Miten määritellä "suomalainen"?

[Emo]

Ei ole hyväksyttävää, mutta osin ymmärrän sen ajatuksen, että Lola on vain osin suomalainen. Osin on jotain muuta.
Ei ole ihmisarvokysymys, mutta jossain määrin kansallisuuskysymys on.

Minä en ymmärrä, että olisi osin jotain muuta, kun kuitenkaan hän ei voi olla nigerialainen, vaikka puolet geeneistään ovatkin. Samoin kuin tuttavan lapset ovat äidin puolelta japanilaisia, vaan eivät puhu japania eivätkä ole asuneet Japanissa, niin miten ikinä he voisivat olla japanilaisia?

Sen sijaan Nazima ei ole suomalainen ollenkaan. Ei ole syntynyt Suomessa, ei ole suomalainen geeneiltään edes osin, eikä ole sopeutunut kulttuuriimme vaan korostaa synnyinmaansa takapajulan ja ählyilyn erinomaisuutta puheissaan ja teoissaan. Silti moni kantasuomalainen varmaan pitää Nazimaa suomalaisena, vaan ei ole.

[Brandis]

Vaikka ottaisimme yhteisen etnisyyden suomalaisuuden tunnus- ja mittapuuksi, ei se suinkaan tarkoita, että kannatetaan rasismia! Näinä aikoina suomalaisuuden määrittelykysymys silti olisi se keskeisin asia, vaikka onkin vaikea, sillä jos se käsitteenä ulotetaan koskemaan 'kaikkia' tai kaikkia halukkaita, sen merkityssisältö laimentuu entisestä.

[Elemosina]

Emon kanssa samaa mieltä Lolan suomalaisuudesta.

Lisäksi tunnen monia samaan tapaan puolisuomalaisia, jotka eivät ole ikinä asuneet Suomessa. Puhuvat Suomea ja ovat käytökseltään aivan suomalaisia. Kyllä siellä geeneissä jotain on kun se suomalainen vanhempikin on omaksunut sen toisen maan kulttuurin ja käytöstavat.

[Jari Leino]

Sen sijaan Nazima ei ole suomalainen ollenkaan. Ei ole syntynyt Suomessa, ei ole suomalainen geeneiltään edes osin, eikä ole sopeutunut kulttuuriimme vaan korostaa synnyinmaansa takapajulan ja ählyilyn erinomaisuutta puheissaan ja teoissaan. Silti moni kantasuomalainen varmaan pitää Nazimaa suomalaisena, vaan ei ole.

Nazima ei ole edes omasta mielestään suomalainen.

Entä miten suomalaiseksi kokee itsensä Nazima Razmyar, vuoden pakolaisnainen 2010, SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteeri ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, joka syntyi vuonna 1984 Kabulissa ja muutti perheensä kanssa suurlähettiläs-isänsä työn perässä Moskovaan vuonna 1989 ja sieltä Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1992. Suurimman osan elämästään Suomessa asunut Nazima kertoo Me Naisten numerossa 30/2013 tuntevansa itsensä noin 80 prosenttisesti suomalaiseksi. Nasiman tapauksessa ei ainakaan ole kyse siitä, etteikö häntä olisi hyväksytty porukkaan: vuoden 2011 eduskuntavaaleissa peräti 4 295 helsinkiläistä olisi halunnut hänet kansanedustajakseen. Jos Naziman kaltainen mallimaahanmuuttajakaan ei tunne itseään täysin suomalaiseksi, on vaikea uskoa, että kukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja pystyisi suomalaistumaan täysin.

Koko kirjoitus: Jari Leino: Kuka on suomalainen

https://www.suomensisu.fi/vieraskyna-kuka-on-suomalainen-31-10-2013/

Naziman saavutuksethan ovat tuon jälkeen nousseet jyrkkään nousuun. Ja sitä jyrkemmin hän pitää afganistanilaisten puolta.

Minun mielestäni on vähän epähienoa ruveta yksittäisen ihmisen kohdalla rääpimään sitä, että onko hän nyt suomalainen vai ei. Mutta tässä tuotakoon esille se, että Nazima itse on kiitettävän rehellinen: hän ei edes väitä olevansa suomalainen, vaan joku sixty-fifty tai 80-20 tai mistä milloinkin palkitaan.

