2018-01-16 Huhtasaaren gradua koskevat plagiointisyytökset

[JJohannes]

Kuten joku Iltalehden kommenteissa sanoo, niin pro gradut ovat melkein pelkästään referaatteja. Pitäisikö gradun jokaisessa virkkeessä mainita lähde, josta se on otettu?

Pitäisi, ellei virke edusta omaa ajattelua.

Gradun tekeminen ei ole sitä, että selaillaan artikkeleita ja kirjoja himassa ja copypasteillaan niistä hyvältä kuulostavia juttuja. Gradun tekijän täytyy keskustella tutkimuskirjallisuuden kanssa. Toisin sanoen hän voi viitata johonkin tutkimukseen, hän voi jopa siteerata tätä tutkimusta, mutta hänen täytyy jotenkin perustella miksi hän on näin tehnyt ja sanoa, mitä hän ajattelee tästä tutkimuksesta tai sitaatista.

Plagiaatista pitää puhua, jos toisesta tekstistä on kopioitu pitkiä pätkiä ilman, että lähdettä mainitaan.

Kelpaako kolme kokonaista kappaletta, about A4-sivu, "pitkäksi pätkäksi"?

[writer]

Voisiko joku käväistä Turun Yliopistolla ja pyytää nähtäväksi Sauli Niinistön gradun?
Sen pitäisi olla kaikkien vapaasti luettavissa

Sauli Niinistö oli ainakin lukiossa tasainen 6 oppilas.

Todistuksessa yli puolet kutosia ja loput seiskoja.
Urheilu 10 ei yhtään 8 tai 9...

Sauli Niinistön todistus arvosanat by Iltalehti viime vaaleissa:

http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/201112070194743_pd.shtml

[vastarannan kiiski]

Huhtasaari voisi kommentoida vaikkapa että "no joo, kiireessä on varmaan vahingossa tullut väärä referointi, ja se oikea tutkimus unohtunut lähdeluettelosta".

Sen sijaan kai kommentoi että "ei mitään perää, ajojahtia!" tms.

Sama juttu kuin sen logokopion kanssa, "mitään en oo ottanu".

Mitä kauemmin kieltää kaiken, sitä kauemmin asioita tongitaan.

[sattuma]

Voisiko joku käväistä Turun Yliopistolla ja pyytää nähtäväksi Sauli Niinistön gradun?
Sen pitäisi olla kaikkien vapaasti luettavissa

GraDU ON POLTETTU kaminassa.

Näin voi kertoa näin huhujen aikakautena.

[Jorma M.]

Ainakin takavuosina oli ikiaikainen perinne Turun yliopistossa, että gradu-kappaleita piti olla vähintään kolme. Yksi yliopiston kirjastolle, yksi laitokselle ja yksi itselle. En tosin enää muista mihin se itselle tulleen kappaleen velvoite perustui. Kai siihen että jos kaiksi muuta pöllitään (niin kuin ihan hyvin voidaan tehdä), niin sitten ainakin itsellä on kappale mitä voi esitellä todisteeksi osaamisesta.

Tutkintotodistusta ei ainakaan voinut saada ellei gradu ollut nk. "kansissa" ja opintoviikot tehtynä. Eli jos Salella on tutkintotodistus, niin se on saatu joko huijauksella tai niin että kaikki oli ok. Epäilen jälkimmäistä. Se että gradu on "hukassa" (niin kuin Kataisella) haiskahtaa silti oudolle. Mut graduja pitäisi olla vähintään kolme fyysistä kappaletta. Niinistön tapauksessa asia selvinnee periaatteessa Turun yliopiston oikeustieteen laitokselta.

