Miksi yksityistäminen on saanut niin huonon maineen Suomessa?

[Dredex]

- - Julkista sektoria pitäisi Suomessa leikata rajusti, mutta kukapa sen tekisi.  Ylisuureksi paisuneen julkisen sektorin pienentäminen on erittäin vaikeata, vaikka sitä jouduttaisiin pyörittämään ulkomaisella lainanotolla, kuten Suomi tekee.  Tällaisen tien päässä odottaa konkurssi - enemmin tai myöhemmin.

Mutta jos yhteiskunta ostaa samat palvelut sitten firmalta, niin eihän se julkinen varojen käyttö kutistunut? Yksityinen kuluttaja voi valita monissa asioissa, ostaako ollenkaan, mutta julkisen puolen täytyy monessa tapauksessa tuottaa tiettyjä palveluita kuitenkin jollain tavalla. Silloin saattaisi olla halvempaa tuottaa itse.

Ja entä jos jokin julkinen palvelu onkin kannattava? Eihän sitä silloin kannata yksityistää. Toisaalta yksityistämisessä monesti yksityistetään juuri tuottavat osat, koska ei-tuottavia ei kukaan halua pyörittää ellei esim. yhteiskunta maksa. Mutta silloin yhteiskunnalla ei olisi kannattavia osia ja lisäksi kustantaisi ei-kannattavat. Eihän yhteiskuntakaan pysy pystyssä, jos se ei ole kokonaisuudeltaan positiivisella puolella. Miten tämä ratkaistaan? Käytännössä yhteiskunnan tulisi elää varojensa mukaan. Jos ei ole varaa, niin sitten ei ole palvelujakaan. No miten kansa tähän regoisi? Sehän pitää mielenosoituksen leikkauksia vastaan.

[Mindy]

Minun mielestäni Suomessa yksityistämisellä on huono maine ansaitusti. Suomessa oli vanhastaan paljon valtionyhtiöitä, mutta ne erosivat merkittävästi entisten sosialistimaiden valtionyhtiöistä. Suomen valtionyhtiöistä monet nimittäin toimivat markkinavetoisesti. Ne eivät olleet valtion omistuksessa ja kontrollissa, vaan osittaisessa valtoin omistuksessa ja markkinatalouden mukaan toimivan johdon kontrollissa. Valtio oli sijoittajan asemassa ja sai kuten mikä tahansa sijoittaja osinkotuloja. Sen sijaan että valtio myi pois omistuksiaan näissä yrityksissä yksityistämisen nimissä, valtion olisi kuulunut pitää omistuksensa.

Suomessa hyvinvointivaltio toimi pitkään siksi, ettei koko valtion budjettia tarvinnut repiä veronmaksajien selkänahasta. Valtion kassa sai osinkotuloja Kemiralta, Ensolta ynnä muilta sekä Suomessa että kansainvälisesti toimivilta suuryrityksiltä. Lisäksi sekä kansan moraali ja yhtenäisyys että julkishallinnon maalaisjärjen käyttö venyttivät pennejä pitkälle. Veroja maksettiin tunnollisesti, koska ne hyödyttivät omaa kansaa. Valtion palveluita ei ylikäytetty, koska omillaan pärjääminen oli ylpeydenaihe ja tukien vastaanotto taas häpeän aiheuttaja. Julkishallinto koetti saada palvelut toimimaan vähillä kustannuksilla ja esim. lasten päivähoidossa käytettiin järkeä. Omassa kotikylässäni ei ollut 1980-luvulla tarhaa, joten tarharakennuksen ylläpitokustannuksia ei ollut. Silti kylän lapset olivat omassa kylässään kunnallisessa päivähoidossa. Kylässä oli useita perhepäivähoitajia ja kahdesti viikossa seurakunta järjesti alle kouluikäisille kerhotoimintaa 2 tuntia kerrallaan. Kerhotilat olivat ala-asteen koulun yhteydessä. Nykyään kylässä on kunnan ylläpitämä tarha, enkä ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että se on ollut askel parempaan ja halvempaan päin.

Yksityistämisboomin alkamisen jälkeen monia palveluita ja valtion toimintoja on ajettu alas, osin syystäkin. Verorasitus ei ole laskenut alasajojen myötä. Valtion omistuksia valtionyhtiöissä oltaisiin voitu käyttää alentamaan verotusta, jos niistä olisi pidetty kiinni.

[siviilitarkkailija]

Tätä kysymystä ja ylipäätään yksityistämisen puolestapuhujia näkee harvoin. Miksi?

Aina kun valtio tyrii tavalla tai toisella, ihmiset vastaavat tähän tapahtumaan vaatimalla lisää valtion valtaa ja rahoitusta. Tällä hetkellä Suomi on kehittyneistä maista varsin sosialistinen...

Mielipiteitä tästä?

Kun valtio tyrii, se voi kävellä luoksesi ja lain mukaan pistää käden taskuusi ja ottaa rahasi ja jatkaa kannattamatonta toimintaa. Kyn tavis tyrii, hän ei voi kävellä luoksesi ja ottaa rahojasi,  lain mukaan jatkaaaseen mielestään kivaa toimintaa. Mutta kun liikepankki tyri, eduskunta ja korporaatiokommunistit siirsivät taas maalitolppia, kävelivät luoksemme, ottivat lain mukaan rahaa että liikepankki saattoi jatkaa mielestään tärkeämpiä töitä.

