2015-09-21 Maahanmuuttovirasto päivittää Irakin ja Somalian turvallisuusarviot (yhdistetty)

[Kulttuurirealisti]

Alladin kävelee joka päivä vastaanottokeskukselta töihin 17 kilometrin matkan ja heti töiden jälkeen saman matkan opiskelemaan suomen kieltä.

Kova jätkä jos tuo pitää paikkansa. 34 kilsaa vienee reippaahkolla kävelyvauhdilla noin kuusi tuntia.

Alladin on tainnut hieraista "taikalamppuaan", ja se on sylkäissyt ulos tuollaisen tarinan.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Mistähän vokista tuo alladin on?

Huomenna Nelosella klo 20 nähtävässä Vain Elämää goes Punainen Risti –ohjelmassa mukana oleva Mikko Kuustonen kertoi Korporaatiolle, että hän käy tutustumassa vastaanottokeskukseen Naantalissa.

[Mikko pa]

Mistähän vokista tuo alladin on?

Huomenna Nelosella klo 20 nähtävässä Vain Elämää goes Punainen Risti –ohjelmassa mukana oleva Mikko Kuustonen kertoi Korporaatiolle, että hän käy tutustumassa vastaanottokeskukseen Naantalissa.

missä siellä o vokki.löytyykö sille osoite?

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Mistähän vokista tuo alladin on?

Huomenna Nelosella klo 20 nähtävässä Vain Elämää goes Punainen Risti –ohjelmassa mukana oleva Mikko Kuustonen kertoi Korporaatiolle, että hän käy tutustumassa vastaanottokeskukseen Naantalissa.

missä siellä o vokki.löytyykö sille osoite?

Ei ole löytynyt. Iloinen pitkien matkojen kävelijä on kuitenkin saanut kunnian antaa SPR:n matubisnekselle kasvot, joten ohjelmassa kaikki varmaankin selviää kilometrin tarkkuudella. Ohjelmalla yritetään hankkia uusia vapaaehtoisia sekä (tietysti) rahaa.

LISÄTIETOJA: SPR

[Alaric]

Taivas varjele, mitä sieltä tulee...

Elikkäs ensi viikon tiistaina saadaan kuulla Migrin arvioita Irakin, Afganistanin ja Somalia turvallisuustilanteista päivitetyissä maaraporteissa.

http://www.ksml.fi/kotimaa/Migri-kertoo-uusista-maalinjauksistaan-ensi-viikolla/908727 (11.1.2017)

Migri kertoo uusista maalinjauksistaan ensi viikolla

Migri kertoo samalla myös turvapaikkapäätösten valituksista viime vuonna ja päätösten oikeuskäytännöistä.

Maahanmuuttovirasto (Migri) julkistaa ensi viikon tiistaina päivitetyt Irakin, Afganistanin ja Somalian maaraporttinsa. Raporteissa käydään läpi muun muassa maiden turvallisuustilannetta.

Samassa tilaisuudessa kerrotaan myös turvapaikkapäätösten valituksista viime vuonna ja päätösten oikeuskäytännöistä.

Migri ilmoitti marraskuussa alkavansa soveltaa ratkaisuissaan hallinto-oikeuden päätöstä, jonka mukaan Irakin Mosulista kotoisin oleva sunniarabi ei voi paeta maan sisällä Bagdadiin. Tuolloin kerrottiin, että tuomioistuimissa oli käsiteltävänä useita viraston päätöksiä, jotka vaikuttavat Irakin uuteen maa-arvioon.

Turvapaikanhakijoiden määrä romahti viime vuonna. Suomesta haki turvapaikkaa alle 5 700 ihmistä, kun vuonna 2015 turvapaikanhakijoita oli yli 32 000.

[Pullervo]

^ Eihän sieltä ainakaan tiukempia linjauksia ole tällä kertaa tulossa. Ja kun linjauksia näiden maiden turvallisuudesta ja turvattomuudesta muutetaan, antaa se mahdollisuuden kaikille tp-hakijoille uusia tp-hakemus muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Näin karuselli pyörii taas ainakin vuoden täydellä rahoituksella. Kaiketi käännytyksen täytäntöönpanokieltoakin pystyy hakemaan samalla uuden hakemuksen käsittelyn ajaksi.

e:typo

[Hornsmith]

Irakin tuunaus- ja driftauskulttuuri voi hyvin – terroristeista huolimatta.

Paikalliset yrittävät kaikkensa elääkseen mahdollisimman normaalia elämää, vaikka terrori-iskujen uhka on alati ilmassa. Kumi käryää, kun nuoret miehet painavat kylki edellä kaupungin kaduilla ja kuvaavat videoita YouTubeen.

– Haluamme näiden lahjakkuuksien avulla saada ihmisten huomion ja kertoa heille, että maassamme on paljon muutakin kuin sotaa, driftaustapahtumia järjestävä nuorimies kertoo.

http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/irakin-tuunaus-ja-driftauskulttuuri-voi-hyvin-terroristeista-huolimatta/6334118

[Roope]

Ilmeisesti myös paperilehdessä paraatipaikalla Pakolaisneuvonnan propagandaa:

Helsingin Sanomat: Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarassa 10.3.2017

MAAHANMUUTTOVIRASTON toiminta ja turvapaikkapäätösten laatu on herättänyt paljon julkista keskustelua.
...
Väärän kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut joutuu kotimaahan käännytettynä hengenvaaraan tai alttiiksi kidutukselle tai muulle epäinhimilliselle kohtelulle. Tällaisissa tapauksissa Suomi rikkoo perustavia ihmisoikeusvelvoitteitaan.

Ei ole tuotu julkisuuteen vielä ainuttakaan väärää kielteistä turvapaikkapäätöstä, jossa käännytetty olisi joutunut hengenvaaraan tai kidutetuksi väärästä päätöksestä johtuen.

Sellaisiakin virheitä voi inhimillisessä toiminnassa tapahtua, mutta toistaiseksi kysymys ei ole edes marginaalinen vaan puhtaasti teoreettinen. Ei ole tuotu julkisuuteen edes niitä koko valitusprosessin läpäisseitä vääriä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Kun turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistui vuoden 2015 lopulla, Maahanmuuttovirastoon palkattiin lyhyessä ajassa satoja uusia työntekijöitä. Kahden viime vuoden aikana Suomeen on tullut 38 400 hakijaa, ja monelle heistä sekä turvapaikkapuhuttelun että päätöksen on tehnyt kokematon työntekijä.