[JJohannes]

Otetaas vielä yksi:

Laura Huhtasaaren gradu, 2003, sivu 16-17:

Berry on muotoillut nelivaiheisin akkulturaatiomallin kuvaamaan akkulturaatioprosessin onnistumista tai epäonnistumista. Päätekijöitä tai suuntautumisvaihtoehtoja on kaksi: haluaako pitää yllä omaa kulttuurista identiteettiään vai olla enemmän tekemisissä muiden kulttuurien edustajien kanssa. Tavoiteltavin vaihtoehto on integraatio, jolloin maahanmuuttaja säilyttää oman kulttuurisen ja etnisen identiteettinsä mutta sopeutuu myös uuden yhteiskunnan kulttuuriin tuntematta tästä ristiriitaa. Maahanmuuttaja hyväksyy valtakulttuurin mutta pitää omaa etnistä kulttuuriaan sitä parempana, ja etninen identiteetti koetaan henkisenä pääomana ja voimanlähteenä. lntegraation onnistumiseen vaikuttaa vastaanottavan maan suvaitsevaisuus. (Berry 1989, 211.)

Usein vallalla ollut siirtolaisuuspolitiikan muoto tähtää siirtolaisen assimilaatiooon, jolloin maahanmuuttaja ei säilytä omaa kulttuuriaan vaan menettää alkuperäisen kulttuurisen identiteettinsä ja sulautuu valtaväestöön. Yleensä assimilaatio on mahdollista vasta kolmannessa siirtolaispolvessa. Epäonnistunut akkulturaatio johtaa isolaatioon tai separaatioon, jolloin maahanmuuttaja eristyy uudesta yhteiskunnasta, suhtautuu siihen vihamielisesti, vaalii oman etnisen taustansa arvomaailmaa ja pidättäytyy "omiensa" parissa. Huonoin akkulturaation tulos on marginalisaatio, jolloin maahanmuuttaja syrjäytyy sekä valtakulttuurista että omasta viiteryhmästään. Tämä saattaa johtua yhteiskunnallisesta syrjinnästä, joka estää maahanmuuttajaa toteuttamasta omia projektejaan. Akkulturaatiomallit saattavat samalla henkilöllä vaihdella tilassa ja ajassa, niin että maahanmuuttaja on esimerkiksi työssään assimiloitunut, harrastuksissaan integroitunut ja kotonaan separoitunut. (Berry 1989, 212.)

Henriikka Hoffrénin gradu, 2000, sivu 19-20:

Akkulturaation tuloksellisuus on riippuvainen kahdesta pääasenteesta: koetaanko oma etninen identiteetti ja kulttuuriset ominaispiirteet säilyttämisen arvoisina ja halutaanko olla tekemisissä eri ryhmien ja valtaväestön kanssa. Berry on muotoillut nelivaiheisin akkulturaatiomallin kuvaamaan akkulturaatioprosessin onnistumista tai epäonnistumista. Päätekijöitä tai suuntautumisvaihtoehtoja on kaksi: haluaako pitää yllä omaa kulttuurista identiteettiään vai olla enemmän tekemisissä muiden kulttuurien edustajien kanssa. Tavoiteltavin vaihtoehto on integraatio, jolloin maahanmuuttaja säilyttää oman kulttuurisen ja etnisen identiteettinsä mutta sopeutuu myös uuden yhteiskunnan kulttuuriin tuntematta tästä ristiriitaa. Maahanmuuttaja hyväksyy valtakulttuurin mutta pitää omaa etnistä kulttuuriaan sitä parempana, ja etninen identiteetti koetaan henkisenä pääomana ja voimanlähteenä. Integraation onnistumiseen vaikuttaa vastaanottavan maan suvaitsevaisuus. Usein vallalla ollut siirtolaisuuspolitiikan muoto tähtää siirtolaisen assimilaatiooon, jolloin maahanmuuttaja ei säilytä omaa kulttuuriaan vaan menettää alkuperäisen kulttuurisen identiteettinsä ja sulautuu valtaväestöön. Yleensä assimilaatio on mahdollista vasta kolmannessa siirtolaispolvessa. Epäonnistunut akkulturaatio johtaa isolaatioon tai separaatioon, jolloin maahanmuuttaja eristyy uudesta yhteiskunnasta, suhtautuu siihen vihamielisesti, vaalii oman etnisen taustansa arvomaailmaa ja pidättäytyy "omiensa" parissa. Huonoin akkulturaation tulos on marginalisaatio, jolloin maahanmuuttaja syrjäytyy sekä valtakulttuurista että omasta viiteryhmästään. Tämä saattaa johtua yhteiskunnallisesta syrjinnästä, joka estää maahanmuuttajaa toteuttamasta omia projektejaan. Akkulturaatiomallit saattavat samalla henkilöllä vaihdella tilassa ja ajassa, niin että maahanmuuttaja on esimerkiksi työssään assimiloitunut, harrastuksissaan integroitunut ja kotonaan separoitunut.<sup>45

