Ratkaisukeskeinen maahanmuuttokritiikki

[sivullinen.]

^ Menit sinäkin liian kauas menneisyyteen. Nykyään voi kirnutaan separoidusta maidosta.

Joudun muutoinkin olemaan kanssasi eri mieltä. Järkevä maahanmuuton^TM kuulostaa hyvältä, mutta ei toimi. Sen pakottamista on kokeiltu ihan liian kauan. Hyvältä kuulostava keino, joka ei toimi, ei ole hyvä keino ja sitä ei tule käyttää. Kyse ei nyt nimittäin ole mistään kahden älyllisesti erilaisen vaihtoehdon välisestä taistelusta. Kyse on jo kauan ollut kahden liikkeen välisestä taistelusta. Sodassa molemmat osapuolet voivat kantaa samaa lippua tai eri lippua. Riippumatta siitä, mitä lippua kantavat, he voivat olla eri puolilla tai samalla puolella. Amerikka ja Neuvostoliitto olivat Toisessa Maailmansodassa samalla puolella, vaikka aattellisesti amerikka ja Saksa olivat ne puolet, jotka kommunismia vastustivat. Sodassa ei aate ole panoksena. Sodassa on panoksena henki.

Sosialistit ovat koko rakkaan Eurostoliittonsa -- ja siten myös eurostososialisminsa ja koko hallinnollisen olemassaolonsa -- sitoneet matuvyöryyn. He eivät voi antaa periksi. He voivat todeta olevansa väärässä, mutta väärässä olemisesta huolimatta heidän on jatkettava taisteluaan. Jopa taivaanrannassa siintävästä häviöstä huolimatta, joka heillä on tällä hetkellä näkyvissä, heidän on jatkettava. Matuvyöryn lopettamisen vaatiminen tarkoittaa eurostososialismin lopettamisen vaatimista. Matuvyöryn loppu olisi nimittäin niin iso voitto euroopan kansallismielisille, että he ottaisivat voiton myös kaikessa muussa.

Yksinkertaisesti tätä voi ajatella Halla-ahon kautta: Jos Halla-ahon annettaisiin korjata Suomen maahanmuuttopolitiikka, eikö erittäin todennäköisesti hän saisi puolueelleen seuraavissa vaaleissa Jytkyjen Jytkyn ja kaikki nykyiset arviot ylittävät suurvoiton? Hän olisi osoittautunut toimintakykyiseksi valtiomieheksi muiden ollessa täysin kädettömiä. Hän nousisi kauas muiden yläpuolelle. Ja vaikka paradoksaalisesti se ainoa asia, josta hänellä on muita enemmän tietoa, -- eli maahanmuuttopolitiikka -- olisi silloin jo ratkaistu ja entinen, hän olisi päättävällä paikalla. Hän ja hän yksin saisi säätä kaikki verolait ja sotet ja pakkoruotsit. Hän olisi vallassa, ja hän voisi määrätä sosialistien sensuurin sensuroimaan sosialisteja. Se olisi sosialistien loppu. Kun vaaka on kääntynyt, se kääntyy lopullisesti.

Siksi Halla-ahon häviön varmistaminen on sosialisteille elinkysymys. Siksi hänen ei voi antaa voittaa. Kukaan ei Suomessa usko kerran vallan kahvaan pääseen siitä vapaaehtoisesti luopuvan; kukaan ei Suomessa usko demokratiaan. Onkin perustellut syyt olla siihen uskomatta, sillä esimerkiksi Sosiaalidemokraattinen puolue on jo yli 50 vuotta sitten saavuttanut kaikki tavoitteensa, ja sen jälkeen vain valta, ja vallan kautta saatu raha ja aateluus, ovat ainoastaan heitä innoittaneet. He tietävät itsestään, ettei vallassa olemisen paras puoli ole oikeiden ja järkevien päätöksien tekeminen vaan rahan haaliminen omiin taskuihin. He tietevät, että usein huono päätös on parempi kuin hyvä, koska huono päätös useimmiten turvaa heidän valtaansa enemmän kuin hyvä. Siksi esimerkiksi sananvapaudesta puhuminen sosialisteille on aivan turhaa. Valta korruptoi. Kuka on valmis? Minusta se on ehkä eniten harmittava vaalislogan jonka tiedän; todellista sissimarkkinointia, mutta valitettavasti hyvin harvat sen näin voimallisesti tuntevat.

