Miksi yksityistäminen on saanut niin huonon maineen Suomessa?

[Finnish Awakening]

Tätä kysymystä ja ylipäätään yksityistämisen puolestapuhujia näkee harvoin. Miksi?

Aina kun valtio tyrii tavalla tai toisella, ihmiset vastaavat tähän tapahtumaan vaatimalla lisää valtion valtaa ja rahoitusta. Tällä hetkellä Suomi on kehittyneistä maista varsin sosialistinen. Valtio omistaa koulutuksen, terveydenhuollon, väkevän alkoholin myynnin sekä sata ellei tuhat muuta asiaa. Pohjoismaihin sekä varsinkin Suomeen on kehittynyt kulttuuri, jossa ylin auktoriteetti on aina valtio, ja sen kuuluu säännellä kaikkia eri osia elämästä, ja jos valtio sanoo että asia on näin, niin se on näin.

Britannian teollinen vallankumous sekä Saksan Wirtschaftswunder eli "talousihme" tapahtuivat silloin, kun valtio päätti jättää kansan rauhaan. Miksi täälläpäin aina koetaan, että valtio on edistynein ja parhain instituutio, vaikka historia näyttää asian olevan päinvastoin?Suomen sosialisoitu terveydenhuolto on melko huonolaatuista, ja koulutus on valtion päätös laittaa nuorien aivoihin mitä tahansa haluavatkin. Terveydenhuollon huonoa tilaa ja koulutuksen säännöstelyä ei paranna se, että ihmisillä ei myöskään ole varaa ostaa yksityisiä palveluita korkean verotuksen takia.

Tällä tavoin valtio voi käytännössä pakottaa sinut käyttämään omia palveluitaan, ja saada sinut riippuvaiseksi niistä. Usein kuulen valitusta, kuten esimerkiksi "Hitto kun tuet ei taaskaan tullu" joka saa minut hyvin kriittiseksi valtiosta, sillä se on selvästi "orjuuttanut" kansan.

Mielipiteitä tästä?

[JJohannes]

Syy Suomen julkisten palveluiden kurjaan tilaan on juuri "yksityistäminen" ja uuden julkisjohtamisen oppi. Yksityistäminen tarkoittaa Suomessa ja muissa läntisissä teollisuusvaltioissa sitä, että otetaan julkinen verorahoitteinen palvelu ja aletaan tarjota sitä ns. markkinaehtoisesti. Eli palvelua rahoitetaan edelleen verovaroista, mutta sitä joko huononnetaan kustannusten leikkaamiseksi tai siihen käytettyä summaa korotetaan, jotta voidaan maksaa "markkinaehtoisia" voittoja välimiehille. Koko konsepti on läpimätä. Ajatellaanpa vaikka julkista vs. "yksityistä" päiväkotia:

- Julkisessa päiväkodissa käytetään esim. 10 000 euroa per lapsi verovaroja vuodessa lapsen hoitoon. Koko 10 000 euron summa kuluu vuokriin, palkkoihin yms. kuluihin.
- "Yksityisessä" päiväkodissa käytetään edelleen samat 10 000 euroa per lapsi verovaroja vuodessa lapsen hoitoon. Koska "markkinaehtoisuus", näistä ainoastaan 9 000 euroa käytetään vuokriin, palkkoihin yms. joka näkyy huonompana palveluna ja 1 000 euroa verovaroja menee voittoina "yksityisen" päiväkodin omistajalle. Koska pitäähän yrittäjän saada kapitalismissa voittoa!

Periaatteessa ajattelu menee toki tietysti niin, että vaikka "yksityinen" palveluntarjoaja ottaakin välistä omat voittonsa, esimerkiksi sen 1 000 euroa, markkinaehtoisuus tehostaa palvelua niin paljon, että päiväkotihoitoon tarvitsee pistää enää vaikkapa 8 000 euroa per lapsi, jolloin verovaroja tarvitsee käyttää ainoastaan 9 000 euroa. Kuitenkin käytännössä näin tapahtuu erittäin harvoin, sillä "yksityistäminen" luo luonnollisia monopoleja ja yksityistämisjärjestelmä takaa, että voitto on taattu. Tavallisestihan markkinataloudessa jotain palvelua tarjoavan yrityksen voitto riippuu täysin palvelun kysynnästä. Oikeasti yksityinen lääkäriasema voi jonakin vuonna tehdä miljoonan persnettoa, seuraavana miljoonan voittoa. "Yksityinen" lääkäriasema, joka pelaa palvelusetelien ja KELA-korvausten piirissä tekee aina miljoonan voittoa, koska niin on sovittu. Mitään riskejä ei "yksityisellä" yrittäjällä käytännössä ole.