45</sup> Berry 1980: 13; Berry 1992: 279

[Risto A.]

Se on muuten pomminvarma juttu, että tätä graduhömppää ei nosteta telkkaridebateissa esille. Laura voisi puolustautua jo sillä, että kyseessä on nuorena tyttönä tehdystä gradusta, se ei ole täydellinen, eli arvioinnissa on otettu lieveä hutilointi huomioon. Siihen perään Laura perhana voisi kysyä Niinistön gradusta. SE olisi kovin vaikea tilanne Niinistön kampanjatiimille, eli koko valtamedialle.

[Jorma M.]

Voi vittu taas, eikö näillä suvakeilla/toimittelijoilla ole todellakaan mitään muuta tekemistä, kun kaivella suurennuslasin kanssa jotain iänikuisia graduja. Gradun tekeminen oli aikoinaan sellaista pakkopullaa, että kukaan ei halua niitä jälkikäteen muistella. Kukaan nuiva ei myöskään ole niin masokisti, että alkaisi kaivelemaan Niinistön, Haaviston ym. graduja vuosikymmenten takaa ja alkaisi käymään suurennuslasin kanssa läpi niiden lähdeviittauksia.

Haavisto ei ole tehnyt gradua lainkaan, koska jätti opintonsa kesken.

Pian kuusikymppinen Pekkahan tituleeraa itseään "professoriksi".

[Risto A.]

JJohannes, sinä et nyt ole minkään jännän äärellä tekemässä mitään löydöksiä. Ikävää jos tuotan pettymyksen.

[IDA]

Ja miksi plagioida nuo kohdat? Ei ole sanottua, että vain nämä kohdat on kopioitu. Nämä kohdat nyt vain ovat sattuneet löytymään helposti. Ei sitä tiedä, mitkä kaikki muut osat gradusta on kopioitu. Etenkin jos kappaleita on otettu graduista, jotka ovat olemassa vain paperinsa. Ei silloin erkkikään lähde vertaamaan niitä Huhtasaaren graduun.

Hofstede ja Bleakwell voivat olla, ja todennäköisesti ovatkin, alkuperäiset lähteet.

[Risto A.]

Pian kuusikymppinen Pekkahan tituleeraa itseään "professoriksi".

Vihreiden maailmassa Pekka voi kutsua itseään professoriksi ja hänellä tulee olla siihen oikeus jos Pekka vain itse kokee olevansa professori.

[DuPont]

Tiedetäänkö, mikä tämän plagiointiväitteen esittäjän tausta on? Mitä puoluetta edustaa?

[vastarannan kiiski]

On se kyllä aika erikoista jos on sivukaupalla copy-paste sanasta sanaan tuosta Henriikka Hoffrenin paperista, jota ei ole edes mainittu lähdeluettelossa lainkaan.

Miksi ei ole mainittu?
Eikös luulisi olevan sitä komiampaa, mitä pitempi lähdeluettelo!

[JJohannes]

Hofstede ja Bleakwell voivat olla, ja todennäköisesti ovatkin, alkuperäiset lähteet.

Eivät ole, tarkistin asian. Alkuperäiset lähteet ovat:

Huhtasaari vs. alkuperäinen
Breakwell vs. Liebkind 1994, 35
Hofstede vs. Sue & Sue 1990, lainaus Björklund 1998: 23
Berry 1989, 211.; Berry 1989, 212. vs. Berry 1980: 13; Berry 1992: 279

Kyse ei siis ole toisen käden lainaamisesta.