[Hankala Tapaus]

Mitähän tämän monelle mutkalle väännetyn sosialismin tilalle laittaisi?

[Impi Waara]

^^Ainahan minulla on toinen jalka menneisyydessä  Perinteisesti kirnuttu voi on vaan parempaa.

Järkevä maahanmuutto^TM on aivan samaa natisevan nuivaa kuin nytkin, mutta siitä on riisuttu/tai verhottu negatiivisuus ja agressiivisuus. Nuivuus kuorrutetaan kauniimpaan kuoreen ja harjoitetaan mielikuvien muokkausta. Mielikuvamarkkinointia. Kuka ostaa makkaraa siansuolessa? Kuorrutettu versio samasta asiasta on makkara luonnonkuoressa. Eikä kukaan jää miettimään mikä oikeasti on luonnonkuori.

Käytetään samoja "aseita" kuin tahot, jotka mielikuvia muokkaamalla saa ostamaan kaikkea turhaa. Brändätään nuivuus siistinä ja salonkikelpoisena, niin vastapelureille jää vähemmän tartuntapintaa. Arvostan toki suorapuheisuutta suuresti, mutta tässä siitä ei ole kuin haittaa. Suorapuheisuus toimi jytky ykkösen saamiseksi eli se kortti on jo pelattu. Etenkin ottaen huomioon tapahtumat sen jälkeen. Nyt tarvitaan jotain uutta ja freesiä.

Menneet tapahtumat ovat vieneet äänestäjiä, joten uusia on saatava tilalle. Imagoa on viilailtava sellaiseksi, että ne uudet äänestäjät tavoitetaan. Kyse on siis puhtaasti kosmeettisesta muutoksesta. Aika on ajanut myös agressiivisen saarnaamisen ohi. Nyt olisi tarkoitus houkutella ääniä niiltä, jotka aiempi rouhea linja on jättänyt nukkumaan tai antamaan äänensä jollekin liirumlaarum-puolueelle.

[Hankala Tapaus]

...Jos Halla-ahon annettaisiin korjata Suomen maahanmuuttopolitiikka...

Ei anneta. Mutta veli sivullinen on nyt unohtanut yhden asian. Sosialismin. Sosialismi ei katoa minnekään. Sosialismi on pahempi vaiva kuin eilen syöty chili. On turha toivoakaan, että sen jäljet häviävät maailmasta vain aamunkoiton hetkellä kajautetulla, rämäkällä pierulla. Sosialismia siivotaan pitkään ja perusteellisesti. Niinkuin pierulla olisi ollut saattoväki mukana.

Halla-ahon ei anneta korjata maahanmuuttoa yksin. Kun painetta on riittävästi, käy ilmi että kaikki muutkin ovat syöneet chiliä. Joka puolue kääntää kylkeä ja laskee monikulttuurisuuden kulttuurin, kevyesti ylempää jalkaa nostaen, ilmaan. Hetkisen verran on mahtava meteli, sitten ihana helpotuksen tunne ja rentoutuminen. Jäljelle jää kohtalainen määrä saastetta, mutta se haihtuu ajan myötä tuulen mukaan.

Parin viikon päästä joku keksii siirtyä chilistä valkosipulilla maustettuihin vihreisiin papuihin, jotta tulevaisuudessakin olisi jotain odotettavissa. Sellaista on sosialismi.

[b_kansalainen]

Joko loppu häämöttää?
Saisiko jo ratkaisukeskeistä yhteenvetoa meille jotka olemme neuvottomia.

[Hankala Tapaus]

Joko loppu häämöttää?
Saisiko jo ratkaisukeskeistä yhteenvetoa meille jotka olemme neuvottomia.