Uuden julkisjohtamisen oppi taas huonontaa julkisia palveluita sillä tavalla, että ne laitetaan kilpailemaan keskenään vahingollisella tavalla ja niille luodaan fiktiivisiä velvoitteita. Hyvänä esimerkkinä on Senaatti-kiinteistöt, joka on ottanut haltuunsa esim. yliopistojen, ministeriöiden, virastojen yms. tilat. Senaatti-kiinteistöt on "lakifiktiota", eli näennäinen firma, jonka omistaa valtio mutta jolle valtio jatkuvasti maksaa rahaa kiinteistöjen vuokrina. Tämä on suurinpiirtein sama kuin joku vuokraisi itselleen itse omistamansa asunnon ja joka kuukausi maksaisi omalta tililtä omalle tililleen vuokraa vaikkapa 1000 euroa, maksaen tietysti välissä arvonlisäverot ja mahdollisesti vielä palkkaisi kirjanpitäjän pyörittämään koko ruljanssia.

[Ari-Lee]

JJohannes laittoikin jo asian pihviksi.

Otetaan esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt ja aletaan tarkastelemaan. Valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilojaan valtion käyttöön. Maksaja on veronmaksaja. Voitot käärii Senaatti-kiinteistöt, mikä on veronmaksajan ylläpitämä.

Sitten Senaatti-kiinteistöt myyvät myös:
http://www.senaatti.fi/myynnissa

Opportunisti ostaa ja vuokraa rakennuksen valtiolle tai kunnalle. Veronmaksaja maksaa. Vuokra nousee eikä veronmaksaja pääse edes rykäisemään väliin.

[hattiwatti]

Kannattaa lukea tämä kirja jossa perusteet:

http://www.adlibris.com/fi/kirja/kansallisomaisuuden-ryosto-9789510361399

Parinkymmenen vuoden aikana eriväriset hallituskokoonpanot ovat myyneet kymmenien miljardien edestä maata, metsää, kiinteistöjä ja yrityksiä - kaikkien suomalaisten verorahoilla kerättyä yhteistä varallisuutta - alennuksella yksityiselle pääomalle. Kansallisomaisuuden halpamyynti on tehty ilman poliittista keskustelua, vaivautumatta kysymään mitään äänestäjiltä. Jos yhteistä omaisuutta ei olisi myyty yhteiskunnan osakesalkun arvo ja osinkotuotto olisivat vuonna 2007 olleet jo kaksinkertaisia. Mediassa visusti vaietun tutkimuksen mukaan valtionyhtiöiden yksityistyminen ja myynti ovat aiheuttaneet veronmaksajille noin viidentoista miljardin euron tappion. Taloustoimittaja Seppo Konttinen tekee tuoreessa pamfletissaan Kansallisomaisuuden ryöstö tilinpäätöksen harjoitetusta politiikasta: "Jos äänestäjät olisivat aikoinaan saaneet äänestää valtionyhtiöiden kohtalosta, olisi sijoituksia tehty suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Fortum olisi yhä kansan omaisuutta eikä Ensoakaan olisi myyty ruotsalaisille. Sähkö olisi edullista ja työpaikat olisivat säilyneet Kemijärvellä. Maan eliitin takinkääntö valtion omistajapolitiikassa on vääjäämättä tullut veronmaksajille kalliiksi."

Kirjassa käsitellään muiden tapausten ohella Fortumia; tästä aiheesta on kirjoittanut hyvin myös Pauli Vahtera:

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/02/13/veronmaksajien-rahoja-menetetty-fortumissa-15-miljardia-euroa/

[hattiwatti]

^Olen muuten itsekin ollut 3 vuotta sitten Kemijärven sellutehtaalla ihmettelemässä asiaa erään kansanliikkeen järjestäneen AY-hepun kanssa, tarkoituksena tehdä jotain journalismia aiheesta persuille jos olisivat olleet kiinnostuneita (eivät, ei sopinut Putkos-linjaan joka keskittyy vihreisiin joka ei ole todellinen syy alasajo-trendille). Aika rajattoman suuri kompleksi, jossa porot vaeltelivat vapaana pihalla kun oli suljettu pois voittoa tuottavana . Syynä tiettävästi iso rakennemuutos, että ennen kuin oli parikymmentä sellufirmaa, määrä kutistui vähitellen kolmeen jotka ostivat kaikki muut. Nämä sitten sopivat keskenään, että jokainen lakkauttaa yhden tehtaan jolloin kapasiteettiä siivotaan pois Suomen markkinoilta ja kaikki Putkoset ja vastaavat saadaan sitten kirkumaan erikoisetuuksia tälle teollisuudenalalle lisää, eli toisin sanoen valtion kiristäminen. Stora Enso lopetti voittoa tuottavan ja paikallisesti valtavasti työllistävän Kemijärven tehtaan sitten omana osionaan, jonka seurauksena osakekurssit nousivatkin. Paikalliset järjestivät jopa jonkun sortin kansanliikkeen, jotta valtio pakkolunastaisi itselleen hyvän tuottoisan bisneksin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemij%C3%A4rven_massaliike
http://www.kemijarvenmassa.fi/massaliike/

Oli sinne korvaavaakin toimintaa saatu silloin; Jyri Häkämiehen kaverin liimapalkkitehdas johonkin rakennukseen joka sai miljoonia julkista tukea ja onnistui tuottamaan yhden (1) liimapalkin ennen alasajoaan. Nyt siellä on kai taas jotain pientä toimintaa.

