2018-01-16 Huhtasaaren gradua koskevat plagiointisyytökset

[IDA]

Käy lukemassa se Huhtasaaren gradu (https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/tiainen-vaalisivu-static/huhtasaari_2003.pdf) ja saman tien esim. Henriikka Hoffrénin gradu (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11611/hhoffren.pdf?s) ja katso itse, onko asianmukaisesti lähdeviitteistetty?

En käy. Voisit itse vaivautua esittämään ne kohdat, koska olet syyttävällä puolella. Asia ei liity mitenkään kirkkohistoriaan tai teologisiin kysymyksiin, joten ei ryhdy sen vuoksi tavaamaan graduja läpi.

https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaaren-gradun-plagiointisyytos-ankka/

[Lalli IsoTalo]

Uskoakseni kaikki keskusteluforumit hyötyvät laadukkaista vastarinnankiiskeistä, jotka paljastavat puutteet "päälinjan" ajattelussa. Näin on myös Hommassa.

Vittupäätrollaajat ovat sitten asia erikseen.

[anatall]

Uskoakseni kaikki keskusteluforumit hyötyvät laadukkaista vastarinnankiiskeistä, jotka paljastavat puutteet "päälinjan" ajattelussa. Näin on myös Hommassa.

Vittupäätrollaajat ovat sitten asia erikseen.

Tästä olen samaa mieltä, kaikkein vähiten tarvitaan mitään yhtämieltä olevien runkkausrinkiä. Mutta ei myöskään tarvita vastaanvänkääjiä, jotka tekevät sitä vain ja ainoastaan siksi että haluavat olla lähtökohtaisesti eri mieltä muiden kanssa. Jäsen vastarannakiisken tapauksessa hän jo itse myönsikin miksi on Hommalle rekisteröitynyt.

[anatall]

Laura Huhtasaaren gradusta nousi äläkkä – Asiantuntija ja professori eri mieltä plagioinnista

Presidentinvaalikeskusteluun tupsahti tiistaina väite perussuomalaisten ehdokkaan Laura Huhtasaaren pro gradu -opinnäytetyöhön sisältyvästä plagioinnista. Huhtasaari ja perussuomalaiset kiistävät väitteen perättömänä, mutta Huhtasaaren gradu näyttää kiistatta sisältävän muutamia muista opinnäytteistä suoraan kopioituja tekstinkappaleita, jotka on lähteytetty puutteellisesti.

Presidenttiehdokkaan gradun nosti esiin Liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen Puheenvuoron-blogissaan. Hän osoittaa blogissaan, että tiettyjä Huhtasaaren vuonna 2003 julkaistun pro gradun kappaleita on kopioitu vanhemmista suomalaisista opinnäytetöistä joko sanasta sanaan tai lähes. Huhtasaari on merkinnyt kappaleisiin lähdeviitteet, mutta ne eivät viittaa suomalaistöihin vaan ulkomaisiin lähteisiin, eivätkä mainitut alkuperäislähteet täsmää vanhempiin suomalaistöihin kirjattujen lähteiden kanssa. Kaikkiaan Tiainen on löytänyt gradusta kolme kyseenalaista kohtaa.

Perussuomalaisten puoluelehden sivuilla julkaistiin tiistaina kirjoitus, jossa plagiointisyytöstä kuvataan "ankaksi". Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila perustelee tätä tulkintaa myös Tiaisen blogin alla kirjoittaen, että "tekstikohdat, joita väität plagioiduiksi, on lähteistetty asianmukaisesti".

– Huhtasaari ei väitä tekstiä miltään osin omakseen, perussuomalaiset perustelee.

Tiainen vastaa sekä Turkkilalle että Huhtasaarelle bloginsa kommenteissa. Hän huomauttaa, että vaikka Huhtasaaren työssä mainitaan lähteet, ne eivät viittaa aiempiin suomalaistöihin.

– Nuo Suomen uutisten mainitsemat lähdeviitteet viittaavat aivan eri paikkoihin kuin mistä mainitut kohdat on plagioitu.

Huhtasaari ja Turkkila eivät kiistä sitä, että Tiaisen esiin nostamat tekstikohdat vastaavat sanasta sanaan aiempien suomalaisten opinnäytetöiden tekstejä. Bloggaaja Tiainen puolestaan täsmensi otsikkonsa alkuperäistä väitettä "Laura Huhtasaaren gradu on plagioitu" muotoon "Laura Huhtasaaren blogi sisältää plagiointia".