Montako teitä siellä on?

[guest12632]

Eli suomeksi, mikään maahanmuutto ei ole tukemisen arvoista. Jos joku haluaa tuoda maahan sulhasen tai morsiamen, se on totta kai ihan ok, mutta sitä ei pidä tukea. On täysi illuusio, että olisi olemassa hyödyllistä maahanmuuttoa. Kaikenlainen maahanmuutto muokkaa kulttuuria huonompaan suuntaan.

Yksi ongelma maahanmuuttokeskustelussa on se, että suvaitsevaiston puolella maahanmuutosta nähdään vain hyödyt ja ongelmista vaietaan. Nuivalla puolella asia on joskus täysin päinvastoin. Itse en ole niin puritaani nuiva, ettenkö voisi myöntää olevan olemassa myös hyödyllistä maahanmuuttoa.

[guest12632]

Sanalla järkevä vedotaan sen kuulijan järkeen. Kysy kadunmieheltä kannattaako hän järkevää maahanmuuttoa? Tottakai.

Loistavaa! Tämä on juuri sitä keskustelun viitekehyksen määrittämistä, mistä puhuin. Kuka tosiaan vastustaa järkevää maahanmuuttoa? Voihan sitä vastustaa, mutta järkevän maahanmuuton vastustaminen kuulostaa jo lähtökohtaisesti kummalliselta ja vaatii todella hyvät perustelut. Kannattaminen sen sijaan on äärimmäisen helppoa.

[Hankala Tapaus]

...Itse en ole niin puritaani nuiva, ettenkö voisi myöntää olevan olemassa myös hyödyllistä maahanmuuttoa.

Haluaisitko tarkentaa?

Itse lähestyn maahanmuuttoa rahvaanomaisesti suuren enemmistön, ts kansan näkökulmasta. Minun on vaikea nähdä missään laajamittaisessa maahanmuutossa koko Suomea hyodyttäviä asioita. Muutamille harvoille suuret afrikkalaisperäiset massatkin tuovat voittoja, mutta vain koko muun kansan kustannuksella.

[guest12632]

...Itse en ole niin puritaani nuiva, ettenkö voisi myöntää olevan olemassa myös hyödyllistä maahanmuuttoa.

Haluaisitko tarkentaa?

Itse lähestyn maahanmuuttoa rahvaanomaisesti suuren enemmistön, ts kansan näkökulmasta. Minun on vaikea nähdä missään laajamittaisessa maahanmuutossa koko Suomea hyodyttäviä asioita.

En minäkään näe massamaahanmuutossa hyötyjä. Hyöty tulee laadusta ja määrän kasvaessa laatu väistämättä laskee. Laadun mittareita ovat esim. vähäinen rikollisuus ja korkea veronmaksu. Rima tulisi asettaa niin korkealle, että puheet huippuosaajista muuttuvat todeksi.

[IDA]

Rima tulisi asettaa niin korkealle, että puheet huippuosaajista muuttuvat todeksi.

Huippuosaajat menevät missä maksetaan ja yleensä asuvat siellä firman laskuun niin kauan kuin työtehtävä kestää. Jos puhutaan ihmisistä taloustermein niin Suomi vie huippuosaajia selkeästi enemmän kuin tuo.

[Hankala Tapaus]

...Huippuosaajat...

Kun puhutaan todellisista huippuosaajista, sen käsittelemiseksi ei tarvita minkäänlaista maahanmuuttopolitiikka. Näiden tapausten määrä lasketaan korkeintaan kymmenissä. Siinä ei tarvita muuta kuin taitoa rekrytoinnissa ja niinkuin IDA sanoi, maksuhaluja. Tällaiset ovat asioita, jotka normaalisti toimivan yrityksen pitää osata hoitaa itse.

[Hankala Tapaus]

Yksi kysymys nousee väkisinkin esiin: Kuinka voi löytää ratkaisun mihinkään ongelmaan, jos kieltäytyy päättäväisesti hyväksymästä todellisuutta lähtötilanteeksi?