[Risto A.]

Tiedetäänkö, mikä tämän plagiointiväitteen esittäjän tausta on? Mitä puoluetta edustaa?

Entinen viskipuolue, nykyinen liberaalipuolue.

Heh, ehkä eniten symppaajia muista puolueista tuolle junioripuolueelle on ollut PS:n parissa. Ei taida olla enää.

[Lahti-Saloranta]

y­väs­ky­län yli­o­pis­to tut­kii väi­tet­tä, jon­ka mu­kaan pe­rus­suo­ma­lais­ten pre­si­dent­tieh­dok­kaan Lau­ra Huh­ta­saa­ren gradu oli­si osin pla­gi­oi­tu.

Lauran gradussahan on selvä viittaus mikä takoittaa että teksti on lainattu. Viittaus saattaa olla väärä. Plagioinnilla tarkoitettanee että tekstiä on lainattu ilman viittausta harhautusmielessä. Tuo kohta Lauran gradussa mistä kohu on nostettu on vain muutaman rivin mittainen. Vastaava teksti lienee useammassakin gradussa.
Minusta jos gradussaan lainaa jonkun muun gradussaan lainaamaa tekstiä niin lähteeeksi tulisi merkitä se mahdollisimman alkuperäinen lähde.

[vastarannan kiiski]

Mahdollinen skenaario

- luonnoksesta on puuttunut viitteitä
- on tullut siksi bumerangina takaisin
- ei ole ollut kunnolla itselle merkittynä mistä on tullut kopioitua mitäkin
- "ääh... läiskin tänne vaan jotkut viitteet, ei niitä kukaan jaksa tarkistaa"

(Eikä tarkistanut)

Tuo nyt ei iso rikos ole, mutta kieltämällä kaiken, Huhtasaari saa pidettyä kiinnostusta yllä pitkän aikaa 😁

[pateulkomaat]

y­väs­ky­län yli­o­pis­to tut­kii väi­tet­tä, jon­ka mu­kaan pe­rus­suo­ma­lais­ten pre­si­dent­tieh­dok­kaan Lau­ra Huh­ta­saa­ren gradu oli­si osin pla­gi­oi­tu.

Lauran gradussahan on selvä viittaus mikä takoittaa että teksti on lainattu. Viittaus saattaa olla väärä. Plagioinnilla tarkoitettanee että tekstiä on lainattu ilman viittausta harhautusmielessä. Tuo kohta Lauran gradussa mistä kohu on nostettu on vain muutaman rivin mittainen. Vastaava teksti lienee useammassakin gradussa.
Minusta jos gradussaan lainaa jonkun muun gradussaan lainaamaa tekstiä niin lähteeeksi tulisi merkitä se mahdollisimman alkuperäinen lähde.

"Minusta jos gradussa.." jne. Sinusta voi tuntua siltä, mutta kun yliopistoilla on tietyt käytännöt ja ohjeet lainaamista varten. Huhtasaari on lainannut suoria kappaleita toisten tekstiä. Hänen olisi pitänyt laittaa "" -merkit lainattuun kohtaan. Ja yleisesti kai toisen gradutekstin lainaamista pidetään kyseenalaisena.

[Ernst]

Tiedetäänkö, mikä tämän plagiointiväitteen esittäjän tausta on? Mitä puoluetta edustaa?

Eila Aarnos on on vasemmistoliittolainen 2015 eduskuntavaaliehdokas. Ei mennyt läpi.
Juhani Aaltola on eläkeläinen. Kirjoitti Aarnoksen kanssa joitakin julkaisuja.

Tässä hänen EU-vaalihaastattelunsa 2014. Ranskassa löytyy, sano...

https://www.youtube.com/watch?v=L99ipwHPKlw

Liittovaltiokin maistuisi Eilalle. "Yllättävää", että "tieteellinen"  kritiikki lähti juuri häneltä.