– Koko gradu ei ole plagioitu, vaan se sisältää plagiointia useissa kohdissa, hän tarkentaa.

Tiainen myös korostaa, että hän ei syytä Huhtasaarta tekijänoikeusrikkomuksesta, vaan viittaa "plagioinnilla" hyvän tieteellisen käytännön vastaiseen lainaamistapaan.

– Professorina voin todeta, että lainaukset tulee merkitä lainauksina, lainausmerkein. Tämä ei todellakaan ole rakettitiedettä, ja [Huhtasaaren] viittaukset ovat kyllä tehty tavalla jotka ei – kauniisti sanottuna – täytä akateemisen kirjoittamisen kriteerejä, kommentoi myös johtamisen professori Alf Rehn Tiaisen blogin kommenteissa.

Professori Rehn kertoo sosiaalisessa mediassa perehtyneensä Huhtasaaren gradun ja muiden opinnäytetöiden samankaltaisuuksiin luettuaan Tiaisen blogin. Juttu jatkuu Alf Rehnin Facebook-päivityksen alla.

TENK:n pääsihteeri: Ennemmin piittaamattomuutta kuin plagiointia – ei väitä tekstiä omakseen

Uusi Suomi kysyi tilanteesta tulkintaa myös Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK). Se on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijaelin, joka muun muassa edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä.

TENK:n pääsihteerin Sanna Kaisa Spoofin tulkinta tilanteesta on maltillisempi kuin professori Alf Rehnin. Spoof kommentoi asiaa kuultuaan Uudelta Suomelta tapauksen perustiedot.

Spoof sanoo Uudelle Suomelle, että Huhtasaaren kaltaisessa tapauksessa voisi plagioinnin sijaan pohtia pikemminkin, olisiko kyseessä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Spoofin mukaan neuvottelukunnalla on kolme kategoriaa vilpille ja piittaamattomuus on näistä lievin.

Huhtasaari viittaa bloggaajan esiin tuomissa kohdissa alkuperäislähteisiin, kun varsinainen teksti näyttää olevan peräisin toisista opinnäytetöistä. Spoofin mukaan tämä ei ole Suomessa tavatonta ja samaa aihetta tutkivilla opiskelijoilla esimerkiksi johdantokappaleet saattavat joskus olla "liian toisilta napattuja". Spoof korostaa, että toisen tekstiä saa lainata, kunhan kertoo lähteen. Jos teksti on peräisin opinnäytetyöstä, pitää viitata opinnäytetyöhön.

–Tämä ei ole nyt niin paha, kuin että ne viittaukset puuttuisivat siitä kokonaan ja siitä tekstiyhteydestä annettaisiin ymmärtää, että ne ovat hänen omia ideoitaan, Spoof sanoo Uudelle Suomelle.

Plagiointi ei ole Suomessa rikos, vaan sanktiona on maineenmenetys. Gradujen osalta Suomessa on Spoofin mukaan muutamia tapauksia, joissa maisteri on menettänyt tutkintonsa plagioituaan graduunsa niin suuria osia, ettei enää voi puhua opinnäytteestä. Spoof kuitenkin huomauttaa, että kyseessä on "äärimmäisen iso prosessi" ja vilpin pitäisi olla todella räikeää, jotta maisterintutkinto otettaisiin pois.

Tutkijoiden osalta vilppi pitää merkitä julkaistuihin teoksiin. Pahimmillaan Suomen Akatemia voi asettaa tutkijalle kolmen vuoden karenssin ja professori saada potkut tai menettää tutkimusrahoituksensa. Potkuja Suomessa ei kuitenkaan ole koskaan tiedevilpistä annettu.

Jos epäillään, että gradussa on plagiointia, on käynnistettävä virallinen tutkintaprosessi hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä. Ilmoitus tällaisesta on tehtävä siihen yliopistoon, jossa gradu on hyväksytty. Epäilystä pitää ilmoittaa kirjallisesti yliopiston rehtorille, joka päättää, onko esiselvitykselle perusteita. Jos rehtorin päätöksestä on eri mieltä, siitä voi pyytää lausuntoa neuvottelukunnalta.