Julkinen firma ei näin toimisi. Kemijärven massiivinen sellukompleksi oli Kekkosen suurimpia aikaansaannoksia jolle Lapin teollistaminen ihan maamme omin ylijäämävaroin oli sydämenasia. Kun kuljeskeli ja katseli massiivista hylättyä tehdaskompleksia jossa porolaumat vaeltelivat vapaana minustakin tuli kertaheitolla Kekkoslainen kun tajusi mitä kaikkea niinä köyhempinä aikoina aidosti saatiin aikaan - ja miten se sitten uusliberalismin hengessä myytin alihintaan Storaensolle joka sitten teki näin. Menneet vuosikymmenet itsenäisyyden ajalta mielletään ankeiksi ja köyhiksi, mutta silloin kuitenkin nimenomaan rakennettiin tälläisiä isoja projekteja samanaikaisesti pitäen valtiota velatomana. Nyt uusliberaalin EU-Suomen elintaso on osittain tullut kaiken menneiden saavutusten dumppaamisessa alehintaan vain taloustiedeidologisista syistä, ja samaan aikaan velkaa lisää koko ajan. Tämä se siinä yksityistämisessä mättää.

[Onkko]

Julkinen firma ei näin toimisi. Kemijärven massiivinen sellukompleksi oli Kekkosen suurimpia aikaansaannoksia jolle Lapin teollistaminen ihan maamme omin ylijäämävaroin oli sydämenasia.

Oli muitakin vaikuttajia "Tehdas leimautui myös maalaisliiton mallitehtaaksi, koska sen alkuvaiheen rahoitusta vietiin eteenpäin maalaisliiton vähemmistöhallituksissa ja sen äänekkäin kannattaja eduskunnassa oli Kemijärveltä kotoisin oleva kansanedustaja Olavi Lahtela. Hän oikeastaan jatkoi siitä mitä isänsä M.O. Lahtela oli tehnyt eduskunnassa aiemmin. Lahtelat tekivät vahdinvaihdon 1958 eduskuntavaaleissa. "

Jotakin hyvää suku saanut aikaiseksi.

[tyhmyri]

Suomessa ja monissa muissa maissa valtio on perinteisesti hoitanut suuren osan luonnollisista monopoleista. Nyt kun Suomessa ja erityisesti EU-alueella on innostuttu yksityistämään, niin sijoittajat ovat kiinnostuneita ensisijaisesti noista luonnollisista monopoleista. Luonnollinen monopoli on vähän kuin saisi verotusoikeuden (aikoinaan kuninkaat muuten vuokrasivat verotusoikeuden yksityisille toimijoille, mikä johti siihen, että verot olivat todella mielivaltaisia -- olikin suuri innovaatio kun verottaja siirrettiin suoraan valtion haltuun).

Hyvä esimerkki on Caruna. Julkisessa omistuksessa ollut sähköverkko on vähitellen siirretty veroparatiisiyhtiöiden omistukseen ja samalla "viranomaisvalvonta" ainoastaan takaa sen, että voitot ovat riittäviä (ilmeisesti sitä tasoa mitä kauppaa tehtäessä sovittiin). Talousmielessä luonnollisten monopolien myyminen on aina typerää. Kyseessä on sama keino, jolla entisissä komukkamaissa tehtiin oligarkeista satumaisen rikkaita, poliittiset päättäjät möivät valtion omaisuuden (erityisesti luonnolliset monopolit tai luonnonvarat) pilkkahintaan omille kavereilleen.

Suomessa esimerkiksi ministeri Bernerin esittämä tieverkon yhtiöittäminen ja meneillään oleva sote-uudistus sisältävät aivan samoja perusteluja ja toimintamalleja kuin vanhojen komukkamaiden omaisuuden uusjako.

Ennen kuin joku vetoaa USA:n esimerkkiin, niin kannattaisi tarkemmin katsoa sitä jenkkimallia. Jenkkilässä on todella tiukka antitrustilainsäädäntö ja valtiovalta säätelee monia elinkeinoelämän alueita paljon tiukemmin kuin yksikään EU-maa. Lisäksi USA:n säätely on häpeämättömän poliittista, kun valta vaihtuu, niin säädösten tulkinta muuttuu radikaalilla tavalla.

[Raksa_Mies]

JJohannes laittoikin jo asian pihviksi.

Otetaan esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt ja aletaan tarkastelemaan. Valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilojaan valtion käyttöön. Maksaja on veronmaksaja. Voitot käärii Senaatti-kiinteistöt, mikä on veronmaksajan ylläpitämä.

Sitten Senaatti-kiinteistöt myyvät myös:
http://www.senaatti.fi/myynnissa

Opportunisti ostaa ja vuokraa rakennuksen valtiolle tai kunnalle. Veronmaksaja maksaa. Vuokra nousee eikä veronmaksaja pääse edes rykäisemään väliin.

En nyt oikein ymmärrä tätä vollotusta senaatti-kiinteistöstä. Miten Ari Lee tämä pitäisi hoitaa?