[Kimmo Pirkkala]

Lola on osittain jotain muuta kuin suomalainen. Mutta ei Lolan ei-suomalainen osa tee hänestä huonompaa ihmistä, eikä varsinkaan ole minkäänlainen syy kiusata häntä.
Miten tämä voi olla monille niin vaikea tajuta, että etnisyyden määrittely ei ole yhtä kuin ihmisarvon määrittely?

[pienivalkeapupu]

Pistänpä tänne tällaisen pläjäyksen, modet siirtelevät tämän minne sitten katsovatkin sopivaksi.

Kotiliesi nro 9 / 26.4. ja sieltä löytyy otsake Maahanmuuttajat valitsivat - kenestä Vuoden Kantasuomalainen

"Helsinkiläiselle Maïmouna Jagne-Soreaulle esitetään säännöllisesti kaksi kysymystä, joista ensimmäinen ärsyttää häntä hieman ja toinen paljon. Ensimmäinen kysymys kuuluu: mistä olet kotoisin? - Ranskasta M. vastaa siihen.
Tämä ei tyydytä kysyjää, joten seuraa jatkokysymys: mutta mistä alun perin?

"Moni M:n tuttava, jolta tiedustellaan tätä samaa asiaa, vastaa tylysti. Maïmouna on vallinnut toisenlaisen taktiikan. Hän pysyttelee rauhallisena ja esittää vastakysymyksen: haluatko tietää, miksi ihonvärini on ruseka eikä valkoinen?
Nyt kysyjä kiusaantuu. Ei, en minä sitä tarkoittanut, hän kieltää.
Tarkoititpas, M. ajattelee. Juuri sitä sinä tarkoitit.

...mikä siinä hiertää? Sehän on pelkkä keskustelunavaus. Tuskin kysyjä tarkoittaa mitään pahaa.
M. nyökkää. - Ei tarkoitakaan, tiedän sen. Ja sehän tässä juuri onkin pahinta. Kysymys loukkaa minua pahasti, ja kuulen sen kymmenen kertaa päivässä.

Kysymyksen myötä M. kokee, että hänet torjutaan. Torjunta tapahtuu sen perusteella, mitä hän ei ole: valkoinen.

- Kyse on aina ihonväristä."


Ja sitten Maïmounan valinta Vuoden Kantasuomalaiseksi: Koko Hubara.

Perusteet: MJ-S valitsee Vuoden kantasuomalaiseksi bloggaaja-kirjailija KH:n.
"Hänen bloginsa Ruskeat Tytöt antaa erilaisten ihmisten tuntea itsensä osallisiksi, ketään ei mitätöidä. Mielestäni KH tekee tärkeää työtä sen eteen, että suomalaisuus määritellään uudella tavalla.


Samassa jutussa annetaan puheenvuoro myös "arabiaa puhuville naisten zumbaryhmälle:"

Vuoden Kantispalkinnon saajaksi ehdotetaan mm. Nasima Razmyaria, Ozan Yanaria ja Zahra Abdullaa, mutta voiton vie (yksimielisesti)... Tarja Halonen!!!

Perusteluita: "Tarja Halonen on maailman ihanin ihminen, josta kaikki maahanmuuttajat tykkäävät, sillä hän ymmärtää meidän asioitamme. Eikä hänen aikanaan ollut nykyisen kaltaista vihapuhetta ja rasismia."

"Rauha, rauha, rauha!"
"Tarja Halonen ei ole rasisti."
"Hän suhtautuu kaikkiin erilaisiin ihmisiin tasavertaisina."

[Brandis]

"Helsinkiläiselle Maïmouna Jagne-Soreaulle esitetään säännöllisesti kaksi kysymystä, joista ensimmäinen ärsyttää häntä hieman ja toinen paljon. Ensimmäinen kysymys kuuluu: mistä olet kotoisin? - Ranskasta M. vastaa siihen.
Tämä ei tyydytä kysyjää, joten seuraa jatkokysymys: mutta mistä alun perin?

"Moni M:n tuttava, jolta tiedustellaan tätä samaa asiaa, vastaa tylysti. Maïmouna on vallinnut toisenlaisen taktiikan. Hän pysyttelee rauhallisena ja esittää vastakysymyksen: haluatko tietää, miksi ihonvärini on ruseka eikä valkoinen?
Nyt kysyjä kiusaantuu. Ei, en minä sitä tarkoittanut, hän kieltää.
Tarkoititpas, M. ajattelee. Juuri sitä sinä tarkoitit.