Bloggari toi esiin vain kolme epäilyttävää kohtaa Huhtasaaren gradussa. Spoof huomauttaa, että joissakin tapauksissa jo yhden lauseen plagiointi riittää syytöksiin, jos toinen tutkija on esittänyt erittäin oleellisen idean, jonka graduntekijä esittää omanaan. Ratkaisevaa on siis myös se, kuinka olennaisesta asiasta on kyse graduun nähden.

–Siihen ei voi antaa mitään mittaa, että kuinka paljon voisi olla, Spoof sanoo plagioitujen kohtien määrästä.

Spoofin mukaan neuvottelukunta saa väitöskirjoista enemmän yhteydenottoja kuin graduista. Kaikkiaan varsinaisia vilppejä todetaan Suomessa alle 10 vuodessa. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on velvollisuus ilmoittaa neuvottelukunnalle myös gradujen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vilppiepäilyistä.

Huhtasaari vastaa Tiaiselle myös omassa lyhyessä blogissaan.

Huhtasaaren kasvatustieteen alan gradu "Kulttuuriset käytännöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä" hyväksyttiin vuonna 2003. Pro gradu on maisteritutkinnan lopputyö.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239538-laura-huhtasaaren-gradusta-nousi-alakka-asiantuntija-sanna-kaisa-spoof-ja-professori

[JJohannes]

Käy lukemassa se Huhtasaaren gradu (https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/tiainen-vaalisivu-static/huhtasaari_2003.pdf) ja saman tien esim. Henriikka Hoffrénin gradu (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11611/hhoffren.pdf?s) ja katso itse, onko asianmukaisesti lähdeviitteistetty?

En käy. Voisit itse vaivautua esittämään ne kohdat, koska olet syyttävällä puolella. Asia ei liity mitenkään kirkkohistoriaan tai teologisiin kysymyksiin, joten ei ryhdy sen vuoksi tavaamaan graduja läpi.

https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaaren-gradun-plagiointisyytos-ankka/

Laura Huhtasaaren gradu, 2003, sivu 15:

Pitkällä aikavälillä voidaan tarkastella eri akkulturaation vaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa maahanmuuttaja tavoittelee yhdenmukaisuutta valtakulttuurin kanssa, ja oma kulttuuri jää pienempään arvoon. Toista vaihetta leimaa ristiriitaisuus, valtakulttuuriin suhtaudutaan kriittisesti kuten omaankin, jota saattaa seurata valtakulttuurin vastustaminen ja keskittyminen omaan kulttuuriin. Neljättä vaihetta leimaa itsetutkiskelu, jolloin maahanmuuttaja suhteuttaa omaa kulttuuriaan valtakulttuuriin. Viimeisessä vaiheessa hän näkee molempien kulttuurien hyvät ja huonot puolet ja pystyy arvostamaan molempia. Yleensä kuitenkaan akkulturaatio ei ole suoraviivainen prosessi kohti kehittyneempää sopeutumista, vaan se kohtaa esteitä ja takaumia. Yksilö voi myös joilla elämän alueilla olla sopeutunut hyvin, toisilla taas ei lainkaan. (Hofstede 1991, 209-212.)

Henriikka Hoffrénin gradu, 2000, sivu 18:

Pitkällä aikavälillä voidaan tarkastella eri akkulturaation vaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa maahanmuuttaja tavoittelee yhdenmukaisuutta valtakulttuurin kanssa, ja oma kulttuuri jää pienempään arvoon. Toista vaihetta leimaa ristiriitaisuus, valtakulttuuriin suhtaudutaan kriittisesti kuten omaankin, jota saattaa seurata valtakulttuurin vastustaminen ja keskittyminen omaan kulttuuriin. Neljättä vaihetta leimaa itsetutkiskelu, jolloin maahanmuuttaja suhteuttaa omaa kulttuuriaan valtakulttuuriin. Viimeisessä vaiheessa hän näkee molempien kulttuurien hyvät ja huonot puolet ja pystyy arvostamaan molempia.^38
38 Sue & Sue 1990, lainaus Björklund 1998:23

Kuten huomaat, Huhtasaari väittää tekstin olevan hänen omaansa, perustuen Hofsteden teokseen. Se on kuitenkin peräisin Hoffrénin gradusta, jossa ei myöskään mainita Hofstedesta mitään.

[kivimies]

^Tuossakin tapauksessa asialle on yksinkertaisempi selitys: Huhtasaari on unohtanut laittaa viittauksen tekstiin. Huolimattomuusvirhe on huomattavasti todennäköisempää kuin se, että tekstiä olisi kopioitu suoraan.