[Parsifal]

Yksityistämisellä lienee huono maine sen vuoksi, miten luokattoman kehnolla ja vastuuttomalla tavalla yksityistämiset on tavattu Suomessa toteuttaa --   siihen liittyvästä poliittisesta hyvä veli -kähminnästä puhumattakaan. Tällaisen perseilyn jos minkä suomalaiset hallitsevat puoluekannasta riippumatta.

Olen täysin vapaan markkinatalouden kannattaja ja ymmärrän yksityisen sektorin olevan kaiken talouden perusta, mutta silti säilyttäisin tietyt peruspalvelut valtion hallussa.

[Vredesbyrd]

Koska yksityistäminen on ollut valheellista asiakasläänitysten antamista suurille toimijoille, ei mitään vapaata kilpailua, jossa ruohonjuuritasolta asti voisivat kansalaiset itse järjestää tahtomiaan palveluita ilman ylempää tulevaa simputtamista.

[takalaiton]

Valtio yksityistää...

Caruna korotti sähkönsiirron hintoja tämä vuoden alussa kymmenillä prosenteilla. Asiakkaiden on mahdotonta väistää korotuksia, koska yhtiöllä on alueillaan jakelumonopoli. Nykyisillä säännöillä Energiavirasto arvioi korotuksia vasta vuonna 2020.

A-Katsastus myytiin eteenpäin kolmen vuoden kuluttua huomattavasti korkeammalla hinnalla. Avaaminen kilpailulle on parantanut palvelua, mutta toisaalta katsastusten hinnat ovat kohonneet paljon nopeammin kuin muu hintataso. Hinnat lähes kaksinkertaistuivat vuosina 2002–2008.

Destian myynti ei ole aiheuttanut suurempaa keskustelua. Viime vuoden tammi–syyskuussa Destian liikevaihto oli kasvussa, mutta kannattavuus oli heikompi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2014.

Digitalla oli lähetysten monopoli, ja asiakkaiden mielestä Digita peri lähettämisestä liian kovaa hintaa. Digitan liikevoittoprosentti on ollut koko 2000-luvun erittäin korkea. Tätä nykyä yhtiön omistaa australialainen varainhoitaja First State Investments. Digita on maksanut kannattavuuteensa nähden Suomeen vain vähän veroja.

Yara pääsi Kemira Growhow'n avulla seoslannoitteissa monopoliasemaan. Kaupan jälkeen Yara korotti tuntuvasti lannoitteiden hintoja, mikä herätti voimakasta arvostelua Suomessa. Kauppaan kuuluivat myös kaivosoikeudet Soklissa, jonne Yara on suunnitellut fosfaattikaivosta. Alhaiset maailmanmarkkinahinnat kuitenkin panivat suunnitelmat jäihin viime syksynä.

MONOPOLIYRITYSTEN myynti saa tuomion niin Kuismalta kuin rahoituksen alan Aalto-professorilta Matti Keloharjulta.

"Se hakee typeryydessään vertaistaan", Kuisma sanoo Caruna-kaupasta.

http://www.hs.fi/talous/a1455171645836

Yksityistäminen voi kannattaa, jos alalle syntyy aitoa kilpailua ja yksityinen taho pystyy tehostamaan toimintaa julkiseen nähden esim. paremmilla prosesseilla ja organisaatiolla. Yksityistäminen ei ehdottomasti kannata, jos ala on luonnollinen monopoli tai sinne syntyy oligopoli. Valtion track record viime aikojen suuremmissa yksityistämisissä ei ole erityisen hyvä, enemmän tai vähemmän kaikki ovat tuottaneet huonoja tuloksia. Caruna ja Digita ovat karmeita esimerkkejä.

[yrmio]

Siksi koska Suomi Oy on yksityistänyt juuri ne alat ja insituutiot jossa ei ole eikä tule kilpailua ja pitänyt tiukasti kiinni niistä joissa yksityistämien voisi toimia (apteekit, alko, uhkapelit, raideliikenne jne). Eli rehellisesti ja suoraan sanottuna päin vittua meni tämäkin.

Suurin hyöty yksityistämisestä tulee tietenkin siitä että pitässä juoksussa työehdot harmonisoituvat yksityisen puolen vastaavien kanssa. Julkisen sektorin hommissa etenkin ns. paskahommissa edut ovat huomattavan paljon paremmat kuin yksityisellä puolella.

Ei varmaankaan kovin moni yksityisen puolen puistotyöntekijä tai siivoaja saa lounareita, kulttuuriseteleitä, liikuntaseteleitä ja 7 viikon lomia/lomarahoja.

Ja yksityisellä puolella ketään ei pidetä töissä pelkästä pitämisen ilosta, jos et ole tuottava työntekijä niin kenkää. Näin organisaatio ja hallinto pysyvät järkevällä tasolla.

[yrmio]

Jos ois pari miljardia ylimmääräistä kassassa niin en tiedä kuinka hullu idea olisi alkaa rakentamaan vaihtoehtoista sähköverkkoa taajamiin. Pääkeskukseen vaan katkaisija josta valitaan kummasta verkosta syöttö otetaan kiinteistöön. Samalla vois vetää valokaapelit nettiä varten.