Onko tällainen maa kapitalistinen? Sosialistinen? Sekopäinen?  Jotta voimme pohtia edes yksityistämisen lähtökohtia, meillä pitäisi olla käsitys missä olemme nyt. Mistä yksityistetään? Mihin suuntaan? Miksi mm "muka oikeistolaisena esiintyvä" puolue siirtyy johtavasti tukemaan verovaroin ja takuita antamalla kaatuvia liikepankkeja? Ja myöhemmin SAKSASSA, KREIKASSA?

Suomessa ei ole oikeistolaisia puolueita jotka vastuullisesti tekisivät oikeistolaista politiikkaa. Tunnen mm korp.komm.kokm nuoria jotka HAAVEILEVAT ULKOMINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖ HOMMISTA!  Mitä #tun oikeistolaista tsi yksityisomistuksen ja yrittämisen tukijoita mokomat on? Tosiasiassa pelkkää vasemmistovetelää sakkia.

Onko tämä kansa kykenevä yksityistämään? Ei. Ihan rehellisesti yksityistämisemme onnistuu kuin DDR:ssä Treuhandin kanssa. Se ei onnistunut saksalaisilta Saksassa.Et saa demaria opetettua istumaan pytylle koska jos oppisi kakkaamaan pyttyyn, niin millä se sitten ilahduttaisi itseään keittiön lattialla?

[Aimo Räkä]

Luonnollisia monopoleja ei pitäisi koskaan yksityistää vaikka olisi x kertaa tehokkaampi kuin yhteisessä omistuksessa. Kaiken muun pääoman voikin sitten yksityistää.

[Laskentanuiva]

Tänään Posti on ilmoittanut lopettavansa kirjeiden jakelun tiistaisin. (En pysty linkittämään mutta jokainen lehti uutisoi asiasta)

Tässä esimerkki luonnollisesta monopolista ( kuten VR) jota pikkuhiljaa pienin lainmuutoksin "yksityistetään".

Pienet- ja suuret logistiikkayhtiöt ovat vesikielellä odottamassa, että "kilpailu" vapautuu ja kas kummaa! Muutaman vuoden päästä isoja taajamia (kaupunkeja) hoitaa yksityiset yritykset ja Valtion omistama Posti ja VR hoitaa sitten veronmaksajien piikkiin harvemmin asutut seudut.

Tähän asti niin VR kuin Posti on olleet velvoitettuja palvelemaan koko Suomea Helsingistä - Utsjoelle asti (joo ei ne raiteet mene sinne mutta ymmärrätte pointin) ja homma on toiminut suhtkoht liiketaloudellisesti edes sinnepäin.

Tulevaisuudessa sitten kermankuorijat hoitavat VR:n osalta lähiliikenteen ja isot kaupungit kuten postinjakelussa myös.

Ja voin taata, ettei hinnat asiakkaan kannalta laske - edes taajamissa koska ROI (return of invest)

Kuka voittaa taas tässäkin yhtälössä?
Vihje: ei ainakaan veronmaksaja eikä asiakas kuten ei myöskään valtio

( eipä uskoisi että kepun ollessa pm- puolue tuo postilain muutos tuli voimaan, koska kepu on pitänyt aluepolitiikasta kiinni mutta nyt puhaltaa uudet liberaalit arvot ja tase töihin a'la perneri ja sipilö)

[Finis Finlandiae]

Luonnollisia monopoleja ei pitäisi koskaan yksityistää vaikka olisi x kertaa tehokkaampi kuin yhteisessä omistuksessa. Kaiken muun pääoman voikin sitten yksityistää.

Pienessä maassa ei kuitenkaan pääsääntöisesti tule yksityistää mitään keskeistä infra(toiminto)a, oli se monopoli tai ei. On eri asia saada kilpailu toimimaan 5 tai 40 miljoonan (keskisen Euroopan tiiviisti asutussa) valtiossa, kuin 5 miljoonan harvasti asutussa, pitkien etäisyyksien tundrareservaatissa, jonne kv markkinatalous ei pikkupennosten takia nokkaansa pistä.

[Totti]

Mielipiteitä tästä?

Valtio voi omistaa kahdella motiivilla: investointimielessä ja palvelumielessä.

Investointiomistus noudattaa samaa logiikka kun yksityinen yritys, eli tarkoitus on tehdä sillä rahaa. Valtion tapauksessa pönkitetään kassaa, jotta verotustarve olisi pienempi.

Palveluinvestointi on poliittinen päätös, missä hyväksytään negatiivinen tuotto sillä verukkeella, että kansalaisille halutaan tarjota yhdenvertaisesti palveluja. Käytännössä investoidaan siis tappiollisesti, jotta kaikki voisivat ottaa osaa palveluista.

Palveluomistuksen yksityistämisen ongelma on, että se on lähes aina luonnostaan tappiollista. Koska se on tappiollista markkinoita ei ole ja siitä tulee monopoli. Tappiollisuus taas perustuu siihen, että veronmaksaja, ei loppuasiakas, kustantaa toiminnan. Ts. maksaja on olemassa kustannuksista viis.