[Risto A.]

Kuten huomaat, Huhtasaari väittää tekstin olevan hänen omaansa, perustuen Hofsteden teokseen. Se on kuitenkin peräisin Hoffrénin gradusta, jossa ei myöskään mainita Hofstedesta mitään.

Voisiko mitenkään olla mahdollista, että on mennyt Hoffat sekaisin? Eli kyse on virheestä, eikä tahallisesta plagioinnista? Mikähän mahtaisi olla motiivi plagioida juuri nuo kohdat? Onko ne niin hienosti sanottu, että Laura koki vastustamatonta kiusausta koristella omaa graduaan noin hienoilla käsitekuvioilla?

[JJohannes]

Kuten huomaat, Huhtasaari väittää tekstin olevan hänen omaansa, perustuen Hofsteden teokseen. Se on kuitenkin peräisin Hoffrénin gradusta, jossa ei myöskään mainita Hofstedesta mitään.

Voisiko mitenkään olla mahdollista, että on mennyt Hoffat sekaisin? Eli kyse on virheestä, eikä tahallisesta plagioinnista? Mikähän mahtaisi olla motiivi plagioida juuri nuo kohdat? Onko ne niin hienosti sanottu, että Laura koki vastustamatonta kiusausta koristella omaa graduaan noin hienoilla käsitekuvioilla?

Laura Huhtasaaren gradu, 2003, sivu 47:

Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissa. lästä, luonteesta ja vanhempien asenteista riippuen lapsi valitsee toiminta- ja käyttäytymistapoja. Jotkut pyrkivät omaksumaan valtakulttuurin mahdollisimman nopeasti ja hylkäävät kaiken, mikä liittyy omaan kulttuuriin. Suuri ongelma tässä on, että sulautuminen uuteen kulttuuriin ja uuden kielen oppiminen kasvattaa välimatkaa oppilaan ja tämän vanhempien välillä. (Breakwell 1986, 110.)

Oksana Myllylän opinnäytetyö, 2002, sivu 6:

Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissa. Iästä, luonteesta ja vanhempien asenteista riippuen lapsi valitsee toiminta- ja käyttäytymistapoja. Jotkut pyrkivät omaksumaan valtakulttuurin mahdollisimman nopeasti ja hylkäävät kaiken, mikä liittyy omaan kulttuuriin. Toiset taas saattavat tuntea valtakulttuurin vieraaksi sekä torjua sen ja välttää kontakteja sen edustajien kanssa. Integraatiosta puhutaan, kun henkilö haluaa sekä säilyttää oman kulttuurin että olla vuorovaikutuksessa uuden kulttuurin kanssa.  Hän on kahden kulttuurin välissä ja molemmat ovat hänelle yhtä arvokkaita, hän oppii löytämään kummastakin hyviä ja huonoja puolia. Monikulttuurisuus rikastuttaa henkilön personallisuutta: "Lapset, jotka ovat kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä, ovat usein joustavampia, sopeutuvaisempia ja luovempia kuin muut" (Liebkind 1994,35).

Olisivatko Breakwell ja Myllylä menneet myös sekaisin? Tuskin.

Ja miksi plagioida nuo kohdat? Ei ole sanottua, että vain nämä kohdat on kopioitu. Nämä kohdat nyt vain ovat sattuneet löytymään helposti. Ei sitä tiedä, mitkä kaikki muut osat gradusta on kopioitu. Etenkin jos kappaleita on otettu graduista, jotka ovat olemassa vain paperinsa. Ei silloin erkkikään lähde vertaamaan niitä Huhtasaaren graduun.

[Lalli IsoTalo]

Havainto liittyen plagiointisyytökseen liittyen Hoffréniin

Laura Huhtasaaren gradu (2003) lainasi
Henriikka Hoffrénin gradua (2000), joka lainasi
Björklundia (1998), joka lainasi
Sue & Sueta (1990).

[anatall]

Kuten huomaat, Huhtasaari väittää tekstin olevan hänen omaansa, perustuen Hofsteden teokseen.

^^

TENK:n pääsihteeri: Ennemmin piittaamattomuutta kuin plagiointia – ei väitä tekstiä omakseen

Uusi Suomi kysyi tilanteesta tulkintaa myös Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK). Se on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijaelin, joka muun muassa edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä.

