asian. Kenties tunnistatte myös oman hallituksen suurimman virheen. Te olette nimenomaan leikanneet kehitysyhteistyöstä, kansainvälisestä ilmastorahoituksesta, ja pahentaneet tätä tilannetta entisestään. Toivoisin että, sanotte että on tärkeä asia puuttua, niin tunnustaisitte oman hallituspolitiikkanne isoimman virheen. Kolme asiaa tarvitaan nytten. Oikeudenmukainen jakomekanimismi, millä turvapaikanhakijoita jaetaan eri jäsenvaltioihin. Toisaalta laillisia reittejä, että ihmiset pääsee maahan. Humanitäärinen viisumi tai vaikka pakolaiskiintiön nostaminen. Ja niihin juurisyihin puuttuminen, niihin panostaminen, nää on ne kolme keskeisintä asiaa mitä pitää tehdä.

(22:50 juontaja: otetaan tähän hallituksen vastaus. Annetaan Sampo Terhon vastata)
22:50 Terho: Nyt on erittäin tärkeää että tähän käytetään uudenlaista ajattelua. Vuosien, vuosikausien vitkuttelun jälkeen. Nyt kun EU:sta vihdoinkin löytyy se tahtotila että tätä lähdetään viemään eteenpäin. Tää turvapaikkaprosessi otetaan hallintaan ja viedään EU:n ulkopuolelle. Se ei tarkoita että me otetaan vastuusta pakoon, vaan sitä että prosessi siirretään EU:n ulkopuolelle. Eli vastuuta ei siirretä EU:n ulkopuolelle vaan - prosessi - siirretään - EU:n - ulkopuolelle. Se on aivan elinehto sille että tää ongelma maahanmuuton suhteen pystytään ratkaisemaan ja tää saadaan hallintaan. Jos tätä ei saada hallintaan se johtaa sekä EU:n kaatumiseen että hyvinvointivaltioiden kaatumiseen. Koska meidän aikakauden suurin ratkaisematon ongelma on se että miten tällainen avoin talous ja vapaa liikkuvuus yhdistetään näihin hyvinvointipalveluihin ja korkeaan verotukseen jotka meillä ympäri Eurooppaa ovat käytössä. Kansalaiset aivan varmasti haluavat ennemmin sen palveluiden säilyttämisen kuin tämän hallitsemattoman maahanmuuton säilyttämisen.

(juontaja: Antti Rinne, miltä tämä kuulostaa?)
23:50 Rinne (oma kommentti: ei sentään lukenut alkua paperista): Minusta tärkeintä on se että löydetään yhteisiä ratkaisuja Euroopassa. Siinä mielessä pääministerin kanssa samaa mieltä. Että tämä on nyt liikahtanut tämä keskustelu eteenpäin. Mutta en usko sitä että ollaan lähelläkään vielä niitä ratkaisuja joita me tarvitaan tässä kokonaisuudessa. Mut se tilanteen hallinta, olemassaolevassa, vallitsevassa tilanteessa on tärkeetä. Että me tiedetään ja tunnetaan miten tää homma pelaa. Mut mä yhdyn tohon pääministerin näkemykseen siitä että puheenjohtaja Sipilän näkemykseen siitä että tää... ja samaa Sampo sanoi äsken että ei tää tule menemään ohi.. sanoit myös samaa äsken (katsoo Halla-ahon suuntaan) et ei tää tuu menemään ohi tää asia. Meil on väestöräjäh.. kasvu väestöennusteiden mukaan Afrikassa 2.5 miljardia ihmistä joskus 20, 30, 40, 50-luvuilla. Puolet näist on alle 25-vuotiaita ihmisiä. Näille ihmisille täytyy löytää tulevaisuus. Toivo tulevaisuudesta. Jos ei sitä löydy. Se porukka lähtee liikkeelle. Tässä mm. olisi Eurooppalainen yhteistyö tärkeetä että löydettäisiin sieltä ne ratkaisut. Millä kehitysapumakanismilla, -ohjelmilla saatais tää homma kulkemaan sillä tavalla että niille nuorille ihmisille syntyy toivo. Sielt on 18 miljoonaa työpaikkaa vuodessa 2040-luvulla (?)

(juontaja: Kiitos. Petteri Orpo mitä tuolle välimeren reitille pitäisi tehdä. Pitäisikö se sulkea. Vai miten tämä siirtolaiskriisi otetaan vastaan?)
25:15 Orpo: Siis, se liittyy aivan oleellisesti siihen miten EU huolehtii omista ulkorajoistaan. Se on yksi sitä ratkaisukokonaisuutta. Meil pitää olla uskottava ulkorajavalvonta ja siihen liittyvät nopeat käsittelyprosessit.  Tehokas kotouttaminen, tehokkaat palautukset niille jotka eivät turvaa tarvitse (oma kommentti: Avramopoulos on hokenut samaa ties kuinka ja kauan. Missä tulokset?) Kokonaisuuden pitää toimia. Se mitä tapahtui 2015 (Orpon ollessa sisäministerinä) se johtui siitä että tän tyyppiseen kansainvaellukseen joka silloin tuli, niin lainsäädäntö ei silloin löytänyt vastauksia. Siitä lähtien Euroopan unionin maat ovat etsineet ratkaisuja. Ja vaikka nyt huippukokouksessa löytyikin joitakin askeleita ja kirjauksia joilla mennään kiistatta eteenpäin niin mä olen erittäin huolestunut siitä mikä on Euroopan maiden kyky tehdä ratkaisuja jos katson sitä mielipiteiden kirjoa vaikka Itä-Euroopan maista läntisemmän Euroopan maihin. Se näyttää hyvin vaikealta niiden ratkaisujen löytäminen. Mutta ainoastaan Eurooppalaiset ratkaisut on mahdollisia. Suomi kulkee Eurooppalaisten ratkaisujen mukana. Ei tee omia ratkaisuja. Sen tähden meidän pitää puskea Eurooppalaisia ratkaisuja.

(26:25 juontaja: kohta pääsevät muutkin äänen. Sitä ennen pieni käsiäänestys kiintiöpakolaisten määrästä. Pitäisikö sitä lisätä?)
26:45 Halla-ahon kädet alhaalla. Terhon käsi kaulalla ja kaikkien muiden ylhäällä. Rinteen komeassa viistossa (liitekuva)

(26:50 juontaja: aloitetaan Essayahista. Miksi pitäisi nostaa?)
26:50 Essayah: Meillä oli viime hallituskaudella, jolloin kristillisdemokraatit pitivät sisäministerin sallkkua, (puhujan omalla kaudella 14-15) niin nostettiin 1 050 juuri Syyrian kriisin takia ja otettiin ihmisiä suoraan pakolaisleireiltä kiintiöjärjestelmän kautta eli niitä jotka ovat kaikkein suurimman avun tarpeessa. Siellä on naisia, siellä on lapsia, siellä on vammaisia, siellä on vanhuksia ja siksi tämä kiintiöpakolaisjärjestelmä on hyvä ja tehokas tapa. Ihmiset kotoutetaan suoraan sinne jäsenmaihin. Mutta. Sen sijaan tämä automaattinen jakomekanismi mitä on kaavailtu EU tasolla että ruvettaisiin turvapaikanhakijoita jakamaan ympäri Eurooppaa. Se päinvastoin tulee entisestään kiihdyttämään ihmissalakuljetusta. Nyt on huomioitava että näistä turvapaikanhakijoista jotka ylittävät välimeren, niin siellä on suuri joukko niitä jotka eivät tule saamaan turvapaikkaa. Eli sieltä tullaan muista syistä.  Jos me käytetään tätä turvapaikkahakuprosessia sen tähden että tullaan taloudellisista syistä Eurooppaan, niin se on kaikkein kallein ja kaikkein tehottomin keino. Eli täytyy esim. kausityöntekijöille mahdollistaa se että tullaan Eurooppaan töihin ja että myöskin palataan sinne kotimaahan.