Myönteisen päätöksen on voinut tehdä yksi kokematon työntekijä, mutta kielteiseen turvapaikkapäätökseen vaaditaan Suomessa kahden työntekijän arviot. Jos kielteisestä päätöksestä valitetaan, hakemus tutkitaan edelleen hallinto-oikeudessa.

MAAHANMUUTTOVIRASTO tiukensi lähtömaalinjauksia lokakuussa 2015 ja keväällä 2016. Yksilöllisen tutkinnan merkitystä korostettiin, mutta tehostaminen ja kiire ovat heikentäneet keskeisten pakolaisoikeudellisten perusteiden tunnistamista.

Mitä näyttöä on näiden pakolaisoikeudellisten perusteiden tunnistamisen merkittävistä heikkenemisestä? Ainakaan hallinto-oikeuden päätösten perusteella ei mitään, sillä hallinto-oikeuden havaitsemien laintulkinta- tai menettelytapavirheiden osuus pysyi viime vuonna edelleen pienenä, selvästi sisäministeriön määrittämän laaturajan alapuolella.

Päätösten laatu on romahtanut. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia – kuten kidutuksen uhreja ja heidän erityistarpeitaan – ei tunnisteta riittävästi. Vuosina 2014–2015 YK:n kidutuksen vastainen komitea antoi Suomelle kolme langettavaa päätöstä. Ne osoittavat, ettei turvapaikkamenettelyssä ole aina aiemminkaan tunnistettu selviä palautuskieltotapauksia.

Johan on argumentointia. Kolme YK:n kidutuksen vastaisen komitean antamaa langettavaa päätöstä tapauksista vuosia ennen vuoden 2015 turvapaikkakriisiä muka tukee jotenkin sitä, että päätösten laatu on romahtanut viime vuonna. Tapahtunut kidutus ei muutenkaan ole yksinään turvapaikan peruste.

Viime kevään lähtömaalinjaukset eivät perustu maatietoon. Myös kielteisten turvapaikkapäätösten perusteena käytetyn maan sisäisen ­paon mahdollisuuden laaja soveltaminen on vastoin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kantaa.

Ja taas mennään. Maatietoon perustuvat lähtömaalinjaukset eivät perustukaan maatietoon. Tarkoitus on varmaankin sanoa, että Pakolaisneuvonnan näkemys relevantista maatiedosta ja siitä tehtävistä päätelmistä on ratkaisevasti erilainen kuin esimerkiksi Suomella ja Ruotsilla.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ei ole oikeusistuin, eikä se määrää sisäisen paon mahdollisuuden soveltamisesta. UNHCR antaa kaikenlaisia suosituksia kaikenlaisista asioista, esimerkiksi pakolaiskiintiöiden koosta, mutta UNHCR:n mielipide on vain yksi monien joukossa.

Poliittiset linjaukset näkyvät tilastoissa. Vielä vuonna 2015 lähes 85 prosenttia Suomessa normaalimenettelyssä olleista irakilaisista sai myönteisen päätöksen ja valtaosa turvapaikan. Vuonna 2016 yli 75 prosenttia irakilaisten päätöksistä oli kielteisiä, kun samana vuonna koko EU-alueella 61 prosenttia irakilaisista sai myönteisen päätöksen.

Poliittiset linjaukset näkyvät tilastoissa lähinnä humanitaarisen suojelun kategorian poistamisessa. Pakolaisneuvonta tietysti vihjaa, että muutokset hyväksymisprosenteissa johtuvat laittomasta poliittisesta painostuksesta, mutta tällaisesta ei ole mitään näyttöä.

Kielteisten päätösten osuus nousi nopeasti jo alkuvuodesta 2016, koska Suomeen oli tullut yhtäkkiä poikkeuksellisen paljon irakilaisia interrail-turvapaikanhakijoita, joiden turvapaikkaperustelut olivat hyvin köykäisiä. Tuhannet palasivatkin pian kotiinsa odottamatta turvapaikkapäätöstä tai edes haastattelua.

Myöhemmin keväällä Maahanmuuttovirasto teki uudet maalinjaukset, joissa otettiin huomioon aiemmin Suomessa käyttämättä jäänyt sisäisen paon mahdollisuus. Kesän jälkeen myönteisten irakilaispäätösten osuus on taas lähtenyt selvään nousuun.

Kustannukset turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja oikeuslaitoksessa kasvavat prosessien pitkittymisen takia. Jo nyt hallinto-oikeudesta palautetaan paljon päätöksiä virastoon uudelleen selvitettäväksi.

Perusteettomia hakemuksia ja valituksia tehtailevat turvapaikanhakijat ovat vastuussa prosessien pitkittymisestä. Ylivoimaisesti suurin osa heidän valituksistaan hylätään. Vain muutama prosentti valituksista palaa Maahanmuuttovirastolle virheellisen laintulkinnan tai menettelytapavirheen vuoksi.

Suomeen on palautettava asianmukainen turvapaikkamenettely. Viranomaisten pitää ryhtyä toimiin vuosina 2015–2016 maahan tulleita turvapaikanhakijoita koskevien väärien päätösten korjaamiseksi.

Marjaana Laine ja Pia Lindfors

Laine on johtava lakimies ja Lindfors toiminnanjohtaja Pakolaisneuvonnassa.

Mitähän tämä on tarkoittavinaan? Vääriksi koettuja päätöksiä varten on olemassa hallinto-oikeuden valitusmenettely kuten ennenkin. Jos taas Pakolaisneuvonta vaatii toisenlaisia turvapaikkakriteerejä, niin se voi ehdottaa asianmukaisia lakimuutoksia.

[Blanc73]

Kuinka moni irakilainen, afgaani ja somali pystyy todistamaan satutarinansa hädästä todeksi? Tiedossa on että osa hävittää kaikki henkilöpaperinsa ja jne, jotta pääsisi valmiiksi katettuun pöytään loisimaan. Kertonee jostain jotain.