Saattaisi saada kohtalaisen hyvä tuoton pääomalle aika nopealla aikatalululla. 

[sivullinen.]

Jos ois pari miljardia ylimmääräistä kassassa niin en tiedä kuinka hullu idea olisi alkaa rakentamaan vaihtoehtoista sähköverkkoa taajamiin. Pääkeskukseen vaan katkaisija josta valitaan kummasta verkosta syöttö otetaan kiinteistöön. Samalla vois vetää valokaapelit nettiä varten.

Tällainen idea olisi oikeaa yksityistämistä ja kannattamisen arvoinen. Englannissa -- ainakin suurkaupunkien alueilla -- on vähän tämän suuntainen järjestelmä. Siellä on sähköverkkoyhtiöiden tolppia tien varsilla, ja jos haluaa vaihtaa sähköverkkoyhtiötänsä, tullaan lähimmästä tolpasta vetämään johdonpätkä oman talon nurkalle. Se on helppoa ja toimivaa. Sadan metrin sähköjohdon maksaminen ja asennuksesta koituvat kulut eivät ole merkittävän suuria -- jos ei sitten halua kerran vuodessa vaihtaa verkkoyhtiötä --. Yksi ongelma siitä kuitenkin syntyy: Sähköjohtoja ja tolppia on enemmän kuin sosialistissa maissa, missä kilpailua ei ole eikä vaihtoehtoisille tolpille ole tarvetta. Markkinatalous tuo halvat hinnat ja hyvän palvelun, mutta tuo se myös sosialismissa tarpeetonta ylijäämää. Sosialistien mielestä on kai hullua ja turhuutta sekin, miksi suurissa kauppakeskuksissakin on sekä Prisma että Citymarket -- ja joskus vielä Lidlkin --; niissähän on käytännössä lähes samat tavarat hyllyillä ja hinnatkaan eivät eroa muutamaa euroa enempää. Tarkemmin ajateltuna, onkin ihme, miten sosialistisessa Suomessa voi niin olla. Mutta syynä ei olekaan markkinatalous ja kilpailun halu, vaan se, että Prisma ja Citymarket kuuluivat perinteisesti eri poliittisiin leireihin: Aikoinaan oli työläisten kauppa Elanto, osuusperiaattella toimiva S-Ryhmä ja yrittäjävetoinen K-ryhmä, ja ihmiset kävivät kaupoissa ideologisin perustein.

Englannin ja Suomen ero on tietenkin asutusrakenteen erilaisuus. Englannissa asutaan tiiviisti kaupungeissa, mutta silti jokaisella on oma talonsa eli jonkinlainen rivitalon pätkä. Suomessa tällaista tiivistä pientaloasutusta ei ole. Espoossa, joka voisi olla lähin vaihtoehto, on yksityistaloja, mutta kaikilla on pihaa ja asuntotiiviys on paljon pienempi. Suurin osa Suomesta on maaseutua. Siellä eri sähköverkkoyhtiöiden johtoja ei voida vetää suoraan jokaiseen maataloon. Siellä pitäisi ottaa käyttöön vanha tapa, jossa kartano omista itse sähkökaapelinsa lähimmälle keskusalueelle asti. Silloin tällä matkalla olisi kyllä "sähköverkkoyhtiöllä" monopoli, mutta se "sähköverkkoyhtiö" olisi talon omistaja itse. Samalla tavalla voitaisiin toimia myös kaupunkien kerrostaloissa -- tai niissähän taitaa pääosin olla jo nykyään puoliksi englantilainen käytäntö, ja aito markkinatalouteen perustuva kilpailutus olisi mahdollista ja jopa olemassa --. Suomeen ei voida suoraan matkia mistään muusta maasta toimivaa markkitalouteen perustuvaa järjestelmää maamme erilaisuudesta johtuen. Meidän on siinäkin suhteessa otettava vain mallia muista ja hiottava itse yksityiskohdat vastaamaan omia erikoisuuksiamme -- ja toivottava näin syntyvän toimivan järjestelmän --.

Sähköverkkoyhtiöiden markkinatalouteen vieminen olisi nyt jokatapauksessa Carunan korruptiotapausten johdosta tärkein ja merkittävin asia yksityistämisen alueella.

[Punaniska]

Vastustan yksityistämishankkeita korruption takia. Joitain jo tehtyjä yksityistämisiä pitäisi uudelleentutkia rehellisen lainvalvontakoneiston* toimesta.

_{*heh heh}

[Kapseli]

Koska yksityistäminen kuulostaa tavan pulliaisen korvissa siltä, että 1) valtio antaa oman säädellyn monopolinsa yhden yksityisen sijoittajatahon käsiin, 2) varmistaa, ettei monopoli vahingossakaan pääse särkymään ja 3) ulkomainen sijoittaja pitää huolen, että jokaisen köyhän kukkaro tulee ompeleita myöden putsatuksi.

[Machine Head]

Yksityistäminen on aina hyvä asia, pois lukien veronmaksajien rahoilla bisnestä tekevät ja pörssiyhtiöt.

[Alkuasukas]

Yksityistäminen on väärä sana/tapa. Avoin markkina olisi parempi. Ha mitä (esim) katsastuksiin tulee, mikäs on tilanne nyt?