[sivullinen.]

Huippuosaaja harvoin kulkee rahan perässä. Jos hän on huippu, hänellä on jo rahaa, ja hän on kiinnostunut enemmän omasta osaamisestaan kuin rahan määrän lisäämisestä. Tversky ja Kahneman ovat tämän jopa tieteellisesti todenneet: Kun ihmisellä on paljon rahaa, ei lisäraha tee ihmistä juurikaan enempää onnelliseksi. Vain köyhät onnenonkijat juoksevat rahan perässä. Mikään maa tai paikka ei rahalla huippuja onnistu houkuttelemaan. Houkuttelussa on aina jonkinlainen maine ja vetovoima tärkeämpää. Filosofi Himasen Kukoistuksen Käsikirjoitus käsittelee tätä asiaa hyvin ja oikein.

Rahalla ei saa yleensä edes houkuteltua köyhiä ja kipeitä; he ovat liian heikkoja lähtemään rahan perässä. Rahalla saa houkuteltua ainoastaan huijareita ja onnenonkijoita. Näitä Suomeen virtaakin isoin joukoin. Matuvirran lisäksi on tullut nyt tämä vieläkin kalliimpi vaikkakin väestönvaihdon kannalta harmittomampi Tesla-virta. Enkä tarkoita Tesla-virralla Teslan hahmottelemia pulssisähkövirtoja vaan näitä Teslan nimissä -- ja Elon Muskin nimissä -- kehitteillä olevia akkutehdashankkeita ja muita. Valtion vientitakaus ja muut näiden hankkeiden rahoittamiseen kehitetyt instituutiot ovatkin jo saaneet oikeudet lähes kaksinkertaistaa takuidensa määrään parissa vuodessa kymmenestä miljardista eurosta kahteenkymmeneen miljardiin euroon. Siinä muuttuu valtion ennen takaamat suhteellisen pieniriskiset risteilijälainat huomattavasti riskipitoisimpiin vielä kehitteillä olevan akkuteknologian lainoihin.

Kehitysmaata koijataan sanoisi Heikki. Suomi on todellakin tällä hetkellä kehitysmaa. Neuvostoliittokin oli loppuaikanaan kehitysmaa. Sitäkin koijattiin pahoin. Oligarkit varastivat kaiken mahdollisen ja länsimaat veivät loput. Muutamassa vuodessa varsin rikkaasta Neuvostoliitosta, ja sen rikkaimmasta neuvostotasavallasta Venäjästä, oli tullut kerjäläinen. Näin se käy kun sosialismi romahtaa. Siitä huolimatta sosialismin on annettava romahtaa. Sille ei voi mitään. Virheet on jo tehty, eikä niitä tekemättömiksi saa. Hyvinä puolina pidän onnenonkijoiden ja huijareiden katoamista; vain oikein hyvin kotoutuneet jäävät, ja siksi kotouttaminen on oikeastaan pahinta, mitä voi tapahtua.

Muutenkaan sosialismin romahduksen jälkeiseen aikaan varautuminen ei ole hirvittävän tarpeellista ja suunnattoman hyödyllistä. Siinä on niin monta liikkuvaa osaa, ettei siihen koskaan voi varautua oikein, ja kaikki varautuminen on tietyssä mielessä toimimista ja huomion herättämistä, ja toimiminen ja huomion herättäminen ennen romahdusta on väärin ja vaarallista. Minun nähdäkseni sosialismin romahtamisen jälkeen ensimmäinen aalto uuden ajan luojista joutuu varsin kovaan paikkaan, joutuu taistelemaan olemassaolostaan ja lopulta häviää; he eivät mitenkään voi täyttää heihin laitettuja odotuksia. Vain ne, jotka jaksavat senkin ajan olla hiljaa ja huomaamattomina poteroissaan ja kellareissaan, selviävät. Boris Jeltsinin ura oli paljon hankalampi ja kurjempi kuin Vladimir Putinin. Vain liiallinen vallanhimo ja liiallinen tunteille vallan antaminen järjen sijaan, saa ihmisen tavoittelemaan Suomen jeltsiniksi pääsyä.