[JJohannes]

Mahdollinen skenaario

- luonnoksesta on puuttunut viitteitä
- on tullut siksi bumerangina takaisin
- ei ole ollut kunnolla itselle merkittynä mistä on tullut kopioitua mitäkin
- "ääh... läiskin tänne vaan jotkut viitteet, ei niitä kukaan jaksa tarkistaa"

(Eikä tarkistanut)

Kokosin "lainatut" tekstit OpenOfficeen ja pistin fontiksi 12 pisteen Arialin ja riviväliksi 1,5, eli melko yleiset graduasetukset (ja ilmeisesti samat kuin Huhtasaarella). Nyt "lainatuksi" paljastunutta tavaraa on jo yli sivun verran.

Vaikka Huhtasaaren gradu on n. 70 sivua niin kyllä se, että mukaan on "vahingossa" eksynyt vähintään yli sivu muista opinnäytetöistä kopioitua tekstiä on aika tavatonta. Myöskin se, että Huhtasaaren olisi näissä kaikissa kohdissa ollut tarkoitus lisätä viite mutta se "unohtui" on aika epätodennäköistä. Huhtasaari käyttää suoraa sitaattia muissa kohdissa graduaan oikein ja ilmeisesti myös viitteistää sitaatit oikein. Miten juuri näiden parin suomalaisen opinnäytetyön kohdalla olisi sattunut "unohdus" tai Huhtasaari olisi hetkellisesti unohtanut, miten suora sitaatti tehdään?

[Lahti-Saloranta]

"Minusta jos gradussa.." jne. Sinusta voi tuntua siltä, mutta kun yliopistoilla on tietyt käytännöt ja ohjeet lainaamista varten. Huhtasaari on lainannut suoria kappaleita toisten tekstiä. Hänen olisi pitänyt laittaa "" -merkit lainattuun kohtaan. Ja yleisesti kai toisen gradutekstin lainaamista pidetään kyseenalaisena.

Ymmärsitköhän oikein sen mitä tarkoitin tuolla "Minusta jos gradussa.." jne.
Se mitä tarkoitin ei mitenkään liittynyt Huhtasaaren tai kenenkään muun graduun vaan yleisesti opinnäytetyössä esiintyviin lainauksiin. Esimerkki valaiskoon asiaa:
Presidentti Paasikivi sanoi jossain puheessa että " Suurvaltapolitiikassa vallitsee viidakon lait". Ylioppilas Larvanto sitten gradussaa lainaa Paasikiveä:"Suurvaltapolitiikassa vallitsee viidakon lait" ( Paasikiven puhe xx.xx.xxxx). Toinen Ylioppilas sitten omassa gradussaan lainaa ylioppilas Larvannon gradua:"Suurvaltapolitiikassa vallitsee viidakon lait"  ( Paasikiven puhe xx.xx.xxxx). eikä   (Ylioppilas Larvannon gradu sivu x.). Nyt sitten tuo onneton ylioppilas lainasikin arvelluttavasti maisteri Larvannon gradutekstiä vaikka teksti oli alun perin peräisin Paasikiveltä. Minusta maisteri Larvannolla ei ole yksinoikeutta Paasikiven tekstin lainaamiseen vaan jokainen voi lainata sitä ja mainita lähteeksi Paasikiven eikä maisteri Lasvantoa vaikka maisteri Larvanto onkin gradussaan tehnyt aiemmin kyseisen lainauksen.

[Jorma M.]

Jos oikein ymmärsin niin Lauraa syytetään siitä että hän on siteerannut alkuperäisiä lähteitä. Jos joku muu gradun tekijä on aiemmin siteerannut samoja alkuperäisiä lähteitä, niin eihän se ole plagiointia. Aina pitää siteerata alkuperäisiä lähteitä eikä niistä tehtyjä sitaatteja.  Tämä nyt on selvää kaikille paitsi joillekin Laajasalon mediaopinnot suorittaneille toimittajille.

[Vesa Heimo]

Jos oikein ymmärsin niin Lauraa syytetään siitä että hän on siteerannut alkuperäisiä lähteitä.