(27:55 juontaja: Kiitos. Vähän lyhyemmin. Henriksson)
27:55 Henriksson: Jåå, ilman muuta Suomen kannattaa nostaa kiintiöpakolaisten määrää. RKP on pitkään puhunut siitä. Kyse on meidän kansainvälisestä vastuusta ja Suomi on rikas maa maailmassa (velkakello). Sen lisäksi niin tilanne on nyt se, olen samaa mieltä Petteri Orpon kanssa, siitä että EU:ssa on nyt valtava paine. Paine siitä että me löydetään se yhteinen tie eteenpäin. Me suomalaiset ja eurooppalaiset, me tarvitsemme Euroopan unionia. Miksi? Juu siksi että muut maat Venäjä, Yhdysvallat, Kiina ovat varteenotettavia tekijöitä. Me emme pärjää yksin maailman kaupassa. Siksi tähän pitää löytää se ratkaisu ja yrittää löytää se yhteinen tie. Minäkin olen huolissani siitä että tämä arvomaailma Euroopassa on nyt hauraassa tilassa.

(28:50 juontaja: Jussi Halla-aho. Te ette halua enempää kiintiöpakolaisia. Minkä vuoksi?) 
28:50 Halla-aho: Tietenkin pakolaiskiintiö on parempi tapa järjestää niin sanottu humanitäärinen maahanmuutto kuin se että sallitaan turvapaikkaturismi tai turvapaikkashoppailu. Jotka ovat olleet arkipäivää viimeiset vuodet. Mutta täytyy muistaa se että Suomi kuuluu siihen pieneen kouralliseen maailman maista, joilla ylipäätään on pakolaiskiintiö. Suomen pakolaiskiintiö on kansainvälisessä vertailussa väkilukuun suhteutettuna yksi maailman suurimmista. Ylipäätään maahanmuutto ei ole ratkaisu maailman humanitäärisiin ongelmiin. Se investointi jonka Suomen kaltainen länsimaa tekee yhteen tänne siirrettyyn, täällä kotoutettavaan, henkilöön joka ei todennäköisesti edes kotoudu (    ), on moninkertainen siihen mitä tarvitaan ihmisen hengissäpitämiseen tai hänen perustarpeidensa tyydyttämiseen - esimerkiksi pakolaisleireillä.

(29:40 juontaja. Kiitoksia. Onko Sampo Terho samoilla linjoilla kuin Halla-aho?
29:45 Terho: Siniset on torpannut tällä vaalikaudella tän pakolaiskiintiön nostamisen (ai se Terho-Risikko show vuosi sitten ) Sillä perusteella että näin pieni nosto ei millään tavalla helpota niitä humanitäärisiä ongelmia siellä lähtöalueella. Toisekseen. Käyttämällä meidän resursseja järkevämmin voidaan hyvinkin kymmenkertaista määrää auttaa siellä lähtöalueella. Sillä samalla summalla, mikä me otettais tänne muutama sata ihmistä lisää. Se ei muuta isoa kuvaa millään tavalla. Meidän pitää keskittyä ratkaisemaan nämä suuren kuvan ongelmat, jotka liittyvät turvapaikkajärjestelmän hallitsemattomuuteen. Sen täydelliseen epäonnistumiseen 2015 kriisissä. Sen jälkeen kun tämä on korjattu. Voidaan miettiä onko järkeä nimenomaan pakolaiskiintiön kautta. Miettiä sitä...

30:30 juontaja: Li Andersson. Vakuuttivatko Terhon perustelut?)
30.30 Andersson:  Ei vakuuta. Tässä on samaa ristiriitisuutta kuin hallituspuolueiden puheissa koko ajan. Miksi pakolaiskiintiötä pitää nostaa. Sen takia että näiden hädässä olevien, hengenvaaralliset ylitykset, tulevat jatkumaan siihen asti kun on jotain uskottavia näkymiä siitä että on myös mahdollista päästä turvaan turvallisia reittejä pitkin (mkay...) Pakolaiskiintiön nostaminen on juurikin sitä paikan päällä hädässä olevien auttamista jota hallituspuolueiden edustajat sanoo kannattavansa, ja sanoisin myös pääministerille tässä tilanteessa (ei katso vieressä istuvaa Sipilää) että jos te kerran kannatatte pakolaiskiintiön nostamista niin nostakaa sitten!

(juontaja: Sipilä mainittu)
31:10 Sipilä: Kiitoksia. Suomi on tarjonnut tällaista kokonaisratkaisua, jossa lähdetään ulkorajavalvonnan tehostamisesta ja palautusten tehostamisesta, juurisöiden hoitamisesta (täsmennys: komission Avramopoulos, ei Suomi)  (juontaja: nyt vasta 12 sekunnin jälkeen. Päästäänkö ikinä sellaiseen tilanteeseen?) (Andersson välihuuto: Ei ole juurisyiden hoitamista leikata kehitysyhteistyöstä) (muutama sekunti älämölöä) Tota ööö, tämän kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, tämän pakolaiskiintiönkiintiön nostaminen - kaikissa maissa - että voidaan ottaa sieltä leireiltä, jo turvallisuusluokituksen tehdyt (Tämä on tuon debatin oikeasti iso juttu. Suomi oli shoppareiden lennätyksessä ainoa joka suostui ottamaan vastaan kaikki hiipparit mitään kyselemättä) Ja voidaan ottaa niitä heikompiakin, kuten Sari (Essayah) hyvin kuvasi tuossa. Se on se meidän kokonaistavoitteemme. Tässä. Ja mitä tämä esimerkiksi Italiaan tulevista 92% ei saa turvapaikkaa. Se on erittäin tehotonta. Vaarallista. Ihmiset hukkuvat siellä. He tulevat väärin toivein turvapaikkaa hakemaan. Se on väärä prosessi. Sen sijaan meidän pitäisi tarvehankintaa poistaa ja...

(juontaja: Orpo. Lyhyesti)
32:10 Orpo: Minulle käy heti se että hallituksessa päätettäisiin pakolaiskiintiön nostamisesta. Mutta se lukko on ollut se että hallitusohjelmaan on kirjattu sitova luku. (Ai on? Sipilä1 Hallitusohjelma 2015: Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon.) Siksi siitä ei ole ... Jos me nyt nostamme muutamalla sadalla pakolaiskiintiötä, niin sillä ei todellakaan saada kestävää ratkaisua. Silloin nimenomaan autetaan niitä muutamaa sataa ihmistä, jotka ovat suurimmassa hädässä. Ne ratkaisut löytyy siitä että meillä on EU:lla uskottava järjestelmä ja se että niitä Afrikan asioita pistetään kuntoon. Kyllä eli. Vaikka kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu, niin me ollaan siitä satojen miljoonien potista kuitenkin käytetty nimenomaan niille alueille, niihin maihin joista eniten joudutaan pakolaisiksi lähtemään. Ja näiden ihmisten olojen parantamiseen!

(juontaja: kiitoksia kaikille, nyt menemme pienelle taulle jonka jälkeen SOTE)

Hyvin piti minuutin puheenvuorot  Essayah ylitti 5 sekunnilla niin heti tuli kuitti! Tuollaista jämäkkyyttä kaivattaisiin Eduskunnan kyselytunneilla. Siellä tosin pääministeri saa puhua, toisin kuin tässä. Sipilän keskeyttämisistä ainoa miinus moderoinnille. Jopa Jussi sai puhua molemmat minuuttinsa ilman keskeytyksiä, ja mikä parasta, ilman punikkisiiven noloja välihuutoja.

