2010-01-10 SK: Rasismi soittaa kuolinkelloja kulttuurille

[STP]

Itella jätti perjantaina lehden tuomatta - onneksi.

Rasismin ideahan on väittää, että on olemassa suomalaisuutta, joita muut kansallisuuden uhkaavat.

Kyllä tuota on kutsuttu isänmaallisuudeksi vai oliko suomi itsenäisyytensä ensimmäiset vuosikymmenet vain rasistinen nuori valtio.

Nyt meni viimeisetkin kolme asiaa joita olen pyhinä pitänyt - koti, uskonto ja isänmaa. No helpompihan noita on kuvata yhdellä sanalla - rasismi.

[MW]

Ajatelkaapa tällainen tilanne:

Anun tekstin "suomalaiset" vaihdetaankin esim. slovakeiksi tai vaikkapa walesiläisiksi. Näiden historiaa, kulttuuria ja innovaatiokehitystä kuvataan identtisen köyhäksi. Kokeilkaapa somaleita...

Kuinkahan nopeasti Reichsanwalt Illman olisi kaulavaltimossa kiinni?

Mikaa onkin jo oikein ikävä! Median mukaan rassismi ja äärimmäinen kiivaus on kuohahdellut netissä kovasti. Olisi mukava nähdä muutamia rovioita, että massat ymmärtävät asemansa, ja kuultaisiin taas niitä säihkyviä perusteluja.

[Julmuri]

Mitä nyt sitten tapahtuu? Rasismin idea on väittää, että suomalaisuus on jotakin aina täällä ollutta ja ainutlaatuista. Tämä on vähän kuin soittaisi kuolinkelloja kulttuurille. Kansallisaatteen suurin uhka on se, että se jäykistyy ja muuttuu suljetuksi kulttuuriksi, jossa kaikkien pitää elää ja ajatella samalla tavoin eikä mikään muuttua saa.

Voidaan olettaa, että "rasismilla" tässä kirjoituksessa jälleen kerran tarkoitetaan maahanmuuttokriittisyyttä, koska kaikkihan te tiedätte maahanmuuttokriittisyys on tosiasiassa rasismia ja sitä yritetään vain peitellä.

Jälleen kerran tästä "rasismista" luodaan olkinukke, että vaihtoehdoksi monikulttuurille tarjotaan muka piikkilankarajoja, joille jokainen ei-suomalainen ammutaan kyselemättä.

Sen sijaan jos väittää, että on rasistista puhua suomalaisuudesta täällä aina olleena ja ainutlaatuisena on kyllä itse pahimman luokan suomalaisvihamielinen.

[Eino P. Keravalta]

Eipä ihme, että mokuttajat ovat niin pihalla jos viimeinen heidän saamansa tieto yhteiskunnasta päivittyy AIV-rehun keksimisen aikoihin.

Kukahan kertoisi tuolle Anullekin, että väkilukuun suhteutettuna Suomessa tuotetaan eniten patentteja maailmassa.

PS: tuskin muuten osun kovin harhaan jos otaksun, ettei monikaan näistä patenteista kuulu "uussuomalaisille" irakilaisille, norsunluurannikkolaisille, somaleille tai afgaaneille.

[MR.Ex-Åbo]

Lähetin SK:n tilaajana palautetta liittyen tähän Anu Kantolan juttuun, tartuin kiinni juuri uudentyyppiseen rasismin määritelmään. Mielenkiinnolla odotan tuleeko palautteesta mitään kommenttia.

[Siiseli]

Kylläpä oli taas varsinaisen omalaatuinen määritelmä rasismille. Siis suomalaisuuden tunnustaminenkin on rasismia. Voisi alkaa pikkuhiljaa kerätä näitä mokuttajien mitä ihmeellisempiä määritelmiä ylös, sillä viime aikoina näitä on tullut erityisen paljon esille.

[MR.Ex-Åbo]

SK:lta tuli sähköpostiin vastaus melko pikaisesti. Siinä yksinkertaisesti kiitettiin palautteesta ja ilmaistiin että Anu Kantola on viestinnän tutkija eikä Kuvalehden toimittaja. Tästä voisi tietysti rivien välistä lukea että pestään kädet Kantolan mielipiteestä mutta ei se välttämättä niinkään ole. Toivottavasti terveiset menevät perille myös Kantolalle itselleen.

[guest3656]

Kun on elänyt liian turvatun lapsuuden ja saanut lähes kaiken, ei osaa arvostaa saamaansa. Kantola ei tosin ole itseinhonsa ja suomalaisvihansa kanssa yksi - kokonainen kaarti samanlaisia  on valmiina jauhamaan samaa lyhytnäköistä itseinhoaan.