[Raksa_Mies]

Jos ois pari miljardia ylimmääräistä kassassa niin en tiedä kuinka hullu idea olisi alkaa rakentamaan vaihtoehtoista sähköverkkoa taajamiin. Pääkeskukseen vaan katkaisija josta valitaan kummasta verkosta syöttö otetaan kiinteistöön. Samalla vois vetää valokaapelit nettiä varten.

Saattaisi saada kohtalaisen hyvä tuoton pääomalle aika nopealla aikatalululla.

Minä tiedän... olisi erittäin hullu idea.

[Skeptikko]

Yksityistäminen voi kannattaa, jos alalle syntyy aitoa kilpailua ja yksityinen taho pystyy tehostamaan toimintaa julkiseen nähden esim. paremmilla prosesseilla ja organisaatiolla. Yksityistäminen ei ehdottomasti kannata, jos ala on luonnollinen monopoli tai sinne syntyy oligopoli. Valtion track record viime aikojen suuremmissa yksityistämisissä ei ole erityisen hyvä, enemmän tai vähemmän kaikki ovat tuottaneet huonoja tuloksia. Caruna ja Digita ovat karmeita esimerkkejä.

Carunasta tulikin mieleeni tämä:

Jätelakiuudistus kuohuttaa: "Onko hallitus tekemässä tässä uudet "carunat"?"
http://www.talouselama.fi/uutiset/jatelakiuudistus-kuohuttaa-onko-hallitus-tekemassa-tassa-uudet-carunat-6628718

Jätelaitosyhdistys JLY:n mukaan jätelakiuudistus lisäisi kuntalaisten maksuja ja heikentäisi pienyrittäjien asemaa, mikäli se toteutuu valmisteltavana olevassa muodossa.

"Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa", toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä tiedotteessa.

[jmk]

Aina kun valtio tyrii tavalla tai toisella, ihmiset vastaavat tähän tapahtumaan vaatimalla lisää valtion valtaa ja rahoitusta.

Näin on, koska Suomi on ilmapiiriltään umpivasemmistolainen maa. Kansa on kerta kaikkiaan indoktrinoitu aina hakemaan syytä yksityisestä sektorista ja pelastusta julkisesta, ei koskaan päinvastoin.

Miten se indoktrinointi on tehty? No, sopii katsoa kuka käyttää valtaa koulutuksessa ja tiedonvälityksessä. "Viestinnällä vallankumoukseen".

Kun vallalla on yksityissektorin vastainen narratiivi, siinä kiertävät yhä uudestaan samat vakioselitykset, jotka ovat joskus jopa surkuhupaisen naiiveja. Ne voivat silti hyvin, koska niillä on puolellaan tsuurnalismin hegemonia. Kuka tahansa puolivillainen poliitikko voi milloin tahansa heittää vaikkapa selityksen, että yksityisellä sektorilla asiat tulevat automaattisesti kalliimmiksi, koska siellä pääomalla on hinta, omistaja haluaa (ai gamala) "voittoa", joka on jo tässä narratiivissa jo sanana kauhistus. Julkiselle sektorille sama pääoma on jotenkin mystisesti ilmaista. Tämä menee läpi kuin väärä raha, koska se sopii vallitsevaan narratiiviin.

[Supernuiva]

Yleisimmin julkiseen puoleen liitetään kaiketi mielikuvissa seuraavat ajatukset: tehottomuus, byrokratia, innovaatioiden puute, resurssien tehoton käyttö, budjettivastuun puuttuessa jopa tuhlailu, vastuuttomuus päätöksien taloudellisista seurauksista, tyhjänpäiväisen henkilökunnan suuri määrä, suuret hallintokulut, vanhoillisuus tai jatkuva kallis uudistaminen vain uudistamisen vuoksi ilman siitä saatavia hyötyjä...

Vastaako todellisuus aina mielikuvia on toinen kysymys, monissa tapauksissa se kuitenkin varmasti vastaa ainakin joidenkin osa-alueiden osalta. Joku on myös aina "isäntä" myös julkisessa laitoksessa, työpaikkakiusaamisen osalta kuulee surullisia tarinoita myös julkiselta sektorilta, jossa ei pitäisi olla yhtään ilkeää työntekijää riistävää "patruunaa". Toki Suomessa on edelleen monia työpaikkoja, joiden "patruuna" on jopa hänen lähimpien sukulaistensa mukaan kohtelee työvoimaa riistävällä tavalla. Ei ole kauaa, kun kuulin tapauksesta joka muistutti paremminkin 1700-luvun meininkiä.

On hyvä kysymys miksi koululaitosta ei ole ajateltu yksityistettäväksi. Itse näkisin yksityistämisen toimivan parhaiten esimerkiksi yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ylä- sekä alakouluissa. (Yksityisiä päiväkoteja on jo olemassa. Toki myös joitain yksityisiä yliopistoja, mutta yhtään valtion haltuun aikoinaan sosialisoitua yliopistoa/korkeakoulua ei ole kaiketi palautettu yksityisomistukseen?)