Monopolin voi kuitenkin tehdä voitolliseksi korottamalla hintoja ja koska veronmaksaja ottaa laskun mukisematta, yksityistäjät haluavat juuri päästä käsiin valtion tarjoamiin palveluihin.

Tällaiset monopolit eivät koskaan ole tehokkaita maksajalle koska markkina-alaisuus puuttuu. Jos siis valtion palveluita yksityistetään, hinta aina nousee ja / tai laatu heikkenee. Näin on myös joka kerta käynyt kun ketjussa jo mainittuja luonnollisia valtion monopoleja on yksityistetty.

Tämän takia yksityistämisellä on syystäkin huono maine.

Mutta myös valtion investointiomistusten myyminen on niittänyt huonoa mainetta. Hyvin moni valtion tekemä yrityskauppahan on epäonnistunut koska  omistuksia on myyty rankkaan alihintaan, jonka perusteella ostaja on käärinyt valtavat voitot.

Syy miksi näin usein menee, on se, että yleensä myyntihalu syntyy vasta kun yksityisen sektorin toimija alkaa lobbaamaan poliitikkoja. Joku investointiporukka voi esim. alkaa soittelemaan ministereille, että nyt pitäisi pistää omistukset lihoiksi. Hanketta aletaan sitten ajamaan poliittisesti ja lopulta syntyy myyntipäätös. Alkuasetelma on siis jo sellainen, että valtio tulee tekemään huonot kaupat.

Tällaiset kaupat tietenkin ärsyttävät kansalaisia kun syntyy mielikuva, että kavereille myydään veronmaksajien omaisuutta ilmaiseksi.

[Laskentanuiva]

Jäsen Totin yllä ansiokkaaseen mielipiteeseen lisäystä sen verran, että poliitikkojen on myös pirun paljon helpompaa myydä omaisuutta ja pitää kulisseja pystyssä kuin leikata mistään rahoitusta.

Heti pukkaa yleislakkoa, mielenosoitusta jne. Poliitikot ovat kuitenkin valittu arkadianmäelle kansansuosiolla ja sitä kansansuosiota saa parhaiten omassa vaalipiirissään hommaamalla siltarumpua sen kaikissa eri muodoissaan.

Hetken se lämmittää kuten kusi pakkasella housuissa mutta näillä mennään.
Sitten kun se omaisuus on yksityistetty miltei kokonaan, niin sen ajan(tulevaisuuden) poliitikoilla ei sitten kivaa olekaan..., sitten pitää tehdä niitä "rakennemuutoksia", eikä mitään kosmeettisia leikkaa/ liimaa heikennyksiä.

[Raksa_Mies]

Jäsen Totin yllä ansiokkaaseen mielipiteeseen lisäystä sen verran, että poliitikkojen on myös pirun paljon helpompaa myydä omaisuutta ja pitää kulisseja pystyssä kuin leikata mistään rahoitusta.

Heti pukkaa yleislakkoa, mielenosoitusta jne. Poliitikot ovat kuitenkin valittu arkadianmäelle kansansuosiolla ja sitä kansansuosiota saa parhaiten omassa vaalipiirissään hommaamalla siltarumpua sen kaikissa eri muodoissaan.

Hetken se lämmittää kuten kusi pakkasella housuissa mutta näillä mennään.
Sitten kun se omaisuus on yksityistetty miltei kokonaan, niin sen ajan(tulevaisuuden) poliitikoilla ei sitten kivaa olekaan..., sitten pitää tehdä niitä "rakennemuutoksia", eikä mitään kosmeettisia leikkaa/ liimaa heikennyksiä.

Samaa mieltä pois lukien nuo yleislakot. Ne on todella harvinaisia Suomessa ja hyvä niin. Mutta todellakin ei ole halua ja osaamista leikata oikein yhtään mistään. Julkisen sektorin työpaikkojen määrä on noin tupla Saksaan verrattuna väkiluku huomioiden, mutta halua  potkia hilavitkutin- ja kielitieteiljät suojatyöpaikoistaan ei vain ole. Tarvitsemmeko esimerkiksi onnellisuustutkijaa? Ja ymmärrän kyllä Kotuksen olemassaolon, mutta 80 työntekijää??!?? Kotuksen suurinta antia on kuukauden sana. Esimerkiksi kesäkuun kuukauden sana oli Sormihyrrä 

[orientexpressen]

Tässä esimerkki luonnollisesta monopolista ( kuten VR) jota pikkuhiljaa pienin lainmuutoksin "yksityistetään".

Pienet- ja suuret logistiikkayhtiöt ovat vesikielellä odottamassa, että "kilpailu" vapautuu ja kas kummaa! Muutaman vuoden päästä isoja taajamia (kaupunkeja) hoitaa yksityiset yritykset ja Valtion omistama Posti ja VR hoitaa sitten veronmaksajien piikkiin harvemmin asutut seudut.

Tähän asti niin VR kuin Posti on olleet velvoitettuja palvelemaan koko Suomea Helsingistä - Utsjoelle asti (joo ei ne raiteet mene sinne mutta ymmärrätte pointin) ja homma on toiminut suhtkoht liiketaloudellisesti edes sinnepäin.

Tulevaisuudessa sitten kermankuorijat hoitavat VR:n osalta lähiliikenteen ja isot kaupungit kuten postinjakelussa myös.

