2016-03-15 Maahanmuuttovirasto tiedottaa turvapaikkapäätöksistä (yhdistetty)

[Alaric]

Pakolaisavun Marjaana Laineen ja Pia Lindforsin mielipidekirjoitus julkaistiin perjantaina Hesarissa. Kirjoitelmassaan he kritisoivat Maahanmuuttoviraston toimintaa ja vaativat, että vuosina 2015-2016 tulleiden turvapaikanhakijoiden "väärät" kielteiset turvapaikkapäätökset pitää korjata.

http://www.hs.fi/paivanlehti/10032017/art-2000005120686.html (10.3.2017)

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarassa

Maahanmuuttoviraston toiminta ja turvapaikkapäätösten laatu on herättänyt paljon julkista keskustelua. Turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltä Hel­singin keskustassa jo viikkojen ajan. Oikeuskanslerin tuore selvitys Maahanmuuttoviraston toiminnasta toi epäkohtia esiin.

Turvapaikkaprosessin tehostamispaineet ovat johtaneet lakien ja hallintomenettelyjen muutoksiin, joi­den vuoksi turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarantunut ennennäkemättömällä tavalla.

Väärän kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut joutuu kotimaahan käännytettynä hengenvaaraan tai alttiiksi kidutukselle tai muulle epäinhimilliselle kohtelulle. Tällaisissa tapauksissa Suomi rikkoo perustavia ihmisoikeusvelvoitteitaan.

Kun turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistui vuoden 2015 lopulla, Maahanmuuttovirastoon palkattiin lyhyessä ajassa satoja uusia työntekijöitä. Kahden viime vuoden aikana Suomeen on tullut 38 400 hakijaa, ja monelle heistä sekä turvapaikkapuhuttelun että päätöksen on tehnyt kokematon työntekijä.

Paine selvittää turvapaikkahakemuksen perusteet yhden 3,5 tuntia kestävän puhuttelun aikana sekä pula ammattitulkeista ovat vaarantaneet perusteiden selvittämisen. Vain osa hakijoista on saanut oikeudellista neuvontaa tai ylipäätään tavannut lakimiehen ennen viraston päätöstä.

Maahanmuuttovirasto tiukensi lähtömaalinjauksia lokakuussa 2015 ja keväällä 2016. Yksilöllisen tutkinnan merkitystä korostettiin, mutta tehostaminen ja kiire ovat heikentäneet keskeisten pakolaisoikeudellisten perusteiden tunnistamista.

(blaa blaa ja niin edelleen....)

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion vastine julkaistiin tänään:

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005123664.html?ref=rss (12.3.2017)

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja mielipidesivulla: Kielteinen päätös ei ole väärä päätös

Päätökseensä tyytymätön turvapaikanhakija saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Pakolaisavun Marjaana Laine ja Pia Lindfors vaativat (HS Vieraskynä 10.3.), että viranomaisten on ryhdyttävä toimiin ja korjattava vuosina 2015–2016 Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden väärät päätökset. Haluamme korostaa, että kielteinen päätös ei ole väärä päätös silloin, kun henkilöllä ei ole ollut lainmukaisia perusteita kansainvälisen suojelun saamiseksi.

Kirjoittajien mukaan päätöksentekijät ovat olleet kokemattomia ja tulkkauksessa on ollut puutteita, minkä vuoksi turvapaikanhakijoiden tilannetta ei ole selvitetty tarpeellisella tarkkuudella. Turvapaikkayksikköömme palkattiin ja koulutettiin vuosina 2015–2016 noin 500 määräaikaista työntekijää. Jos uutta väkeä ei olisi palkattu, turvapaikkahakemusten jonon purkaminen olisi vienyt vuosia. Saimme fiksuja ja osaavia työntekijöitä, jotka suoriutuivat työstä haastavassa tilanteessa erittäin hyvin. Valtaosa tekemistämme päätöksistä on lain mukaisia ja laadukkaita.

Myös turvapaikkaprosessia kehitettiin vuoden aikana monin tavoin, koska vanhat työ­tavat eivät yksinkertaisesti riittäneet uudessa tilanteessa, jossa päätöksiä oli tehtävä kymmenkertainen määrä aiempaan verrattuna. Esimerkiksi puhutteluille asetettiin tavoiteaika, ­joka riittää useimmiten hakijan tilanteen ja turvapaikkaperusteiden selvittämiseen. Puhuttelua voitiin kuitenkin aina jatkaa, jos tilannetta ei ehditty selvittää tarpeeksi.

Tulkeista tosiaan oli pula, koska tiettyjen kielten tulkkien tarve kasvoi kymmenkertaiseksi. Jokaisen puhuttelun aluksi ja lopuksi hakijalta kysytään, ymmärtääkö hän tulkkia. Myös pöytäkirja tarkastetaan yhdessä ja tässä yhteydessä voidaan korjata puhuttelun aikana mahdollisesti syntyneitä epäselvyyksiä. Hakijalla on myös mahdollisuus toimittaa lisäselvitystä tilanteestaan puhuttelun jälkeen.

Pääsääntö on, että päätökseensä tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Emme pidä perusteltuna käydä systemaattisesti läpi uudelleen jo tehtyjä päätöksiä, joista mahdollisesti on muutoksenhaku vireillä hallinto-oikeudessa. Jos tietoomme tulee, että yksittäisessä pää­töksessä on asiavirhe, hallintolaki mahdollistaa virheen korjaamisen.

Jaana Vuorio

ylijohtaja

Maahanmuuttovirasto

[Blanc73]

Pakolaisavun idealisteille kysymys:
Kuinka moni turvapaikanhakija pystyy todistamaan tarinansa todeksi?

[N. A. Saramo]

Pakolaisavun idealisteille kysymys:
Kuinka moni turvapaikanhakija pystyy todistamaan tarinansa todeksi?

Turvapaikanhakijan ei tarvitse todistaa tarinaansa todeksi.

Maahanmuuttovirasto pohtii, uskooko se tarinan, vai voiko se todistaa, että tarina ei olisikaan tosi. "Viranomaisen on ratkaistava asia hakijan eduksi hänen kertomuksensa perusteella". Ulkomaalaislaki, 98 §.

Joka kerta, kun muistan tämän tosiasian, hämmästyn uudestaan, kuinka heikolla pohjalla tämä koko turvapaikkajärjestelmä onkaan. Tässä olisi yksi fakta jonka iskostaminen turvapaikkapoliittiseen julkiseen keskusteluun muuttaisi keskustelun asetelmia ja avaisi monen silmiä.

[Roope]

Turvapaikanhakijan ei tarvitse todistaa tarinaansa todeksi.

Maahanmuuttovirasto pohtii, uskooko se tarinan, vai voiko se todistaa, että tarina ei olisikaan tosi. "Viranomaisen on ratkaistava asia hakijan eduksi hänen kertomuksensa perusteella". Ulkomaalaislaki, 98 §.

Monet tosiaan luulevat, että turvapaikanhakijan pitäisi osoittaa tarinansa todeksi, mutta turvapaikanhakijalla ei ole minkäänlaista todistustaakkaa. Riittää, että tarina itsessään on riittävän johdonmukainen ja uskottava. Edes valehtelusta kiinni jääminen ei välttämättä johda kielteiseen päätökseen.

[uuninpankko]

Pakolaisavun idealisteille kysymys:
Kuinka moni turvapaikanhakija pystyy todistamaan tarinansa todeksi?

Turvapaikanhakijan ei tarvitse todistaa tarinaansa todeksi.

Maahanmuuttovirasto pohtii, uskooko se tarinan, vai voiko se todistaa, että tarina ei olisikaan tosi. "Viranomaisen on ratkaistava asia hakijan eduksi hänen kertomuksensa perusteella". Ulkomaalaislaki, 98 §.

Joka kerta, kun muistan tämän tosiasian, hämmästyn uudestaan, kuinka heikolla pohjalla tämä koko turvapaikkajärjestelmä onkaan. Tässä olisi yksi fakta jonka iskostaminen turvapaikkapoliittiseen julkiseen keskusteluun muuttaisi keskustelun asetelmia ja avaisi monen silmiä.

Siteeraapa sitä lainkohtaa oikein:

"Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään tavallisessa tai nopeutetussa menettelyssä.

Oleskeluluvan myöntämisen edellytykset arvioidaan kunkin hakijan osalta yksilöllisesti ottaen huomioon hänen esittämänsä selvitykset olosuhteistaan asianomaisessa valtiossa sekä eri lähteistä hankitut ajantasaiset tiedot valtion oloista. (12.6.2009/432)

Hankittuaan saatavilla olevan selvityksen viranomaisen on ratkaistava asia hakijan eduksi hänen kertomuksensa perusteella, jos hakija on siltä osin kuin se on mahdollista myötävaikuttanut asian selvittämiseen ja jos viranomainen on vakuuttunut hakemuksen uskottavuudesta kansainvälisen suojelun tarpeen osalta.

Jos hakemus hylätään, päätetään samalla asianomaisen käännyttämisestä tai maasta karkottamisesta, jollei asiassa ilmene erityisiä syitä, joiden vuoksi maasta poistamispäätös tulee jättää tekemättä."

Ei turvapaikanhakijan tarvitse olla todistamatta tarinaansa todeksi.

[N. A. Saramo]

Ei turvapaikanhakijan tarvitse olla todistamatta tarinaansa todeksi.

No ei tietenkään tarvitse olla todistamatta. Pointti olikin, että tarinaansa ei tarvitse todistaa.

Julkisuuteen on tullut tapauksia, että on hakija on todistanut esim. dokumenteilla, että näin ja näin on tapahtunut ja täältä hän todella on ja siksi turvapaikka pitäisi saada. Sitten ei ole kuitenkaan saatu sitä turvapaikkaa, vaikka oli todisteet ja kaikki. Tämä vie keskustelua sivuraiteille. Hakemuksen hylkäämisen syy ei ole näissä tapauksissa ollut todisteiden riittämättömyys.

Tuota "jos hakija on siltä osin kuin se on mahdollista myötävaikuttanut asian selvittämiseen" -kohtaa voitaisiin kai periaatteessa tulkita niin, että hakijan pitää antaa kaikki tarvittavat todisteet, jotka osoittavat, että hänen turvapaikkahakemukselleen olisi perusteita. Tuollainen tulkinta mullistaisi prosessia huomattavasti. Niin päätöstä ei kuitenkaan tehdä, vaan kuten Roope yllä jo totesikin, edes valehtelusta kiinni jääminen ei tarkoita, ettei turvapaikkaa saisi. Vaikka sen nyt ainakin voisi olettaa olevan tilanne, jossa hakija ei ole myötävaikuttanut asian selvittämiseen.

[qwerty]

Helmikuun erittely jää välistä koska Migrin upouusi järjestelmä ei toimi vieläkään. Julkaisivat nämä wanhalla sivulla.

Tammi-maaliskuu, kaikki
(Muu oleskelulupa/Turvapaikka/Toissijainen suojelu) Myönteinen - Kielteinen (Rauennut & tutkimatta jättämiset mm. Dublin)

Somalia (12/53/43) 108 - 119 (16) 47.6%
Afganistan (79/104/80) 263 - 306 (47) 46.2%
Irak (68/362/59) 489 - 946 (199) 34.1%
Syyria (1/52/16) 69 - 3 (15) 95.8%
Eritrea (0/43/0) 43 - 0 (3) 100%

Tammikuu, kaikki
Somalia 27-24 52.9%
Afganistan 77-84 47.8%
Irak 94-185 33.7%
Helmi-maaliskuu, kaikki
Somalia 81-95 46.0%
Afganistan 186-222 45.6%
Irak 395-761 34.2%

Somali- (13-6) ja irakkilapsukaisia (14-7) ei ole paljoa sotkemassa kokonaislukua. Ikinuoria afgaaneja on luvuissa (61-4) hieman enemmän.