Ja sitten tulkitaan suvakkivajakkien itkunsekainen koodikieli:
"väärä päätös"=kielteinen päätös
"oikea päätös"=turvapaikka myönnetty ja turvapaikka-kusettajille Kela-gold taskuun

[Java]

^^ Olen nyt pakolaisneuvonnan kanssa samoilla linjoilla, väärät päätökset on korjattava, ja jokainen myönteinen päätös on väärä Ruotsista tulleille!

[qwerty]

KK 138/2017 vp
Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien ja oikeusturvan takaamisesta pakkopalautuksia toteutettaessa

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on tällä hetkellä yli 12 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ihmistä viimeaikaisen turvapaikanhakijatilanteen johdosta. Mikäli turvapaikanhakija ei kielteisen päätöksen ja lainvoimaisen maastapoistamispäätöksen saatuaan suostu vapaaehtoisesti palaamaan lähtömaahansa, on henkilö siirrettävä maasta pois viranomaisten toimesta niin sanottuna pakkopalautuksena.

On ymmärrettävää, että henkilöt, jotka eivät täytä oleskeluluvan ehtoja, palautetaan pois Suomesta lähtömaahansa. Palautuksia on jouduttu kuitenkin tekemään myös sellaisiin maihin, joita ei ole kokonaisuudessaan määritelty turvallisiksi. ( ) Näiden maiden osalta on esitetty huoli siitä, loukkaako pakotettu palautus Suomen perustuslain 9 §:n henkeä, jossa kielletään palautukset sellaisiin maihin, joissa palautettavat voivat joutua hengenvaaraan. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä tavoin hallitus varmistaa jokaisen palautettavan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen?

Helsingissä 4.4.2017
Joona Räsänen sd

[Alaric]

Ylen toimittaja kävi tutustumassa Somalian pääkaupungin Mogadishun turvallisuustilanteeseen.

Mogadishun asukkaiden (mm. "suomensomalialaisen" kaupunginjohtajan) mukaan Suomen maahanmuuttovirasto on väärässä, kun se arvioi, että Somalian pääkaupunki on turvallinen takaisin palaaville turvapaikanhakijoille. Erityisesti lapsille ja perheille se ei sitä kuulemma ole.

Juttu on hemmetin pitkä, lainasin alle osan siitä:

http://yle.fi/uutiset/3-9571095?origin=rss (19.4.2017)

Suomensomalialainen Mogadishun kaupunginjohtaja: Tämä on vielä turvaton kaupunki paluumuuttajille

Siinä se seisoo, Il Teatro Nazionale, Somalian kansallisooppera.

Italian siirtomaapäivistä muistuttavat kirjaimet tarrautuvat kuin ihmeen kaupalla rakennukseen. On vaikea kuvitella, että tämä aikoinaan oli kulttuurin keidas Mogadishussa.

Vielä 1980-luvulla tänne tultiin nauttimaan aarioista. Nyt rakennus on suurelta osin romahtanut, kuten lähistön muutkin vanhat kerrostalot.

Pari viikkoa sitten, tässä räjähti massiivinen autopommi. Yksi monista.

Takapihalla pikkupojat potkivat innokkaasti rikkinäistä palloa keskipäivän helteessä. Kojuissa myydään hedelmiä.

Yhtäkkiä kajahtaa sarja laukauksia. Kaikki pysähtyy, lapset haihtuvat viereiseen rappukäytävään, ihmiset pälyilevät ympäriinsä: Onko tämä tulitaistelu, terrori-isku?

Ei, poliisi vain ampuu varoituslaukauksia. Liikenneympyrässä auto on vitkutellut poliisin komennoista huolimatta.

Sekunnin murto-osan jälkeen kaikki jatkuu ennallaan.

(...)

Koko Mogadishun keskusta muistuttaa sota-aluetta

Pelkästään minua on vartioimassa neljä rynnäkkökiväärein varustettua sotilaspoliisia.

Räjähdyksessä romahtaneen suuren mainoskyltin vieressä Amaal myy vaatteita. Tässä hän istui myös pari viikkoa sitten.

– Näin auton, sitten se räjähti. Sen jälkeen en muista paljoakaan. Kuolleita ja haavoittuneita oli kaikkialla. Se oli kauheaa. Kohtalomme on jumalan käsissä, minkäs teet, toteaa Amaal.

Normaaliin pyritään palaamaan nopeasti iskun jälkeen

Seuraavana aamuna Mogadishun keskustassa räjähtää jälleen. Itsemurhapommittaja tuhoaa kahvilan, kahdeksan kuolee.

Mennessämme iskupaikalle puntaroin Suomen maahanmuuttoviraston arviota, jonka mukaan Mogadishu on riittävän turvallinen, jotta sinne voidaan palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

(...)

Suomensomalialainen vastaa puhtaanapidosta

Yhdessä Mogadishun kansainvälisistä hotelleista tapaan miehen, joka vastaa katujen siivoamisesta. Hän on yksi Mogadishun kaupunginjohtajista ja puhuu sujuvasti suomea.

– Vastaan puhtaanapidosta ja jätehuollosta koko Mogadishussa. Osastomme korjaa pommi-iskujen jäljet. Viime viikkoina niitä on ollut kolme pelkästään yhdellä pääkaduista.

Abdi Aziz Godah on monen muun suomensomalilaisen tapaan tullut jälleenrakentamaan Somaliaa pitkän sisällissodan ja kaaoksen jäljiltä.

Vuonna 1990 Somalia ajautui tuhoisaan sisällissotaan, jonka jälkeen maassa ei ollut hallitusta pariinkymmeneen vuoteen. Viimeisten viiden vuoden aikana on tehty aimo harppauksia.

– Tämä on aatteellista työtä, emme saa juurikaan palkkaa. Haluamme jälleenrakentaa ja auttaa, jotta tämä tulevaisuudessa olisi turvallinen kaupunki.

"Somalia ja Mogadishu eivät ole riittävän turvallisia"

Godah kertoo asuneensa Mogadishussa jo neljä vuotta. Sinä aikana turvallisuustilanne on parantunut, koska al-Shabaab on ajettu kaupungista. Silti järjestö pystyy iskemään kaupungissa.

– Kaikki, jotka tulevat tänne töihin, ottavat tietoisen riskin.

Lapsia tai perheitä Godah ei toisi turvallisuussyistä Somaliaan. Kysyn maahanmuuttoviraston linjauksesta, jonka mukaan Mogadishu on turvallinen turvapaikanhakijoille.