VR:llä ei ole yli 20 vuoteen ollut muuta velvoitetta omistajaansa kohtaan kuin tuottaa voittoa. Tämä aina siitä saakka, kun VR yhtiöitettiin vuonna 1995. Se on johtanut aika äärimmäiseen kermankuorintaan, missä VR hankkii voittonsa sieltä mistä helpoimmalla saa ja yksinkertaisesti lopettaa kaiken huonommin tai epävarmemmin kannattavan liikenteen. Aivan saman logiikan mukaan kuin kaikki muutkin monopolit, joilla ei ole muuta velvoitetta kuin voiton tuottaminen.

Junaliikenne ei myöskään ole luonnollinen monopoli toisin kuin raiteiden omistaminen (josta jälkimmäisestä huolehtii Liikennevirasto). Useimpien Euroopan maiden rautateillä on runsaasti eri liikennöitisijöitä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.

[newspeak]

Kuluttajakuvakulmasta hintojen nousu on hyvä syy vastustaa yksityistämistä. Omakohtaisesti sähköfirman yksityistäminen johti nopeasti sähkölaskun kaksinkertaistumiseen. Tällä hetkellä sähkön hinta on kulutukseen nähden melkoinen kilpailutuksesta riippumatta.

[Supernuiva]

VR:llä ei ole yli 20 vuoteen ollut muuta velvoitetta omistajaansa kohtaan kuin tuottaa voittoa. Tämä aina siitä saakka, kun VR yhtiöitettiin vuonna 1995. Se on johtanut aika äärimmäiseen kermankuorintaan, missä VR hankkii voittonsa sieltä mistä helpoimmalla saa ja yksinkertaisesti lopettaa kaiken huonommin tai epävarmemmin kannattavan liikenteen. Aivan saman logiikan mukaan kuin kaikki muutkin monopolit, joilla ei ole muuta velvoitetta kuin voiton tuottaminen.

VR:n lähes kaikki syrjäseutujen liikenne on yhteiskunnan ostamaa liikennettä. Valtio siis käytännössä maksaa liikenteestä VR:n ilmoittaman hinnan. Monet bussiyrittäjät ovat kertoneet julkisuudessa, että linja-autoilla tämä liikenne saataisiin hoidettua paljon halvemmalla.

Muistaakseni joitain vuosia sitten oli joku teollisuuden tms. kuljetustehtävä, joka olisi voitu tehdä rautateillä, mutta yksityisen kuorma-autofirman tarjous kuljetustehtävästä oli monta kertaa halvempi kuin VR:n ilmoittama hinta. Tässä ei ollut kyse aivan vähäisistä määristä, harmi etten enää muista yksityiskohtia. Kuitenkin autoja oli ajossa useita ja ajotehtävä kesti ajallisesti kaiketi useita vuosia. (Olisiko ollut jotain maa-aineksen siirtoja?)

HSL:n alueella lähijunaliikenne on yhteiskunnalle monta kertaa kalliimpaa VR:n suorittamana kuin HSL:n oma metroliikenne.

[Raksa_Mies]

Kuluttajakuvakulmasta hintojen nousu on hyvä syy vastustaa yksityistämistä. Omakohtaisesti sähköfirman yksityistäminen johti nopeasti sähkölaskun kaksinkertaistumiseen. Tällä hetkellä sähkön hinta on kulutukseen nähden melkoinen kilpailutuksesta riippumatta.

Tarkoitat varmaankin sähkönsiirtoa ja sen kaksinkertaistumista? Huomioithan verot sieltä pois? Nykyään verojen osuus on melkoinen.

[SmallFish]

Vastauksena otsikon kysymykseen: varmaankin pääosin siksi, että Suomen ns. kokoomus/keskustalainen "yksityistäminen" ei ole suinkaan tarkoittanut kilpailun avaamista entisille monopolisektoreille vaan sitä, että entisestä monopolifirmasta tehdään "yksityinen" monopolifirma, jolla ei ole kilpailijoita. Koska tällä firmalla ei ole valtion asettamia kohtuullisuusrajoja, käytännössä se tarkoittaa että joku sähkön kaltainen perushyödyke tulee maksamaan kuluttajille joka vuosi enemmän, toisin kuin julkisen sektorin omistamissa yhtiöissä. Toinen hyvä esimerkki on Suomen digilähetysoikeuksien myyminen Digitalle - tästä saatiin aikoinaan jotain muutaman kymmentä miljoonaa euroa (?) ja tähän mennessä maksettavaa on luvanhaltijoille/veronmaksajille tullut jotain puolen miljardin edestä. Tämä näin niin kuin lonkalta ja googlaamatta heitettynä.

Lyhyemmin: yksityistämisellä on Suomessa huono maine, koska Suomessa ei osata yksityistää.

[Kulttuurirealisti]

Lyhyemmin: yksityistämisellä on Suomessa huono maine, koska Suomessa ei osata yksityistää.

Joissakin tapauksissa, joita tulikin esille, yksityistäminen on tehty niin tolkuttomasti, että herää epäilys korruptiosta. Näyttöä ei ole vielä näkynyt, mutta onhan niitä kaiken maailman Cayman-saarten pankkitilejä. Ja hillotolppia EU:ssa jne.