No et ymmärtänyt. Lue nyt vaikka nuo JJohanneksen selvennykset asiaan tässä ketjussa niin ei tarvitse olla Laajasalon mediaopinnot suorittanut toimittaja./i]

[ämpee]

Jos oikein ymmärsin niin Lauraa syytetään siitä että hän on siteerannut alkuperäisiä lähteitä.

No et ymmärtänyt. Lue nyt vaikka nuo JJohanneksen selvennykset asiaan tässä ketjussa niin ei tarvitse olla Laajasalon mediaopinnot suorittanut toimittaja./i]

Oliko kyse alkuperäisen tekstin käännös, referaatti vai tekstin pohjalta tehdyt päätelmät ??

[vastarannan kiiski]

Jos oikein ymmärsin niin Lauraa syytetään siitä että hän on siteerannut alkuperäisiä lähteitä. Jos joku muu gradun tekijä on aiemmin siteerannut samoja alkuperäisiä lähteitä, niin eihän se ole plagiointia. Aina pitää siteerata alkuperäisiä lähteitä eikä niistä tehtyjä sitaatteja.  Tämä nyt on selvää kaikille paitsi joillekin Laajasalon mediaopinnot suorittaneille toimittajille.

Ei, vaan Huhtasaari on

- kopioinut toisen suomalaisen (Hoffren) gradun tekstiä sanatarkasti.
- ei ole merkinnyt tätä kopioimaansa gradua ollenkaan omaan lähdeluetteloonsa.
- on merkinnyt kopioimansa tekstin lähteeksi väärän (siis eri) ulkomaisen tutkimuksen kuin siinä Hoffrenin alkuperäisessä gradussa oli mainittuna.

Siis kaiken kaikkiaan, päin seiniä.

Mutta tosiaan, rike ei ole suuri, ja ehkä kannattaisi tunnustaa moka.
Jos pystyy tunnustamaan?
Tässäpä onkin poliitikolle testi, pystyykö asiallisesti myöntämään mokanneensa?

[Ajattelija2008]

Kuten joku Iltalehden kommenteissa sanoo, niin pro gradut ovat melkein pelkästään referaatteja. Pitäisikö gradun jokaisessa virkkeessä mainita lähde, josta se on otettu?

Pitäisi, ellei virke edusta omaa ajattelua.

Gradun tekeminen ei ole sitä, että selaillaan artikkeleita ja kirjoja himassa ja copypasteillaan niistä hyvältä kuulostavia juttuja. Gradun tekijän täytyy keskustella tutkimuskirjallisuuden
...

Plagiaatista pitää puhua, jos toisesta tekstistä on kopioitu pitkiä pätkiä ilman, että lähdettä mainitaan.

Kelpaako kolme kokonaista kappaletta, about A4-sivu, "pitkäksi pätkäksi"?

Noin pitkä lainaus tietysti pitäisi olla sitaateissa ja lähdeviitteellä. Ehkä Huhtasaari on kuvitellut, että Hoffren on suoraan lainannut noita ulkomaisia viitteitä ja siksi jättänyt Hoffrenin nimen pois?

Joka tapauksessa gradussa on selvä virhe: kokonaisia kappaleita ei saa lainata ilman sitaatteja ja lähdeviitettä.

[Lahti-Saloranta]

Henriikka Hoffrénin gradu, 2000, sivu 18:

Pitkällä aikavälillä voidaan tarkastella eri akkulturaation vaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa maahanmuuttaja tavoittelee yhdenmukaisuutta valtakulttuurin kanssa, ja oma kulttuuri jää pienempään arvoon. Toista vaihetta leimaa ristiriitaisuus, valtakulttuuriin suhtaudutaan kriittisesti kuten omaankin, jota saattaa seurata valtakulttuurin vastustaminen ja keskittyminen omaan kulttuuriin. Neljättä vaihetta leimaa itsetutkiskelu, jolloin maahanmuuttaja suhteuttaa omaa kulttuuriaan valtakulttuuriin. Viimeisessä vaiheessa hän näkee molempien kulttuurien hyvät ja huonot puolet ja pystyy arvostamaan molempia.^38
38 Sue & Sue 1990, lainaus Björklund 1998:23