– Maahanmuuttovirastossahan on monta johtajaa. Kutsun heidät tänne. Tulen heitä vastaan lentokentälle, ja voimme tehdä kävelyretken Mogadishussa. Sen jälkeen he voivat arvioida, onko Mogadishu turvallinen vai ei.

– Minun mielestäni Somalia ja Mogadishu eivät ole riittävän turvallisia paikkoja lapsille ja perheille. Kehitystä on tapahtunut, mutta emme ole siinä vaiheessa vielä, sanoo Godah.

(...)

Rahanvaihtaja harmittelee etteivät paikalliset shillingit tahdo enää käydä kaupaksi, koska ihmiset maksavat joko kännykällä tai dollareilla.

– En pelkää turvallisuuteni puolesta. Lähden töihin aamuviideltä ja palaan kotiin seitsemältä illalla.

Suurempi huoli monille on ruoan hinta.

Somaliassa kolmen vuoden sadot ovat epäonnistuneet sateen puutteessa. Se on nostanut elintarvikkeiden hintoja yhdessä maailman köyhimmistä maista.

Nyt Somaliaa uhkaa vakava nälänhätä.

Kuivuus riivaa koko maata. Vuonna 2011 edellisen kuivuuskriisin aikana jopa 260 000 ihmistä kuoli. Silloin tosin al-Shabaab oli vahvempi ja häiritsi avustustyötä.

(...)

Monet iskuista ovat bisnestä, jossa aseistetut ryhmät tappavat nimekkäitä henkilöitä palkkiota vastaan. Katkeria vihamiehiä riittää nyt vaalien jälkeen.

Lisäksi terrorijärjestö luo epävakautta ja kampittaa uuden hallinnon uudistuksia.

– Arkirikollisuus on lisääntynyt. On aseellisia ryöstöjä, murtoja ja näpistelyä, hän kertoo.

Keskustan ulkopuolella pommi-iskut eivät ole välitön vaara, rikollisuus sen sijaan on. Palkkamurhien avulla raivataan ei-toivottuja kilpailijoita tieltä pois.

Kysyn poliisin mielipidettä Suomen maahanmuuttoviraston turva-arviosta.

– Paluumuuttajalle tämä voi olla todella vaikea kaupunki. Paikalliset eivät välttämättä suhtaudu suopeasti Euroopasta tulleisiin. Täällä ei ole työpaikkoja, eikä juurikaan palveluita. Usein täältä lähteneet ovat myyneet koko omaisuutensa ja ovat puilla paljailla.

(...)

Somalian viestintäministeriössä tapaan juuri virkaan astuneen informaatioministerin Abdirahman Omar Osmanin. Hän on osa Somalian uutta, lännessäkin tukea saanutta hallitusta.

Helmikuussa virkaan astui presidentti Mohamed Abdullahi. Vallanvaihto sujui rauhanomaisesti, parlamenttivaalien tuloksena.

Turvallisuustilanne oli liian heikko yleisten vaalien järjestämiseksi, siksi äänioikeutta käyttivät klaanien edustajat.

– Somaliassa on ollut erittäin vaikea tilanne neljännesvuosisadan. Siksi maan rakentaminen kestää parikymmentä vuotta, toteaa Osman.

Uudistuksia pyritään kuitenkin toteuttamaan kansainvälisen yhteisön tuella. Turvallisuutta maassa on takaamassa YK:n valtuuttama rauhanturvaoperaatio, johon osallistuu sotilaita Afrikan unionin maista.

– Somalian kansa tukee uutta hallitusta ja uudistuksia. Al-Shabaab on heikentynyt, etenkin aatteena. Tänä päivänä esimerkiksi mobiilinetti toimi eri puolilla Somaliaa ja tiedon levittäminen on tehokkaampaa. Jatkamme määrätietoisesti maamme kehittämistä, vakuuttaa informaatioministeri Abdirahman Omar Osman.

[qwerty]

Hakuun ei tarttunut ketjua jossa tämä kysymys oli. Koskee lähinnä tätä, joten...

KK 156/2017 vp
Kirjallinen kysymys oleskelulupapäätösten uudelleentarkastelusta

Onko ministeriö harkinnut nyt ilmenneiden virheiden vuoksi myös myönteisten oleskelulupapäätösten uudelleenarviointia, aiotaanko asiaa seurata ja tutkia tarkemmin ja 

koska toimenpideohjelman mukainen uudelleenarviointi ja oleskelulupien peruuttaminen voidaan täysipainoisesti aloittaa?

Helsingissä 21.4.2017
Juho Eerola ps

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallituksen 8.12.2015 julkaiseman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmankohdassa kaksi todetaan: Myönnämme suojelua tarvitsevien oleskeluluvat aina määräaikaisina ja ennen pysyvän oleskeluluvan myöntämistä tarkistamme lähtömaan tilanteen; lähtömaanturvallisuustilanteen parannuttua peruutamme oleskeluluvan; oleskelulupien omatoimisen uudelleentarkastelun perustana ovat lähtömaiden turvallisuustilanteentarkastukset kaksi kertaa vuodessa.

Maahanmuuttovirasto tarkistaa turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa keskeisimpien lähtömaiden turvallisuustilanteen ja arvioi samalla turvallisuustilanteen muutosten vaikutuksen kansainvälisen suojelun myöntämiskäytäntöön. Maahanmuuttovirasto on aiemmin tehnyt puolivuosittaiset tarkastukset ja valmistautuu jälleen tekemään arvion Afganistanin, Irakin ja Somalian tilanteesta.

Turvallisuustilanteen arvioinnilla on erityistä merkitystä harkittaessa voidaanko myöntää toissijaista suojelua kollektiivisin perustein tietyltä alueelta tuleville, mikäli nämä ovat kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta johtuvan mielivaltaisen väkivallan vuoksi vakavassa ja henkilökohtaisessa vaarassa. Kansainvälisen ja kotimaisen oikeuskäytännön mukaisesti turvallisuustilanteen arvioinnissa huomioidaan laaja joukko indikaattoreita vallitsevan konfliktin ja väkivallan tason ja alueen tilanteen kartoittamiseksi.

Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu seuraa jatkuvasti lähtömaiden tilanteen kehittymistä keskeisenä osana päivittäistä työtään. Maatietopalvelu laatii kahdesti vuodessa laajemman tilanekatsauksen keskeisten lähtömaiden tilanteesta. Tämä katsaus on julkinen asiakirja. Kyseisen tilannekatsauksen perusteella Maahanmuuttovirasto tekee oikeudellisen arvion ja tarkistaa samoin puolivuosittain soveltamisohjeen turvapaikkapäätöksenteon tueksi. Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu samoin kuin turvapaikkayksikön asiantuntijat ja viraston oikeuspalvelu seuraavat jatkuvasti lähtömaiden tilannetta ja aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä. Tämän vuoksi turvallisuustilanteita todellisuudessa arvioidaan ja soveltamiskäytäntöä tarkistetaan paljon useammin kuin kaksi kertaa vuodessa. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tulee ratkaista huomioon ottaen ajantasaiset tiedot valtion oloista. Näin ollen kansainvälistä suojelua koskevat päätökset tehdään ratkaisupäivän mukaisen tilanteen perusteella. Puolivuosittain julkaistavaan soveltamisohjeeseen kootaan siten myös edellisen ohjeen jälkeen tapahtuneet muutokset soveltamiskäytännössä.

Toistaiseksi virasto ei ole katsonut ulkomaalaislain mukaisesti olosuhteiden muuttuneen lähtömaissa pysyvästi ja merkittävästi siten, että mainittujen maiden kansalaisten kansainväliseen suojeluun perustuvia lupia lähdettäisiin lakkauttamaan kategorisesti. Sen sijaan päätöksiä koskevaa harkintaa on tehty tapauskohtaisesti yksittäistapauksissa, jos on tullut esille, että henkilö on epäiltynä tai syyllistynyt rikoksiin Suomessa tai jos hän on matkustanut kotimaahansa ja viettänyt aikaa siellä tai jos luvan lakkauttamis- tai peruuttamisperusteiden olemassaolo on tullut tietyn henkilön kohdalla muusta syystä Maahanmuuttoviraston tietoon.

Jatkolupahakemuksen yhteydessä Maahanmuuttovirasto arvioi aina, ovatko edellytykset luvan myöntämiselle yhä olemassa. Jos edellytykset kansainväliselle suojelulle ovat lakanneet, myönnetty suojeluasema lakkautetaan ja henkilö karkotetaan, mikäli hänellä ei ole muita perusteita oleskella Suomessa. Tällä hetkellä lakkauttamistapaukset nousevat esille useimmiten jatkolupavaiheessa seurauksena henkilön omasta aktiivisesta toiminnasta, joka osoittaa, ettei suojelulle ole enää tarvetta. Kansainvälisen suojelun tarpeen jatkuminen voi tulla arvioitavaksi myös silloin kun harkitaan henkilön poistamista maasta rikosten johdosta. Virheellinen myönteinen päätös voidaan myös muuttaa ratkaisemalla asia uudelleen, mikäli virhe on aiheutunut asianosaisen omasta lainvastaisesta menettelystä kuten virheellisten ja harhaanjohtavien tietojen antamisesta suojelua haettaessa.

Pääosa kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevista päätöksistä tehdään esittelystä. Mikäli jälkikäteen päätöksessä ilmenee virhe, viraston on tietyissä tilanteissa mahdollista korjata se hallintolain mukaisessa menettelyssä. Maahanmuuttovirasto ei käy kysymyksessä viitatulla tavalla tällä hetkellä läpi kategorisesti kaikkia myönteisiä oleskelulupapäätöksiä. Myönteisiä päätöksiä käydään kuitenkin läpi säännöllisesti osana viraston normaalia laillisuus- ja laadunvalvontaa, jota tehdään viraston laillisuusvalvontasuunnitelman mukaisesti. Näissä laillisuusvalvontatarkastuksissa päätöksiä käydään läpi viraston laillisuusvalvontaohjeistuksen ja kattavan tarkastuslomakkeen mukaisesti. Maahanmuuttovirasto raportoi sisäministeriölle laajemmin laillisuusvalvontatarkastuksista osana viraston vuosittaista laillisuusvalvontaraportointia.

Maahanmuuttovirastossa on myös meneillään kesään 2018 asti EU-rahoitteinen LAAVA-hanke, jossa kehitetään systemaattista menetelmää turvapaikkapäätösten laillisuusvalvontaan ja kehitetään päätöksentekoa sen perusteella.

Helsingissä 15 Toukokuuta 2017
Sisäministeri Paula Risikko

[hulaq]

jos hän on matkustanut kotimaahansa ja viettänyt aikaa siellä

Tämä on kyllä absurdian huippu haha ei voi muutako nauraa ja itkee yhtäaikaa. Kaveri joka tulee maastaan turvikseksi suomeen, piipahtaa sitten aina välillä kotimaassaan. Firman piikkiin tietenkin. On se vaan niin mukavaa painaa duunia kun hölmöläiset ei tätäkään ymmärrä siellä punaviherkuplassaan.

[Man in a Suit]

jos hän on matkustanut kotimaahansa ja viettänyt aikaa siellä

Tämä on kyllä absurdian huippu haha ei voi muutako nauraa ja itkee yhtäaikaa. Kaveri joka tulee maastaan turvikseksi suomeen, piipahtaa sitten aina välillä kotimaassaan. Firman piikkiin tietenkin. On se vaan niin mukavaa painaa duunia kun hölmöläiset ei tätäkään ymmärrä siellä punaviherkuplassaan.

Katselin juuri Facebookista kaverini Afrikan kierrosta (VHM-kaveri). Oli esim Mogadishussa viikon verran käymässä, käveli kaduilla ihan normaalisti ja laitteli kuvia hienoista rakennuksista. Näytti oikein mukavalta paikalta. Minä voisin mennä Mogadishuun lomalle pariksi kuukautta jos suostuvat maksamaan ylläpitoni, olisihan se oikeus ja kohtuus kun me maksetaan tuhansien heidän maanmiestensä ylläpitoa.

[qwerty]

12.6.2017
Afganistanin, Irakin ja Somalian tilannekatsaukset päivitetty

Afganistanissa Kabuliin voi edelleen palata

Somaliassa vallitsee kuivuus: suojelua myönnetään yksilöllisin perustein

Irakin aktiivisille rintamalinjoille ei palauteta ketään

Toissijaisen suojelun lupien kategoriselle lakkauttamiselle ei ole perusteita

Maahanmuuttovirastolta on pyydetty näkemystä siihen, olisiko toissijaisen suojelun lupien lakkauttaminen kategorisesti mahdollisesti sillä perusteella, että Somalian, Irakin tai Afganistanin tilanne on muuttunut niin, etteivät perusteet toissijaiselle suojelulle ole enää voimassa.