TENK:n pääsihteerin Sanna Kaisa Spoofin tulkinta tilanteesta on maltillisempi kuin professori Alf Rehnin. Spoof kommentoi asiaa kuultuaan Uudelta Suomelta tapauksen perustiedot.

Spoof sanoo Uudelle Suomelle, että Huhtasaaren kaltaisessa tapauksessa voisi plagioinnin sijaan pohtia pikemminkin, olisiko kyseessä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Spoofin mukaan neuvottelukunnalla on kolme kategoriaa vilpille ja piittaamattomuus on näistä lievin.

Huhtasaari viittaa bloggaajan esiin tuomissa kohdissa alkuperäislähteisiin, kun varsinainen teksti näyttää olevan peräisin toisista opinnäytetöistä. Spoofin mukaan tämä ei ole Suomessa tavatonta ja samaa aihetta tutkivilla opiskelijoilla esimerkiksi johdantokappaleet saattavat joskus olla "liian toisilta napattuja". Spoof korostaa, että toisen tekstiä saa lainata, kunhan kertoo lähteen. Jos teksti on peräisin opinnäytetyöstä, pitää viitata opinnäytetyöhön.

–Tämä ei ole nyt niin paha, kuin että ne viittaukset puuttuisivat siitä kokonaan ja siitä tekstiyhteydestä annettaisiin ymmärtää, että ne ovat hänen omia ideoitaan, Spoof sanoo Uudelle Suomelle.

[Tavan]

Miksi Laura on mennyt tekemään jotain tällaista? Eikai tämä ole mikään moka, vaan tahallista huijaamista?

Mikäli asiat ovat kuten näyttää, plagiointi puhuu pahaa hänestä. Kuten Jussin aviorikos. Ei sen gradun kasaaminen ilman plagiointia pitäisi olla mahdoton rupeama.

[JJohannes]

Laura Huhtasaaren gradu (2003) lainasi
Henriikka Hoffrénin gradua (2000), joka lainasi
Björklundia (1998), joka lainasi
Sue & Sueta (1990).

Huhtasaaren gradu ei siis sisällä Hoffrénilta pöllittyä materiaalia.  Tiedä sitten onko Sue & Suen teksti alkuperäistä, vai kauempaa lähteistettyä.

Hoffrénin gradu ei näytä siteeranneen suoraan Björklundia/Sue&Sueta, vaikka tietysti näinkin voi olla. Toisin sanoen:

Sue & Sue kirjoittivat asian X. 1990
Björklund siteerasi Sue & Suen kirjoittamaa asiaa X, suomentaen sen samalla. 1998
Henriikka Hoffrén kirjoitti oman tulkintansa Sue & Suen kirjoittamasta asiasta X, ja muisti mainita, että perustaa tulkintansa Björklundin kääntämään sitaattiin henkilöiltä Sue & Sue. 2000
Huhtasaari kopioi sanasta sanaan Henriikka Hoffrénin tulkinnan, unohtaa mainita sen olevan Henriikka Hoffrénilta ja väittää sen olevan hänen oma tulkintansa (ei siis sitaatti) Hofstedesta. 2003

[anatall]

Vielä vahvistamattoman tiedon mukaan Laura Huhtasaaren kerrotaan kävelleen punaisia päin Porissa vuonna 1998.

[Ernst]

On annettava tunnustusta.

1. Laura Huhtasaaren poliittinen status on kohtalaisen merkittävä, koska jonkun tahon masinoima likaisten temppujen osasto osasi ajoittaa ulostulonsa  juuri ennakkoäänestyksen alle ja maksella lipilaaripellelle tonkimisesta kulut + vastapalveluksen.

2. Perussuomalaisten oma likaisten temppujen osasto on valmistelussa. Vapise, Niinistö!

[Lalli IsoTalo]

Eikai tämä ole mikään moka, vaan tahallista huijaamista?

Itse olen huomannut lähteistetyn tekstin editoinnissa sellaisen ilmiön, että kun tekstiä muokataan, lisätään ja poistetaan, lähdeviittaukset saattavat mennä pieleen, varsinkin jos ei käytetä tekstinkäsittelyohjelman edistyneimpiä viittausominaisuuksia.

En tiedä miksi Lauran tekstistä puuttuu viitttauksia, mutta on tärkeää saada tämä tapaus selvitettyä asianmukaisesti.