...mikä siinä hiertää? Sehän on pelkkä keskustelunavaus. Tuskin kysyjä tarkoittaa mitään pahaa.
M. nyökkää. - Ei tarkoitakaan, tiedän sen. Ja sehän tässä juuri onkin pahinta. Kysymys loukkaa minua pahasti, ja kuulen sen kymmenen kertaa päivässä.

Kysymyksen myötä M. kokee, että hänet torjutaan. Torjunta tapahtuu sen perusteella, mitä hän ei ole: valkoinen.

- Kyse on aina ihonväristä."

Miten kysymys juurista voi itsessään olla loukkaava? Ei sitä ole loukkaavaksi tarkoitettu. Lähtökohtainen oletus eurooppalaisten vaaleudesta on ihan oikea.

[no future]

Itselläni on frendi niinikään ranskasta kotoisin, valkoihoinen, ja silti saa tummuutensa takia kuunnella arabisössötystä ja siihen liittyvää vittuilua sekä uhkailua säännöllisesti. Aivan samoin Lapista kotoisin olevaa todella tummaa naispuolista tuttua on manneteltu ja syljetty päälle, koska "pakkohan sun on olla saatanan mustalainen" ja se ilmeisesti oikeuttaa kyseisenlaisen käytöksen. Yllättäen ei myöskään kelpaa puhdasta savoa vääntävän tummaihoisen opiskelijan kotipaikaksi Siilinjärvi, ei sitten millään, vaikka ikänsä on itä-Suomessa asunut.

[Emo]

Itselläni on frendi niinikään ranskasta kotoisin, valkoihoinen, ja silti saa tummuutensa takia kuunnella arabisössötystä ja siihen liittyvää vittuilua sekä uhkailua säännöllisesti. Aivan samoin Lapista kotoisin olevaa todella tummaa naispuolista tuttua on manneteltu ja syljetty päälle, koska "pakkohan sun on olla saatanan mustalainen" ja se ilmeisesti oikeuttaa kyseisenlaisen käytöksen. Yllättäen ei myöskään kelpaa puhdasta savoa vääntävän tummaihoisen opiskelijan kotipaikaksi Siilinjärvi, ei sitten millään, vaikka ikänsä on itä-Suomessa asunut.

No voi voi hirveitä kokemuksia sun kavereilla ... minutkin lukioikäisenä haukuttiin mustalaisen penikaksi (olen Lapista, en ole saamelainen), ja kun jouduin Helsinkiin sairaalaan 13v niin hoitaja ei millään uskonut että olen suomalainen ja vielä vähemmän uskoi, kun näki isäni. Lontoossa minun epäiltiin olevan eteläamerikkalainen. Mutta ei tämä vielä mitään, sukulaiseni  hakattiin Ruotsissa sairaalakuntoon, oli pitkään sairaalassa, luulivat turkkilaiseksi.

Ja joku ranskalainen neekeri loukkaantuu kun kysytään, mistä hänen esi-isänsä ovat?
Jotkut toiset joutuvat sairaalaan, kun ei kysytä, mistä olet. Alkaa neekeriulina ottaa pattiin pikkuhiljaa... menisvät kotiinsa itkemään.

[Dick Ursby]

Mama Afrikan typerään kiukutteluun vastaus: no, minua etnolingvistinä kiinnostaa nimien alkuperä ja translitteraatio, josta näkee viittaavatko juuret frankofoniseen Afikkaan vai anglosfääriin. Monet nimet kertovat kantajastaan paljon. Tällaiset asiat kiinnostavat ihmisiä monesta syystä, riippumatta nimen kantajan ihonväristä.

Pienen sulattelutauon jälkeen jatko: tosiasiassa minulle on yksi vitun hailea mistä neekerit tulevat, lähinnä ihmettelen että miksi sinä olet tullut tänne meidän vaivoiksemme meille vittuilemaan.

[Brandis]

^^^ ja ^^

Ehkä nämä ovat joitain kansainvälistyvän Suomen ja Skandinavian kasvukipuja? Minusta siinä ei ole kertakaikkiaan mitään ihmeellistä, jos Suomessa kohtaa tummaihoisen ihmisen, joka on kotoisin Ranskasta, mutta juuriltaan esim. E-Amerikasta tai osittain (tai vaikka kokonaan) Afrikasta - hän voi olla ystävä, häntä kohtaan (tottakai) ollaan ystävällisiä, hänet kohdataan siinä missä kenet tahansa, mutta ei hän ole suomalainen, eikä häntä tarvitse mieltää suomalaiseksi, jotta nämä muut ihmisten väliseen normaaliin kanssakäymiseen liittyvät tekijät voivat toteutua.