Virasto arvioi, ettei kategoriselle lakkauttamiselle ole edellytyksiä yhdessäkään näistä valtioista. Tarve kansainvälisen suojelun jatkamiselle katsotaan yksilöllisesti siinä vaiheessa, kun henkilö hakee luvalleen jatkoa edellisen luvan päättyessä.

Maatietopalvelun raportit

Afganistanin tilannekatsaus toukokuussa 2017 pdf, 585,6 kB
Irakin tilannekatsaus toukokuussa 2017 pdf, 588,2 kB
Somalian tilannekatsaus toukokuussa 2017 pdf, 1,5 MB

[Roope]

Svenska Yle: Bloggar och tankesmedjor vanliga källor i asylbeslut 3.7.2017

Svenska Ylen toimittaja Karita Lehikoinen-Stedt on tehnyt selvityksen Maahanmuuttoviraston 13 turvapaikkapäätöksessään mainitsemista tietolähteistä. Suuri osa tiedoista tulee YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ltä, YK:n turvallisuusneuvostolta ja eurooppalaisilta maahanmuuttoviranomaisilta. Viidesosa viittauksista oli kuitenkin ajatuspajoihin ja blogeihin.

Tutkija Erna Bodström arvostelee ajatuspajojen ja blogien käyttämistä lähteinä, koska niillä on usein oma agenda ja on vaikea selvittää, ovatko lähteet objektiivisia. Maahanmuuttoviraston Esko Revon mukaan tämä ei ole ongelma, koska päätökset eivät perustu yhteen lähteeseen vaan moniin erilaisiin lähteisiin. Esimerkkinä epäilyttävästä lähteestä jutussa mainitaan paikallisia ISIS-uutisia Irakista ja Syyriasta kokoava blogi Daesh Daily, joka toimittajan mukaan vaikuttaa perustuvan "toisen käden tietoihin".

Bodström valittaa, että Maahanmuuttovirasto käyttää liian vähän ihmisoikeusjärjestöjen tarjoamaa tietoa, sillä Amnestyn ja Human Rights Watchin kaltaisten järjestöjen osuus viittauksista oli vain seitsemän prosenttia. Tutkija myöntää, että tällaisilla järjestöillä on tietysti oma agendansa (niin on), mutta Bodströmin mukaan agendana on ihmisten suojeleminen, minkä pitäisi olla myös turvapaikkaprosessin tarkoitus.

[Elemosina]

Samaan aikaan kun päättävät tahot miettivät voiko palauttaa, onko turvallisia alueita, itse "pakolaiset" lomailevat kotimaissaan kuukausien ajan. Jotta lapset tutustuvat kotimaan kulttuuriin ja siellä vielä asuviin sukulaisiin.

Ihan absurdi tilanne.

[Alaric]

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similän mukaan ketään ei olla vielä palauttamassa vapautettuun Mosuliin, mutta Migri kuulemma seurailee miten tilanne kehittyy lähipäivinä, -viikkoina tai -kuukausina.

Irakin suurlähettiläs Matheel al-Sabti kertoo, että Suomesta Irakiin palaa lähes joka päivä noin viisi henkilöä vapaaehtoisesti.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005291861.html?ref=rss (14.7.2017)

Maahanmuuttovirasto: Mosulin vapautus ei vaikuta työhömme

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä sanoo, että Mosulin tilanne ei ole riittävän turvallinen, että sinne voisi ihmisiä palauttaa.

Irakin pääministeri Haider al-Abadi julisti maanantai-iltana Mosulissa, että kaupunki on vapaa äärijärjestö Isisin kynsistä. Irak juhlii viikon mittaisilla karkeloilla suurlähetystöjään myöten toiseksi suurimman kaupunkinsa vapautusta.

Maan suurlähettiläs tohtori Matheel al-Sabti totesi Ilta-Sanomille keskiviikkona, että nyt suurin haaste on kaupungin jälleenrakentaminen ja vapauttaminen. Irak myös jatkaa Isisin jahtaamista terroristien jäljellä olevilla alueilla ja se pyrkii tuhoamaan myös terroristien nukkuvat solut.

Suurlähettiläs myös toivoi muilta mailta ja Suomelta kärsivällisyyttä irakilaisten turvapaikanhakijoiden suhteen. Hän totesi IS:lle, että hallinto tekee parhaansa, jotta ihmiset voisivat palata koteihinsa. Irak vastustaa pakkopalautuksia, mutta tukee irakilaisten vapaaehtoista paluuta. Al-Sabitin mukaan heitä palaa Suomesta lähes joka päivä noin viisi vapaaehtoisesti.

Vaikka Irak on Mosulin vapautuksen myötä turvallisempi maa kuin ennen, se ei silti ole täysin vapaa terroristeista ja mielivaltaisesta väkivallasta. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä sanoo, että Maahanmuuttovirasto seuraa turvallisuustilanteen aktiivista kehittymistä niin Mosulissa kuin muilla kriisialueilla.

– Erityisesti Mosulissa on nyt akuutti vaihe meneillään. Se ei ole niin sanotusti loppukliimaksiaan vielä nähnyt. Alueella toimii edelleen Isisin soluja, eikä tilanne ole rauhoittunut.

"Ketään ei olla palauttamassa Mosuliin"

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n näkemys on, että ketään ei pitäisi palauttaa Mosuliin ja se on Similän mukaan myös Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytäntö.

– Emme ole ketään palauttamassa Mosuliin. Tilanne ei ole vielä niin turvallinen ja rauhallinen, mitä sen pitää olla. Seuraamme mielenkiinnolla, miten se kehittyy lähipäivinä, -viikkoina tai -kuukausina.

Sen sijaan jos Mosulin tilanne muuttuu oleellisesti, se tulee Juha Similän mukaan vaikuttamaan irakilaisten turvapaikanhakijoiden hakemuspäätöksiin ja palautuksiin.