Vallitettavasti on totta, että Anu Kantolan kaltaisia on liikaa. Mikä on mennyt kasvatuksessa vikaan, että "ajatuksenjuoksu" kulkee tätä rataa? Veikkaan jälleen psyykkisiä ongelmia, stressiä ja "itsensä kehittämistä". Olemmeko liian suvaitsevaisevia kun sallimme Anu Kantolan kaltaisen inhokkeen terapoida kustannuksellamme ilman pelkoa siitä, että muumi perii.


-- Pientä tyylilajin säätöä muutamassa kohdassa.

[Alapo]

Kaikkein kuvottavin piirre nykymenossa on Anunkin edustama ksenomania: omaa kansaa ja kulttuuria vihataan ja halveksitaan, mutta kaikkea vierasta ihaillaan kritiikittä.

Niinpä, tälläisiä ihmisiä on aivan liikaa suomessa. Se mikä normaaleille maaseudulla asuville suomalaisille on normaalia elämää, paikalliskulttuuria on Anuille yms. vastaaville junttiutta mikä pitää tuhota. Ikävä kyllä. Popeda kun vetää jonkun biisin se on junttia, hirveää, jne, mutta jos saman biisin vetäisee somaliyhtye niin se on ihanaa ja monikulturismia, jee!

Suomessa pitää olla suomalaista kulttuuria, oli se "rasismin" "vastustajille" hirveää, karmeaa, oli se sitten kuvataidetta, jossa kuvataan kuohuvaa jokea, manserokkia, saunaa ja alastiuintia. Tuota se on aika monelle meille, eikä haluta manserokin sijaan senegalin poikien joikuja, ei kuohuvan joen sijaan savannitauluja.

[AjatollahVeikko]

Sosiologin nyt täytyy aina heittää paskaan omien niskaan ...

Rasismin idea on väittää, että suomalaisuus on jotakin aina täällä ollutta ja ainutlaatuista. Tämä on vähän kuin soittaisi kuolinkelloja kulttuurille. Kansallisaatteen suurin uhka on se, että se jäykistyy ja muuttuu suljetuksi kulttuuriksi, jossa kaikkien pitää elää ja ajatella samalla tavoin eikä mikään muuttua saa.

Rasismi ei ole sama kuin kansallisuusaate, eikä edes kansallisuusaate väitä suomalaisuutta joksikin monoliitiksi: jos ei ole käsitystä nykyisyydestä, eikä menneisyydestä, ei ole tulevaisuutta. Tämän tietää jo Kantolakin, mutta hän ilmeisesti luulee tutkijan "elämänkokemuksellaan", että kaupunkien keskustojen ympärillä oleva alue on rasistireservaattia, joka kuuluu susille. Suomalaisten menestyksen salaisuus on yllättäen suomalaisuus. Jos ei ole suomalaisuutta, ei ole suomalaista menestystä, ilman suomalaisuutta tai suomalaista kansallisuusaatetta ei voisi olla Kantolan toivomaa tieteen vapautta Suomessa. Onko tämän kaltaista tietämätöntä itseinhoa olemassakaan? Mihin Kantola kuuluu? Tiedän, että tieteilijän kuuluu kyseenalaistaa kaikki, mutta ... jos Kantola ei voisi kritisoida suomalaisuutta, voisi hän kritisoida panslavismia; luulen, ettei hänellä olisi vapautta tähän eikä rohkeutta haastaa oikeita riistäjiä, saati oikeita rasisteja. Tottahan se on, että niiden niskaan, jotka eivät turhasta suutu, on helppo heittää paskaa, mutta Kantolankin olisi hyvä ymmärtää se, että kohta, EU-liittovaltion myötä hänellä ei ole enää ketään joiden niskaan paskaa voisi ilman rasistileimaa heittää (Euroopan US:ssa suomalaiset ovat vähemmistönä, eikä sellaisessa tilanteessa edes tiedeyhteisö hyväksy omaan pesään kusijoita).

Kansallisaatteen menestyksen salaisuus on se, että se on ollut hyvin joustava. Kansallinen tarina voidaan kertoa monella tavalla. 1800- ja 1900-luvuilla kansallisaate toimi teollistuvissa ja kaupungistuvissa yhteiskunnissa yhdistävänä aatteena, joka muun muassa perusteli laajan koulutuksen ja demokraattisuuden.

Joustava, mutta Suomessa kuitenkin on vain rasisteja painuisi ämmä etsimään Atlantista jostain valtameren pohjasta...