[timo73]

Yhteensä siis kolmelta kuukaudelta 972 uutta matua eli 20000 euron vuosikustannuksilla siinä 19,5 miljoonaa euroa lisää kuluja yhteiskunnalle. Jos kaikki vitun epäsuorat menot otetaan, niin varmasti tuplat. On tämä saatana oikea menoautomaatti. Vuodessa lisätään kuluja ainakin sen 78 miljoonaa.

[Java]

Noh, kyllä naapurimaita pitää auttaa hädässä Oikeesti nyt, yksikään noista ei tarvitse turvapaikkaa Suomesta

[Alaric]

1.1. - 30.4.2017 Migri on tehnyt 4 035 turvapaikkapäätöstä.

Myönteisiä 1 440 kpl, 36 %
Kielteisiä 1 943 kpl, 48 %
Jätetty tutkimatta 387 kpl, 10 %
Rauenneet 265 kpl, 6 %

Tällä ajanjaksolla jätettiin 1 588 turvapaikkahakemusta.

[tweet]859283337759862784[/tweet]

[tweet]859367159104974852[/tweet]

[Alaric]

Long Playn tänään julkaistun artikkelin mukaan Maahanmuuttovirastossa käytetään malliasiakirjoja, joissa ohjataan kohta kohdalta miten turvapaikanhakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä.

Juttua varten on haastateltu kuutta Migrin työntekijää ja heistä osa kertoo, että kokemattomammat työntekijät eivät ole osanneet soveltaa näitä malleja oikein päätöksiä tehdessä eikä turvapaikkakriteerien täyttymisen yksilöllinen selvitys ja arviointi ole heidän mukaansa kaikilta osin toteutunut. Mallikokonaisuus on kuulemma ohjannut sisäistä linjaa vahvasti kielteiseen suuntaan.

(Pahoittelen pitkää lainausta, mutta en ole varma pääseekö tuota lukemaan kovinkaan montaa kertaa ilmaiseksi. Kuvittelisin tämän kuitenkin kiinnostavan hommalaisia. Tekstistä on karsittu tuossa lainauksessa jo varsin suuri osuus pois.)

https://longplay.fi/sidetone/migrin-malliasiakirjat-ohjanneet-kielteisiin-paatoksiin (3.5.2017)

Migrin malliasiakirjat ohjanneet kielteisiin päätöksiin

Maahanmuuttovirasto käyttää malliasiakirjoja, joissa ohjataan kohta kohdalta, miten turvapaikanhakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä.

Long Play on saanut haltuunsa näitä esimerkkipäätöksiä, joita runsaan vuoden ajan on käytetty kielteisten turvapaikkapäätösten pohjana, sekä muita päätöksentekoon liittyviä asiakirjoja. Niiden joukossa on muun muassa Migrin maakohtaiset soveltamisohjeet irakilaisten, afganistanilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden hakemuksiin.

Kuusi viraston työntekijää kertoi päätöksenteosta Long Playlle. Osa heistä on tullut taloon uusina työntekijöinä ison rekrytointivirran mukana 2016, osa on työskennellyt Migrissä eri osastoilla vuosien ajan. Joillakuilla on ollut viime vuoden aikana laaja vastuuasema. Osa haastatelluista on hiljattain lopettanut työsuhteensa.

Heitä haastateltiin erikseen, ja he kertoivat samanlaisia asioita Migrin sisäisestä ohjeistuksesta ja työkäytännöistä vuosina 2015–16.

LONG PLAYN HAASTATTELEMIEN työntekijöiden mukaan Migrissä ei ole tuolloin kyetty tekemään kokonaisvaltaisesti laadukkaita ja yksilöllisiä päätöksiä.

"Viime vuonna palkattujen ylitarkastajien ammattitaito ei ole ymmärrettävistä syistä riittänyt siihen, että he olisivat osanneet soveltaa malleja tapauskohtaisesti. He ovat vain kopioineet malleja. Päätöksenteossa unohtui tapauskohtainen arvio, ja päätöksiä tehtiin liukuhihnalta", sanoo useita vuosia Migrissä työskennellyt henkilö.

Kaiken kaikkiaan Migriin tuli 2015–16 yli 500 uutta työntekijää. Suurimmalla osalla ei ollut aiempaa kokemusta tämänkaltaisesta työstä, ja esimerkiksi yksi työntekijä sanoo, ettei ollut muodollisesti edes pätevä virkaan. Perehdytys tehtävään oli lyhyt. Sen jälkeen oli ryhdyttävä itse kuulemaan turvapaikanhakijoita ja tekemään päätöksiä.

Viraston sisäisiä ongelmia käsitellään oikeuskanslerin päätöksessä, joka julkaistiin helmikuun alussa. Samassa yhteydessä oikeuskansleri teetti erillisen tarkastusraportin keskusteluistaan Migrin työntekijöiden kanssa. Myös raportissa mainitaan valmiit päätöspohjat: "Ylitarkastaja Jaakko Reinikainen kertoi, että virastossa on käytössä esimerkkipäätöksiä, joissa on malliperusteluita. Käytännössä on huomattu, että malliperusteluita on voitu myös kopioida päätöksiin."

ESIMERKKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ on vaihdellut. Keskimäärin irakilaisille turvapaikanhakijoille on ollut viime vuoden aikana käytössä kymmenkunta mallia, afganistanilaisille ja somalialaisille noin viisi.

Long Play on saanut näistä malleista haltuunsa viisi ja lukenut kolmea muuta.

Kahden Migrissä työskentelevän henkilön mukaan mallikokonaisuus on ohjannut sisäistä linjaa vahvasti kielteiseen suuntaan. Myönteisten päätösten esimerkkimalleja ei järjestelmässä ole Long Playn tietojen mukaan ollut.

VALMIIDEN PÄÄTÖSMALLIEN käyttäminen ei sinänsä ole tavatonta: olisi ajanhukkaa kirjoittaa koko rakenne ja kaikki lakiin viittaavat osat joka kerta uudelleen. Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kiitti Migriä 2012 siitä, että mallit tekivät viraston päätöksistä aiempaa selvempiä.

Ongelmia syntyy, jos malleja käytetään kiireen, kokemattomuuden tai tiukan ohjeistuksen takia päätöspohjina hakijoille, joiden profiili – kotipaikkakunta, tausta ja esimerkiksi uskonto tai ammatti – oletetaan tietynlaiseksi.

Lain mukaan turvapaikkakriteerien täyttymisestä pitäisi aina tehdä yksilöllinen selvitys ja arviointi. Tämä ei haastateltavien mukaan ole kaikilta osin toteutunut.

"On annettu liikaa valtuuksia ihmisille, joiden ammattitaito ei ole riittänyt", eräs Migrissä vuosia työskennellyt haastateltava sanoo. "Esimerkkipäätökset ovat olleet lyhyitä malleja, ja niissä on vedetty mutkat hyvin suoriksi. Päätöksen pitää pohjautua yksilölliseen tutkintaan. Ei ole kyllä viime vuoden aikana pohjautunut."

(...)

"Se sisältää maittain erilaisia kielteisiä malleja, joiden nimissä voi olla esimerkiksi sellaisia sanoja kuin 'kielt. irak. alkoholikauppias bagdad', 'kielt. kristitty ei uskottava' tai 'perhe kielt. bagdad sis. pako'. Jos työntekijää onnistaa, jokin niistä sopii kokonaan tai melkein kokonaan käsillä olevaan tapaukseen."

JÄRJESTELMÄÄN VALITUT päätösmallit perustuvat todellisiin ratkaisuihin, joista on poistettu yksityiskohtaiset, henkilöä koskevat kohdat. Sen jälkeen niihin on lisätty tilaa valmiille maatietodokumenteille ("tähän maatietokappale XX") ja kommenttikenttiä, jotka opastavat osin hyvinkin yksityiskohtaisesti, mitä mihinkin kohtaan tulee lisätä tai mihin ei pidä koskea  ("Elgafaji-päätöksen mukainen sanamuoto; älä muuta tätä, ellet ole varma siitä, mitä olet tekemässä".)

Yhdessä päätösmallissa esimerkiksi referoidaan aluksi irakilaisen sunnimuslimin kokemaa pakkovärväystä. Sen jälkeen on varattu paikka "maatietokappale shiiamilitioiden pakkovärväyksestä"-dokumentille. Maatietokappaleen jälkeen päätös jatkuu lyhyellä toteamuksella, että hakijan kertomus on jäänyt "varsin yleisluonteiseksi ja täsmentymättömäksi" ja ettei "edellä esitetty maatietous tue" hakijan kertomusta siitä, että "shiialaiset ryhmät harjoittaisivat pakkovärväystä varsinkaan sunnien keskuudessa".

Kommentissa myös ohjataan näin: "Muistettava, että maatiedon ei tarvitse aukottomasti todistaa, että näin ei ole. Se riittää, että maatieto ei tue kertomusta".

Toinen päätösmalli koskee Bagdadista kotoisin olevaa sunnia, jonka sukunimi hänen kertomansa mukaan altistaa hänet erityiselle vaaralle. Tämänkaltaiselle kertomukselle löytyy oma maakappale nimeltään "maatietoa Bagdadin sunneista ja sunninimestä", jolle on päätöksessä varattu oma paikka. Päätösteksti jatkuu toteamuksella: "Edellä esitetyn maatiedon mukaan sunnimuslimeihin voi Bagdadin tämänhetkisessä tilanteessa kohdistua oikeudenloukkauksia. Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskontosuuntauksensa vuoksi".

Käännyttämisen osalta todetaan: "Maahanmuuttovirasto on käännyttämisestäsi päättäessään ottanut huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan, kuten oleskelusi pituuden ja tarkoituksen[,] siteesi Suomeen sekä perheeseesi liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteesi kotimaahasi."

Tällä kappaleella on myös oma kommentti: "Nämä muistettava aina karsia oikein."

Eräs Long Playn haastattelema työntekijä piti ammattiin liittyviä "alkoholikauppiaan" kaltaisia profiileja ongelmallisina. "Niissä ilmenneitä perusteluita tyyliin 'voit vaihtaa ammattia' on käytetty mihin tahansa ammattiin, mukaan lukien toimittajat ja taiteilijat. Tämä on ollut myös ainakin joidenkin tulosalueen johtajien tiedossa", työntekijä sanoo.

(...)

SISÄMINISTERIÖN ASETTAMAN tuottavuuspaineen alla ovat kamppailleet niin kokeneet kuin uudetkin työntekijät. Moni kokee jääneensä yksin asiakirjojen ja arvioinnin kanssa.

"Kiire vaikutti ihan kaikkiin. Monet esimiehet kannustivat ensisijaisesti isoihin määriin", eräs työntekijä kertoo. "Ei siinä ollut aikaa laadulle, eikä laadusta erityisesti palkittu. Päätösklinikoissa, joissa esimiehet vastailivat esittelijöiden vaikeisiin kysymyksiin, annettiin arvioita oikeasta päätöksestä lukematta sen tarkemmin hakijan puhuttelupöytäkirjaa tai muuta aineistoa. Usein esille nousseet asiat tuomittiin klinikassa epäuskottaviksi perehtymättä tarkemmin itse kokonaisuuteen. Neuvoista saattoi siis olla enemmän haittaa kuin hyötyä yksilöllisen kokonaisarvion kannalta."