– Kaikki tietenkin toivovat, että Mosulin tilanne muuttuisi parempaan suuntaan, mutta emmehän me pysty tulevaisuuteen katsomaan ja sanomaan, mikä siellä on tilanne viikon tai kuukauden päästä. Oli kysymys Irakista tai jostain muusta maasta, dramaattisia liikkeitä ei kannata tehdä yhden tai kahden päivän perusteella.

Similän mukaan hakija voidaan palauttaa myös Irakiin tietyille alueille. Hän sanoo, että Mosulin ja sen ympäristön alueita ja aktiivisia linjoja lukuun ottamatta muualle Irakissa on tehty kielteisiä päätöksiä. Ratkaisu riippuu alueesta ja yksilöllisestä tilanteesta.

– Ne riippuvat yksilöllisestä tilanteesta. Yksi hakija on voitu palauttaa tai hänelle on voitu antaa kielteinen turvapaikkapäätös johonkin kaupunkiin tai maakuntaan, mutta toiselle hakijalle samalta alueelta ei ole yksilöllisistä syistä voitu kielteistä päätöstä tehdä.

Antti Halonen

[Uuno Nuivanen]

Irakin suurlähettiläs Matheel al-Sabti kertoo, että Suomesta Irakiin palaa lähes joka päivä noin viisi henkilöä vapaaehtoisesti.

Niinainajuu. Mutta montako tulee päivässä sisään - ja ihan vapaaehtoisesti?

[Tosiasiallinen Nuiva]

Miten yhden ainoan kaupungin tilanne voi vaikuttaa maan kansalaisten palauttamiseen? Ei kai jokainen suomalainenkin ole pakotettu asumaan koko loppuikänsä samassa kaupungissa?

[Alaric]

Alla vielä tuon Irakin suurlähettilään mietteitä pidemmin.

Loppukaneetin myötä nauroin ääneen.

"Yrittäkää hyötyä irakilaisista turvapaikanhakijoista. Osa heistä on tohtoreita, insinöörejä ja opettajia. Suomessa on pohjoisessa paikkoja, missä asuu vain iäkkäitä ihmisiä. Miksi Suomi ei hyödyntäisi irakilaisia töissä? Siirtolaisuus voi piristää taloutta."

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005291827.html?ref=rss (14.7.2017)

Irakin Suomen-suurlähettiläs pyytää kärsivällisyyttä turvapaikanhakijoiden kanssa: "Irakista tulee vielä turvallinen"

Suomeen saapui vuonna 2015 20 000 irakilaista turvapaikanhakijaa. Irakin Suomen-suurlähettiläs kehottaa kärsivällisyyteen. – Irakista tulee vielä turvallinen.

Eurooppaan kohdistui valtava turvapaikanhakijoiden vyöry vuonna 2015. Suomeen saapui Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan yli 32 000 turvapaikanhakijaa, ja heistä yli 20 000 oli irakilaisia. Seuraavana vuonna määrä laski huomattavasti. Turvapaikkahakemuksia tuli yhteensä vähän yli 5 600.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä vieläpä vaikeassa taloustilanteessa on asettanut Suomen ennenkokemattomaan tilanteeseen. Irakin Suomen-suurlähettiläs Matheel al-Sabti kehottaa kärsivällisyyteen turvapaikanhakijoiden suhteen.

– Odottakaa, että asiat vakautuvat niin paljon, että he voivat palata. Irakista tulee vielä turvallinen. Mutta kuvista näkee Mosulin rauniot. Heillä, jotka joutuivat jättämään kotinsa ja lähtemään, on vaikeaa. Me tarvitsemme aikaa kaupungin jälleenrakentamiseen. Kyse ei ole myöskään vain Mosulista, vaan monista muista Daeshin tuhoamista alueista, al-Sabti sanoo käyttäen Isisin toista nimeä.

Suurlähettiläs sanoo, että irakilaisten kulttuuri ja uskonto ovat sellaisia, että ihmiset haluaisivat pysyä kotimaassaan. Kun maa ei ole sodassa, se tulee öljyvarojensa ansiosta hyvin toimeen myös taloudellisesti.

– Irakilaiset tarvitsevat lähimoskeijansa, yliopistonsa, oman kansansa ja kielensä. Suomessa eläminen on vaikeaa kielimuurinkin takia. Moni irakilainen on valmistunut yliopistosta, ja heidän olisi paras mennä Irakiin. Mutta ihmiset, jotka tulivat, ovat menettäneet kaiken. Heillä ei ole kotia tai paikkaa mihin palata.

Irak vastustaa pakkopalautuksia eikä ole suostunut allekirjoittamaan Suomen kanssa palautussopimusta. Suurlähettiläs sanoo, että ihmiset lähtivät Irakista ongelmiensa vuoksi. Jos maa allekirjoittaisi palautussopimuksen, ja turvapaikanhakijat pakkopalautetaan ilman kotia, he vain vihaisivat Irakin hallintoa.

– Olkaa kilttejä, älkääkä painostako heitä tai tehkö pakkopalautuksia. Niitä on tapahtunut, ja olemme antaneet virallisen lausunnon siitä, että vastustamme niitä. Olemme vapaaehtoisen paluun puolella. Voin sanoa, että lähes päivittäin noin viisi irakilaista palaa vapaaehtoisesti. He pyytävät apua joko meiltä tai kansainväliseltä siirtolaisuusjärjestöltä IOM:ltä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole palaamassa. Suurlähettiläs sanoo, että sotavuosina Ruotsi otti sotalapsia Suomesta. Kun Suomi oli taas vakaa maa, osa palasi, osa pysyi Ruotsissa.

– Yrittäkää hyötyä irakilaisista turvapaikanhakijoista. Osa heistä on tohtoreita, insinöörejä ja opettajia. Suomessa on pohjoisessa paikkoja, missä asuu vain iäkkäitä ihmisiä. Miksi Suomi ei hyödyntäisi irakilaisia töissä? Siirtolaisuus voi piristää taloutta.

Antti Halonen

[ejmantyla]

^
Taas noita tohtoreita ym.hehkutetaan.Työllistyminen siivoojaksi tai tiskariksi,toki mahdollista. Mitä virkaa on insinöörillä joka ei osaa edes länsimaisia aakkosia. Mitä high tech osaamista irakissa on?