[anatall]

Eikai tämä ole mikään moka, vaan tahallista huijaamista?

Itse olen huomannut lähteistetyn tekstin editoinnissa sellaisen ilmiön, että kun tekstiä muokataan, lisätään ja poistetaan, lähdeviittaukset saattavat mennä pieleen, varsinkin jos ei käytetä tekstinkäsittelyohjelman edistyneimpiä viittausominaisuuksia.

En tiedä miksi Lauran tekstistä puuttuu viitttauksia, mutta on tärkeää saada tämä tapaus selvitettyä asianmukaisesti.

Lähdeviittauksia oli mutta muutamassa kohdassa ilmeisesti väärään lähteeseen. Mitään järkeähän tuollaista ei olisi tehdä tietoisesti, koska siitä ei voi hyötyä millään lailla. Kyseessä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä huolimattomuusvirheet.

[Pkymppi]

  "Pro gradu -skandaali
Tammikuussa 2002 Oulun yliopiston selvitysryhmä totesi Vilénin pro gradu -opinnäytetyön olevan laajalti suoraa lainausta aiemmista teoksista ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. Työryhmän mukaan vuonna 1989 hyväksytyn gradun tekstiosuuden 45 sivusta noin puolet on plagioitu. Työryhmä katsoi vastuun työstä olevan tekijällään, mutta myös Vilénin graduohjaaja ja tiedekuntaneuvosto saivat asiasta moitteita. Vilén ja hänen ensisijainen graduohjaajansa katsoivat, että gradu oli vallinneeseen käytäntöön nähden asiallisesti arvioitu jo sitä hyväksyttäessä ja Vilén vakuutti toimineensa vilpittömästi. Työryhmä totesi, että tutkielman hyväksymisen purkamiselle ei ole lain edellyttämiä perusteita"

  https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jari_Vil%C3%A9n

[ämpee]

Olisivatko Breakwell ja Myllylä menneet myös sekaisin? Tuskin.

Breakwell 1986
Liebkind 1994
Myllylä 2002
Huhtasaari 2003

Kuuluuko Breakwell tosiaan ketjun alkuun, jolloin Liebkind olisi lainannut häntä, ja Myllylä vuorostaan Liebkindiä, mutta Huhtasaari suoraan Breakwelliä ?
Vai onko Breakwell siellä vain vahingossa jolloin Myllylä olisikin lainannut Liebkingin alkuperäistekstiä, ja jostain syystä Huhtasaarella on virheellinen maininta alkuperästä ?
Selvää tässä on se, että kumpikin graduttaja on ollut lainaamassa koska heidän tekstikokonaisuutensa on tarvinnut samaa aiemmin keksittyä ajatusta.
Kumpikaan ei väitä ajatusta omakseen, joten plakioinnista ei kummankaan kohdalla ole kyse.

[Uimakoulutettava]

Havainto liittyen plagiointisyytökseen liittyen Hoffréniin

Laura Huhtasaaren gradu (2003) lainasi
Henriikka Hoffrénin gradua (2000), joka lainasi
Björklundia (1998), joka lainasi
Sue & Sueta (1990).

Ne, jotka ovat kiinnostuneita selvittämään tieteellisesti asian (koska kyse on perussuomalaisesta poliitikosta), voivat ja heidän tuleekin lukea viitatut kansainväliset lähteet.

Varsinaiset pihvit graduissa ovat säännönmukaisesti kansainvälisissä lähteissä tai kotimaisessa tieteellisessä kirjallisuudessa. Niihin on itse asiassa parempi viitata kuin kotimaisiin graduihin, joissa niihin viitataan ja esitetään lisäksi jotain "omaa" diipadaapaa päälle ilman mitään oikeasti uutta=tavanomainen gradu. Villi hypoteesi: näin on myös tässä keississä.

Toisen opinnäytetyön kieliasunkin kopiointi on toki noloa ja laiskaa, mutta ei sekään mitenkään tavatonta eikä suinkaan plagiointia, jos teos on lähdeluettelossa. Tragikoomista kyllä, mutta sellaisiahan gradut ovat.
 

[Jorma M.]

Eikös Jyrki Käteinen myös väärentänyt koko opinnäytetyönsä ja jotain Pohjois-Savon Kokoomus ry:n pöytäkirjoja?

Mutta ero on siinä ettei Suomesta löydy mistään yhtään kappaletta Kataisen gradusta. Jokainen kappale on hukassa.