Sosialismin romahduksen kansan jaloutta koskeva ulottuvuus on huomattavasti lähempänä tämän ketjun aihetta kuin varsinainen sosialismin romahdus. Sosialismin romahduksessa kansan kohtalo voi olla kovin monenlainen. Itä-Saksassa ylistetään nyt #unelmaa, mutta neuvosto-Venäjällä ollaan varsin kansallismielisiä. Mikä saa eri sosialismin muodot hajoamaan näin eri tavalla ja miten siihen voi vaikuttaa? Suoraan hatusta ei siihen varmaan vastausta voi vetää. Yksi peruste voisi olla lähtökohta: Neuvostoliitto oli lähtökohtaisesti vahva ja itsenäinen maailman toinen suurvalta; Itä-Saksa taas oli pelkkä Neuvostoliiton vasallivaltio ja siellä ihmiset oppivat häpeämään kaikkea itsessään. Jos tämä olisi se yksi ja ainoa -- tai ainakin ratkaiseva -- ero sosialismin hajoamisen jälkeisessä suhtautumisessa omaan kansaan, tulisi meidän nostattaa nyt ennen sosialismin hajoamista ihmisten mieleen kuvaa Suomesta vahvana ja itsenäisenä maana; meidän tulisi nostattaa suomalaisten mieliin kuvaa kyvykkäästä kansasta ja sisusta ja ilosta ja suuruudesta.

Näin sosialismin hajoamisen jälkeen -- eli sosialismin luomien yhteiskuntarakenteiden, järjestyksen ja hallinto-organisaation -- meillä olisi vahva kansallinen pohja, jonka päälle rakentaa uusi Suomi. Sosialismin hajoaminen ei nimittäin tarkoita kaikkien ihmisten kuolemaa tai ihmisten omasta itsestään, läheisistään ja kadunmiehistä syntyneen mielikuvan katoamista. Ne kestävät sosialismin hajoamisen ylitse. Myös usko lakiin, järjestykseen, poliisin, aseelliseen maanpuolustukseen ja moneen muuhun vastaavaan asiaan säilyy yhteiskuntajärjestelmän romahduksen yli, ja näissä minusta on jo valitettavasti tuho päässyt käymään. Nämä meidän tulee sosialismin hajoamisen jälkeen rakentaa kokonaan uudelle pohjalle. Viro esimerkiksi rakensi maanpuolustuksensa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kokonaan amerikan varaan eli epäkansallisesti. Se valinta olisi voinut osoittautua huonoksi -- mutta ei osoittautunut ainakaan nykyisessä valossa --. Näiden uudelleen rakentamistakin meidän tulee pohtia.

On niin monta asiaa, jotka on menetetty, ja niin monta, jotka voidaan säilyttää, ja niin monta, jotka ehdimme vielä rakentaa, että näistä saisi kirjoitettua sata kirjaa. Koska kuitenkin tyrmäsin jo kirjan, ja nostin somen ja pelit sen edelle, nostan tähän vielä hieman viihteellistä arvoa tuomaan yhden erittäin kiehtovan raakileen. Näitä tarvittaisiin lisää, ja parempia, ja useammasta kulmasta. Tehtävää on niin paljon. Silti iso osa joukosta tuhlaa aikaansa kaiken maailman ennalta tuomittuihin toimiin, kuten miekkareihin, vaaliharrastuksiin ja sähköpostipainostuskampanjoihin. Kun ei ole vielä edes keksitty sanomaa, mitä kannattaisi huutaa, ei kannata tuhlata keuhkoja huutamiseen.

raakile

raakile

raakile

[Hankala Tapaus]

Sosialismin romahdus kuulostaa hyvältä aina siihen saakka, kunnes tulee kysyneeksi itseltään: Mitä tulee sosialismin tilalle?