Karmela Liebkind on erotellut akkulturaation eri vaiheita yksilön kannalta:
1) Konformisuusvaihe: alistumista. Kaikki enemmistökulttuuriin liittyvä nähdään hyvänä ja omaan kulttuuriin liittyvä pahana.
2) Ristiriitavaiheessa yksilö on tietoinen, että sekä valtayhteisön että hänen omassa kulttuurissaan on hyvät ja huonot puolensa.
3) Uppoutumisvaihe merkitsee vain oman kulttuurin hyväksymistä ja kaiken valtayhteisön kulttuuriin liittyvän torjumista. Uppoutumisvaihe on psyykkisesti rasittava ja usein vastareaktio konformisuusvaiheen valtakulttuurin kokonaisvaltaiselle ihannoinnille.
4) Itsetutkiskeluvaiheessa yksilö alkaa tarkastella kriittisesti myös oman ryhmänsä tiettyjä piirteitä ja ominaisuuksia. Henkilökohtaisen riippumattomuuden tarve kasvaa. Yksilö alkaa huomioida myös valtakulttuuriin liittyviä hyväksyttäviä asioita.

[Syämmistynyt]

Kokoomuksen Jari Vilen kärysi kunnolla gradunsa plagioinnista, jos joku vielä muistaa.  Sijoitettiin lopulta Unkariin suurlähettilääksi.

Suomessa plagiointia (ja tieteellistä vilppiä) on todettu vähän. Plagiointitapauksina julkisuudessa on puhuttu lähinnä vain kahdesta henkilöstä, jotka ovat Carl Öhman ja Jari Vilen. Jari Vilenin tapausta käsiteltiin jonkin verran julkisuudessa, mutta kovin vähän dokumentoitua tietoa on jäljellä. Aiemmin jo kirjoitinkin täällä blogissa, miten Jari Vilenin tapaus kirjautui myös suomalaisen Wikipedian sensurointiyritysten historiaan.

http://plagiointitutkija.blogspot.fi/2009/12/tapaukset-jari-vilen-ja-carl-ohman.html

[Eisernes Kreuz]

Turhaahan tuo Huhtasaaren graduun liittyvä ajojahti on, koska ei hänellä ole mitään mahdollisuuksia haastaa Niinistöä muutenkaan. Ei Sale tällaista apua kaipaa. Ja jos gradussa on huonosti tehtyjä lainauksia, niin kaipa sen voisi Huhtasaari ihan reilusti myöntää. Koko juttu nimittäin unohtuisi nopeasti. Fakta lienee kuitenkin se, että opinnäytetyöt ovat pääsääntöisesti tyhjänpäiväistä näpertelyä, eikä niillä ole edes mitään käytännön merkitystä muille kuin tutkijan uraa suunnitteleville. Toki juhlapuheissa aina saarnataan akateemisista arvoista ja ties mistä korkealentoisista periaatteista, mutta harvapa sitä aidosti tieteellisesti merkittävän gradun kirjoittaa. Enimmäkseen ne ovat jo aikaisemmin esitettyjen ajatusten referointia.

Kertoo kyllä noin muuten aika paljon siitä, kuinka likaista touhua politiikka on. Siis joku vaivautuu asiakseen lueskelemaan ehdokkaiden opinnäytetöitä löytääkseen niistä jotakin epämääräistä, jota voisi sitten käyttää ehdokasta vastaan.

Niinistön konsti on kyllä aika hyvä. Pitää itsellään ainoan jäljellä olevan kappaleen gradustaan. 

[Lalli IsoTalo]

Turhaahan tuo Huhtasaaren graduun liittyvä ajojahti on, koska ei hänellä ole mitään mahdollisuuksia haastaa Niinistöä muutenkaan. Ei Sale tällaista apua kaipaa.

Katse taitaakin olla jossain määrin eduskuntavaaleissa, ja persujen pitämisessä oppositiosssa.