Näin jämäkkä linja tuskin jatkuu esim. Ylen vaalidebateissa Tai miksei voisi jatkua? Puolueet ovat äänestäneet pahimmat öykkärit ulos puolueidensa johdosta, joten voi olla että saamme nähdä, ja varsinkin kuulla, muitakin brittityylillisiä debatteja Asiat puhuttavat. Eivät kipinää iskevät lööpit

[endorphine]

Suomalaisen koulutuksen tason laskeminen on päättäjien tietoinen valinta.

Ja tämä on yksi suurimmista möröistä, joka on onnistuttu vaikenemaan näkymättömäksi. Se kuitenkin syö tälläkin hetkellä tulevaisuuttamme karmealla nopeudella, vaikka siitä ei puhutakaan.

Monet alat ovat syväkusessa kymmenen vuoden kuluttua, kun shtf ihan kunnolla.

Tässä se tuli tiivistettynä. Ammatillinen koulutus alkaa olla Suomessa tehokkaasti vaiettu vitsi. Opiskelijat ja ammatillliset opettajat ovat toki huomanneet opetuksen määrän pudonneen sille tasolle, että varsinaisesta oppimisesta ei monella alalla ole enää kysymys. Kyse on lähinnä tutkintotehtailusta. Todistuksesta, joka ei takaa enää osaamista. Oppilaitokset saavat rahansa pitkälti tutkintojen määrän perusteella. Lopputulos satojen miljoonien säästöistä, joista tulee myöhemmin mittaamaton kulu kansantaloudelle, ja jotka ovat täysin poliittinen päätös.

Opiskelijat on siirretty "oppimaan" työpaikoille. Palkkaa ei nykyisin saa työharjoittelusta enää maksaa. Työnantajilta ei vaadita ohjaamisen osalta mitään, toisaalta he eivät myöskään saa korvausta siitä muuten kuin työn kautta. Suuri osa harjoittelusta on monissa tapauksissa rutiinitehtävien palkatonta hoitamista eli rumasti sanottuna orjatyövoiman käyttöä. Harjoittelun ja koko opiskelun onnistuminen on pitkälti kiinni harjoitteluyrityksen moraalista. Koulussa opetusta annetaan enää vähän, joten yritykset joutuvat kovan paikan eteen. Opiskelija on kuitenkin se, joka loppupelissä kantaa kaiken vastuun.

White trash ja syrjäytyminen tulee kalliimmaksi kuin loisiva maahanmuuttaja, sillä näistä koulua käyneistä ihmisistä voisi tulla kuluerän sijaan yhteiskunnan tukipylväitä.

On sinänsä karmeaa, että Vihreät (erityisesti Niinistö) on nykyisin ainoa koulutussäästöjä näkyvästi kritisoiva puolue. Perussuomalaisten en ole nähnyt juurikaan puuttuvan tähän hyvin tärkeään asiaan. Jos joku Perussuomalaisten päättäjistä lukee näitä kommentteja, en jättäisi tätä korttia kääntämättä. Ääniä voi tulla yllättävän paljon.

[kotivinkki]

Jussi puhui hyvin! Lisää vaan tällaista tulevissa tenteissä. Nieleskely vähän kiinnitti huomiota mutta onko se sitä kun on niin paljon asiaa mikä pitäisi ehtiä sanoa ja niin vähän aikaa.. Vettä ei ainakaan ehdi juoda. Edelleen muuten harmittaa Sampo Terhon loikkaaminen. Silloin viime kesänä Terhon haastattelut olivat sellaista kiemurtelua että niitä oli vaikea katsoa. Nyt on selkeäsanainen ja puhuu jämptisti, olisi ollut Perussuomalaisissa tarpeen. Olisipa Terho ollut suoraselkäinen. Toisaalta turha näitä voivotella kun ei se asia muuksi muutu.

[Roope]

Kymmenkunta viestiä ylempänä olevasta linkistä litteroituna.

Valtamedian muotoilut:

Rkp:n Henriksson: Miksi sinisille annetaan valtaa hallituksessa – puoluejohtajien tentissä sanailtiin maahanmuutosta ja ensi vaalikauden menoista

[...]

ENSI vaalikauden asialistalla on myös työllisyysasteen nostaminen entisestään tämän vaalikauden 72 prosentin tavoitteesta. Työllisyydestä puhuttaessa pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi, että työvoiman tarveharkinta tulee asteittain poistaa. Tarveharkinta tarkoittaa, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen työntekijä voi saada oleskeluluvan vasta kun on selvitetty, onko työhön sopivaa työvoimaa saatavilla Suomesta tai EU:sta.

Hallituksessa siniset on vaa­tinut tarve­harkinnan säilyttämistä. Anna-Maja Henriksson kysyikin, miksi muut hallitus­puolueet antavat 1,3 prosentin kanna­tuksen puolueelle niin paljon valtaa kysy­myksessä.

"Tarveharkinta nostetaan väärässä asiassa esiin. Se ei koske yli 3 000 euroa tienaavia, eli se ei koske korkean tason asiantuntijoita", Sampo Terho (sin) puolusti tarveharkinnan säilyttämistä.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan puheet tarveharkinnan poistamisesta ovat vaarallisia.

"Asiantuntijat eivät tälläkään hetkellä tarvitse työvoimaviranomaisten hyväksyntää maahantulolle. Saatavuusharkinnan poistamisella mahdollistetaan kouluttamattomien tulo maahan."

Turvapaikanhakijoista puhuttaessa vasemmiston Li Andersson sanoi, että EU-maiden pitää sopia yhtenäisistä standardeista turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja taakanjaon tasaamisesta.

"Toivon, että voidaan löytää yhteisymmärrys maiden kesken. Tämä epäluottamuksen tilanne ei ole kestävää", Andersson sanoi.

[...]

17.7. 19:05 Niko Vartiainen, toimittaja
Sdp:n Rinteen mukaan tarveharkinta on järkevä tapa hoitaa työperäinen maahanmuutto, joskin siihen tarvitaan lisää joustavuutta. Hän kertoo tapaamisestaan Supercellin Ilkka Paanasen kanssa. Rinne sanoo, että yksi ratkaisu voisi olla ulkomaisen työntekijän muuttokustannusten korvaamisen helpottaminen.

Halla-ahon mukaan puheet saatavuusharkinnan lopettamisesta ovat vaarallisia.

"Asiantuntijat eivät tälläkään hetkellä tarvitse työvoimaviranomaisten hyväksyntää maahantulolle. Saatavuusharkinnan poistamisella mahdollistetaan kouluttamattomien tulo maahan."

Andersson palaa puheenvuorossaan työllisyystavoitteeseen.

"Kilpailemmeko palkoilla vai osaamisella? Kaikki toimenpiteet tällä vaalikaudella ovat olleet suomalaisten osaamispohjaa heikentäviä toimia, kun puhutaan koulutuksen resursseista", Andersson sanoo ja saa helteessä istuvalta porilaisyleisöltä aplodit.

Halla-aho, Terho, Andersson ja Aalto sanovat olleensa jossain vaiheessa elämäänsä työttömiä. Aalto kertoo päätyneensä lehtimyyjäksi valmistuttuaan yliopistosta, kun oman alan töitä ei löytynyt.

Halla-aho kertoo valmistuneensa ammattiin 1990-luvun laman aikaan.

"En sano, että olisin tehnyt pimeästi töitä, koska se oli laitonta, vaikka se oli siihen aikaan yleisempää alalla", Halla-aho sanoo.

17.7. 18:59 Niko Vartiainen, toimittaja
Aallon mukaan Suomen tulee siirtyä kohti perustulojärjestelmää, jossa sosiaaliturvaa yksinkertaistetaan ja työn vastaanottamista tehdään kannustavammaksi.