Suomalaisuuteen kuuluminen ja osallistaminen/osaksi ottaminen mielletään nyt jatkuvasti jotenkin hassusti tässä ketjussa (ja yhteiskunnassa); asiasta tehdään kysymys syrjinnästä ja syrjintäähän se ei ole, sillä kansalaisuuden käsite jo itsessään sulkee sisäänsä samaan aikaan kun se ulkopuolistaa. Eikä tässä ole mitään ihmeellistä, normaalia kansallista yhteenkuuluvuutta.

Kansainvälistyminen ja maahanmuuttomyönteisyys usein myös niputetaan 'normi'ajattelussa yhteen, vaikka tosiasiassa näkisin, että alati kansainvälistyvässä maailmassa kansallismielisyys ja kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne nousevat arvoon arvaamattomaan ja puolustavat paikkaansa sekä asemaansa vieläkin vahvemmin.

[Huscarl]

Miten kysymys juurista voi itsessään olla loukkaava? Ei sitä ole loukkaavaksi tarkoitettu. Lähtökohtainen oletus eurooppalaisten vaaleudesta on ihan oikea.

Kyseinen henkilö haluaisi samaistua eurooppalaisiin, mutta ei kykene rodullisen omituisuutensa vuoksi, koska hänen geeninsä ovat vieras elementti eurooppalaisten keskuudessa. Luonto suhtautuu aina epäluuloisesti ja nuivasti poikkeavuuksiin. Tämä luonnon todellisuus on jatkuvasti ristiriidassa naisen oman globalistisen utopian kanssa, mikä hiertää häntä, ja purkautuu sitten passiivis-aggressiivisena kiukutteluna. Hän on vain väärässä paikassa, aivan kuten hollitupalainen viininmaistajaisissa. Huomauttelu loppuisi, jos hän vain muuttaisi oman heimonsa keskuuteen. Tämän vuoksi rodunsekoitus on traagista ja väärin. Se riistää ihmiseltä juuret ja kuulumisentunteen.

Tavallaan siis ymmärrän näiden mamujen ärsyyntymisen, koska ylipäätään kenestä tahansa on rasittavaa kun joku kyselee 10 kertaa päivässä samoja typeriä kysymyksiä. Mitä järkeä on kysellä esim. neekeriltä itsestäänselvyyksiä, kuten mistä neekeri on kotoisin, koska jo naamasta näkee että Afrikasta, ja jos on vähän perehtynyt vanhoihin rotutieteisiin voi helposti päätellä onko Pohjois- Länsi- vai Itä-Afrikasta.

[Emo]

Sopisiko sitten paremmin, jos neekeriltä kysyisi MIKSI hän on muuttanut Eurooppaan? Unohdettaisiin se "mistä"-kysymys kokonaan, kun siihen kovin liittyy herkkyyksiä.

Tai vaihtoehtoisesti vielä hienotunteisempi kysymys: Miksi lähdit kotimaastasi?

[Huscarl]

^ Tämä minua kiinnostaa aina eniten kun juttelen mamulle, ja vastaus määrittelee pitkälle sen, viitsinkö jatkaa keskustelua ko. henkilön kanssa.

[Spesialisti]

Suomessa asuva afgaani on suomenafgaani. Suomessa asuva somali on suomensomali. Kummassakaan tapauksessa ei suomalainen. Jostain syystä tällainen käsitteistö ei kelpaa mamuille ja mamujen paapojille, mutta ruotsinkielisyys riittää suomenruotsalaisuuteen. Eivätkä rantahurrit tästä valita.

[Elcric12]

Suomessa asuva afgaani on suomenafgaani. Suomessa asuva somali on suomensomali. Kummassakaan tapauksessa ei suomalainen. Jostain syystä tällainen käsitteistö ei kelpaa mamuille ja mamujen paapojille, mutta ruotsinkielisyys riittää suomenruotsalaisuuteen. Eivätkä rantahurrit tästä valita.

Juurihan tuossa Nazima kertoi että on 80% suomalainen. Miksi se ei kelpaa?