Kansallisia ominaisuuksiamme voisivat olla avarakatseisuus, uteliaisuus, suurpiirteisyys ja suvaitsevaisuus. Sellaisiahan suomalaiset ovat olleet kautta aikojen. Kansainväliset ideat on omaksuttu ja omittu nopeasti. Esimerkkejä: kristinusko, demokratia, teollistuminen ja tietoteollistuminen, kapitalismi ja sosialismi, kumi, traktorit, missikisat, pitkän matkan juoksu, tango, farmarihousut, katetut ostoskeskukset ja joulupukki.

Ja onhan meillä myös omaa ideatuotantoa. Ilman mämmiä, AIV:tä ja mäntysuopaa maailma olisi tietenkin kulttuurisesti paljon köyhempi.

Me suomalaiset olemme avarakatseisia ja suvaitsevaisia, mutta koska olemme suomalaisia, olemme rasisteja ... voisiko olla ristiriitaisempaa, idiootimpaa? Toki voisi olla, voisimme kaikki olla sosiaalitieteiden naispuoleisia tutkijoita.

(Sarkasmikertoimen määritysongelman takia vuodatus poistettu)

[Embo]

Greenblatt ja kumppanit kyseenalaistavat tämän ajatuksen. He väittävät, että kulttuurit kukoistavat siksi, että ne imevät ulkopuolelta tulevia ideoita.

Mutteivät tietenkään ideoita sokeasti omaksuen, vaan vain parhaat päältä.

[Kami]

Greenblatt ja kumppanit kyseenalaistavat tämän ajatuksen. He väittävät, että kulttuurit kukoistavat siksi, että ne imevät ulkopuolelta tulevia ideoita.

Mutteivät tietenkään ideoita sokeasti omaksuen, vaan vain parhaat päältä.

Nimenomaan imevät. Imeminen on yksisuuntaista. Valikoivat omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvat. Esim. en ole kuullut Suomalaisten kauheasti imeneen vaikkapa viinirypäleenkasvatusideoita. Niillä kun ei tee mitään Suomessa. Tämä valikointi luo jo saman tien omaa kulttuuria. Imetyt ideat eivät myöskään ole staattisia, vaan saavat paikallisesta vaikutuksesta uusia piirteitä.

Kielet ovat hyvä esimerkki. Kaikissa on perusidea sama ja miltei kaikilla ihmisillä on geeni joka mahdollistaa puhumisen. Silti kieliä on hirveä määrä, ja ne kehittyvät, mutta säilyttyvät sen minkä tarvitsevat.

Ei ole yhtäkään alkuperäistä kulttuuria, sillä alkuperäisyys on suhteessa tarkasteltavaan aikajaksoon. Asiaa voi tarkastella vaikka mytologioiden kannalta. Ei voi olla sattumaa että samat tarinat, symbolit ja oliot toistuvat vanhoissa tarinoissa ympäri maailman ja saavat uusia muotoja. On puhuttu, että kristinuskon uuden testamentin tarina on lähes suora kopio vanhoista pakanauskonnoista. Nimet ja paikat vain vaihtuvat.

Canetti puhui joukkosymboleista, jotka muodostuvat eri kansoille ja vaikuttavat sitä kautta jopa yksilötasolla.

Tässä kääntäjän omia pohdintoja Canettin symboleista:

"Kansakuntien joukkosymboleja

Canetti pyrkii selittämään kansakuntien eroja tutkimalla kansojen joukkosymboleja. Häntä kiinnostaa ennen kaikkea se, miten ihmiset näkevät itsensä kansakunnan jäseninä. Hän toteaa, että kansallisuusideologiat muistuttavat uskontoja ja rupeavat vaikuttamaan erityisesti sota-aikana. Hän analysoi hyvin tarkkanäköisesti muutamia keskieurooppalaisia kansoja, mm. englantilaisia, saksalaisia ja sveitsiläisiä; ehkäpä olisi lopuksi kiinnostavaa tarkastella muitakin kansakuntia — sellaisia jotka syystä tai toisesta ovat erityisen lähellä meitä suomalaisia.

SUOMALAISET
Suomalaisten joukkohistoria on varsin omaleimainen, ja sitä kannattaa tarkastella lähemmin. Siten saamme tietoa kansallisesta joukkosymbolista, joka ehkäisee avoimen joukon syntymistä.