[anatall]

y­väs­ky­län yli­o­pis­to tut­kii väi­tet­tä, jon­ka mu­kaan pe­rus­suo­ma­lais­ten pre­si­dent­tieh­dok­kaan Lau­ra Huh­ta­saa­ren gradu oli­si osin pla­gi­oi­tu.
Yli­o­pis­to sel­vit­tää, on­ko opin­näy­te­työs­tä syy­tä käyn­nis­tää esi­sel­vi­tys, jol­la kar­toi­tet­tai­siin mah­dol­li­sia tut­kin­ta­eet­ti­siä on­gel­mia. Esi­sel­vi­tys al­kaa, jos löy­tyy riit­tä­väs­ti epäi­lyk­siä vil­pis­tä, sa­noo Jy­väs­ky­län yli­o­pis­ton joh­ta­va la­ki­mies San­na Ant­ti­lai­nen STT:lle.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/laura-huhtasaaren-vaitetaan-plagioineen-osia-gradustaan--huhtasaari-kiistaa-yliopisto-selvittaa-6.3.329783.a963e35e60

[Risto A.]

^kyllä se Kataisenkin gradu varmaan tuolla innolla jostain löytyisi. Ei varmaan löydy intoa. Katainen on jo hillotolpalla, siellä ei enää vanhoja muistella.

[valkovuokko]

Sauli Niinistön gradua etsittiin viime presidentinvaalien aikaan. Lopulta löytyi jostain kirjoituspöydän laatikosta alkeellisen näköinen tekele, jonka kerrottiin olevan Niinistön gradu, vuodelta 1974. Yliopiston edustaja totesi että 1970-luvulla graduja ei kerätty yliopiston varastoon.

Selitys on epäuskottava.

Itse olen tehnyt kaksi gradua Helsingin Yliopistolle, vuosina 1972 ja 1974. Molemmat gradut painettiin ja sidottiin kunnolla ja jätettiin tiedekunnan kirjastoon, jotta muut opiskelijat voisivat tutustua niihin ja mahdollisesti hyödyntää niitä omissa tutkielmissaan.

Onko Niinistön gradussa jotain hävettävää? Miksi sitä ei ole jätetty aikoinaan tiedekunnan kirjastoon, jotta jälkipolvet voisivat siihen perehtyä? Löytyykö sitä tällä hetkellä Turun Yliopistolta?

[valkovuokko]

Voisiko joku käväistä Turun Yliopistolla ja pyytää nähtäväksi Sauli Niinistön gradun?
Sen pitäisi olla kaikkien vapaasti luettavissa

[Nuiva kansalainen]

Voi vittu taas, eikö näillä suvakeilla/toimittelijoilla ole todellakaan mitään muuta tekemistä, kun kaivella suurennuslasin kanssa jotain iänikuisia graduja. Gradun tekeminen oli aikoinaan sellaista pakkopullaa, että kukaan ei halua niitä jälkikäteen muistella. Kukaan nuiva ei myöskään ole niin masokisti, että alkaisi kaivelemaan Niinistön, Haaviston ym. graduja vuosikymmenten takaa ja alkaisi käymään suurennuslasin kanssa läpi niiden lähdeviittauksia.

[Risto A.]

Voi vittu taas, eikö näillä suvakeilla/toimittelijoilla ole todellakaan mitään muuta tekemistä, kun kaivella suurennuslasin kanssa jotain iänikuisia graduja. Gradun tekeminen oli aikoinaan sellaista pakkopullaa, että kukaan ei halua niitä jälkikäteen muistella. Kukaan nuiva ei myöskään ole niin masokisti, että alkaisi kaivelemaan Niinistön, Haaviston ym. graduja vuosikymmenten takaa ja alkaisi käymään suurennuslasin kanssa läpi niiden lähdeviittauksia.

Antaa hutkia. Ei nämä muuta jo olemassaolevia asetelmia mihinkään. Ne, jotka ovat päättäneet äänestää Lauraa, näkee kyllä tämänkin hyökkäyksen onttouden. Etenkin jos huomautetaan, että Saulilla on gradu, jota ei vaan nyt löydy mistään, just nyt, eli saattaa olla täysi huijaus, että sellaista olisi koskaan edes ollut. Eikä sillä nähdä olevan mitään väliä.