Ennen kuin kukaan pitää minua vastuuttomana uusliberaalina, haluan todeta likettäneeni ylempänä olevia viestejä, joissa on kritisoitu yksityistämiseen liittyviä paikoin suuriakin epäkohtia. Olen näiden viestien kanssa täysin samaa mieltä siitä, ettei yksityistäminen ole automaattinen väylä onneen. Pahimmillaan firmat menevät lyhytjänteisille uusliberaaleille, joita ei kiinnosta toiminnan jatkuvuus. Monille on tärkeää vain kerätä lyhyehkössä ajassa mahdollisimman suuri summa rahaa, minkä jälkeen tyhjäksi imetyn "paskan" voi myydä jollekulle uudelle omistajalle.

Jotkut firmat on myös myyty täydellisen puoli-ilmaiseksi, selkeästi Suomessa ei ole osattu yksityistämistä - tai sitten näin on toimittu ideologisista syistä, koska ostajat eivät ole olleet valmiita maksamaan enempää, mutta julkisen vallan on ollut pakko luopua toiminnasta päätetyn ideologian vuoksi hinnalla millä hyvänsä.

[Hornsmith]

Carunasta tulikin mieleeni tämä:

Jätelakiuudistus kuohuttaa: "Onko hallitus tekemässä tässä uudet "carunat"?"
http://www.talouselama.fi/uutiset/jatelakiuudistus-kuohuttaa-onko-hallitus-tekemassa-tassa-uudet-carunat-6628718

Jätelaitosyhdistys JLY:n mukaan jätelakiuudistus lisäisi kuntalaisten maksuja ja heikentäisi pienyrittäjien asemaa, mikäli se toteutuu valmisteltavana olevassa muodossa.

"Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa", toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä tiedotteessa.

Tässä lähikunnassa mentiin mukaan tämänkaltaiseen kokeiluun pilottihengessä. Reilun vuoden kokeilun jälkeen tästä rimpuillaan irti epätoivon vimmalla. Hinnat nousivat rajusti ja varsinkin matkailusesongin aikaan palvelu on täysin ala-arvoista.

[ApinA]

Aina kun valtio tyrii tavalla tai toisella, ihmiset vastaavat tähän tapahtumaan vaatimalla lisää valtion valtaa ja rahoitusta.

Näin on, koska Suomi on ilmapiiriltään umpivasemmistolainen maa. Kansa on kerta kaikkiaan indoktrinoitu aina hakemaan syytä yksityisestä sektorista ja pelastusta julkisesta, ei koskaan päinvastoin.

Miten se indoktrinointi on tehty? No, sopii katsoa kuka käyttää valtaa koulutuksessa ja tiedonvälityksessä. "Viestinnällä vallankumoukseen".

Kyllähän toinen vähintään yhtä tärkeä seikka on oikeistolaisten (niiden harvojen) ulosanti. Heidän rikkinäinen levy pyörii kahden asian ympärillä. Työntekijät ovat laiskoja ja työttömien pitäisi poimia marjoja.

Kuka oikeasti viitsii edes kuunnella tuollaisia tyyppejä?

[mmm]

Carunasta tulikin mieleeni tämä:

Jätelakiuudistus kuohuttaa: "Onko hallitus tekemässä tässä uudet "carunat"?"
http://www.talouselama.fi/uutiset/jatelakiuudistus-kuohuttaa-onko-hallitus-tekemassa-tassa-uudet-carunat-6628718

Jätelaitosyhdistys JLY:n mukaan jätelakiuudistus lisäisi kuntalaisten maksuja ja heikentäisi pienyrittäjien asemaa, mikäli se toteutuu valmisteltavana olevassa muodossa.

"Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa", toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä tiedotteessa.

Tässä lähikunnassa mentiin mukaan tämänkaltaiseen kokeiluun pilottihengessä. Reilun vuoden kokeilun jälkeen tästä rimpuillaan irti epätoivon vimmalla. Hinnat nousivat rajusti ja varsinkin matkailusesongin aikaan palvelu on täysin ala-arvoista.

Yksityistämisessä on monta ongelmaa, joista mielestäni isoin on sen moraalittomuus.
Julkisyhteisön omistama infra, vaikkapa sähköverkko, on rakennettu veronmaksajien rahoilla, mutta yksityiselle myytäessä siitä ei maksajille palaudu penniäkään. Verrattavissa tilanteeseen jossa asuntosakeyhtiön yksi asukas myy yhteisen ruohonleikkurin ja pistää rahat liiveihin, tai siihen että minä myyn naapurin auton ja sosialisoin siitä saatavat tulot.

Toinen ongelma politiikka. Valintoja ohjaa omien sidosryhmien intressit, jolloin ajaudutaan usein tilanteeseen jossa monopoliasemaan pääsevä yritys on se joka tarjoaa parhaimmat kestit. Tietty sitä voi arvuutella olisiko kuluttajan kannalta mikään paremmin mikäli Digitan tai Carunan tilalla olisi jotkut toiset yritykset, mutta mikäli kuluttajan ja veronmaksajan kannalta tarjolla on vain huonompia vaihtoehtoja, retorisena kysymyksenä voisi kysyä miksi ylipäänsä pitäisi yksityistää.