Kannattanee aluksi katsoa suomalaisten historiaa joukon näkökulmasta. Menneisyydestä löytyy kyllä paljon joukkokokemuksia — sotia, herätysliikkeitä, suur- ja yleislakko —, mutta ne ovat voittopuolisesti liittyneet tuskallisiin ja kielteisiin tapahtumiin. Kansalaissodassa maa jakaantui kahtia ja veli nousi veljeä vastaan seurauksin, jotka katkeroittivat suomalaisten elämää vuosikymmenten ajan. Talvisota kokosi suomalaiset joukoksi kaikkein suurisuuntaisimmalla ja konkreettisimmalla tavalla, mutta sota ei ollut herkkua eikä suomalaisista muodostunut todella aitoa joukkoa: tunnettu romaani kuvaa, miten miehet hammasta purren asettuivat yhtenä rintamana puolustautumaan. Ankarat elinolot ovat tehneet suomalaisista yksilöitä. Vihollissotilaita kaatui talvisodassa paljon enemmän kuin suomalaisia, ja koska suomalainen on oppinut arvostamaan elämää — vaikeissa oloissa jokainen käsipari on tarpeen —, tapahtumat tuntuivat siltä kuin suomalaisten joukossa olisi aivan erityislaatuista tuhovoimaa. "– – arojen poikia makasi ruskeina myttyinä pitkin peltoja, paljon."

Suomalainen on suhtautunut joukkoilmiöihin kielteisesti; sanotaan että joukossa tyhmyys tiivistyy. Suomalainen on pelännyt joukkoa, koska joukon jatkona hänen yksilöllisyytensä vaarantuu ja uhkaa kadota. Joukko näyttäytyy uhkaavana ja kaikkinielevänä. Suomalainen hukkuu joukkoon.

Siksi voidaankin sanoa, että suomalaisten joukkosymboli on suo. Joskus on epäilty, että maan nimi johtuisi suo-sanasta, mutta se ei pitäne paikkaansa; pelkkä epäilyskin tuntuu silti merkitsevältä.

Suomalaisen elämä oli pitkään taistelua suon kanssa: suo oli hävitettävä, halla nousi suosta, suo eksytti ja upotti. Alussa oli vain suo, kuokka ja suomalainen. Sittemmin suon ominaispiirteet ovat siirtyneet mielikuviin, joita hänellä on joukosta ja suomalaisuudesta.


Suomalainen haluaa syödä, juoda, rakastaa ja olla rauhassa. Toisten suomalaisten läsnäolo on merkinnyt valvontaa ja paheksumista. Erityisesti juominen ja humaltuminen ovat tulleet korvaamaan joukkoelämyksiä, sillä molemmissa — joukossa ja humalassa — on pohjimmiltaan kysymys samasta asiasta, alkuyhteyskokemuksen tavoittelemisesta.


Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Joukko on kaikessa hiljaisuudessa menettänyt pelottavia piirteitään. Kun maa voitti jääkiekon maailmanmestaruuden, joukko murtautui spontaanisti kaupunkien kaduille. Kansa on tahtonut liittyä toisten kansojen joukkoon. Suomalaisten joukkotalous lienee siirtymässä mannermaisempaan suuntaan, eikä tämän kehityksen tuloksia voi edeltäkäsin nähdä.

Lähde: http://www.elisanet.fi/mlang/elias/suo.html

[Ernst]

Greenblatt ja kumppanit kyseenalaistavat tämän ajatuksen. He väittävät, että kulttuurit kukoistavat siksi, että ne imevät ulkopuolelta tulevia ideoita.

Mutteivät tietenkään ideoita sokeasti omaksuen, vaan vain parhaat päältä.

Jos Suomi imaisisi kritiikittä monikulttuurisuuden, ei siitä kukoistusta syntyisi. Ei ole syntymyt missään.

[nimetönkeskustelija]

Rasismin idea on väittää, että suomalaisuus on jotakin aina täällä ollutta ja ainutlaatuista. Tämä on vähän kuin soittaisi kuolinkelloja kulttuurille. Kansallisaatteen suurin uhka on se, että se jäykistyy ja muuttuu suljetuksi kulttuuriksi, jossa kaikkien pitää elää ja ajatella samalla tavoin eikä mikään muuttua saa.

Tähän minäkin tartuin. Suomen sukuisia kansoja on elänyt täällä joidenkin tietojen mukaan kivikaudelta lähtien. Minusta jokainen kansa ja jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Siksi en suostu nielemään ajatusta, että suomalaiset eivät olisi ainutlaatuisia ja säilyttämisen arvoisia.

En myöskään usko että meidän kulttuuri mätänee pilalle, jos tänne ei raahata loputtomasti elintasopakolaisia. Onhan tuo kulttuurin rikastus jo nähty monellakin ikävällä tavalla. Tavallaan kait pommien räjäyttely ja autojen polttaminenkin ovat kulttuuria.

Tuli hyvä allekirjotus tosta rasismin määritelmästä.