Perusedellytyksenä yksityistämisissä pitäisi olla, että alalle syntyy heti kilpailua. Infraa ei pidä oikeastaan koskaan yksityistää, siitä syntyy juuri yksityisiä monopoleja, joissa hinnat voidaan pitää korkeina.

[Raksa_Mies]

Lyhyemmin: yksityistämisellä on Suomessa huono maine, koska Suomessa ei osata yksityistää.

Joissakin tapauksissa, joita tulikin esille, yksityistäminen on tehty niin tolkuttomasti, että herää epäilys korruptiosta. Näyttöä ei ole vielä näkynyt, mutta onhan niitä kaiken maailman Cayman-saarten pankkitilejä. Ja hillotolppia EU:ssa jne.

Perusedellytyksenä yksityistämisissä pitäisi olla, että alalle syntyy heti kilpailua. Infraa ei pidä oikeastaan koskaan yksityistää, siitä syntyy juuri yksityisiä monopoleja, joissa hinnat voidaan pitää korkeina.

KLun katsoo vaikka suomalaisen arvauskeskuksen sähellystä, on yksityistäminen ehdottoman kannattava juttu. Näin silloinkin vaikka ulkolainen toimija keräisi fyrkat ja jättäisi verot maksamatta. Säästyy rutosti rahaa.

[Golimar]

Senaatti-kiinteistöjen kanssa sotajalalla oleva puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on löytänyt uutta kritisoitavaa kyseisestä valtion liikelaitoksesta, jolta puolustushallinto ostaa tilapalvelunsa.
Ministeri on kiinnittänyt huomiota Senaatin toimitusjohtajan palkkaan, jonka kiinteä osa oli viime vuonna 244 090 euroa ja jonka päälle on maksettu 54 000 euron muuttuva osa eli bonus. Liikelaitoksen toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2012 Jari Sarjo.

–On aivan kohtuuton lähtökohta, että valtion liikelaitoksessa, ei pelkästään Senaatissa, tienataan tällaisia summia. Pidän sitä suorastaan hävyttömänä ja loukkauksena kansanvallalle, että tällaisia palkkioita kehdataan ylipäätään nostaa. Tämä bonusjärjestelmä on suorastaan pöyristyttävä, ministeri Niinistö sanoo Uudelle Suomelle.

Vuositasolla Senaatin toimitusjohtajan saama korvaus on siis lähes 300 000 euroa "bisneksestä, jossa ei ole mitään riskiä", kuten puolustusministeri asian muotoilee. Pätkätöissä oleville maan hallituksen ministereille ei esimerkiksi makseta likimainkaan näin hyvin.

Senaatti-kiinteistöt on ollut viime päivinä enemmänkin Niinistön ärhentelyn kohteena. Hampaankolossa on vuokran määrä, jonka liikelaitos perii. Puolustushallinto maksaa Senaatille vuositasolla 150 miljoonaa euroa vuokria. Armeija on Senaatin suurin asiakas.

Tästä menoerästä Niinistö haluaa eroon irtautumalla Senaatti-kiinteistöistä, minkä seurauksena Puolustusvoimien käyttämät kiinteistöt tulisivat puolustusministeriön alaisuuteen.

Uutta on, että asiaa pohditaan puolustusministeriön sisällä työryhmässä, mutta kuulemma myös muiden ministeriöiden välillä kansliapäällikkötasolla.

–Olemme käynnistäneet hyvässä yhteistyössä sisäministeriön ja oikeusministeriön kanssa selvityksen, jossa muodostettaisiin tällainen turvallisuuskiinteistöt tai mikä se nimi nyt olisi. Siinä olisi puolustushallinnon kiinteistöjen lisäksi ainakin poliisin, rajavartiolaitoksen ja rikosseuraamusviraston ja ehkä tullin kiinteistöt. Nyt käytännössä lapioidaan rahaa valtion budjetista Senaatti-kiinteistöille.

Viime kädessä Niinistö on huolissaan siitä, että rahat ovat pois maanpuolustuskyvystä. Sotilaallisen maanpuolustuksen kuluista 11 prosenttia menee hänen mukaansa kiinteistökuluihin ja "summa on vaarassa jopa kaksinkertaistua vuosikymmenen kuluessa".

–Jos muutosta ei saada aikaan, nykyinen malli jossa vuokrat vain kasvavat johtaa siihen, että meidän maanpuolustuskyky heikentyy.

Senaatti-kiinteistöt-liikelaitos teki viime vuonna noin 621 miljoonan euron liikevaihdon ja 157,5 miljoonan euron tuloksen. Voitosta päätettiin tilinpäätöksen mukaan tulouttaa 135 miljoonaa euroa valtiolle.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250065-300-000-eu-palkkaa-bisneksesta-ilman-riskia-puolustusministeri-jussi-niinisto

[Golimar]

Suomalaiskoulu myydään ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle 11 miljoonalla eurolla: "Saimme aikaan hyvän diilin"
Ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö SBB ostaa koulun Imatralta ja saa muihin kaupungin kouluihin etuosto-oikeuden.

Imatran kaupunki myyvastarakennetun koulukeskuksen kiinteistösijoitusyhtiölle. Koulu valmistui viime vuonna, ja sen rakentaminen maksoi 10,8 miljoonaa euroa. Nyt kaupunki myy koulun samaan hintaan ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Samhällsbyggnadsbolaget i Norden AB:lle (SBB).