KAIKKI HAASTATTELLUT Migrin työntekijät ottivat puheeksi huhtikuussa 2016 pidetyn sisäisen tilaisuuden, jossa puhui muun muassa oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko. Tilaisuudesta äänitetyllä tallenteella Helinko korostaa myönnetyistä oleskeluluvista syntyvää taloudellisia taakkaa.

"Se, että henkilö saa kansainvälisen suojeluun liittyvän oleskeluluvan Suomessa, johtaa pidempiaikaiseen vaikutukseen Suomen kansantaloudenkin kannalta", hän sanoi.
Helinko muistutti työntekijöitä, että Suomi on velvoitettu antamaan tänne jääville erilaisia palveluita.

"Sillä lailla se ratkaisu, [jonka] te teette ja valmistelette – – on merkityksellinen koko meidän yhteiskunnan kannalta. Tietenkään sillä perusteella ei ratkaista turvapaikkahakemuksia, mutta ottakaa huomioon, että näillä on taloudellisia vaikutuksia  – –. Tämä oli vielä joku aika sitten ihan eri juttu, kun näitä oli muutama tuhat, mutta nyt kun liikutaan kymmenissätuhansissa, vaikutukset ovat moninkertaistuneet."

Taloudellisten seikkojen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa turvapaikan perusteisiin mitenkään, vaan ratkaisujen on perustuttava lakiin.

Helinko sanoo Long Playlle korostaneensa taloutta, koska kansainvälisen suojelun piirissä olevat ovat oikeutettuja kotouttamispalveluihin.

"He tulevat Suomelle kalliiksi, ja sen takia meidän pitää virkamiehinä selvittää kunnolla, että niillä, joille oleskelulupa myönnetään, oikeasti on perusteita kansainväliseen suojeluun. Olen ymmärtänyt sanomaani tulkitun niin, että olisin tarkoittanut, ettei saa myöntää oleskelulupia. Syy on ehkä se, että jotkut ovat halunneet ymmärtää tätä väärin."

(...)

MIGRIN YLIJOHTAJA Jaana Vuorio on sanonut aiemmin julkisuudessa, että virheistä ja oikeuskanslerin päätöksestä on otettu opiksi.

Matkoilla oleva Vuorio kertoi Long Playlle sähköpostitse tämän tarkoittavan, että henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti ja että "päätösten lainmukaisuutta seurataan hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden yksikön päätöksiä koskevien ratkaisujen perusteella".

Vuorion mukaan muutokset viraston toiminnassa koskevat ennen kaikkea nykyisiä, eivät menneitä päätöksiä.

"Toimenpiteet ovat pääosin proaktiivisia, mutta luonnollisesti kun joitain viime vuonna tehtyjä päätöksiä on kumoutunut menettelyvirheen vuoksi, niin uudessa käsittelyssä toimitaan virheettömästi."

HUHTIKUUN LOPPUPUOLELLA Yle kertoi, että hallinto-oikeus oli alkuvuonna muuttanut tai palauttanut käsiteltäviksi 30 prosenttia turvapaikkapäätöksistä. Koko toissa vuonna luku oli 18 prosenttia, viime vuonna 24 prosenttia.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta pitää ongelmallisena sitä, että tuomioistuimia pidetään turvapaikanhakijoiden oikeusturvan takeena.

"Siinä ikään kuin siunataan se, että ensi vaiheessa eli Maahanmuuttovirastossa voi tapahtua kämmejä", Ojanen sanoo.

"Tuomioistuinkontrolli edellyttää aina, että joku jaksaa tai osaa tehdä valituksen sinne. Samalla kaikki oikeusturvaa toteuttavat mekanismit on nyt lähtökohtaisesti vedetty minimitasolle."

"Lain mukaan näitä päätöksiä pitää tehdä yksilöllisesti. Eri ammattiryhmiä ei voi käsitellä möhkäleinä sen enempää kun niitä jotka tulevat jostain tietystä kaupungista tai maan osasta."

Jeanette Björkqvist on aiemmin tutkinut Migrin toimintaa Long Play -jutuissaan Varjokansa ja Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua. Jutut löytyvät suomeksi ja ruotsiksi täältä: https://longplay.fi/author#jeanette-bjorkqvist

[Roope]

Long Play paljastaa: Valmiit mallit ohjaavat Migrin kielteisiin turvapaikkapäätöksiin

Nettilehti Long Play paljastaa, että Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä on tehnyt osittain epäpätevä henkilökunta suuressa kiireessä.

Long Play -artikkelin on kirjoittanut freelance-toimittaja Jeanette Björkqvist.

Long play on haastatellut artikkelia varten kuutta Migrin työntekijää. Osa heistä tuli töihin 2015-2016, kun Migri rekrytoi 500 uutta työntekijää, osa oli talossa ennestään.

Mutta kaikki kertovat samaa tarinaa.  (käännös)
...

Svenska Yle: Long Play avslöjar: Färdiga mallar styr Migris negativa asylbeslut 3.5.2017

Kauhea meteli nostetaan siitä, että Maahanmuuttovirasto käyttää uusien työntekijöiden koulutuksessa kielteisiä mallipäätöksiä. Tämä muka osoittaa, että hakemusten arvioinnit eivät ole olleet yksilöllisiä ja että Maahanmuuttovirasto ohjaa/painostaa työntekijöitä tekemään kielteisiä päätöksiä.

Jeanette Björkqvist: Migrin malliasiakirjat ohjanneet kielteisiin päätöksiin

Long Play on saanut haltuunsa näitä esimerkkipäätöksiä, joita runsaan vuoden ajan on käytetty kielteisten turvapaikkapäätösten pohjana, sekä muita päätöksentekoon liittyviä asiakirjoja. Niiden joukossa on muun muassa Migrin maakohtaiset soveltamisohjeet irakilaisten, afganistanilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden hakemuksiin.

Kuusi viraston työntekijää kertoi päätöksenteosta Long Playlle. Osa heistä on tullut taloon uusina työntekijöinä ison rekrytointivirran mukana 2016, osa on työskennellyt Migrissä eri osastoilla vuosien ajan. Joillakuilla on ollut viime vuoden aikana laaja vastuuasema. Osa haastatelluista on hiljattain lopettanut työsuhteensa.

Heitä haastateltiin erikseen, ja he kertoivat samanlaisia asioita Migrin sisäisestä ohjeistuksesta ja työkäytännöistä vuosina 2015–16.

LONG PLAYN HAASTATTELEMIEN työntekijöiden mukaan Migrissä ei ole tuolloin kyetty tekemään kokonaisvaltaisesti laadukkaita ja yksilöllisiä päätöksiä.
...

Long Play 3.5.2017

ESIMERKKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ on vaihdellut. Keskimäärin irakilaisille turvapaikanhakijoille on ollut viime vuoden aikana käytössä kymmenkunta mallia, afganistanilaisille ja somalialaisille noin viisi.

Long Play on saanut näistä malleista haltuunsa viisi ja lukenut kolmea muuta.

Kahden Migrissä työskentelevän henkilön mukaan mallikokonaisuus on ohjannut sisäistä linjaa vahvasti kielteiseen suuntaan. Myönteisten päätösten esimerkkimalleja ei järjestelmässä ole Long Playn tietojen mukaan ollut.

HAASTATELTAVIEN MUKAAN päätösprosessit ovat vaihdelleet hieman tiiminvetäjästä ja esimiehestä riippuen. Joissain yksiköissä on vilpittömästi pyritty tekemään laadukkaita päätöksiä. Se on usein tarkoittanut hitaampaa tahtia, mitä ei ole katsottu hyvällä talon sisällä. Toisaalta on ollut yksiköitä, joissa vetäjät ovat selvästi tavoitelleet vain suurta (kielteistä) päätösmäärää.

Lausunto vaikuttaa epäuskottavalta mustamaalaukselta.

Nimenomaan kielteisten päätösten tekeminen on työlästä, koska niihin tarvitaan kahden työntekijän arviot ja myönteiseen vain yhden. Myönteiset päätökset voivat olla vaikka kuinka heikosti perusteltuja, mutta niihin ei palata myöhemmin kuin aivan poikkeuksellisissa tapauksissa. Sen sijaan kielteisestä päätöksestä tehdään yleensä valitus hallinto-oikeuteen, oli siihen syytä tai ei. Kielteisten päätösten tehtailu kostautuisi väistämättä tiimien vetäjille hallinto-oikeuden palautteena.

"Monessa tiimissä on ollut fläppitauluja joihin on vedetty viivoja jokaisesta tehdystä päätöksestä", sanoo eräs Migrin työntekijä. "Mitä enemmän viivoja, sen suurempi esimiesten riemu. Kysymyksessä on ollut johdon keksimä kilpailu siitä, kenen tiimi tekee eniten päätöksiä. Lapsiperheet ovat olleet suosiossa, koska niistä on saanut kerralla monta viivaa. On vieraannuttu täysin siitä, että nämä viivat tauluissa ovat ihmisiä."

Liian suuri myötäeläminen on paljon suurempi ongelma työssä, jossa tavoitellaan objektiivisuutta ja laadukkaita päätöksiä. Laadun arvio hallinto-oikeus.

KAIKKI HAASTATTELLUT Migrin työntekijät ottivat puheeksi huhtikuussa 2016 pidetyn sisäisen tilaisuuden, jossa puhui muun muassa oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko. Tilaisuudesta äänitetyllä tallenteella Helinko korostaa myönnetyistä oleskeluluvista syntyvää taloudellisia taakkaa.

"Se, että henkilö saa kansainvälisen suojeluun liittyvän oleskeluluvan Suomessa, johtaa pidempiaikaiseen vaikutukseen Suomen kansantaloudenkin kannalta", hän sanoi.
Helinko muistutti työntekijöitä, että Suomi on velvoitettu antamaan tänne jääville erilaisia palveluita.

"Sillä lailla se ratkaisu, [jonka] te teette ja valmistelette – – on merkityksellinen koko meidän yhteiskunnan kannalta. Tietenkään sillä perusteella ei ratkaista turvapaikkahakemuksia, mutta ottakaa huomioon, että näillä on taloudellisia vaikutuksia  – –. Tämä oli vielä joku aika sitten ihan eri juttu, kun näitä oli muutama tuhat, mutta nyt kun liikutaan kymmenissätuhansissa, vaikutukset ovat moninkertaistuneet."

Taloudellisten seikkojen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa turvapaikan perusteisiin mitenkään, vaan ratkaisujen on perustuttava lakiin.

Helinkon lausunnon taustalla oli ilmeisesti se, että Suomi myönsi pitkään tietyille ryhmille kuten somaleille oleskelulupia helpoiten Euroopassa. Tälle ei ole löytynyt muuta selitystä kuin Maahanmuuttovirastoon pesiytynyt kulttuuri, jossa myönteisen päätöksen tekeminen oli tehty oletusarvoiseksi. Aivan liian lepsuille käytännöille ei ollut korjaavaa mekanismia, sillä hallinto-oikeus muuttaa lähinnä kielteisiä päätöksiä.

Vuorion mukaan muutokset viraston toiminnassa koskevat ennen kaikkea nykyisiä, eivät menneitä päätöksiä.

"Toimenpiteet ovat pääosin proaktiivisia, mutta luonnollisesti kun joitain viime vuonna tehtyjä päätöksiä on kumoutunut menettelyvirheen vuoksi, niin uudessa käsittelyssä toimitaan virheettömästi."