Lisäksi Aalto esittää lisää panostuksia ja korjausrakennusta suomalaiseen infrastruktuuriin.

Henriksson kysyy, miksi hallituspuolueet antavat sinisille paljon valtaa tarveharkinnan poiston kieltämisessä ja paikallisen sopimisen jarruttamisessa.

Terho puolustikin näkemyksiään tarveharkinnan puolesta.

"Suomessa on valtavasti työvoimareserviä jäljellä ja potentiaalia omassa maassa. Tarveharkinta nostetaan väärässä asiassa esiin. Se ei koske yli 3 000 euroa tienaavia, eli se ei koske korkean tason asiantuntijoita."

Sipilän mukaan ei Suomessa saada mansikoita maasta, jos ei ole EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisia työntekijöitä.

"Jostain syystä suomalaiset eivät siihen hommaan lähde."

[...]

17.7. 18:31 Niko Vartiainen, toimittaja
Orpon mukaan EU:n pitää huolehtia omista ulkorajoistaan.

"Meillä pitää olla uskottava ulkorajavalvonta ja tehokas palauttaminen. Se mitä tapahtui vuonna 2015 johtui siitä, että sen kaltaiseen kansainvaellukseen lainsäädäntö ei löytänyt vastauksia. Vaikka huippukokouksessa löytyi ratkaisuja, olen huolestunut siitä, mikä on Euroopan maiden kyky tehdä ratkaisuja, jos katson mielipiteiden kirjoa Itä-Euroopasta länteen. Ainoastaan eurooppalaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Meidän täytyy puskea eurooppalaisia ratkaisuja", Orpo sanoi.

Sitten käsiäänestetään kiintiöpakolaisten määrän nostosta vuodessa. Kaikki muut haluaisivat nostaa kiintiöpakolaisten määrää 750:stä vuodessa paitsi Terho ja Halla-aho.

Henrikssonin mukaan Suomen kannattaa nostaa kiintiöpakolaisten määrää.

"Suomi on rikas maa maailmassa. EU:ssa on nyt valtava paine siitä, että löydämme yhteisen tien eteenpäin. Me tarvitsemme EU:ta, koska muut maat – Venäjä, USA, Kiina – ovat varteenotettavia tekijöitä. Me emme pärjää yksin maailmankaupassa. Olen huolissani siitä, että arvomaailma Euroopassa on hauraassa tilassa."

Halla-ahon mukaan pakolaiskiintiö on parempi kuin "turvapaikkaturismi" tai "turvapaikkashoppailu", mutta hänen mukaansa Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna hyvin suuri.

"Maahanmuutto ei ole ratkaisu maailman humanitäärisiin ongelmiin", Halla-aho sanoi.

Terhon mukaan Suomen tulee keskittyä ratkaisemaan turvapaikkajärjestelmän epäonnistumiset 2015 kriisissä.

"Kun nämä on korjattu, voidaan miettiä, onko pakolaiskiintiön kautta järkeä lisätä apua."

17.7. 18:25 Niko Vartiainen, toimittaja
Terho kannattaa EU:ssa esitettyjä toimia turvapaikkapolitiikassa.

"Prosessi pitää siirtää EU:n ulkopuolelle. Aikakautemme suurin ongelma on se, miten avoin talous ja vapaa liikkuvuus yhdistetään julkisten palveluiden säilyttämiseen ja korkeaan verotukseen."

Rinne sanoi yhtyvänsä Sipilän ja Terhon näkemykseen siitä, etteivät väestön liikkeet tule menemään ohi.

"Näille ihmisille täytyy löytää toivo tulevaisuudesta, muuten he lähtevät liikkeelle", sanoi Rinne Afrikan kasvavasta nuorista ikäpolvista.

17.7. 18:23 Niko Vartiainen, toimittaja
Seuraavaksi puhutaan maahanmuuttopolitiikasta Euroopan unionin sisällä. Sipilältä kysytään, natiseeko EU:n yhtenäisyys.

"Tällä hetkellä ei ole akuuttia kriisiä päällä. Juurisyyt eivät ole hävinneet mihinkään. Monenlaisia kriisejä on olemassa ja ihmisiä on liikkeellä. Viime Eurooppa-neuvoston ilmapiiri oli hyvin ratkaisuhakuinen ja olen positiivisesti yllättynyt."

Sipilältä kysyttiin, ovatko kaikki muka yhtenäisiä, kun eritoten Puola ja Unkari ovat haranneet vastaan EU:n pakolaispolitiikassa. Eripuraa on ollut myös Italiassa ja Itävallassa.

"Leveässä skaalassa löydettiin eteenpäin menemisen tie", Sipilä vastasi.

Anderssonilta kysyttiin Euroopan ulkopuolelle perustettavista pakolaiskeskuksista.

"Toivon, että voidaan löytää yhteisymmärrys maiden kesken. Tämä epäluottamuksen tilanne ei ole kestävää, kuten ei myöskään se, että etelässä sijaitsevat kriisimaat kantavat suurimman vastuun pakolaisten vastaanotosta."

Anderssonin mukaan pitää sopia yhtenäisistä standardeista turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja tasaisemmasta vastuunjaosta. Sipilän mukaan erityisesti pakolaisuuden juurisyiden hoitamiseen Afrikassa on suuri yhteisymmärrys.

Halla-ahon mukaan EU on menossa kohti niitä ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä vuonna 2015.

"Viisaus ei ole voittanut vaan on pelätty niitä seurauksia, joita holtittoman maahanmuuton sallimisella on. Kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-idästä ovat tämän vuosisadan megatrendi."

Helsingin Sanomat 17.7.2018

Yle seurasi puoluejohtajien kohtaamista hetki hetkeltä – "Miksi hallitus on sinisten panttivankina?" kysyi opposition Henriksson

Kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat paikalla Porin SuomiAreenalla järjestetyssä tentissä. Vilkasta keskustelua aiheutti muun muassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta, jossa hallitus on Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä "sinisten panttivanki".

[...]

klo 19:02: Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan mikään OECD-maa Ruotsia lukuunottamatta ei ole poistanut saatavuusharkintaa. Hänen mukaansa hyvä niin.

Anderssonin (vas.) mielestä pitää miettiä, onko Suomi maa, jossa kilpaillaan palkoilla vai osaamisella.

"Kaikki toimenpiteet tällä vaalikaudella ovat heikentäneet osaamispohjaamme", hän sanoo.

klo 19:00: Aallon (vihr.) mielestä Suomi tarvitsee kolmea isoa asiaa. Ensimmäinen on koulutuksen kunnianpalautus. Toinen on se, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.

"On mentävä kohti perustulojärjestelmää", Aalto sanoo.

Kolmantena tarvittaisiin hänen mukaansa isoja tulevaisuusinvestointeja.

Henriksson (r.) on samaa mieltä: kukkaroon on jäätävä enemmän rahaa, kun töitä tehdään.

"Mutta Orpo ja Sipilä, kun molemmat puhutte tarveharkinnan purkamisesta, niin miten ette pääse hallituksen sisällä yhteisymmärykseen sekä tästä että paikallisesta sopimisesta, niin miksi annatta sinisille tässä niin paljon valtaa?"

Orpon mukaan tässä on hallitusohjelmalukko. Siniset on vastustanut tarveharkinnan eli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan purkamista.

"Meillä on valtavasti potentiaalia omassa maassa. Nytkään tarveharkinta ei koske yli 3 000 euroa kuussa tienaavia, ja purkaminen uhkaa tuoda meille kahdentasoiset työmarkkinat", sanoo sinisten Sampo Terho.

"Jostakin syystä suomalaiset eivät lähde poimimaan mansikoita maasta tai töihin kasvihuoneisiin", vastaa Juha Sipilä.