– Kyse ei ole pelkästään yhden kiinteistön myynnistä. Imatran kaupungille omistaminen ole itsetarkoitus. Meille tärkeintä on toiminta ja kunnolliset tilat, ei omistaminen, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen.

Imatra vuokraa koulun käyttöönsä 20 vuodeksi. Vuokran suuruutta ei kerrota vielä julkisuuteen.

X

Suomessa vielä harvat julkistilat, kuten koulut ja päiväkodit ovat yksityisomistuksessa. Kuntaliiton mukaan kaksi prosenttia kuntien kiinteistöistä on käytössä leasing-sopimuksella ja viisi prosenttia on vuokrattu ulkopuoliselta taholta.

93 prosenttia kuntien käyttämistä tiloista on kuntien omassa tai kuntakonsernin omistuksessa.

Johtaja Miika Kotaniemi kiinteistöjärjestö Raklista uskoo, että kiinteistösijoitusyhtiöiden omistamat julkirakennukset lisääntyvät tulevaisuudessa. Kotaniemen mukaan markkinoille on tullut malleja, josta hyötyvät sekä kunnat että sijoitusyhtiöt.

Eräs tällainen molempia hyödyttävä malli on Kotaniemen mukaan elinkaarimalli, jossa kunta tilaa rakennuksen, esimerkiksi koulun yksityiseltä toimijalta. Toimija vastaa rakennuksen toteuttamisesta ja ylläpitämisestä jopa kymmenien vuosien ajan. Julkinen puoli maksaa kiinteistöstä säännöllisiä palvelumaksuja.

Imatralle on valmistumassa uusi koulukeskus elinkaarimallilla.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11317084?origin=rss

[Supernuiva]

Kiinteistösijoittajat haluavat tuottoa, joten veronmaksajien on tämä tuotto maksettava.

Uutisessa puhutaan elinkaarimallista, mutta kuinka paljon vuokrat tulevat maksamaan verrattuna siihen, että kaupunki hoitaisi itse kiinteistöä? Tämä on veronmaksajan kannalta olennaisin kysymys.

Toki nyt kunnalla on vajaat 11 miljoonaa vähemmän lainaa, mutta samalla on myös vähemmän lainan vakuutena toimivaa omaisuutta. Olen varmasti vanhanaikainen, mutta tuntuu elämälle vieraalta, että kunnat eivät enää omista julkisia rakennuksia. Pitkällä aikavälillä verorasitus kun on näin toimittaessa suurempi. Toki jos aikoo muuttaa kunnasta pois muutaman vuoden sisällä, niin ehkä sitten tämä myyntihinta on voinut estää kuntaveron nousupaineita muutamaksi vuodeksi, mutta jossain vaiheessa tämä säästö maksetaan takaisin lisämaksujen kera.

[Shemeikka]

Tämä kuulunee yksityistämistä koskevaan ketjuun. Ilman vettä mikään ei elä ja teollisuus ei pyöri.

SUOMEN SININEN KULTA

Maailman väestö kasvaa ja sitä mukaa kasvaa myös vedenkulutus. Viimeisen sadan vuoden aikana vedenkäyttö maailmassa on kuusinkertaistunut ja kasvaa yhä. Suurin veden käyttäjä on teollisuus.

Vettä kuluttaa jokainen ihminen elääkseen tai käyttämiensä tuotteitten valmistamiseen. Suomen asukas kuluttaa joka päivä vettä noin 155 litraa. Toistaiseksi vettä riittää jokaiselle Suomessa, joskin kinaa on herättänyt kastellaanko ruokaa tuottavat pellot vai golfkentät. Molempiin ei kuivina vuosina vettä Suomessa aina riitä.

Suomen lain mukaan maanomistaja ei omista maallaan olevaa vettä vaikka hänellä on oikeus kaivaa maalleen kaivo ja käyttää vettä. Teollinen käyttö omalla maalla vaatii luvan. Perustuslain mukaan vesi kuuluu kaikille, sitä ei voi omistaa.

Vesi on kuitenkin suurta bisnestä huolimatta siitä, että YK vuonna 2010 hyväksyi puhtaan veden ihmisoikeudeksi. Eräitten mielestä vesi on pikemminkin elintarvike ja ihmisoikeus ei tarkoita ilmaista. Maailman sijoittajat ovat havainneet veden tarpeen ja haluavat omistukseensa maailman vesivarat, myös Suomen. Tämä onnistuisi lakia muuttamalla.

Suomella on runsaat ja Unescon tutkimuksen mukaan maailman puhtaimmat vesivarat, jotka kortit oikein pelaamalla voivat 30 vuoden kuluttua olla samanlainen vaurauden ja hyvinvoinnin lähde kuin öljy on nyt Norjalle. Maailma tarvitsee vettä ja meillä on sitä. Suomi voi tulevaisuudessa myydä vettä ulkomaille hyvään hintaan, mikäli pidämme vesivaramme omissa käsissämme.

Suomi on jo antanut malminsa ulkomaisten liikemiesten haltuun pikkurahasta ja vesi on vaarassa mennä samaa tietä. Suomea ei turhaan sanota Pohjolan Kongoksi. Jos pelaamme korttimme väärin, vesi on suomalaisille samanlainen kirous kuin koboltti, timantit ja muut mineraalit Kongolle, rikkaus joka menee ulkomaalaisten taskuihin väestön saadessa vain rippusia kansallisomaisuudestaan.