HUHTIKUUN LOPPUPUOLELLA Yle kertoi, että hallinto-oikeus oli alkuvuonna muuttanut tai palauttanut käsiteltäviksi 30 prosenttia turvapaikkapäätöksistä. Koko toissa vuonna luku oli 18 prosenttia, viime vuonna 24 prosenttia.

Björkqvistin lainaamat luvut sisältävät enimmäkseen jotain muuta kuin Vuorion mainitsemat menettelytapavirheet, joiden osuus on ollut koko ajan sisäministeriön asettaman viiden prosentin laaturajan alapuolella. Lisäksi menettelytapavirheiden osuus on ollut viime aikoina laskusuunnassa.

Nyyhkytoimittaja Jeanette Björkqvistin tuotos on journalistisesti niin ala-arvoinen, että eiköhän tällä nyky-Suomessa taas jokin sananvapauspalkinto voiteta.

[Roope]

Long Play: Kielteiset mallipäätökset ovat ohjanneet Maahanmuuttoviraston turvapaikkalinjaa

Mallipäätökset kielteisistä turvapaikkaratkaisuista ovat ohjanneet turvapaikkapäätösten linjaa Maahanmuuttovirastossa, kertoo Long Play tuoreimmassa jutussa.

Julkaisun mukaan kielteisiä mallipäätöksiä ei ole osattu soveltaa tapauskohtaisesti. Juttua varten oli haastateltu kuutta viraston työntekijää.

Long Play myös kertoo, että viraston järjestelmässä ei ole ollut lainkaan myönteisten päätösten malleja. Maahanmuuttoviraston viestinnästä kiistetään STT:lle, että käytössä olisi ollut vain kielteisiä päätösmalleja.

Muilta osin virastosta ei suostuttu kommentoimaan väitteitä, vaan viestintä kertoo vastaavansa kysymyksiin kootusti torstaina. Viraston työntekijät kritisoivat myös tulostavoitteita, joihin pyrkiminen on heidän mukaansa vienyt mahdollisuuksia yksilölliseltä arvioinnilta.

Iltalehti/STT 3.5.2017

Kummallista tässä yhteydessä tuo kitinä tulostavoitteista eli nopeista päätöksistä, kun juuri ne kannustavat tehtailemaan positiivisia päätöksiä, joiden käsittely ja perusteleminen on paljon huolettomampaa.

[Ajattelija2008]

Kielteiset päätökset ovat ainoita lain mukaisia. Siinä ehkä syy, jos myönteisiä mallipäätöksiä ei löydy. Mallipäätöksessä kun pitäisi olla jotain tämän tapaista:

"Hakija X on Pohjois-Koreassa julkaissut hallituksen vastaista lehteä ja häntä uhkaa 20 vuoden työleirituomio poliittisista syistä. Siksi hänelle voidaan myöntää Suomesta turvapaikka."

Suomeen ei tule yhtäkään turvapaikanhakijaa, jolle voisi laillisesti myöntää oleskeluluvan.

[Juffe]

Long Play paljastaa: Valmiit mallit ohjaavat Migrin kielteisiin turvapaikkapäätöksiin

Tilaisuudesta äänitetyllä tallenteella Helinko korostaa myönnetyistä oleskeluluvista syntyvää taloudellisia taakkaa.

"Se, että henkilö saa kansainvälisen suojeluun liittyvän oleskeluluvan Suomessa, johtaa pidempiaikaiseen vaikutukseen Suomen kansantaloudenkin kannalta", hän sanoi.
Helinko muistutti työntekijöitä, että Suomi on velvoitettu antamaan tänne jääville erilaisia palveluita.

"Sillä lailla se ratkaisu, [jonka] te teette ja valmistelette – – on merkityksellinen koko meidän yhteiskunnan kannalta. Tietenkään sillä perusteella ei ratkaista turvapaikkahakemuksia, mutta ottakaa huomioon, että näillä on taloudellisia vaikutuksia  – –. Tämä oli vielä joku aika sitten ihan eri juttu, kun näitä oli muutama tuhat, mutta nyt kun liikutaan kymmenissätuhansissa, vaikutukset ovat moninkertaistuneet."

Taloudellisten seikkojen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa turvapaikan perusteisiin mitenkään, vaan ratkaisujen on perustuttava lakiin.

Kiinnitin huomiota sellaiseen veikeään seikkaan, että ainakaan näissä lainauksissa Helinko ei maininnut kielteisiä vaikutuksia talouteen. Hän puhuu vain "vaikutuksista". Toimittaja on tehnyt päätelmän, että kyseessä ovat kielteiset taloudelliset vaikutukset. Arkijärjellä ajateltuna tämä onkin varsin selvää. Jostain syystä tällaiset toimittajat yms. vain tuntuvat kytkevän arkijärjen pois päältä aina, kun joku juhanavartiainen julistaa maahanmuuton kuin maahanmuuton taloudellista autuutta.

[Elemosina]

Toistan: kielteiseen päätökseen tarvitaan kahden henkilön työpanosta, myönteiseen riittää yksi.
Suomalaiset, nuo yksinviihtyvät metsäläiset, ovat siis oppineet tekemään parityötä eivätkä puurra ypöyksin.

[Sydämistynyt]

Ei taida ihan objektiivinen toimija olla tämä Long Play.  Samaa mokujournalismia kuin HS & Co.

Long Play on suomalainen hitaaseen journalismiin erikoistunut digitaalinen julkaisu, joka perustettiin tammikuussa 2013.[1][2] Sitä julkaisee Long Play Media Oy, jonka omistaa lehden toimitus. Taustalla vaikuttaa myös Hitaan journalismin yhdistys.[3]

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä artikkeleita digitaalisessa muodossa. Maksulliset artikkelit ovat pidempiä kuin lehtiartikkelit, mutta lyhyempiä kuin kirjat.[3]

Julkaisun toimitukseen kuuluvat Anu Silfverberg (päätoimittaja), Ilkka Karisto, Riku Siivonen, Johanna Vehkoo, Antti Järvi, Ari Lahdenmäki, Hanna Nikkanen, Reetta Nousiainen ja Ilkka Pernu.[3]

Marraskuussa 2013 Helsingin Sanomain Säätiö myönsi Long Playlle Uutisraivaaja-palkinnon. 250 000 euron arvoisella palkintosummalla on tarkoitus kehittää palvelulle uusi julkaisualusta.[4]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Long_Play_(verkkojulkaisu)

[Roope]

Maahanmuuttoviraston pitkä vastaus Jeanette Björkqvistin juttuun:

Päätöksentekijöille tarjottu tuki tähtää oikeaan, laadukkaaseen, yhtenäiseen ja tulokselliseen päätöksentekoon

Long Play on julkaissut 3.5.2017 jutun otsikolla "Migrin malliasiakirjat ohjanneet kielteisiin päätöksiin". Arvostamme virastossa aktiivista julkista keskustelua toiminnastamme ja jaamme mielellämme faktatietoa keskustelun pohjaksi. Jutussa on kuitenkin kuvattu virastoa tavalla, joka on talossa työskenteleville hyvin vieras. Tekstissä kuvataan viraston työtapoja sekä työlle tarjottua tukea, joka on olemassa. Niiden käyttäminen ja tarkoitus on ymmärretty väärin.

Henkilöstön hyvinvointia ja esimiestyötä seurataan tehostetusti erilaisin arvioinnein ja selvityksin. Vuosina 2015–2017 tehtyjen selvitysten tulokset eivät tue jutussa kuvattuja kokemuksia turvapaikkapäätöksenteosta virastossa.

On hurja ajatus, että työntekijämme tekisivät tietoisesti työnsä huonosti, omalla nimellään allekirjoittaen. Virkamiehet tekevät työtään virkavastuulla, eli tietoinen lain rikkominen tekemällä tahallaan virheellisiä päätöksiä ei voi tulla kyseeseen. Virasto ei voi myöskään missään nimessä ohjeistaa tällaiseen.

Viraston työtä on luonnollisesti ollut virtaviivaistettava ja kehitettävä täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, kun turvapaikanhakijoita saapui vuonna 2015 Suomeen noin 890 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Virasto on kasvanut, työtapoja on muutettu ja organisaatiota uudistettu, ja osa henkilöstöstä on kokenut muutokset raskaasti. Lisäksi viraston tekemä työ on ollut jatkuvasti valtavan julkisen kiinnostuksen kohteena.

On niin asiakkaan kuin viraston etu, että hakija ei joudu odottamaan päätöstä vuosia. Jo nyt virastoa on kritisoitu siitä, että päätöksenteko kestää pitkään. Tämän vuoksi päätöksentekoa on tehostettu ja uutta henkilökuntaa rekrytoitu.

Esimerkkipäätöksiä on työnteon tukena sekä myönteisille että kielteisille päätöksille

Long Playn julkaisemassa jutussa kerrotaan yhdestä työvälineestämme: esimerkkipäätöksistä. Long Playn hallussa olevat esimerkkipäätökset ovat viraston sisäistä koulutusmateriaalia. Niiden käyttäminen ilman erillistä tukea ja koulutusta voi johtaa vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole kenenkään etu.

Jutussa sanotaan, että virastossa ei ole käytössä lainkaan esimerkkipäätöksiä myönteisistä päätöksistä, mikä ohjaisi tekemään kielteisiä päätöksiä. Tämä ei pidä paikkaansa, eikä asiaa tarkistettu virastosta.

Virastossa on esimerkkipäätöksiä myös myönteisistä päätöksistä. Itse asiassa uuden mallin mukaiset esimerkkipäätökset tehtiin ensin juuri myönteisistä päätöksistä. Myös kaikki päätökset, joissa päädytään sisäisen paon soveltamiseen, sisältävät myönteisen päätöksen pohjan.

Kaiken lähtökohta on se, että esimerkkipäätökset eivät ole linjauksia siitä, kenelle kansainvälistä suojelua myönnetään. Esimerkkipäätökset ovat nimensä mukaan esimerkkejä. Niitä ei ole tarkoitus käyttää tai kopioida sellaisenaan, ja tämä kerrotaan myös esimerkkipäätösten käyttöohjeissa, kommenteissa ja henkilöstön koulutustilaisuuksissa.

Esimerkkipäätöksiä ovat pyytäneet oppimisen ja työnteon tueksi muun muassa päätöksiä tekevät ylitarkastajat ja tulosalueiden johtajat. Niitä on otettu käyttöön, kun on nähty, missä tarvitaan tukea ja yhtenäistä linjaa.

Vastaavia työkaluja on käytössä Euroopan maissa, ja niitä on ollut käytössä myös Suomessa jo ennen vuotta 2015. Kuten missä tahansa asiantuntijatyössä missä tahansa organisaatiossa apuna työssä on ohjeita, malleja ja yhteisesti linjattuja muotoiluja. Tällä pyritään oikeaan, laadukkaaseen, yhtenäiseen ja tulokselliseen työntekoon.

Esimerkkipäätökset ja malliasiakirjat ovat normaali käytäntö työpaikoilla

Esimerkkipäätöksillä pyritään takaamaan päätösten laatua ja samankaltaisissa tapauksissa tehtävien päätösten yhdenmukaisuutta. Ilman esimerkkipäätöksiä samanlaisissakin tapauksissa päätökset olisivat saattaneet erota toisistaan ja jopa vaarantaa hakijoiden oikeusturvaa.