[...]

klo 18:54: Sipilän (kesk.) mielestä tarvitaan lisää paikallista sopimista. Hän puhuu myös työvoimapulasta: mistä ratkaisuja siihen? Tarveharkinnan asteittainen purkaminen saa kannatusta Sipilältä.

[...]

klo 18:31: Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan Suomi kuuluu siihen pieneen kouralliseen maailman maita, joilla ylipäänsä on pakolaiskiintiö. Hänen mukaansa kiintiöpakolaisjärjestelmä on tosin hieman parempi kuin "turvapaikkashoppailuun" perustuva järjestelmä.

Sampo Terhon (sin.) mukaan pieni pakolaiskiintiön nosto ei helpota "isoa kuvaa" tai kriisimaiden tilannetta millään tavalla.

klo 18:29: Anna-Maja Henriksson (r.) alleviivaa sitä, että "Suomi on rikas maa maailman maiden joukossa". Hänen mukaansa Rkp on puhunut kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisesta.

klo 18:27: Käsiäänestyksessä kysyttiin kiintiöpakolaisten määrään nostosta, nyt taso on 750 vuodessa. Kaikki muut kannattavat paitsi Jussi Halla-aho (ps.) ja Sampo Terho (sin.)

"Kiintiöpakolaisjärjestelmä on hyvä ja tehokas", sanoo Sari Essayah (kd.).

klo 18:26: Petteri Orpon (kok.) mukaan EU:lla pitää olla uskottava ulkorajavalvonta, johon kuuluu tehokas kotouttaminen ja myös tehokas palauttaminen.

"Se, mitä tapahtui vuonna 2015, niin lainsäädäntö ei löytänyt siihen vastausta. Siitä asti vastausta on etsitty. Olen huolissani siitä, mikä on Euroopan maiden kyky tehdä ratkaisuja", hän sanoo ja viittaa esimerkiksi Itä-Euroopan maiden tilanteeseen.

klo 18:25: Sampo Terhon (sin.) mukaan keskukset Euroopan ulkopuolella eivät siirrä vastuuta Euroopan ulkopuolelle, vaan ainoastaan prosessin.

"Aikakautemme suurin ratkaisematon ongelma on se, miten vapaa talous ja vapaa liikkuvuus yhdistetään hyvinvointivaltioon", Terho sanoo.

Antti Rinne on samaa mieltä, että keskustelu on liikahtanut eteenpäin, mutta tarpeeksi pitkällä ei silti vielä olla.

klo 18:22: Jussi Halla-ahon (ps.) mielestä EU on kulkemassa nyt niitä ratkaisuja kohti, joita olisi pitänyt tehdä jo vuonna 2015.

"Meillä on vääränlainen ajatus, että kun kriisi on ohi, ei tarvitsisi enää tehdä ratkaisuja. Ihan kuin katon korjaaminen lopetettaisiin silloin kun sade lakkaa."

klo 18:21: Ensimmäisen, lyhyen tauon jälkeen siirrytään keskustelemaan maahanmuutosta.

"Tässä on menty hyvin eteenpäin. Tällä hetkellä ei ole akuuttia kriisiä päällä, mutta juurisyyt eivät ole hävinneet mihinkään", sanoo Juha Sipilä. Hänen mielestään Eurooppa-neuvostossa on ollut erittäin ratkaisukeskeinen ilmapiiri.

"Se ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat samaa mieltä, mutta löysimme eteenpäin menemisen tien."

Li Anderssonin (vas.) mielestä keskukset Euroopan rajojen ulkopuolelle eivät kuulosta hyvältä.

"Tilanne, jossa vallitsee kilpailu siitä, mikä maa heikentää turvapaikkalainsäädäntöään eniten, ei ole kestävä", Andersson sanoo.

Hänen mielestään EU:ssa pitäisi sopia yhteisistä standardeista ja tasaisemmasta vastuunjaosta eikä sellaisista ratkaisuista, joissa valtaa siirtyy EU-maiden ulkopuolelle.

Yle 17.7.2018

Pakolaiskiintiöiden kasvattaminen sai puoluejohtajilta tukea – vain kaksi puheenjohtajaa vastustaa

[...]

MTV:n puheenjohtajatentissä kysyttiin kaikilta yhdeksältä osallistujalta heidän kantaansa kiintiöpakolaisten määrän kasvattamiseen.

Vain sinisten puheenjohtaja Sampo Terho ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastustivat kiintiön kasvattamista nykyisestä.

Suomen kiintiö on viime vuosina ollut 750 henkilöä. Poikkeuksen tekevät kuitenkin vuodet 2014 ja 2015, jolloin kiintiö kasvoi 1050:een Syyrian sodan seurauksena.

Muun muassa vasemmiston Li Andersson otti vahvasti kantaa kiintiöiden nostamisen puolesta.

– Hädässä olevien ihmisten hengenvaaralliset Välimeren ylitykset tulevat jatkumaan siihen asti, että on jotain uskottavia näkymiä siitä, että on mahdollista päästä turvaan turvallisia reittejä pitkin.

Kd:n Sari Essayah muistutti, että juuri pakolaiskiintiöön kuuluvat ovat kaikkein suurimman avun tarpeessa.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan ratkaisussa olisi kuitenkin omat ongelmansa.

– Jos nostamme muutamalla sadalla pakolaiskiintiötä, niin sillä ei saada kestävää ratkaisua, vaan nimenomaan autetaan niitä muutamaa sataa ihmistä, jotka ovat hädässä.

Hän kertoo olevansa kuitenkin itse valmis kannattamaan hallituksen päätöstä kiintiöpakolaisten lisäämisestä. Hallitusohjelma ei hänen mukaansa kuitenkaan anna tässä periksi.

– Lukko on ollut se, että hallitusohjelmaan on kirjattu sitova luku. Siksi sitä ei ole pystytty tekemään.

Käytännössä kyse on sinisestä tulevaisuudesta. Terho perustelikin puolueensa kielteistä kantaa kysymykseen sillä, että pieni nosto ei helpottaisi humanitäärisiä ongelmia lähtöalueilla.

Juuri lähtöalueelle suunnatulla rahalla voitaisiin hänen mukaansa auttaa huomattavasti suurempaa määrää ihmisiä.

Halla-ahon mukaan pakolaiskiintiö on parempi tapa järjestää humanitaarinen maahanmuutto nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Suomen pakolaiskiintiö on hänen mukaansa kuitenkin yksi maailman suurimmista maan väkilukuun nähden.

– Tässä pitää herätä siihen todellisuuteen että kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-idästä eivät ole vuoden 2015 ilmiö, vaan koko vuosituhannen megatrendi, Halla-aho sanoi.

Hän vertasikin EU:n reagointia pakolaisuuteen vuoden 2015 jälkeen siihen, että katon korjaaminen lopetetaan, kun sade loppuu.

– Meillä on vääränlainen mukavuudentunne, että kun kriisi ei ole akuutti, niin ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään, Halla-aho sanoi.

Ilta-Sanomat 17.7.2018

Suurin osa puoluepomoista nostaisi pakolaiskiintiötä – Halla-aho ja Terho toista mieltä

Kaikkien muiden paitsi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ja sinisen tulevaisuuden puheenjohtajan Sampo Terhon kädet nousivat ylös, kun puoluejohtajilta kysyttiin, kuka kannattaa Suomen 750 pakolaisen kiintiön kasvattamista.

Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat väittelemään Suomi Areena-keskustelutapahtumassa MTV3:n järjestämässä tentissä.

–Suomella on suurimpia pakolaiskiintiöitä väkilukuun suhteutettuna. Maahanmuutto on tehoton tapa auttaa eivätkä kaikki edes kotoudu. Pakolaisleireillä auttaminen on tehokkaampaa, Halla-aho totesi.