[Emo]

Suomessa asuva afgaani on suomenafgaani. Suomessa asuva somali on suomensomali. Kummassakaan tapauksessa ei suomalainen. Jostain syystä tällainen käsitteistö ei kelpaa mamuille ja mamujen paapojille, mutta ruotsinkielisyys riittää suomenruotsalaisuuteen. Eivätkä rantahurrit tästä valita.

Juurihan tuossa Nazima kertoi että on 80% suomalainen. Miksi se ei kelpaa?

Kelpaa tietenkin. Puhe on halpaa, liki ilmaista monesti. Jokainenhan voi väittää olevansa mitä tahansa, minäkin olen vain 80% suomalainen ja 20% senmaalainen, missä maassa asuin 1990-luvulla. Jos näin väitän itsestäni, niin mitäpä kukaan siihen voisi vastaan sanoa. Sama Nazimalla, senkin höpinät joku ottaa todesta ja joku ei ota ja mitä sillä edes on väliä mitä Nazima kokee olevansa, muuten olisi turha akka mutta pelkään, että on haitallinen.

[Lasse]

Viime aikojen sekoilujen johdosta olen tarkentamassa aiempaa määritelmääni:

Suomalainen on itseään suomalaisena pitävä ihminen, jota toiset suomalaiset pitävät suomalaisena.

Sellainen suomalainen, joka destruktiivisesti laskee suomalaisiksi sellaisia, joita muut suomalaiset eivät halua, ei ole enää suomalainen.

Vaatii toki tapauskohtaista harkintaa, mutta sellaista tuolla ulkona todellisuudessa on.

[Brandis]

Tämä aihe on siksi muuten niin keskeinen, että tässä on hirvittävästi yhteiskunnallista ristiriitaa!

Ajatelkaapa nyt; puhutaan 'sulauttamisesta' suomalaisuuteen ja 'suomalaisiksi' (lähes jokainen (siis jokainen natiivisuomalainen), jolta kysyttäisiin, luonnehtisi asiaa niin, että 'tulee mukautua kohdemaan lainsäädäntöön, elämäntapaan ja kulttuuriin ja käyttäytyä sen mukaisesti') ja samaan aikaan käytetään huomattava määrä rahaa ja resursseja varmistaakseen, että maahanmuuttajat saavat ylläpitää kotimaansa perinteitä, kieltä ja kulttuuria. Kumpi se on ja kumpaa me haluamme? Mitä tahdomme edistää?

Sulauttaminen tarkoittaisi sulautumista suomalaiseksi - uskooko tosissaan joku, että se on mahdollista eli edes realistinen tavoite? - ja maahanmuuttajien oman kulttuurin etc. voimakas ylläpitäminen (mitä jo perhepiireissä, tietenkin, koko ajan tapahtuu ja mielestäni oikein hyvä asia niin) vaikeuttaa sulauttamisprojektia, tehden siitä oikeastaan mahdotonta.

Tässä on kaksi keskenään ristiriitaista pyrkimystä meneillään. Sulauttamisen koen olevan mahdotonta, ja miksi siihen tulisi pyrkiäkään, oman kulttuurin vaaliminen tarkoittaa juurien tunnustusta ja vaalimista kokonaisuutena, ei vain mieluisia ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopivia paloja sieltä täältä noukkien - sillä loppujen lopuksi ne tavat ja tottumukset, normit ja perinteet, uskomusmallit ja asenteet, jotka ovat vuosisatoja periytyneet ja sukupolvien ketjussa lujaan istutetut, jotka maahanmuuttajataustaisuuden omaava henkilö voi tahtoa pitää, saattavat olla ne eri piirteet, jotka suomalainen kanssakansalaiselleen valitsisi.

Kaiken tämän ruljanssin keskellä käsitykset suomalaisuudesta eivät muutu, vaan ne ovat ja pysyvät vankkumattomina. Olennaisilta osin. 

[Brandis]

Mikä olisi se riittävä suomalaisuuden taso? Tämä vaihtelee varmasti ihmisestä toiseen tätä kysyttäessä. Minä en pidä siitä, että maahamme muuttaa runsain määrin, ja samoja yhteisöjä rinnakkaisasuttaa, ihmisiä, joita kohtaan emme koe kansalaisyhteenkuuluvuuden tunnetta.