Kuten Long Playn jutussa sanotaan, olisi ajanhukkaa kirjoittaa koko rakenne ja kaikki lakiin viittaavat osat joka kerta uudelleen. Virastossa tehtiin vuonna 2016 yhteensä reilut 28 000 turvapaikkapäätöstä.

Turvapaikanhakijat vetoavat usein samoihin perusteisiin turvapaikkaa hakiessaan. Esimerkiksi alkoholikauppiaaksi esittäytyminen ei tarkoita automaattista turvapaikkaa, vaan viraston on selvitettävä, uhkaako hakijaa vaino kotimaassaan. Turvapaikkapuhuttelussa hakijan perusteet selvitetään yksilöllisesti, ja päätös perustuu hakijan antamiin tietoihin, vaikka apuna käytetään esimerkkipäätöksiä. Jos esimerkkipäätös ei sovellu hakijan tapaukseen, esimerkkipäätöstä ei käytetä.

Esimerkkipäätöksiä ei käytetä sellaisenaan, ja tätä korostetaan kaikissa viraston koulutuksissa. Tarkoitus on, että niitä voi käyttää apuna lähinnä perustelujen sanamuotoja pohtiessa.

Esimerkkipäätöksissä on tilaa monille yksilöllisille tiedoille, mikä takaa yksilöllisen käsittelyn. Esimerkiksi maatietokappaleille, kuten Long Play kertoo. Näin juuri siksi, ettei niitä voisi kopioida suoraan vanhoista päätöksistä. Tällä turvataan se, että päätöksissä käytetään aina ajantasaista maatietoa, joka saattaa muuttua nopeasti.

Esimerkkipäätöksien tarve tulee esiin myös Long Playn jutussa, jossa kyseenalaistetaan esimerkkipäätösten käyttö, mutta moititaan kuitenkin sitä, ettei malliperusteluja ole siitä, miten lapsen etua arvioidaan.

Lapsen etu huomioidaan aina, kun päätös koskee lasta

Lapsen etu on oikeusperiaate, joka otetaan lain mukaan aina huomioon kaikessa Maahanmuuttoviraston päätöksenteossa, jos päätös koskee lasta. Tähän on virastossa erillinen ohje, ja aiheesta järjestetään erillistä koulutusta säännöllisesti. Lapset ovat turvapaikanhakijoina aikuisia haavoittuvammassa asemassa, ja tämä otetaan huomioon päätöksenteossa.

Jokainen tapaus on yksilöllinen ja päätösharkinnassa otetaan huomioon lapsen kokonaistilanne: henkilökohtainen tausta, tilanne ja tarpeet muiden seikkojen ohella. Jos kuitenkin perhe on ollut Suomessa lyhyen aikaa ja vanhemmilla ei ole perusteita kansainväliselle suojelulle, lähtökohta on, että lapsen etu on olla vanhempiensa kanssa kotimaassaan. Näin silloin, kun lapsella ei ole erillisiä, omia perusteita kansainväliselle suojelulle. Tämä on myös hallintotuomioistuinten linja.

Suurin osa yksin tulleista alaikäisistä saa luvan jäädä Suomeen, ja heidän kohdallaan arviointi lapsen edusta on laajempi kuin perheensä mukana tulleiden.

On totta, että lapsen edun arviointia on aina varaa kehittää, ja olemme kiinnittäneet tähän virastossa huomiota lisäkoulutuksella. Se, että päätöksessä ei ole avattu aikaisemmin asiaa enemmän, ei tarkoita sitä, että etua ei ole arvioitu tai päätös on virheellinen.

Suomi on ratifioinut YK:n lasten oikeuksien julistuksen ja Geneven pakolaissopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden sopimusten periaatteet on sisällytetty lainsäädäntöömme ja lakeja sovelletaan näiden sopimusten mukaisesti.

Tulosten seuraaminen on normaali osa työntekoa

Long Playn haastattelemat nimettömät työntekijät kertovat, että joissain viraston tiimeissä vetäjät ovat tavoitelleet suurta kielteisen päätösten määrää ja tiimeissä on kirjattu julkisesti fläppitaululle viivoin tehtyjen päätösten määrä.

Vastaavat taulut ovat olleet käytössä virastossa jo useita vuosia, ja niihin kirjataan kaikki päätökset tiimeittäin. Merkinnästä ei näy, onko kyse myönteisestä vai kielteisestä päätöksestä. Tarkoituksena ei ole missään nimessä painostaa, vaan kyse on päivittäisestä työnseurannasta. Tuloksia ei kirjata esiin työntekijätasolla.

Virastossa jokainen turvapaikanhakija kohdataan henkilökohtaisesti turvapaikkapuhuttelussa, ja ymmärrämme hyvin, että päätöksemme ovat heille merkittäviä, eikä yksikään hakija ole vain viiva tulostaulussa.

Long Playssa kerrotaan, että lapsiperheiden hakemuksia olisi suosittu, koska ne tuovat nopeasti useamman päätöksen tulostaululle. Lapsiperheiden päätöksiä on mahdollisuuksien mukaan priorisoitu, koska turvapaikkaprossin kaltaisessa epävarmassa tilanteessa eläminen pitempiä aikoja ei ole lapsiperheen edun mukaista. Sitä ei ole tehty suuremman tuloksen vuoksi.

Päätösmäärien seuranta on osa työnjohtamista, ja hallintolaki velvoittaa viranomaista tulokselliseen toimintaan. Virastolle on asetettu määrälliset tavoitteet, joista on johdettu jokaiselle tulosalueelle ja tiimille sekä yksittäisille työntekijöille omat tavoitteensa. Tulostavoitteissa ei määritellä mitenkään sitä, kuinka monta kielteistä tai myönteistä päätöstä on tehtävä.

Myös henkilöstö on toivonut esimiestyötä arvioidessaan toistuvasti, että tavoitteet tuodaan selkeämmin esiin ja niiden seurantaan kiinnitetään huomiota, aivan kuten missä tahansa työssä. Saavutettujen tulosten nostaminen esiin koetaan myös myönteisenä, koska se tuo näkyväksi tehtyä työtä.

Lukumääräistä tulosta seurataan, mutta niin myös laatua. Laatua seurataan sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston tulossopimuksen mukaisesti hallinto-oikeudesta virastoon palautettujen päätösten kautta, esimiestyössä ja viraston sisäisessä laillisuusvalvonnassa.

Virkamiehiä ei ole painostettu tekemään kielteisiä päätöksiä

Kaikessa ohjeistuksessamme korostetaan sitä, että virastolla on velvollisuus selvittää kansainvälisen suojelun perusteet.

Viraston johto on pyrkinyt tekemään selväksi, että teemme itsenäisenä virastona itse päätöksemme ja päätösten tulee olla lainsäädännön ja ihmisoikeussopimusten mukaisia. Virastolla ei ole esimerkiksi tiettyjä prosentuaalisia tavoitteita hylkääville ja myönteisille päätöksille, vaikka Suomen hyväksymisprosentteja myös suhteessa muihin Euroopan maihin seurataankin.

Kaikki ohjaus mitä turvapaikkapolitiikkaan liittyen hallituksen suunnalta on tullut, on luettavissa hallituksen turvapaikkapoliittisesta toimenpideohjelmasta, joka julkaistiin joulukuussa 2015. Eduskunta ohjaa päätöksentekoa säätämillään laeilla, sillä virasto tekee päätöksensä ulkomaalaislain mukaan.

Lisäksi viraston toimintaa ohjaa hallintotuomioistuinten käytäntö. Keskeisimmistä linjauksista tuomioistuimet ovat vahvistaneet viraston käytännön, ja tietyistä kysymyksistä oikeuskäytäntöä selkeyttävät valituslupahakemukset ovat vireillä.

Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kysyä juridista apua

Long Playn jutussa kerrotaan, että juridinen tuki työntekijöille on ollut olematonta. On todella harmillista, että joillekin työntekijöille on jäänyt tällainen tunne. Jokaisella työntekijällä on lähiesimies ja oma tiimi, jonka kanssa työtä ja sen yksityiskohtia voi käydä läpi. Kukaan virastossa työskentelevä ylitarkastaja ei ole päätöksenteon kanssa yksin.

Long Playn jutussa kerrotut tukimuodot, kuten esimerkkipäätökset, ovat osa juridista tukea.

Oman tiimin lisäksi kaikilla turvapaikkapäätöksiä tekevillä on mahdollisuus ja velvollisuus kysyä milloin vain juridista tukea myös tiiminsä ulkopuolelta, ja kysymyksiä tuleekin esimerkiksi sekä turvapaikkayksikön oikeus- ja tukipalveluille että viraston oikeus- ja maatietoyksikön oikeuspalveluille päivittäin.

Lisäksi turvapaikkayksikössä päätöksentekijöitä koulutetaan vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ajankohtaisista turvapaikkaoikeudellisista kysymyksistä.

Onko myönteisten päätösten tuomaa taloudellista taakkaa Suomelle painotettu?

Long Playn jutussa on nostettu esiin eräässä koulutuksessa mainittu myönteisten oleskelulupien taloudellinen vaikutus Suomelle. Tämä lausahdus on jäänyt monelle mieleen koulutuksesta, mutta samassa yhteydessä on korostettu, ettei turvapaikkapäätöksiä tehdä taloudellisin perustein.

Tavoitteena on ollut kertoa uusille työntekijöille siitä, että teemme työtä verovaroilla ja työllämme on merkitystä Suomen valtiolle. Tehtävämme on selvittää, onko hakijalla perusteita kansainväliseen suojeluun ja ratkaisuilla on merkitystä laajemminkin yhteiskunnalle, koska maahan jäävät halutaan kotouttaa hyvin Suomeen.

Kaikkein tärkein asia virastolle kuitenkin on tarjota kansainvälistä suojelua niille, joilla on siihen perusteet.

Onko virastossa kielletty käyttämästä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n maatietoa?

Virastossa ei ole koskaan annettu tällaista ohjetta. Päinvastoin: UNHCR:n ohjeisiin viitataan useissa päätöksissämme ja oikeudellisessa ohjeistuksessamme.

Long Playn jutussa nostetaan esiin UNHCR:n ohjeiden käyttö Mosulista kotoisin olevien hakijoiden päätöksissä, joissa heidän katsottiin voivan paeta maan sisäisesti Bagdadiin. Hallinto-oikeus linjasi marraskuussa 2016, että Mosulista kotoisin olevat sunniarabit eivät voi paeta maan sisällä Bagdadiin ja palautti asian Migriin. Kyseisessä tilanteessa UNHCR:n maatietoa ei ole voitu käyttää, koska UNHCR:n ohjeistus saatiin käyttöön vasta 23.11.2016. Viikko UNHCR:n ohjeistuksen saamisen jälkeen se otettiin käyttöön myös virastossa.

Päätöksenteossa on kerrottu tapahtuneen virheitä, miksi virheitä on sattunut?

Kesän 2015 jälkeen turvapaikkayksikköön rekrytoitiin lähes 500 uutta virkamiestä. Lisäksi uusia virkamiehiä aloitti työnsä myös helmikuussa ja toukokuussa 2016.

Turvapaikkapuhuttelijan työ on hyvin vaativaa työtä, eikä puhutteluun, tapausten ratkaisemiseen ja siihen liittyvään laajaan työnkuvaan saa erityistä koulutusta missään oppilaitoksessa, vaan työn oppii sitä tekemällä.

Perehdytysjakso uusille työntekijöille on kaksi viikkoa, minkä jälkeen koulutus ja oppiminen jatkuvat työn ohessa esimerkiksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n tarjoamien koulutusten, itseopiskelumateriaalin ja lähiopetuksen sekä kahden viikon välein pidettävän muun ammatillista kehittymistä tukevan koulutuksen avulla.