Viron pääkaupunki Tallinna möi vesiyhtiönsä kansainvälisille sijoittajille ja katui katkerasti veden kuluttajahinnan noustessa roimasti ja yhtiön virolaisten työntekjöitten saadessa potkut. Vedestä saadut rahatkin katosivat osinkoina ulkomaille. Tallinnalta kesti 20 vuotta korjata ulkomaalaisten liikemiesten aiheuttama vahinko, joka olisi vältetty pitämällä Tallinnan vesilaitos virolaisten omistuksessa.

Teoriassa yksityistäminen tuo varallisuutta ja parantaa palveluja mutta käytännössä yksityistäminen tuo varallisuutta vain kapitalisteille, sillä hintoja nostetaan ja huonontaa palveluja, koska palvelujen huonontaminen laskee kuluja ja siis lisää voittoja. Tästä on olemassa surullisenkuuluisa esimerkki, kun Suomen hallitus möi sähkön kantaverkon ulkomaalaisille.

Toivon, mutta en luota, Suomen päättäjien tulevaisuudessa ajavan suomalaisten asiaa ja pitävän suomalaisten sinisen kansallisomaisuuden Suomen omistuksessa, poissa ison rahan käsistä.

Veden tarve tulee vain lisääntymään. Jo 1980-luvulla ennustettiin 2000-luvulla sotia käytävän vesivaroista, kuten on käyty öljystä. Suomen sininen kulta on suomalaisille joko turmion tuova gorillan koura tai hyvinvointia puskeva Kalevalan sampo.

[Golimar]

Tämä taitaa olla seuraava iso ryöstö.

TILAAJILLE
Uutinen
Halpa vesi voi olla pian historiaa Suomessa – rapistuva infra nielee 800 miljoonaa euroa 20 vuodessa, nyt myös suursijoittaja tähyää apajille
Kyösti Jurvelin17.11.202007:02SIJOITTAMINENLAKIKUNNAT
Kuka saa omistaa miljardien eurojen vesiverkkoja? Kevan toimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan Suomessa kysymystä tarkastellaan liian mustavalkoisesti.

Suomessa laaditaan parhaillaan vesihuoltouudistusta ja siihen liittyvää lakiohjelmaa. Vesihuoltolain uudistamisessa otetaan kantaa myös vesilaitosten ja -yhtiöiden omistamiseen.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/23bcb93c-f72e-4b83-a92d-342d7e4fb4cc

TILAAJILLE
Kommentti
Kommentti: Tuleeko kuntien vesilaitoksista seuraava Caruna?
Kyösti Jurvelin17.11.202008:03SIJOITTAMINENKUNNATLAKI
Useat raportit piirtävät vesihuollosta osin surullista kuvaa. Jotain pitäisi eittämättä tehdä.

Useissa kunnissa mietitään nyt, mitä pitäisi tehdä niiden taseissa olevalle omaisuudelle. Tällöin katse kohdistuu myös vesi- ja viemäritoimintaan.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/bf7d76ce-7e6d-4315-8069-d9ef7600808e

[Golimar]

X

Sijoitusyhtiö Ahlström Capital kertoo myyvänsä entisen valtionyhtiön, infrastruktuuri-alan palveluyhtiö Destian ranskalaistaustaiselle niin ikään infra-alalla toimivalle Colas-konsernille.

Kaupan odotetaan tapahtuvan vuoden 2021 loppuun mennessä, mutta se edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Osapuolet ovat päättäneet olla julkistamatta kauppahintaa.

Destia on maanteiden ja rautateiden rakentamisesta ja ylläpidosta tunnettu yhtiö, jonka juuret ovat Tielaitoksessa. Suomen valtio omisti Destian kokonaan vuoteen 2014 asti, jolloin se myytiin Ahlström Capitalille 148 miljoonan euron hintaan.

Colas-konserniin kuuluvan Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa toimivan Colas EMEA:n toimitusjohtaja Francis Grass kertoo tiedotteessa, että osto on mahdollisuus vahvistaa konsernin läsnäoloa Pohjois-Euroopassa.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008218978.html

[ohkurin_narsi]

OK, vastaanpa ihan uudella tavalla kysymykseen.

Yksityistäminen nähdään tässä väärin, eli annetaan jonkinlaiselle julkishomman tekeminen voittoa tuottavalle firmalle.

Se ei ole välttämättä vain noin, minulla on parempi malli.

Yksityistäminen voisi olla että annetaan homma säätiön hallintaan. Säätiön tehtävä olisi tehdä em. palvelu mahdollisimman tehokkaasti, tuottamatta itse voittoa. Säätiön ja julkisostajan välillä olisi SLA (Service Level Agreement noin kotimaisen nimen puutteessa): kuinka, miten ja millä aikataululla palvelu tehdään. Säätiö voi tuottaa itse tai ostaa palvelut.

Säätiön sääntöihin laitetaan että sen päättävä elin muodostuu julkis osto ja tekninen riippumaton konsultointi. Jiukis puolen valta on ainoastaan budjetti, käytäntöön ei saa katsoa.