[Kulttuurirealisti]

Turkkila kirjoitti Uuteen Suomeen samasta aiheesta kuin tämän ketjun ekalla sivulla: http://hommaforum.org/index.php/topic,119992.msg2581592.html#msg2581592

Edit. Jotkut kommentit aiheuttavat lähinnä päänpuistelua. (Kun luin kommentteja pidemmälle, niin jätetäänpä puuttumatta henkilöihin)

[Uimakoulutettava]

Katsokaa, yllättykää ja ihmetelkää tai mitä ikinä haluattekaan, ketkä nuivana valitut kansanedustajat tai muut poliittista päätöksentekoa lähellä olevat vaikuttajahenkilöt mainostavat itseään tällä hetkellä kuntavaaliehdokkaina Hommalla? Homma on työnsä tehnyt. Meitä ei tarvita enää mihinkään.

Pelkkä mainos tai epätoivoinen hommailu juuri ennen vaaleja ei ole omiaan lisäämään nuivana esiintyvän poliitikon uskottavuutta.

On kuitenkin täysin ymmärrettävää, että perussuomalaiset poliitikot ovat kadonneet forumilta, sillä hehän ovat tulleet tänne tarjoamaan hallitussuomalaisia menestystarinoita ja jytkytyssloganeita ikään kuin kyseessä olisi jokin Soinin kauppatori, jolla ilmainen kahvi ja sokeripalat niellään substanssia tutkimatta.

Voi kun ei. Tervetuloa argumentoimaan, jos uskallatte, mutta ilman uskottavuutta ja asiasisältöä saatte täällä turpaan niin, että tuntuu.

Edit.
Voi Maria Lohela sentään, mitä menitte tekemään. Saarakkala soikoon, etten pahemmin sano.

[Hankala Tapaus]

...Soinin kauppatori, jolla ilmainen kahvi ja sokeripalat niellään substanssia tutkimatta.

Voi kun ei. Tervetuloa argumentoimaan, jos uskallatte, mutta ilman uskottavuutta ja asiasisältöä saatte täällä turpaan niin, että tuntuu.

Koska arvelen, että kansanedustajilla on sekä töitä, että myöhemmin arvailemistani syistä muutamilla on muutenkin kirjoitushalut vähissä, tarjoan vastaajaksi tavallista, eduskuntavaaleissa Perussuomalaisia äänestänyttä kansalaista. Käskyvaltani rajallisuuden takia käytettävissäni ei ole muita sellaisia kuin minä itse. Että aletaanpa argumentoimaan.

Olen viettänyt viikon verran selailemassa Homman keskusteluja ja tutustunut samalla tilanteeseen muutenkin. Moni ei tule tykkäämään lukemastaan, mutta kerron silti muutaman huomaamani asian.

1) Väki ei ole perehtynyt edustuksellisen demokratian toimintaan. On odotettu mahdottomia 38:n edustajan puolueen vaikutusmahdollisuuksista. 200:n pässinpään kansoittamassa eduskunnassa noin pieni joukkue ei yksin saa aikaan mitään.

2) On erehdytty äänestämään joitain vääriä ehdokkaita. On toki ymmärrettävää että kenestäkään ei voi olla varma. Kuitenkin jos ajatellaan ihmistyyppejä, sanoisin että monet paremmat, vakaumusellisemmat, älykkäämmät ja ennenkaikkea periaatteistaan kovemmin kiinnipitävät jäivät sivuun, kun vaikkapa maahanmuutosta kovimpaa ja röyhkeimmin huutaneet saivat paikan. Valitettavasti samassa yhteydessä on todettava, että myös puolueen sisäinen valtapeli on sekoittanut asioita.

3) Niistäkin kansanedustajista, jotka ovat oivaltaneet eduskunnassa vaikutamisen taidon, on tehty pettureita. On vaadittu näyttäviä poliittisia itsemurhia ja pelikuvioita, joiden tuloksena koko puolue menettäisi kaiken vaikutusvaltansa. On siis syytelty syyttömiä.