Maahanmuuttovirasto oli haasteellisen tehtävän edessä sillä samanaikaisesti perehdytyksen kanssa tuli voimaan lainmuutoksia, turvapaikkaprosessia tehostettiin ja maatietoa päivitettiin. Lisäksi kotimaista oikeuskäytäntöä ei ollut kaikista tilanteista, joten jouduimme selvittämään miten muissa pohjoismaissa on tulkittu Suomea velvoittavia säännöksiä.

Tavoitteenamme on tehdä aina oikeita päätöksiä. Viraston päätöksiä tekevät ihmiset, ja inhimilliseen toimintaan niin virastossa kuin kaikissa muissakin työpaikoissa kuuluu aina virheiden mahdollisuus. Tämän vuoksi jokaisesta päätöksestä on mahdollista valittaa, ja päätösten lainmukaisuutta seuraavat hallinto-oikeudet sekä korkein hallinto-oikeus.

Turvapaikka-asioissa on tyypillistä Suomessa ja muissa maissa se, että suuresta osasta päätöksiä valitetaan. Tällä hetkellä hallinto-oikeudet käsittelevät valituksia vuonna 2016 tehdyistä päätöksistä. Kuluvan vuoden aikana hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen yhteensä noin 1 700 valitukseen. Valtaosa valituksista on hylätty (71 %).

Pääosin kumotuissa päätöksissä on kyse siitä, että hakija on antanut valitusvaiheessa uutta selvitystä tilanteestaan, hänellä on hakemukseensa uusia perusteista tai kotimaan turvallisuustilanne on muuttunut Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuimen päätösten välillä.

On tavallista, että hakija kertoo uutta tietoa tilanteestaan valitusvaiheessa. Varsin monet hakijat vetoavat siihen, että on kääntynyt kristinuskoon saamansa kielteisen päätöksen jälkeen. Tämä valitusvaiheessa esitetty uusi peruste ei ole ollut Migrin tiedossa päätöstä tehtäessä. On normaalia, että tilanteet muuttuvat, ja silloin on perusteltua tutkia asia uudestaan.

Vuonna 2016 virheitä turvapaikkamenettelyssä tai laintulkinnassa on ollut yhteensä noin 3,6 % valitetuista päätöksistä. Tämä on 183 päätöstä, kun yhteensä päätöksiä on tehty noin 28 200.

Mitä virastossa on tehty virheiden estämiseksi?

Koko turvapaikkaprosessin tarkoituksena on tutkia, onko henkilö hengenvaarassa tai vakavien oikeudenloukkausten vaarassa kotimaassaan sen perusteella, mitä hän on virastolle kertonut. Tähän tähtää viraston toiminta turvapaikka-asioissa.

Päätösten oikeusvarmuus turvataan analysoimalla oikeustapauksia, ohjeistamalla yksikköä ja jatkuvilla koulutuksilla. Lisäksi laadun varmistamista ja valvontaa kehitetään myös EU-rahoitteisten hankkeiden avulla. Kuten kaikissa muissa valtion virastoissa, myös Migrissä tehdään jatkuvaa laillisuusvalvontaa päätösten ja puhutteluiden laadusta ja valvonnan myötä havaittuihin epäkohtiin puututaan heti.

Turvapaikkayksikköön ja laajasti viraston henkilöstöön kohdistuu ennennäkemättömiä paineita maahanmuuttoa kannattavilta että maahanmuuttoa vastustavilta ryhmiltä. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta päätöksentekoomme, jossa noudatamme aina voimassa olevaa lakia.

Turvapaikkayksikön henkilöstön jaksamista on tuettu työnohjauksella sekä tehostetulla esimiesten ja tiimien tuella. Sekä kokenut että uusi henkilöstömme on tehnyt erittäin laadukasta työtä valtavien paineiden alla. Täysin poikkeuksellinen tilanne on haastanut meitä kehittämään ammattitaitoamme edelleen, ja olemme tähän haasteeseen tarttuneet.

Kaikkea työskentelyymme liittyvää materiaalia emme jaa julkisuuteen, mutta asiantuntijamme ovat niin kuin aina ennenkin median käytettävissä faktojen tarkistamiseen ja lisätietojen saamiseen ennen juttujen julkaisemista.

Maahanmuuttovirasto 4.5.2017

[Roope]

Juha Lavapuro
@JuhaLavapuro

Professor of law @ University of Turku, editor in chief of perustuslakiblogi.

https://twitter.com/JuhaLavapuro

[tweet]860001570238472192[/tweet]
[tweet]860010758247256064[/tweet]

Perustuslakiasiantuntijaksi korotettu/korottautunut professori Juha Lavapuro esittelee mielestään seitsemällä kohdalla "suomalaisen tien järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin", mutta onnistuu vain osoittamaan tietämättömyytensä.

[tweet]860010955085926400[/tweet]

Humanitaarisen suojelun kategoria oli suomalainen erikoisuus ja sellaisena vetotekijä. Tätä halutaan välttämättä takaisin, vaikka varsin harva sai aikoinaan oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella.

[tweet]860011135218614272[/tweet]

Maa-arviot tiukennettiin Ruotsin tasolle. Irakia, Afganistania ja Somaliaa ei määritelty turvallisiksi, kuten professorin luulisi tietävän.

[tweet]860011788192161792[/tweet]

Liian tiukat aikataulut tuottavat helpommin myönteisiä päätöksiä, koska kielteiset vaativat enemmän työtä.

[tweet]860012091813613568[/tweet]

Maahanmuuttovirastossa on käytössä myös myönteisiä mallipäätöksiä.

[tweet]860012344927191040[/tweet]

Päinvastoin, toinen mielipide tarvitaan kielteiseen päätökseen.

[tweet]860012514259730433[/tweet]

Edellisestä viestistä luettavissa Migrin seikkaperäinen vastaus, jossa kumotaan kaikki Long Playn kritiikki ja vinkataan, että toimittajan kannattaisi kysyä, jos/kun ei tiedä.

[Roope]

Eilen Svenska Ylen tv-uutisissa (ykkösuutinen) Long Playn jutun väitteet esitettiin sellaisessa muodossa kuin suomea osaamaton irakilainen turvapaikanhakija Motaz oli ne kavereidensa kautta ymmärtänyt. Rautatientorin teltalta tavoitetun Motazin katsojille välittämä tieto oli, että Maahanmuuttoviraston työntekijät copypasteavat päätökset ilman minkäänlaisia henkilökohtaisia arvioita, vetävät viivan seinälle ja ovat sitten onnellisia. Myös studiotoimittaja puhui "kollektiivisista päätöksistä", joista alkuperäisessä jutussa ei ollut edes mainintaa.

Haastateltu Long Playn artikkelin kirjoittaja Jeanette Björkqvist ei korjannut aiheuttamiaan väärinkäsityksiä, vaan otti esille työntekijöille asetetut tulostavoitteet ja väitti niiden johtaneen virheisiin, joiden määrästä ei ole tietoa. Björkqvist ei kertonut, että tulostavoitteet lisäävät ensisijaisesti helpommin tehtävien myönteisten päätösten osuutta ja että virheiden yleisyyttä voi arvioida hallintovaliokunnan päätöksistä. Menettelytapavirheiden määrä tehtyihin turvapaikkapäätöksiin verrattuna oli viime vuonna vain puolisen prosenttia:

Vuonna 2016 virheitä turvapaikkamenettelyssä tai laintulkinnassa on ollut yhteensä noin 3,6 % valitetuista päätöksistä. Tämä on 183 päätöstä, kun yhteensä päätöksiä on tehty noin 28 200.

Maahanmuuttoviraston eilinen Long Playn jutun väitteet ja vihjailut oikaiseva tiedote käsiteltiin uutisessa muutamalla ranskalaisella viivalla, minkä jälkeen toimittaja Dan Ekholm ja turvapaikanhakija Motaz saivat vielä viimeisen sanan kutsumalla Long Playn kumottuja väitteitä tiedoiksi.

[Roope]

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ei epäröinyt liioitella pari viikkoa sitten nyyhkiessään lasten laittomista karkotuksista, kun kyseessä oli aikuisten lainvoimaiset käännytykset. Vihreiden puheenjohtajakisaan ilmoittautunut kansanedustaja Olli-Poika Parviainen on ottanut Long Playn jutun totena, lisännyt mukaan omia pöyristelyjään ja tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen:

Kirjallinen kysymys KK1782017 vp

Olli-Poika Parviainen vihr

Kirjallinen kysymys yksilöllisen käsittelyn toteutumisesta turvapaikkaprosessissa

Eduskunnan puhemiehelle

Long Play -lehden artikkeli (3.5.2017) osoittaa, että Maahanmuuttovirasto käyttää kielteisten turvapaikkapäätösten pohjana hyvin yksityiskohtaisia mallipäätöksiä. Sisäministeri Risikko on julkisuudessa monesti todennut, että jokainen turvapaikkapäätös käsitellään yksilöllisesti.

Migrissä työskentelevät henkilöt ovat kokeneet, että mallikokonaisuus on kuitenkin ohjannut sisäistä linjaa vahvasti kielteiseen suuntaan. Työntekijät arvioivat, ettei Migrissä ole varsinkaan turvapaikanhakijamäärän ollessa suurimmillaan vuosina 2015—2016 kyetty tekemään kokonaisvaltaisesti laadukkaita ja yksilöllisiä päätöksiä. Lain mukaan päätöksiä pitää tehdä yksilöllisesti.

Kun mallipäätökset ohjaavat päätöksiä, henkilöstö on ollut hyvin kokematonta ja ministeriön asettamat tulostavoitteet ovat olleet todella kovat, herää huoli siitä, että päätösten laatu kärsii ja yksilöllinen käsittely ei toteudu. 

On ongelmallista todeta, että päätösten lainmukaisuuden seuraamisvastuu on jäänyt hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden yksittäisiä päätöksiä koskevien ratkaisujen varaan samalla, kun turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty merkittävästi muun muassa rajaamalla heidän oikeuttaan oikeusapuun. Lain mukaan turvapaikkakriteerien täyttymisestä pitäisi aina tehdä yksilöllinen selvitys ja arviointi, mutta siltä ei Migristä tulevien tietojen pohjalta vaikuta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta laillisuusperiaate, hyvän hallinnon periaatteet ja aidosti yksilöllinen käsittely toteutuvat käytännössä turvapaikkaprosessissa ja 
kuinka varmistutaan, että ehdotonta palautuskieltoa (non refoulement) noudatetaan jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla? 

Helsingissä 3.5.2017
Olli-Poika Parviainen vihr

Eduskunta

Verkkouutiset: Vihreä kansanedustaja vaatii: Turvapaikkapäätöksistä aina yksilöllinen selvitys ja arviointi 4.5.2017

[Pullervo]

Atlas (Akuliina) Saarikoski vaatii tämänpäiväisessä kolumnissaan Peruste-verkkolehdessä maahanmuuttoviraston toiminnan tutkimista ja päätöksenteon keskeyttämistä tutkinnan ajaksi.

"Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus, ja riskit väärin menneessä päätöksenteossa saattavat ihmisiä hengenvaaraan." Tuohon voi yhtyä. Väärin perustein oleskeluluvan saaneet ovat monin tavoin vaaraksi, haitaksi ja taakaksi Suomelle. Kuten myös oikein perustein oleskeluluvan saaneetkin. Ja maahan hengailemaan jääneet käännytyspäätöksen saaneet vasta vaarallisia ovatkin vapaana liikkuessaan.