[foobar]

Jos irakilaisissa turvapaikanhakijoissa on työllistettäviä ja työllistymismishaluisia tohtoreita, insinöörejä tai opettajia, he ovat mitä varmimmin jossain muussa maassa kuin Suomessa. Miksi he olisivat täällä? Monessa maassa varsinkin tohtorit ja insinöörit saavat paljon Suomea parempia palkkoja samalla maksaessaan matalampia veroja. Tällaisille ihmisille olisi poikkeuksellisen paskaa tuuria juuttua Suomeen. Niille joilla ei ole aikomustakaan (puhumattakaan kyvystä) tehdä näitä töitä Suomi on kuitenkin mitä oivin paikka parkkeerata loppuelämäkseen taikaseinän ääreen...

[Shemeikka]

Mietitäänpä. Suurlähettiläs sanoo irakkien palaavan kunhan olot Irakissa ovat otolliset. Millaisen vastaanoton mahtavat saada? Ensin lähtivät juhlapaikan perässä pois kotoaan, ja sitten odottelevat että muut jälleenrakentavat Irakin ja taas tulevat muitten valmistamaan valmiiseen pöytään. Saattaa Irakissa luumu- ja käpykaartisyytökset tulla juhlijoille tutuksi.

[Eisernes Kreuz]

Jos irakilaisissa turvapaikanhakijoissa on työllistettäviä ja työllistymismishaluisia tohtoreita, insinöörejä tai opettajia, he ovat mitä varmimmin jossain muussa maassa kuin Suomessa.

Esim. Saudi-Arabia on ottanut vastaan kourallisen korkeasti koulutettuja (Lähi-idän mittapuulla) ammattilaisia alueen ongelmamaista. Mutta se porukka, joka tänne Suomeen asti päätyy, onkin sitten jotain ihan muuta.

Minä vähän luulen, että tuokin suurlähettiläs kyllä tietää hyvin asioiden todellisen laidan, mutta virallinen linja vaatii häntä höpisemään siirtolaisten tuomista rikkauksista ja mahdollisuuksista.

[foobar]

Jos irakilaisissa turvapaikanhakijoissa on työllistettäviä ja työllistymismishaluisia tohtoreita, insinöörejä tai opettajia, he ovat mitä varmimmin jossain muussa maassa kuin Suomessa.

Esim. Saudi-Arabia on ottanut vastaan kourallisen korkeasti koulutettuja (Lähi-idän mittapuulla) ammattilaisia alueen ongelmamaista. Mutta se porukka, joka tänne Suomeen asti päätyy, onkin sitten jotain ihan muuta.

Minä vähän luulen, että tuokin suurlähettiläs kyllä tietää hyvin asioiden todellisen laidan, mutta virallinen linja vaatii häntä höpisemään siirtolaisten tuomista rikkauksista ja mahdollisuuksista.

Kaikista tragikoomisinta tässä on että suurlähettiläs vaikuttaisi (jos hänen sanomisensa otetaan tosissaan) kehuvan muutenkin ongelmissa olevan maansa aivovuotoa ulkomaille. Vähänkin järkeään käyttävä voisi aprikoida että ehkäpä suurlähettiläs ajatteleekin että haitallisen aineksen maasta suurissa määrissä poistuminen on suurempi helpotus kuin todellisuudessa rajallisempi aivovuoto (no, ainakaan Suomeen) on Irakille haitta.

[Sekasikiö]

Kaikista tragikoomisinta tässä on että suurlähettiläs vaikuttaisi (jos hänen sanomisensa otetaan tosissaan) kehuvan muutenkin ongelmissa olevan maansa aivovuotoa ulkomaille. Vähänkin järkeään käyttävä voisi aprikoida että ehkäpä suurlähettiläs ajatteleekin että haitallisen aineksen maasta suurissa määrissä poistuminen on suurempi helpotus kuin todellisuudessa rajallisempi aivovuoto (no, ainakaan Suomeen) on Irakille haitta.

Veikkaan kyllä, että esimerkiksi Irakin Kanadan suurlähettiläs toivottaa omansa takaisin tai jopa vaatii heitä palaamaan.

[Roope]

Libero-lehdessä (s. 16-17) Rita Dahlin valitus siitä, kuinka Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole humanitääristä. Kirjoituksessa on niin paljon asiavirheitä, että joko tekstiä ei ole tarkistanut kukaan tai sitten virheet ovat tahallisia sanoman tehostamiseksi.

Rita Dahl: Kaukana humanitäärisestä
...
Vaikka Maahanmuuttovirasto eli Migri pitää Afganistania turvallisena maana, ulkoministeriön mukaan Afganistan on konfliktimaa, jota varjostaa väkivallan uhka.
...
Ongelman aikaansaaja on hallitus, joka muutti maiden turvallisuusluokitusta ja niin laittoi käyntiin kielteiset turvapaikkapäätökset.
...
Migri on pakkopalauttanut uskonnollisesti vainottujen lisäksi lapsia. Tämä vuonna on pakkopalautettu yli sata yksin tullutta lasta.
....
Pakkopalautuksia on tehty ihmisille, joita odottaa kotimaassaan kuolema.
...
Repo totesi, ettei ketään kuolemanvaarassa, kidutetuksi ja epäinhimillisen kohtelun kohteeksi joutuvaa palauteta alkuperämaahan. Kielto on perustuslaissa, ulkomaalaislaissa.
...
Osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista kääntyi kristityiksi. Nergin mielestä kääntymyksen aitoutta piti selvittää haastattelemalla esimerkiksi turvapaikanhakijan lähipiiriä.

On selvää, että Nerg ja Repo kyseenalaistavat käsityksen humanitäärisestä turvapaikkapolitiikasta. Humanitäärisen suojelun poistuminen turvapaikan saamisen periaatteena enteili jo astetta tiukempaa turvapaikkapolitiikkaa, joka seurauksena paperittomien luokka kasvaa ja heidät on otettava uudella tavalla huomioon.

[Teaparty]

Yrittäkää hyötyä irakilaisista turvapaikanhakijoista. Osa heistä on tohtoreita, insinöörejä ja opettajia.

Suomi voisi vastavuoroisesti dumpata vankilansa tyhjiksi Irakiin.

Sitten voisi vastata lähettilään mitvit-kysymykseen, että yrittäkää hyötyä näistä venkuloista. Ovat tohtoreita, insinöörejä ja opettajia.