[Profit]

Kummallinen argumentti on tämä, että ollakseen merkityksellinen, täytyy suomalaisuuden geneettinen osa olla jotenkin tarkasti määriteltävissä. Valkoinen rotu on todellisuudessa olemassa, vaikka sitä ei määriteltäisi jollain matemaattisen tarkalla tavalla. Jos näin ei olisi, niin mitä vastaan tummemmat ihmiset aina kapinoi? Eivät he tarvitse kapinoinnilleen mitään valkoisuuden matemaattista määritelmää. Suomalaisuuteen kuuluu perimä myös. Jos perimä poikkeaa selvästi, niin henkilö ei voi saavuttaa täydellistä suomalaisuutta, vaikka hän olisikin suomalainen.

[no future]

Missä kohtaa tuota vanhaa taulukkoa menee suomalaisuuden raja? Tehdäänkö arviointi kesällä vai talvella? Onko raja tiukan binäärinen, vai väheneekö suomalaisuus asteittain tummuuden lisääntyessä?

[Profit]

Mitään virallista tarkkaa määritelmää ei tarvitse tehdä. Määritelmä vaihtelee jonkin verran myös eri ihmisten mielissä. Ihonvärin vaikutusta ihmisten kokemaan suomalaisuuteen voidaan tutkia ihmisten reaktioilla eri värisiin ihmisiin.

[no future]

"Ihmisten kokema suomalaisuus" kuulostaa ihan joltain sosiologiahumanismilta?  Ei Kai sentään... Sosiaalinen konstruktio?

[Pekka Kemppainen]

Missä kohtaa tuota vanhaa taulukkoa menee suomalaisuuden raja? Tehdäänkö arviointi kesällä vai talvella? Onko raja tiukan binäärinen, vai väheneekö suomalaisuus asteittain tummuuden lisääntyessä?

Tarjoa tota värikarttaa saamelaisille. Saamelaiskäräjien äänioikeus on ilmeisesti sidottu etnisyyteen, mutta kiivaita erimielisyyksiä on ilmaantunut.

Saamelaisuuden ja suomalaisuuden rajanmäärittelyhän on aivan samoin periaattein tapahtuva ceissi.

[migri]

Mikä tässä on vaikeaa?

Esim. yksikään islamiin alistuva ja koraaniin uskova ei voi koskaan olla suomalainen. Tuo paskastanioita synnyttävä ideologia ei tule koskaan olemaan suomalaisten arvojen kanssa yhteensopiva.

[Profit]

Persunuorten mainokseen laittama pikimusta kaveri ei poista ihmisten ennakkoluuloja. Persujen kannatukseen se voi vaikuttaa. 

[no future]

Mikä tässä on vaikeaa?

Esim. yksikään islamiin alistuva ja koraaniin uskova ei voi koskaan olla suomalainen. Tuo paskastanioita synnyttävä ideologia ei tule koskaan olemaan suomalaisten arvojen kanssa yhteensopiva.

Mites täälläkin jatkuvasti positiivisena esimerkkinä käytettävät tataarit?

[Dick Ursby]

Tämä ongelmanasettelu on täysin absurdi näin etnonationalistin silmin nähtynä. Jos joku ei tiedä mikä suomalainen on, se on hänen ongelmansa. Jokainen tehköön oman määritelmänsä ja eläköön sen kanssa. Mitään lainvoimaa kenenkään määritelmillä ei ole.

Kunhan vain antavat meidän etnonationalistien pitää oma määritelmämme, ilman loukkaaviksi tarkoitettuja leimoja ja solvaavaa natsittelua. Mehän joudumme joka tapauksessa sietämään niiden ei-etnonationalistien uskonnoksi julistamaa luonnotonta sekoittamista, mutta sitä ei ole pakko rakastaa.

Kysy tataarilta onko hän suomalainen. Sitten kysy onko hän tataari. Sitten huomaat että kato perkelettä, sehän on suomalainen tataari.

[Dick Ursby]

Hupsista, luinkin yltä mistä tataarit tähän haettiin, joten vastasin väärään kysymykseen. Disregard.

Etnonationalistina en pidä uskontoa kriteerinä, ellei siihen liity etnisyys. Simo Rantalainen-Whatever on suomalainen, valitettavasti. Ben Z ei ole. Benkun tataarivaimo ei ole. Älkää kysykö monennesaako polvessa nämä muuttuvat suomalaisiksi, mitään autorisoitua värikarttaa ja kaaviota ei ole. Sellaiset ovat rasistien leipiä.