Tuota Peruste-lehteä julkaisee Ajatuspaja Vasemmistofoorumi.

http://perustelehti.fi/maahanmuuttoviraston-toiminta-on-tutkittava/

e: lisätty kuva

[Kulttuurirealisti]

Long Playn jutun väitteet esitettiin sellaisessa muodossa kuin suomea osaamaton irakilainen turvapaikanhakija Motaz oli ne kavereidensa kautta ymmärtänyt. Rautatientorin teltalta tavoitetun Motazin katsojille välittämä tieto oli, että Maahanmuuttoviraston työntekijät copypasteavat päätökset ilman minkäänlaisia henkilökohtaisia arvioita, vetävät viivan seinälle ja ovat sitten onnellisia.

Kaikki jotka ovat työssään/elämässään kirjoitelleet asiakirjoja tietävät, että niistä syntyy luonnos, jonka pohjalta tulevia sitten työstellään. Nuo LP:n väitteet pitävät tuskin miltään merkittävältä osin paikkaansa.
Niitä kuitenkin toistellaan Pravda-lehdistössä kritiikittä.

[Roope]

Atlas (Akuliina) Saarikoski vaatii tämänpäiväisessä kolumnissaan Peruste-verkkolehdessä maahanmuuttoviraston toiminnan tutkimista ja päätöksenteon keskeyttämistä tutkinnan ajaksi.

"Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus, ja riskit väärin menneessä päätöksenteossa saattavat ihmisiä hengenvaaraan." Tuohon voi yhtyä. Väärin perustein oleskeluluvan saaneet ovat monin tavoin vaaraksi, haitaksi ja taakaksi Suomelle. Kuten myös oikein perustein oleskeluluvan saaneetkin. Ja maahan hengailemaan jääneet käännytyspäätöksen saaneet vasta vaarallisia ovatkin vapaana liikkuessaan.

Tuota Peruste-lehteä julkaisee Ajatuspaja Vasemmistofoorumi.

http://perustelehti.fi/maahanmuuttoviraston-toiminta-on-tutkittava/

Suunnilleen kaikki, mikä voi olla Saarikoskella pielessä, on pielessä.

Professori Martin Scheinin arvioi vuoden 2016 syyskuussa, että Suomi voitaisiin tuomita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa irakilaisten joukkokäännyttämisestä. Hänen mielestään jo tuolloin oli selvää, että Maahanmuuttovirasto toimi poliittisen painostuksen mukaan.

Yli puoli vuotta myöhemmin Scheinin pallottelee kirjoituksissaan samalla tuomioajatuksella, mutta tiettävästi Suomea vastaan ei ole edelleenkään edes nostettu syytettä ihmisoikeustuomioistuimessa. Jos Suomi kuitenkin tulisi päätymään syytettyjen penkille asti, näin käy muillekin EU-maille.

Myöskään Scheininin väittämästä "selvästä" poliittisesta painostuksesta ei ole löytynyt puolessa vuodessa todisteita, ellei "poliittiseksi painostukseksi" määritellä hallituksen maahanmuuttopoliittista toimenpideohjelmaa, joka on julkinen asiakirja. Ja sitä ei määritellä.

Jeannette Björkvistin juttu Long Playssä 3.5.2017 toi jälleen kerran Maahanmuuttoviraston toimet ajankohtaisiksi. Jutun mukaan viraston käytännöt ohjaavat työntekijöitä tekemään kielteisiä päätöksiä.

Maahanmuuttovirasto kumosi kaikki jutun väitteet ja vihjailut seuraavana päivänä. Ei jäänyt jäljelle mitään, mikä osoittaisi, että "viraston käytännöt ohjaavat työntekijöitä tekemään kielteisiä päätöksiä". Päinvastoin, muun muassa aikataulupaineet ja vaatimus kahdesta lausunnosta kielteiselle päätökselle ohjaavat tekemään myönteisiä päätöksiä.

Maahanmuuttovirasto korjasi turvapaikkojen myöntämislinjaansa nämä maat esikuvana. Miten kävi?

Syksyllä 2016 Suomen Kuvalehden Katri Merikallion jutussa (7.9.16) käytiin läpi Vuorion esimerkkimaat: "Ruotsissa puolet irakilaisista on saanut tänä vuonna myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukselleen. Saksassa, johon on runsaan vuoden sisällä tullut yli 90 000 irakilaista, turvapaikka on myönnetty 78 prosentille hakijoista. Näin siitä huolimatta, että Saksaan tuli samaan aikaan myös yli 400 000 syyrialaista pakolaista. Kolmas Euroopan maa, johon tuli paljon irakilaisia, on Belgia. Myös siellä suojelua on annettu yli puolelle hakijoista, 53 prosentille."

Entä Suomi?

"Elokuun (2016) aikana tehdyissä päätöksissä Migri antoi suojan vain noin 15 prosentille irakilaisista." (SK 7.9.16)

Eurostatin tilastojen perusteella irakilaisten turvapaikanhakijoiden myönteisten oleskelulupapäätösten osuus eroaa Suomessa merkittävästi myös EU:n keskitasosta. Alla olevasta kuviosta on tulkittavissa linjan tiukka kiristyminen vuoden 2016 aikana.

On niin tyypillistä että toimittaja valikoi ja Akuliina lainaa Suomen vuoden 2016 elokuun lukua, josta myönteisten päätösten osuus on sittemmin yli kaksinkertaistunut, kun muiden maiden prosenttien vertailu lähti kesästä 2015. Vuodenvaihteen paikkeilla irakilaisten myönteisten päätösten prosenttiosuus oli Suomessa ja Ruotsissa sama.

Maa-arvioiden muuttamisen ohella kielteisten päätösten osuutta nosti etenkin maahanmuuttajaprofiilin jyrkkä muutos, joka oli Suomessa poikkeuksellinen koko Euroopassa aivan kuten määrän kasvukin. Erään maahanmuuttotutkijan viittaus interrailaajiin oli osuva, kun turvapaikkaa hakeneet irakilainen lähtivät Suomesta odottamatta päätöstä tai edes kuulustelukutsua, jolloin tuhannet hakemukset raukesivat. Heikot perusteet (onnenonkiminen) näkyivät kielteisten päätösten osuuden kasvuna alkuvuodesta 2016.

Long Playn (3.5) juttu paljasti, kuinka Maahanmuuttoviraston käytännöt ja koulutus on ohjannut työntekijöitä kielteisiin päätöksiin. Oikeus ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko oli jutun mukaan Maahanmuuttoviraston sisäisessä tilaisuudessa painottanut, kuinka myönteiset oleskelulupapäätökset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Oikeus turvapaikkaan suojaa viime kädessä ihmisen elämää. Siksi on huolestuttavaa, että Maahanmuuttovirastossa on käytetty argumenttina koulutuksessa oleskelulupien taloudellisia kustannuksia. Long Playn haastattelemien työntekijöiden mukaan joissain yksiköissä "vetäjät ovat selvästi tavoitelleet vain suurta (kielteistä) päätösmäärää".

Roskaa. Jutussa vedottiin kielteisten päätösten esimerkkimalleihin, vaikka käytössä on myös myönteisten päätösten malleja. Yksiköiden vetäjien tulostavoitteet ohjaavat tekemään myönteisiä päätöksiä, koska kielteiset päätökset vaativat enemmän työtä.

Maahanmuuttovirasto ei ole kyennyt puolessatoista vuodessa esittämään miksi, millä perusteella ja kenen ohjauksesta he ovat muuttaneet maalinjauksiaan ja kasvattaneet kielteisten turvapaikkapäätösten määrää verrattuna muihin EU-maihin.

Maahanmuuttovirasto ei myöskään ole selittänyt, miksi Suomen maalinjaukset poikkesivat vuosia kaikista muista maista niin, että Suomesta tuli lopulta irakilaisten ykköskohde. Erikoista eivät ole viime vuonna tehdyt muutokset, vaan se, miksi esimerkiksi sisäisen paon mahdollisuutta ei sovellettu jo vuosia aiemmin kuten muissa maissa.

Laaja riippumaton selvitys koko viraston toiminnasta on tarpeen. Riippumatonta selvitystä on vaatinut muun muassa oikeustieteen professori Juha Lavapuro.

Sillä välin päätöksenteko on lopetettava, sillä riski väärissä päätöksissä on inhimillisesti ja oikeudellisesti liian korkea.

No, huh huh. Kun professori Lavapuro, joka osoitti twiiteillään muutama viesti takaperin olevansa asioista täysin pihalla, vaatii turvapaikkapäätöksenteon lopettamista, kunnes Maahanmuuttoviraston "koko toiminta selvitetään" (siis mitä?), niin sitä sitten pitäisi totella.

Ei kun toisaalta, mikäs siinä. Pannaan vaan putiikki kiinni ja porukka lomille, kunnes koko nykyisen järjestelmän mielekkyys on selvitetty. Ei mitään kiirettä. Tuohan onkin loistava idea.

[Alaric]

Susanna Huovinen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien turvisten palautuksia. Huovinen kysyy muun muassa miksi Suomen arvio Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteesta poikkeaa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Lisäksi hän kysyy, miten poliisi arvioi omaa toimintaansa koskien kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia ja niissä mahdollisesti tehtyjä virheitä.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sdp_huovinen_tphakijat-65237 (11.5.2017)

Kansanedustajan mukaan turvapaikanhakijat ihmettelevät Suomen tiukentunutta linjaa

Susanna Huovinen pyytää hallitusta perustelemaan Suomen arviota Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteesta.

SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautuksia.

– Tilanne esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa on kaoottinen, väkivaltainen ja sodankaltainen, joten turvapaikanhakijat ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä, ja ihmettelevät Suomen tiukentunutta tulkintalinjaa suhteessa muihin Euroopan maihin, hän toteaa kysymyksessään.

Huovinen kysyy muun muassa, "miksi Suomen arvio Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteesta poikkeaa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna". Lisäksi hän kysyy, miten poliisi arvioi omaa toimintaansa koskien kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia ja niissä mahdollisesti tehtyjä virheitä.

– Tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomessa yli 75 prosenttia irakilaisten turvapaikanhakijoiden päätöksistä oli kielteisiä, kun samana vuonna koko EU-alueella 61 prosenttia irakilaisista sai myönteisen päätöksen, Huovinen sanoo.

Hänen mukaansa palautuksista on hyvästä informaatiosta huolimatta jäänyt lukuisia avoimia kysymyksiä.

– Onko käännytettyjä ihmisiä informoitu prosessista asianmukaisesti, onko virallinen avustaja kaikissa tapauksissa saanut tavata ihmisen ennen lähtöä, jos tätä on pyydetty, tai miksi poliisi on joissakin tapauksissa nähtävästi hakenut henkilön ilman, että paikalla on ollut tulkkia, Huovinen listaa.

Hänen mukaansa poliisin ohjeistukset ovat selvät, mutta arvioinnin paikka on siinä, onko ohjeistus joiltain osin puutteellinen tai tulkinnat virheellisiä.

[Roope]

Useat turvapaikanhakijat elävät tilanteessa, jossa linjauksemme ovat merkittävästi kiristyneet sillä välin, kun he ovat odottaneet omaan asiaansa ratkaisua. Tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomessa yli 75 % irakilaisten turvapaikanhakijoiden päätöksistä oli kielteisiä, kun samana vuonna koko EU-alueella 61 % irakilaisista sai myönteisen päätöksen. Tilanne esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa on kaoottinen, väkivaltainen ja sodankaltainen, joten turvapaikanhakijat ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä, ja ihmettelevät Suomen tiukentunutta tulkintalinjaa suhteessa muihin Euroopan maihin.