–Lähtöalueille pitäisi saada apua. Jos maahanmuuttoa ei saada hallintaan, EU ja hyvinvointivaltiot kaatuvat, lisäsi puolestaan Terho.

Hallituksessa keskusta ja kokoomus olisivat pakolaiskiintiön kasvattamiseen valmiita, mutta hallitusohjelma ei anna siihen mahdollisuutta.

Kaikki puoluejohtajat vaikuttivat olevan samaa mieltä siitä, että pakolaisuuden juurisyihin pitäisi vaikuttaa, kuten EU-johtajat alkukesällä huippukokouksessa sopivat pitkän väännön jälkeen. Linja vaikuttaa Suomessakin siltä, että nyt tiukennetaan rajavalvontaa.

–Tarvitaan nopeita turvapaikkahakemusten käsittelyprosesseja, tehokasta ulkorajavalvontaa ja juurisyihin puuttumista. Tarvitaan ennen kaikkea eurooppalaisia ratkaisuja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui.

EU:n kaavailemat unionin ulkopuoliset käsittelykeskukset herättävät osassa puoluejohtajia huolta.

–Vastuuta ei saa siirtää EU:n ulkopuolelle. Kiintiötä on nostettava, koska Välimeren yli pyritään yhä hengenvaarallisilla reiteillä, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson mietti.
...

Aamulehti 17.7.2018

[ismolento]

Tulee olemaan mielenkiintoista kuinka media pyrkii manipuloimaan ensi kevään eduskuntavaaleja ja arvodtelee ja pisteyttää kaikki Halla-Ahon vaaliväittelyt ala-arvoisiksi.

Miksi medialla oikeastaan on oikeus pisteyttää vaaliväittelyitä? Moinen ns. "asiantuntijoiden" pisteytys on pelkkää vaalien manipulointia, koska kukaan näistä Suomen politiikan "asiantuntijoista" ei ole neutraali toimija, vaan pyrkivät aktiivisest vaikuttamaan vaalien tulokseen.

Yhden asian voi jo ennustaa. Jos PS saa 2019 eduskuntavaaleissa vaalivoiton, media vetää siihen mukaan Venäjän kybervaikuttamisen, aivan kuten USA:ssa sikäläiset demokraatit ja liberaalivasemmistolaiset mediat ovat tehneet. Siitä voidaan lähteä ja siihen on parasta varautua jo etukäteen.

[Archaeopteryx]

Kiintiöpakolaisjärjestelmä - sen lisäksi että se on maailmassa harvinaisuus, ja Suomella poikkeuksellisen suuri - on kaikista kalleinta pakolaisuutta mitä voi olla. Ymmärrän humanitäärisyyden, ja esim. Essayahin (KD) puheenjohtajatentissä mainitsema "Siellä on naisia, siellä on lapsia, siellä on vammaisia, siellä on vanhuksia" puhuttelee varmaankin hyvää tarkoittavia ihmisiä.

Meillä on vammaisia, vanhuksia ja muita hoitoa tarvitsevia ihan riittävästi omasta takaakin, ja omamme haluamme tietysti hoitaakin. Mutta emme voi olla koko maailman vähäosaisia hoitava sote-toimisto. Kehitysvammaisen tai fyysisesti vammautuneen hoitaminen vie tuhottomasti paitsi euroja myös resursseja, joita molempia meillä on tarjota yhä vähemmän omillekin tarvitseville. Säästöt ovat vähentäneet mm. kuntoutusta, hoitopalveluita ja -mitoituksia aivan äärirajoille. Sama koskee mielenterveyspalveluja: pakolaisjärjestöistä kohkataan matujen tarvitsevan terapiaa, mutta kun sitä ei ole tarjolla edes omille kansalaisille, jos ei ole aivan itsemurhakriisi. Eikä välttämättä silloinkaan.

Kehitysmaiden huono-osaisten kannalta valitettavasti meidän pitää keskittyä omien asioidemme hoitamiseen, tehdä edes se kunnolla, ja unohtaa maailmanparannus siihen asti, että meillä on siihen oikeasti varaa. Henrikssonin puheet "kansainvälisestä vastuusta" ja "rikkaasta valtiosta" on niin järkyttävää todellisuudesta irtautunutta paskapuhetta, ettei tosikaan.

[kelloseppä]

Suomalaisen koulutuksen tason laskeminen on päättäjien tietoinen valinta.

Ja tämä on yksi suurimmista möröistä, joka on onnistuttu vaikenemaan näkymättömäksi. Se kuitenkin syö tälläkin hetkellä tulevaisuuttamme karmealla nopeudella, vaikka siitä ei puhutakaan.

Monet alat ovat syväkusessa kymmenen vuoden kuluttua, kun shtf ihan kunnolla.

Kärjistetysti kyseinen ongelma on totta vieköön itse tarkoituksella luotu ehkäpä ensisijaisesti siksi, että saadaan koulutuskuntayhtymien pomoiksi poliittisia palkkovirkalaisia ja erikoissuunnittelijoiksi heidän sukulaisiaan.

Mielestäni ammatillisen koulutuksen alasajo on käynnistetty jo peruskoulussa, kun ammattikouluun tulee jengiä, joille pitää opettaa, että kouluun tullaan ajallaan ja kynä ja paperi mukanaan, eikä koulusta lähdetä kesken päivän omin luvin pois ...

Nähdäkseni suurin ongelma ei suinkaan tule olemaan siinä, että millainen oppilasaines keskimäärin on, vaan siinä millainen on keskimääräinen opettaja-aines. Määräteitoisella kurinpalautuksella saadaan oppilasaines yhden lukukauden aikana käyttäytymään, mutta pätevien opettajien kasvattaminen vie vuosikausia. Pätevän opettajan pitäisi toki osata aihepiirinsä, mutta ei sillä vielä opettajaksi pätevöidytä - eipä kyllä pätevöidytä myöskään yksin pedagogisella pätevyydellä - vaan vasta vuosien opettajakokemuksella. Monissa kouluissa vallitseva kurja työilmapiiri, apinain lailla käyttäytyvät opiskelijat ja riittämättömät tuntiresurssit eivät todellakaan houkuta jatkamaan ammattiopettajan tehtävissä. Juuri ne opettaja-aihiot, joilla olisi parhaat henkilökohtaiset edellytykset pätevöityä loistaviksi opettajiksi, vahtavat alaa tai vähintään koulua ja paikkakuntaa vimeistään muutaman vuoden sisällä ...

[qwerty]

Ykkösaamu Porista.

Puheenjohtajuus? Vieraina Li Andersson, (vas.), Touko Aalto (virh.) ja Jussi Halla-aho (ps)

Jussin puheenvuorot litteroituna.

(toimittaja: Millainen kokemus tämä oli. Ainakin lehtitietojen mukaan ensimmäinen kerta kun olit yhdessä muiden puheenjohtajien kanssa rivissä)
JH-a: Formaatti ei oikein sovi sellaiseen tilanteeseen jossa on yhdeksän ihmistä. Keskustelu on väkisinkin hieman pinnallista. Kukin osallistuja kun saa sen oman puheenvuoronsa niin pyrkii tykittämään sinne kaks tai kolme virkettä jotka on ennalta mietittyjä. Sellainen todellinen keskustelu siinä tietenkin jää uupumaan. Olen Lin kanssa samaa mieltä siitä että kiteyttämisen taito on tärkeä taito. Mutta on toisaalta vähän harmillista jos ihmisten poliittinen kannanmuodostus perustuu juuri siihen että osaako puolueen edustaja kiteyttää lyhyesti asiat, koska asiat eivät aina ole lyhyitä.