Mun käsitys on että FinnGrid toimii jo jotenkin tuohon suuntaan. Sama on tehtävissä vaikka koko terveydenhuoltoon, jos tahtoa on. Mitään uutta lainsäädäntöä ei tarvita.

Toki on varmaan liian oikeistoliberaalista.

[Lalli IsoTalo]

OK, vastaanpa ihan uudella tavalla kysymykseen.

Yksityistäminen nähdään tässä väärin, eli annetaan jonkinlaiselle julkishomman tekeminen voittoa tuottavalle firmalle.

Se ei ole välttämättä vain noin, minulla on parempi malli.

Yksityistäminen voisi olla että annetaan homma säätiön hallintaan. Säätiön tehtävä olisi tehdä em. palvelu mahdollisimman tehokkaasti, tuottamatta itse voittoa. Säätiön ja julkisostajan välillä olisi SLA (Service Level Agreement noin kotimaisen nimen puutteessa): kuinka, miten ja millä aikataululla palvelu tehdään. Säätiö voi tuottaa itse tai ostaa palvelut.

Säätiön sääntöihin laitetaan että sen päättävä elin muodostuu julkis osto ja tekninen riippumaton konsultointi. Jiukis puolen valta on ainoastaan budjetti, käytäntöön ei saa katsoa.

Mun käsitys on että FinnGrid toimii jo jotenkin tuohon suuntaan. Sama on tehtävissä vaikka koko terveydenhuoltoon, jos tahtoa on. Mitään uutta lainsäädäntöä ei tarvita.

Toki on varmaan liian oikeistoliberaalista.

Kuka sitä säätiötä hallinnoi? Minulla tuli tässä jostain syystä, en oikein tiedä miksi, mieleen Veikkaus, yleishyödyllinen himmeli, jonka hallinnoijat jakavat monopolin kautta varoja myös hämäriin osoitteisiin, kavereille ja mokutukseen. Siellä missä on monopolilla suojeltu rahavirtalähde, siellä on useita tahoja laittamassa isoja haaveja sen virran alle. Kun politiikan tarkoitus liian monille vedättäjille on pekkarointi (törkeä kotiinpäin vetäminen ja jopa oman lähipiirin suosiminen), niin miten säätiö estäisi tätä monopolin väärinkäyttöä paremmin kuin muut toimintamallit? Kysyn siis ihan vilpittömästi.

"Pekkarointi" -termillä tarkoitetaan kotiinpäinvetämistä, josta näkyvimmäksi esimerkiksi nimettiin Kärkisten silta.[19] Yleensä "pekkaroinnilla" viitataan kansanedustajien ja ministereiden väitettyyn oman vaalipiirin ja kotiseudun suosimiseen esimerkiksi budjettimäärärahojen jakamisessa.

[ohkurin_narsi]

Heh, tuota on tosiaan tullut mietittyä monessa kuppilakeskustelussa...

Hallinto säätiössä perustuu sen perustuskirjaan, missä sanotaan mihin ja miten varoja käytetään.

Toimihenkilöt ja hallitus taas pitää valita puhtaan meritokraattisesti. Ei poliitikkoja - oleellista on että poliitikot ei saa nimittää, vaan säännöissä sanotaan miten ja millä ehdoin em henkilöt valitaan ja vaihdetaan.

Väärinkäytöksiä varten säännöissä voidaan määritellä riippumaton valvova elin, joiden jäsenet taas valitaan politiikasta riippumattomasti. Valtiotason yleishyödyllisessä säätiössä voisi esimerkiksi säätää että tietyt virkamiehet kuuluvat tähän valvovaan elimeen jne.

Mutta ajan tuossa takaa erityisesti sitä, että säätiömuoto mahdollistaa rakentaa täysin uudenmuotoisia hallintorakenteita jo olemassaolevan lainsäädännön puitteissa.

[Radio]

Voisiko joku kertoa esimerkin kansallisomaisuudeksi laskettavan monopoilistisen yhtiön onnistuneesta kaupinnasta ulkomaiselle pääomalle. Valtio sai rahat moolokin kitaansa, lämmitti kuin vesikusi hetken.
Myyty yritys alkoikin tuottaa voittoa, kun sen kuluttajaorjat maksoivat korotettuja riistohintoja ilman vaihtoehtoa.
Huono maine on merkityksetön uusille omistajille. Artisti maksaa. Tai itkee ja maksaa.

[ohkurin_narsi]

Voisiko joku kertoa esimerkin kansallisomaisuudeksi laskettavan monopoilistisen yhtiön onnistuneesta kaupinnasta ulkomaiselle pääomalle. Valtio sai rahat moolokin kitaansa, lämmitti kuin vesikusi hetken.
Myyty yritys alkoikin tuottaa voittoa, kun sen kuluttajaorjat maksoivat korotettuja riistohintoja ilman vaihtoehtoa.
Huono maine on merkityksetön uusille omistajille. Artisti maksaa. Tai itkee ja maksaa.

Tuon esimerkin minäkin haluaisin kuulla, en usko että on. Ahneet poliitikot vauhdissa.

Luonnolliset monopolit, kuten esim sähköverkkoyhtiöt, pitäisi minusta tehdä esittämälläni säätiöpohjalla, ns. non-profit.

Poliittiset monopolit taasen, esim Alko, saa puolestani kaatua.