Susanna Huovinen: Toteutuvatko ihmisoikeudet Suomessa? 6.5.2017

Viime vuoden keskiarvoon vaikutti vahvasti se, että Saksa käsitteli yli 60 prosenttia irakilaisten hakemuksista. Siksi on Huoviselta, Saarikoskelta ja kumppaneilta tahallisen harhaanjohtavaa viitata EU-keskiarvoon, ikään kuin se kuvaisi jotain yleiseurooppalaista linjaa ja osoittaisi Suomen olevan EU-vertailussa poikkeuksellisen tiukka maa.

Itse asiassa Eurostatin viime vuoden tilastojen perusteella Suomi (76 % kielteisiä) oli vain hieman tiukempi kuin Ruotsi (73 %) ja Suomea tiukempia olivat Norja (82 %) ja Tanska (88 %).

Eurostat-tilastot [migr_asydcfsta]

Edit:
Noiden Eurostat-tilastojen tutkiminen on turhan hankalaa, joten tässä kätevä maa-, vuosi- ja kansallisuuskohtainen visualisointi samaan dataan:

Migration Policy Institute: Asylum Recognition Rates in the EU/EFTA by Country, 2008-2016

Esimerkiksi valitsemalla maaksi Irakin ja vuodeksi 2015, näkee hiirtä kartalla liikuttamalla, kuinka vielä toissa vuonna Suomessa hyväksyttiin 85 %, Ruotsissa 37 %, Norjassa 29 % ja Tanskassa 24 % irakilaisten käsitellyistä hakemuksista.

[Blanc73]

Susanna Huovinen: Toteutuvatko ihmisoikeudet Suomessa

Suomalaisten verorahoilla kustannettu sosiaaliturva ja ilmainen ylläpito ei ole ihmisoikeus esim irakilaiselle, syyrialaiselle, somalille tai afgaanille. On se nyt jumalauta kumma kun hörhövasemmisto haluaa kaikkien discoläpsyttelijöiden jäävän Suomeen veronmaksajien elätettäväksi. Kulttuurimarxisteille pitäisi jakaa maanpetos-syytteitä kuin irtokarkkeja.

[Roope]

Kirjallinen kysymys KK 191/2017 vp

Susanna Huovinen sd ym.
Kirjallinen kysymys kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palautuksista on viime aikoina puhuttu paljon. Vastikään kiivaan julkisen keskustelun pyörityksessä oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautuslento Afganistaniin. 

Kansanedustajat saivat tuolloin nopeasti ja kiitettävästi tietoa sisäministeriöstä. Lukuisia kysymyksiä on jäänyt silti avoimeksi muun muassa siitä, onko käännytettyjä ihmisiä informoitu prosessista asianmukaisesti, onko virallinen avustaja kaikissa tapauksissa saanut tavata ihmisen ennen lähtöä, jos tätä on pyydetty, tai miksi poliisi on nähtävästi hakenut henkilön ilman, että paikalla on ollut tulkkia. 

Poliisin ohjeistus linjaa selkeästi, että asuin- tai oleskelupaikkakunnan poliisilaitoksen tulee antaa ulkomaalaiselle viipymättä tieto kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Tiedoksiannon yhteydessä tulee suorittaa maasta poistamista koskeva puhuttelu, jonka tavoitteena on arvioida ulkomaalaisen maasta poistamiseen liittyvät järjestelyt sekä mahdollinen saattajien asettamistarve. 

On oikeus ja kohtuus, että ihmisellä ja hänen perheellään on myös todellisuudessa, ei vain lain kirjaimen tai ohjeistuksen periaatteiden tasolla, mahdollisuus varautua siihen, että oleskelu Suomessa päättyy, ja tietää, milloin se päättyy. Yhtäkään lasta ei tarvitse hakea kesken koulupäivän eikä perheenäitiä tai -isää kesken arkisten töiden.

Useat turvapaikanhakijat elävät tilanteessa, jossa linjauksemme ovat merkittävästi kiristyneet sillä välin, kun he ovat odottaneet omaan asiaansa ratkaisua. Tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomessa yli 75 % irakilaisten turvapaikanhakijoiden päätöksistä oli kielteisiä, kun samana vuonna koko EU-alueella 61 % irakilaisista sai myönteisen päätöksen. Tilanne esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa on kaoottinen, väkivaltainen ja sodan kaltainen, joten turvapaikanhakijat ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä ja ihmettelevät Suomen tiukentunutta tulkintalinjaa suhteessa muihin Euroopan maihin.

Nyt olisikin vakavasti tarkasteltava, ovatko arviot esimerkiksi Afganistanin ja Irakin turvallisuustilanteesta tällä hetkellä todellisen tilanteen tasalla ja miksi tulkintamme on erilainen suhteessa muihin Euroopan maihin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi Suomen arvio Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteesta poikkeaa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna ja
miten poliisi analysoi palautuksia koskevaa toimintaansa, kirjataanko mahdolliset virheet ja miten arvioidaan tarvetta korjata ohjeistuksen mahdollisia puutteita tai virheellisiä tulkintoja?

Helsingissä 10.5.2017

Susanna Huovinen sd
Outi Alanko-Kahiluoto vihr
Sanna Marin sd
Ilmari Nurminen sd
Katja Taimela sd
Ilkka Kantola sd
Tarja Filatov sd
Antti Rinne sd
Tuula Haatainen sd
Merja Mäkisalo-Ropponen sd
Harry Wallin sd
Jukka Gustafsson sd
Eeva-Johanna Eloranta sd
Tytti Tuppurainen sd
Antero Laukkanen kd
Timo Harakka sd
Riitta Myller sd
Jutta Urpilainen sd
Erkki Tuomioja sd
Ville Skinnari sd
Maria Guzenina sd
Lauri Ihalainen sd
Satu Hassi vihr
Aino-Kaisa Pekonen vas
Aila Paloniemi kesk
Eva Biaudet r
Stefan Wallin r

Eduskunta

Kirjallisessa kysymyksessä esitetty näkemys, että Suomen arvio Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteesta poikkeaisi "moniin muihin Euroopan maihin verrattuna" perustuu joko tahalliseen tai tahattomaan väärinymmärrykseen tai kielikikkailuun. Tietääkseni yksikään Euroopan maa ei ole määritellyt Irakia tai Afganistania kaikkine alueineen turvattomaksi ja palautuksille kelpaamattomaksi, ja joka tapauksessa se ei ole EU:n tai maiden enemmistön näkemys. EU:n Afganistanin kanssa viime syksynä solmima palautussopimus osoittaa sekin, että maata ei yleisesti katsota liian turvattomaksi palautuksiin.

Suomeen ovat hakeutuneet lukuisten turvallisten Euroopan maiden läpi ne, joilla on kaikkein heikoimmat perusteet turvapaikan saamiselle, mutta siitä huolimatta Suomi ei ole ollut myöskään hyväksymisprosenttien perusteella läheskään Euroopan tiukin maa, vaan Ruotsin tasoa.

[Roope]

Maahanmuuttoviraston pitkä vastaus Jeanette Björkqvistin juttuun:

Maahanmuuttovirasto 4.5.2017

Facebook - Pakolaisneuvonta 4.5.2017

Migri vastaa LongPlayn artikkeliin tiedotteella, jossa käydään oikein hienosti ja perusteellisesti läpi miten ja millaisin periaattein laadukkaita turvapaikkapäätöksiä pitäisi tehdä. Vielä pari vuotta sitten tämä olikin todellisuutta ja siihen ehdittäisiin vielä palata, sillä eihän se asiantuntemus ole vielä virastosta mihinkään hävinnyt. Noina vanhoina hyvinä aikoina vaikutti siltä, että keskityttiin juuri siihen, että tunnistetaan suojelun tarpeessa olevat ja nimenomaan pakolaisasemaan oikeutetut. Myönteisten pakolaisasema-päätösten määrä nousikin.

Tuossahan se viimeistään tuli, että Pakolaisneuvonnan objektiiviset kriteerit päätösten laadukkuudelle ovat myönteiset päätökset ja etenkin mahdollisimman helppo pakolaisstatuksen myöntäminen.

Mitä tulee vuosiin 2015-17, mysteeriksi taitaa jäädä, mistä ihmeestä Migrin ylitarkastajille on syntynyt paine tehdä nimenomaan kielteisiä päätöksiä, jos tähän ei ole mitään painetta johdosta tullut ja ainoa ohjaava asiakirja on hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma. Ovatko Migrin työntekijät oikeasti lukeneet toimenpideohjelman ja se on sitten jäänyt tulikirjaimin roihuamaan heidän mieliinsä ilman että itse työpaikalla on mitenkään ollut painetta tehtailla kielteisiä päätöksiä? Jotenkin vaikea uskoa.

Ovatko Pakolaisneuvonnassa oikeasti näin asiantuntemattomia, vaikka puuhaavat näiden asioiden kanssa työkseen?

Maahanmuuttoviraston ylitarkastajien tekemien kielteisten päätösten kasvu johtuu hakijaprofiilin muutoksen ohella etenkin maan sisäisen paon mahdollisuuden huomioimisesta. Suomihan taisi olla Maahanmuuttoviraston linjausten takia pitkään ainoa EU-maa, joka ei käyttänyt turvapaikkapäätöksissä sisäisen paon mahdollisuutta, vaikka laki sen salli. Tästä johtuen tiettyjen kansallisuuksien hyväksymisprosentit olivat Suomessa EU-maiden kärkeä. Vielä toissa vuonna irakilaisten hyväksymisprosentti oli sisäisen paon hyväksyneessä Ruotsissa 37 ja Suomessa 85.

Sitä voi tietenkin kysyä, miksi Suomi poikkesi näin kauan muista EU-maista, myös muuten turvapaikkapolitiikassa matkitusta Ruotsista, ja miksi Maahanmuuttovirastossa skarpattiin juuri vuosi sitten. Virallinen selitys turvallisuustilanteen muuttumisesta haiskahtaa, mutta selitys kiertelyyn on luultavimmin se, ettei tahdota myöntää, miksi ja kenen painostuksesta Maahanmuuttovirasto harjoitti vuosikaudet niin ääriliberaalia turvapaikkalainsäädännön tulkintaa. Vaikea uskoa, että se olisi ollut esimerkiksi Maahanmuuttoviraston aiemman ylijohtajan, Jorma Vuorion, henkilökohtainen tahto tai päätös.

Yksi ja ihan varteenotettava selitys on sekin, että Maahanmuuttovirastoon oli vuosien kuluessa valikoitunut ihmisiä, jotka omaa työtä helpottaakseen (mm. edellisten sisäministerien ja EU:n asettama tavoite käsittelyaikojen lyhentämisestä) tai muista henkilökohtaisista motiiveista johtuen tehtailivat nimenomaan myönteisiä päätöksiä, ja johto ei osannut tai halunnut puuttua tähän, koska harmeja seurasi hallinto-oikeuden kautta vain kielteisistä päätöksistä.

[qwerty]

Uudet sivut toimivat taas

04/17 Turvapaikka - Aikuinen

Irak 88-135 (39.5%)
Afganistan 26-38 (40.6%)
Somalia 12-32 (27.3%)

01-04/17 Turvapaikka - Aikuinen

Irak 429-873 (32.9%)
Afganistan 148-258 (36.5%)
Somalia 87-134 (39.4%)

Poliittinen painostus on toiminut taas