(toimittaja: Mikä on teidän mielestä merkittävin asia miten puheenjohtajan tehtävä eroaa muista politiikan tehtävistä?)
JH-a: Suomessa poliittisen puolueen puheenjohtajan tehtävät ovat aika laajat verrattuna moneen muuhun maahan. Kun puheenjohtaja on sekä poliittinen kärkihahmo, se joka ilmaisee puolueen kannan. Että myös tavallaan talonmies, sellainen jokapaikan höylä joka on vastuussa myös organisaatiosta, tietenkin yhdessä puoluesihteerin ja muiden ihmisten kanssa mutta puheenjohtajan rooli on hyvin voimakas. Erilaisia hattuja ja työpöytiä on puolueen puheenjohtajalla aika monta.

(toimittaja: Millaista on ollut aloittaa tilanteessa jossa sinut johtoon nostaneen puoluekokouksen valinnat ikään kuin rikkoivat puolueen?)
JH-a: No nyt oli kyllä vaikea kysymys. Perussuomalaisten kannatus oli romahtanut hallituskauden aikana, ja ihmiset tietenkin kaipasivat kipeasti muutosta. Todella monella perussuomalaisia äänestäneistä ihmisistä oli sellainen olo ja mielikuva ja kokemus että perussuomalaiset olivat pettäneet vaalien alla antamansa lupaukset. Vaalislogan "Saat mitä tilaat" ei todellakaan ollut toiminut siinä kohdassa.

(toimittaja: Aika poikkeuksellinen tilanne. Että varmastikaan Li Andersson ei tiedä ollenkaan siitä tilanteesta millaisessa olet tämän ensimmäisen vuoden ollut)
JH-a: No sanotaanko että tämä on ollut tavattoman mielenkiintoista aikaa. Minä olen sellainen ihminen että minä en ota politiikkaa, enkä onnistumisia, enkä vastoinkäymisiäkään, kovin henkilökohtaisesti. Vaan seuraan kiinnostuksella sitä mitä tapahtuu. Monenlaisia haasteitahan tässä on tietenkin ollut. Tämä Sinisten puolueprojekti jonka keskeisenä tavoitteena on ollut perussuomalaisten vahingoittaminen. Koska heillä ei tavallaan omaa sen enempää poliittista agendaa kuin poliittista perspektiiviäkään ole. Se on sitten mennyt tällaiseksi sivusta nälvimiseksi ja törkkimiseksi. Mutta puolueessa on ollut todella hyvä henki. Luulen että, tai oikeastaan tiedänkin, että tällä hetkellä perussuomalaisissa lähes kaikki ovat sitä mieltä että se mitä tapahtui, niin se oli loppujen lopuksi ihan hyvä asia tälle puolueelle. Nyt me tiedämme mitä me olemme ja ketä me olemme ja mitä asioita me edustamme.

(toimittaja: Nyt johdat puoluetta Brysselistä. Millaisia kompromisseja puolueen johtaminen vaatii?)
JH-a: Oikeastaan johdan tällä hetkellä puoluetta Porista, eteläkauppatorilta. Minun mielestäni on vähän absurdia että Suomessa kun tehdään haastatteluja niin tuo on aina toimittajalta ensimmäinen kommentti että miltä tuntuu johtaa Brysselistä puoluetta.
(toimittaja: se on varmaan se että on epätyypillistä että puolueen puheenjohtaja on europarlamentaarikko eikä esim. kansanedustaja tai ministeri)
JH-a: Tää oli erittäin epätyypillinen tilanne ja sen verran se tietenkin aiheuttaa haasteita että minä en tunne välttämättä kauhean hyvin viime eduskuntavaaleissa eduskuntaan valittuja ihmisiä. Jotka ovat kuitenkin päivän politiikassa niitä keskeisiä yhteistyökumppaneita. Eilisessä paneelissa minun tehtäväni oli esitellä vieressäni istunut kokoomuksen edustaja. Tapasin hänet silloin ensimmäistä kertaa, enkä muistanut nimeäkään.

(toimittaja: Mikä ratkaisee sen kenet kenttä nostaa johtoon?)
JH-a: Joo tähän liittyen (edelliset puheenvuorot) yksi suurimmista ongelmista politiikassa on laitostuminen. Se että poliitikot alkavat löytää parhaat kaverinsa muista puolueista ja niiden johdosta ja unohtavat sen kenen harteilla he seisovat. Kenen armosta he ovat päässeet niihin asemiinsa. Ja tämän takia ei voi väheksyä kentällä kiertämisen merkitystä. Siellä on ne ihmiset jotka seisovat tuiskussa ja räntäsateessa kojulla ihan pelkästä hengen ja aatteen palosta. Sitten kun puheenjohtaja unohtaa tämän ja ihmiset alkavat nähdä että hänellä alkaa neste nousta päähän. Hän muuttuu osaksi eliittiä. Yhteys katkeaa, sellainen vertikaalinen yhteys omaan kenttää katkeaa, niin sitten saattaa käydä huonosti. Ja tämä on se mitä mielestäni tapahtui perussuomalaisissa.

(toimittaja: Sanokaa yksi tapa jolla yritätte pitää yhteyden kenttään)
JH-a: No eihän yhteyttä omiin ihmisiin ja omaan kenttään voi korvata millään. Että se on, sitä voi ylläpitää ainoastaan pitämällä yhteyttä omaan kenttään.

(toimittaja: Millaiset asiat ratkaisevat onnistutteko juuri te puheenjohtajana vaaleissa vai ette?)
JH-a: No demokratian kaikkein paras puolihan on se, jos ollaan kyynisiä, on se että enemmistö saa aina sitä mitä se ansaitsee. Jotta demokratia tuottaisi mahdollisimman suuren hyödyn ihmisille. Niin ihmisten pitäs katsoa aika tarkkaan että vastaako heidän äänestämänsä puolue todella sitä mitä he ajattelevat asioista. Näin ei monissa kysymyksissä ole. Tää on varmaan se mitä me yritämme korostaa omassa vaalikampanjassamme. Otetaan konkreettisia esimerkkejä, en nyt tässä niitä ala luettelemaan, tarjotaan ihmisille konkreettisia kysymyksiä. Mitä mieltä sinä olet näistä kysymyksistä. Haluatko tällaista politiikka. Katso mitä puolueet sanovat tästä asiasta. Älä äänestä naamoja. Älä äänestä identiteettiä. Äänestä kysymyksiä.

JH-a: Meillä on puhuttu nyt viime päivinä täällä Porin Areenassakin paljon tuota työllisyydestä tietenkin, ja sosiaaliturvan tulevaisuudesta. Me lähdemme siitä että köyhyys ongelmaa ja eriarvoisuus ongelmaa ei pidä lähteä ratkaisemaan tukipolitiikalla, siis sosiaaliturvan kanssa askartelemalla. Vaan työllistämisen, työllistymisen, ja yrittämisen edellytyksiä parantamalla ja tähän on ihan konkreettisia keinoja. Maahanmuuttopolitiikka tulee olemaan keskiössä ja sitä ei päästä pakoon tällä vuosisadalla.

[J. Lannan haamu]

Minä olen sellainen ihminen että minä en ota politiikkaa, enkä onnistumisia, enkä vastoinkäymisiäkään, kovin henkilökohtaisesti. Vaan seuraan kiinnostuksella sitä mitä tapahtuu. - Jussi Halla-aho

Jaaaaahhhh....Ottaakohan Halla-aho kansallismielisyyden yhtä henkilökohtaisesti kuin politiikan...