Ne, jotka on kiikun kaakun ketä äänestäisi on vähemmistö, joiden vakuuttamiseksi ei taida olla mitään muuta kuin oikea värivalinta paidassa, joka sopii ripsivärin kanssa, tai jotain. Argumentit, joiden perusteella normaali ihminen tekee päätökset, on esitetty jo aikoja sitten.

Tämä on nyt tälläistä hömppää tämä loppurutistus.

Mielenkiintoista sen sijaan on, että jos Laura valittaisiin, nähtäisiinkö Suomessa seuraavan kuuden vuoden aikana sama mikä nähdään nyt USA:ssa Trumpin kohdalla, eli kaikki Niinistöläiset ja muut repii pelihousujaan ja itkee vollottaa tauotta 24/7 ?

[Ernst]

Voi vittu taas, eikö näillä suvakeilla/toimittelijoilla ole todellakaan mitään muuta tekemistä, kun kaivella suurennuslasin kanssa jotain iänikuisia graduja. Gradun tekeminen oli aikoinaan sellaista pakkopullaa, että kukaan ei halua niitä jälkikäteen muistella. Kukaan nuiva ei myöskään ole niin masokisti, että alkaisi kaivelemaan Niinistön, Haaviston ym. graduja vuosikymmenten takaa ja alkaisi käymään suurennuslasin kanssa läpi niiden lähdeviittauksia.

Haavisto ei ole tehnyt gradua lainkaan, koska jätti opintonsa kesken.

[b_kansalainen]

Voisiko joku käväistä Turun Yliopistolla ja pyytää nähtäväksi Sauli Niinistön gradun?
Sen pitäisi olla kaikkien vapaasti luettavissa

Niinistön gradun ainoa kappale luovuttiin hänelle takaisin (tuhottavaksi?).
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000710187.html

Selvisi, että Niinistön tutkielmasta on olemassa vain yksi kappale. Se on hänellä itsellään. Niinistön tutkielma "Irtaimen pantin realisointi etenkin myyjän huolellisuusvelvollisuuden kannalta" oli vuoteen 1998 saakka professori Pertti Muukkosen hallussa.

- Jossain vaiheessa se tullaan toimittamaan, sanoi presidentin lehdistöpäällikkö Katri Makkonen IS:lle.

- Siitä lopputyöstä on tosiaan olemassa vain se yksi kappale, josta pitää kopio ottaa. Ajankohtaa en osaa sanoa.

Tuosta siis kolme vuotta aikaa.

[Ritva Puolakka]

Voisiko joku käväistä Turun Yliopistolla ja pyytää nähtäväksi Sauli Niinistön gradun?
Sen pitäisi olla kaikkien vapaasti luettavissa

Niinistön gradun ainoa kappale luovuttiin hänelle takaisin (tuhottavaksi?).
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000710187.html

Selvisi, että Niinistön tutkielmasta on olemassa vain yksi kappale. Se on hänellä itsellään. Niinistön tutkielma "Irtaimen pantin realisointi etenkin myyjän huolellisuusvelvollisuuden kannalta" oli vuoteen 1998 saakka professori Pertti Muukkosen hallussa.

- Jossain vaiheessa se tullaan toimittamaan, sanoi presidentin lehdistöpäällikkö Katri Makkonen IS:lle.

- Siitä lopputyöstä on tosiaan olemassa vain se yksi kappale, josta pitää kopio ottaa. Ajankohtaa en osaa sanoa.

Tuosta siis kolme vuotta aikaa.

Nyt kyllä ihan oikeasti perussuomalaisten kannattaa vaatia Sauli Niinistön gradu nähtäväksi.

[Ajattelija2008]

Tiainen sanoo, että Huhtasaaren mainitsemat lähteet viittaavat "aivan eri paikkoihin kuin ne opinnäytetyöt, josta kyseiset tekstinpätkät ovat sanasta sanaan otettu".

- Tuossa plagioinnissa ei ole mitään epäselvää, Tiainen väittää.

https://m.iltalehti.fi/politiikka/201801162200671646_pi.shtml

Kuten joku Iltalehden kommenteissa sanoo, niin pro gradut ovat melkein pelkästään referaatteja. Pitäisikö gradun jokaisessa virkkeessä mainita lähde, josta se on otettu?

Plagiaatista pitää puhua, jos toisesta tekstistä on kopioitu pitkiä pätkiä ilman, että lähdettä mainitaan.