Kolmantena on yksityistettävien yritysten ja toimintojen laatu. Kyseessä on pitkälti luonnolliset monopolit tai sellaiset toiminnot joita vastaan ei voi kilpailla rakentamatta järjettömän kallista kilpailevaa infraa(puhelin, vesi, sähkö, tietoliikenne, tieverkosto, jne.) joten kustannustaso nousee takuuvarmasti, riippumatta siitä nousevatko ylläpitokustannukset tai mitkään muut toiminnan pyörittämiseen liittyvät _välttämättömät_kustannukset. Uuden tj:n ja hallituksen johtoryhmän viisinumeroinen vuosipalkka ja parin miljoonan bonukset eivät ole välttämättömiä. Monopoliasemassa olevalla yksityisellä ei ole kovin suurta motivaatiota tuottaa hyvää varsinkaan halvalla, vaan palvelun osalta pyritään antamaan mahdollisimman vähän, veloittamalla kuitenkin mahdollisimman paljon. Voidaan ehkä väitellä, onko sillä merkitystä maksaako huonosta palvelusta valtiolle vai yksityiselle, mutta valtiolla on perinteisesti ollut jotain häpyä hinnoittelun suhteen, ja se on silti "kahdesta kusipäästä se meidän oma kusipää", kuten sanonta kuuluu.

Yksityistämisen osalta ei myöskään oteta takapakkia, eikä päätöksiä tehneitä ihmisiä sido minkäänlainen vastuu(kuten ei politiikassa ylipäänsä) mikäli myöhemmin huomataan uuden mallin olevan keskeisiltä osiltaan kohtuuton tai toimimaton. Julkisyhteisötkin voivat olla hyviä ja tehokkaita, mutta silloin pukki ei voi olla kaalimaan vartijana. Esim. malli jossa vuosibudjetin alittaminen johtaa yksikön tulotason alenemiseen seuraavalle vuodelle, johtaa ainoastaan niihin "ostettiin 50 läppäriä joulukuussa ettei raha mene hukkaan" -tyyppisiin tilanteisiin. Pers'tuntumalla väittisin myös, että siellä suunnalla tulosvastuu ja rahan arvostaminen ei ehkä ole samalla tasolla kuin muilla, sillä "valtion rahaahan se on, eikä mikään ole mistään pois".

[Rauno Murju]

Byrokratia ja viranomaissääntely ei ainakaan katoa yksityistämisessä mihinkään vaan keksitään parhaimmillaan uusi virasto valvomaan, että yksityistetty luontainen monopoli saa varmasti rahansa.

[Faidros.]

Caruna on maksanut  vuoden 2016 150 miljuunan liikevoitostaan veroja 0.26%. Kyllä valtion kannatti myydä! Rikolliset perkeleet!
https://yle.fi/uutiset/3-9707226?origin=rss

[ApuaHommmaan]

Vähän eri sanoilla sanon, mitä ketjussa on sanottu aiemmin.

Yksityistämisen ongelma on, että siinä on vahva intressiristiriita päättävien tahojen ja kansan edun välillä. Päättävät tahot haluavat veivata maksimit ulos niin, että saavat itse vihreitä oksia, ilmaisia matkoja jne. Kansan etu taas olisi, että julkisessa taloudessa pyrittäisiin järkevään taloudenhoitoon.

[Jääpää]

Caruna on maksanut  vuoden 2016 150 miljuunan liikevoitostaan veroja 0.26%. Kyllä valtion kannatti myydä! Rikolliset perkeleet!
https://yle.fi/uutiset/3-9707226?origin=rss

Pidän Häkämies/Pekkarinen koplausta kannattavimpana yksittäisenä koplauksena( mistä meillä on tietoa. Mitä Kokkeli-Katainen myi??), mutta kyllä pitkään juoksuun tuo Jan Vapaavuori/Haavisto/?
on kannattavin. Suoranainen bisneksen taideteos!!

https://maailmankuva.com/politiikka/korruptio-korporatismi/growhow-kaupassa-lahjoitettiin-soklin-miljardien-arvoiset-malmit/25

Olisi muutama sananen näistä vielä lisää noin oikeudenkäyttömielessä mielessä, mutta pahasti päätyy
väkivaltafantsuksi, joten suukki kiinni..

[Mika]

Mitä enemmän julkinen sektori sekaantuu palvelujen tuottamiseen, joko tuottamalla ne, tai säätelemällä niiden tuottamista lainsäädännöllisin keinoin, sitä todennäköisemmin tuloksena on korruptiota, tehottomuutta ja epäonnistuneita hankkeita.

Julkista sektoria pitäisi Suomessa leikata rajusti, mutta kukapa sen tekisi.  Ylisuureksi paisuneen julkisen sektorin pienentäminen on erittäin vaikeata, vaikka sitä jouduttaisiin pyörittämään ulkomaisella lainanotolla, kuten Suomi tekee.  Tällaisen tien päässä odottaa konkurssi - enemmin tai myöhemmin.