[Riukulehto]

Jussi Halla-aho kohtasi tänään aamulla Li Anderssonin. Keskustelu katseltavissa ->  https://www.katsomo.fi/sarja/huomenta-suomi-33001003008/puoluepaivassa-perussuomalaiset-ja-vasemmistoliitto-949759

[Roope]

Jussi Halla-aho kohtasi tänään aamulla Li Anderssonin. Keskustelu katseltavissa ->  https://www.katsomo.fi/sarja/huomenta-suomi-33001003008/puoluepaivassa-perussuomalaiset-ja-vasemmistoliitto-949759

2:40-8:00
Toimittaja Ivan Puopolo
Puhutaan vähän maahanmuuttoasioista. Täällä oli siis puolueiden puheenjohtajatentti pari päivää sitten, ja siellä tätä myös käsiteltiin näitä asioita. Jussi Halla-aho, Siniset ja Perussuomalaiset on ainoat puolueet, jotka ei kannata pakolaiskiintiöiden nostamista. Nyt kun Li Andersson on tässä, niin perustele hänelle, minkä takia ette kannata tätä pakolaiskiintiön nostamista.

Jussi Halla-aho
Sen takia, että humanitaarinen maahanmuutto, kun ottaa huomioon tätä reittiä tulevien ihmisten erittäin heikon integroitumisen työmarkkinoille, ylipäätään länsimaiseen elämänmenoon niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin, niin tämänkaltainen maahanmuutto täytyy...sen pitää olla niin vähäistä kuin mahdollista. Meillä on siis yksiselitteisenä tavoitteena vähentää sitä, mitä me kutsumme haittamaahanmuutoksi. Sitten argumentti tätä vastan on tietenkin aina se, että humanitaarisen maahanmuuton ei ole tarkoituskaan olla hyödyllistä tai edes neutraalia vastaanottavan yhteiskunnan kannalta, vaan tarkoitus on auttaa ihmisiä. Mutta humanitaarinen maahanmuutto on todella kustannustehoton tapa yrittää helpottaa maailman pakolaiskriisiä, koska suurin osa maailman yli 60 miljoonasta pakolaisesta on joka tapauksessa pakolaisleirillä, ja kaikki ne resurssit, joita me käytämme pienen promillen tai prosentin elättämiseen länsimaissa, on pois siitä, miten me voisimme auttaa niitä ihmisiä, jotka joka tapauksessa jäävät pakolaisleireille, usein erittäin kurjiin olosuhteisiin.

Toimittaja Ivan Puopolo
Miksei tämä ole vakuuttava argumentti?

Li Andersson
Tää ei ole vakuuttava argumentti sen takia, että mennään aika perustavanlaatuisiin niinku arvokysymyksiin. Se, mitä Jussi Halla-aho tässä sanoo, on se, että Perussuomalaiset haluaa minimoida humanitaarista maahanmuuttoa, mikä tarkoittaa, että ei auteta hädässä olevia ihmisiä. Sitähän se käytännössä tarkoittaa, koska pakolaiskiintiö on se väline, jolla pystytään suoraan myöskin auttamaan näitä pakolaisleireillä kaikista kurjimmissa olosuhteissa olevia. Se mikä on mielenkiintoista, jos tarkastelee Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa kokonaisuutena, on se, että mikään ei käy. Mikä on tehokkain tapa, miten Suomi voi esimerkiksi edesauttaa sitä, että vastentahtoista siirtolaisuutta olisi mahdollisimman vähän. Puuttua niin sanottuihin juurisyihin, mistä puhuttiin tässä puheenjohtajatentissä myöskin useampaan otteeseen. Miten niihin puututaan kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla, kunnianhimoisella kehitysyhteistyöllä, edistämällä tyttöjen ja naisien oikeuksia. Nämä on kaikki sellaisia toimenpiteitä, joilla me voidaan estää ja ennaltaehkäistä, ettei ihmisten olisi pakko lähteä omista kodeistaan. Esimerkiksi kehitysyhteistyön leikkaaminen on ollut Perussuomalaisten ikään kuin keskeisin tavoite, kun ne lähti hallitusneuvotteluihin. Eli jos mä saisin valita yhden puolueen Suomessa, joka on ikään kuin tehnyt eniten pakolaisten määrän lisäämiseksi maailmassa, niin se olisi kyllä perussuomalaiset.

Toimittaja Ivan Puopolo
Mitä ne on ne toimenpiteet, joita te haluaisitte sitten tehdä?

Jussi Halla-aho
Haluaisin kommentoida ensin tähän, että totta kai siirtolaisuuden juurisyihin pitää puuttua, mutta valitettavasti Afrikan rakenteellisten ongelmien, lähinnä väestöräjähdyksen, ratkaiseminen ei ole eurooppalaisten käsissä. Me emme pysty niitä ongelmia ratkaisemaan. Me pystymme edistämään sitä, että afrikkalaiset löytävät omiin ongelmiinsa afrikkalaisia ratkaisuja, mutta perusongelmahan siellä on se, että Afrikan väkiluku nelinkertaistuu tällä vuosisadalla ehkä jopa neljään miljardiin ihmiseen. Se tarkoittaa sitä, että siirtolaispaine puhtaasti elintasosyihin, elintasoeroihin perustuva siirtolaispaine Afrikasta tulee kiihtymään koko tämän vuosisadan. Eurooppa voi tuhota itsensä tällä siirtolaisuudella, niin kuin moni Länsi-Euroopan maa... No, moni Länsi-Euroopan maa on jo aika pitkällä tässä kehityksessä, mutta me emme pysty kuitenkaan millään merkittävällä tavalla siirtolaisuudella helpottamaan Afrikan ongelmia.

Li Andersson
Tässä toistui ikään kuin tämä sama problematiikka, että tämä pelotteluretoriikka on jo tuttua, mutta sitten kun kysytään, mitä pitää tehdä, niin te sanotte, että ei mitään. Että totta kai, ei voida ratkaista kaikkia ongelmia Suomesta käsin, mutta on todella paljon, mitä Suomi voi tehdä ennaltaehkäistäkseen ja puuttuakseen näihin juurisyihin.

Jussi Halla-aho [keskeyttää]
Kyllä, mutta siirtolaisuus ei...

Li Andersson
Mainitsin juuri ne toimenpiteet, jotka on kaikista tehokkaimmat, joilla voidaan myöskin puuttua väestökehitykseen Afrikan maissa. Joilla voidaan puuttua siihen, että maa säilyy elinkelpoisena sielläkin.

Toimittaja Ivan Puopolo
Onko se Jussi Halla-aho näin, että mitään ei pidä tehdä?

Jussi Halla-aho
Tietenkin paljonkin pitää tehdä. Meidän pitää päivittää kansainvälinen sopimusjärjestelmä liittyen turvapaikkamenettelyyn, koska Geneven sopimusta sen enempää kuin EU:nkaan omia turvapaikkalakeja ei ole luotu mahdollistamaan massiivisia kansainvaelluksia mantereelta toiselle.

Li Andersson [keskeyttää]
Turvapaikkaoikeuden rajaaminen ei millään tavalla myöskään vähennä tarvetta, siis vähennä vastentahtoista siirtolaisuutta. Että se ikään kuin ei ole ratkaisu.

Jussi Halla-aho
Se ei vähennä siirtolaispainetta, mutta on todella naiivia ajatella, Eurooppa ei pystyisi omalla lainsäädännöllään ja rajavalvonnallaan kontrolloimaan sitä, kuka rajojen yli tulee. Tällä hetkellä tilanne on se, että meillä on ajastaan jälkeenjäänyt turvapaikkamenettely, jota käytetään täysin härskisti hyväksi elintasosiirtolaisuuden kanavana. Ja meillä ei valitettavasti ole poliittista uskallusta eikä tahtoa korjata sitä tilannetta.

Edit:
[tweet]1019813444479082496[/tweet]

[tweet]1019825517795643392[/tweet]

Humanitaarisen maahanmuuton minimointi = Ei pidä auttaa hädässä olevia ihmisiä

[ämpee]

Anderssonilla nähtävästi humanitäärinen maahanmuutto on ainoa tapa auttaa hädässä olevia.
Aika putkinäköinen kanta asiaan.