4) Jossain vaiheessa  Hommaan on kohdistunut runsas, ennemmän ja vähemmän ammattimainen informaatiovaikuttaminen. Edellämainituista syistä otolliseen, pettyneeseen ja osin kostonhimoiseen, maaperään on kylvetty riitaisaa siementä. Tässä ollaan onnistuttu jopa niin hyvin, että monet ovat melkein unohtaneet kaikki muut politiikkaan vaikuttavat puolueet, joiden enemmistöpäätöksistä kaikessa on oikeasti kysymys.

5) Tällä hetkellä vallitsee pettynyt ja vihainen tappiomieliala, jota käytetään muutamien toimijoiden taholta hyväksi. Joidenkin ihmisten tapauksessa kuulostaa jo siltä, että kuka tahansa kelpaa pelastajaksi, oli pelastajan tosiasiallinen vaikutin ihan ihan mikä tahansa. Oikeaa keskustelua ei ole. Vain riitaa ja tahallista tai tahatonta hajottamista. Ei halutut tosiasiat klikataan estolistalle näkymättömiin ja/tai mennään piiloon murjottamaan tai haaveilemaan mahdottomia.


Mitä hyötyä yhdenkään kansanedustajan tulosta foorumille olisi, kun tilanne on tämä? Ne harvat, joiden niskaan pitäisikin pudottaa pienen planeetan kokoinen paskapallo (kerran päivässä kuudentoista vuoden ajan), eivät ilmesty taatusti. Ja loput, jotka saisivat niskaansa samaa tavaraa ilman oikeaa syytään, tuskin ovat innostuneita toimimaan väärään suuntaan kohdistuvan ahdistuksen purkuvälineinä.

Toistan vielä, että kansanedustajilla on myös muuta tekemistä, kuin kirjoitella Hommalle.

...Saarakkala soikoon, etten pahemmin sano.

Viimeaikaisten tietojen valossa minun on varsin vaikea moittia tuollaisen lausujaa. Häntä äänestäneet tehköön asiassa ainoan loogisen johtopäätöksen. Suosittelisin kuitenkin, silloin kun se tilaisuus taas tulee, äänestämään tilalle jonkun sellaisen jonka vaikutusmahdollisuudet ovat todelliset.

Vielä on palattava noihin Soinin ilmaisiin kahveihin ja sokeripaloihin.

Nyt niitä ei tarjoa Soini. Ja tarjoilu on pelkkää sokeria. Vihaisille ihmisille kerrotaan juuri se, mitä he haluavat kuulla. Asiassa on vain yksi ongelma. Kaikki kertojat eivät ole aina oikealla asialla.

[Lalli IsoTalo]

Nuivan ruusu, suvakin horsma

31.3.2017 Matias Turkkila

Uusi Suomi
http://matiasturkkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234643-nuivan-ruusu-suvakin-horsma
Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu käy raivoisaa villipolkkaa. Suvaitsevaisten ja nuivien sanasota saa päivittäin uusia, yhä turhautuneempia ilmenemismuotoja. Mistä ymmärryksen puute johtuu?


Kaikki ovat kuulleet heitot punavihreistä silmälaseista, natseista, suvakeista, rasisteista, hyysäreistä, äärioikeistolaisista, mamupatjoista ja mitä noita haukkumanimiä nyt olikaan. Kiihtyneessä verkkokeskustelussa on tavanomaista, että rintamalinjat kärjistyvät. Joskus harvakseltaan rummutuksen yli nousee yksittäinen asioihin keskittyvä kirjoitus, mutta se jää nopeasti vimmastuneen kommenttikeskityksen alle. On harvinaista löytää pohdintoja, joissa yritettäisiin hahmottaa sitä, miten suvisten ja nuivien ajattelu eroaa toisistaan.

Miten suvisten ja nuivien ajattelu sitten eroaa toisistaan?

Nostetaan esimerkiksi tämän hetkinen Helsingin Rautatientori, jossa joukko maasta käännytystä vastustavia osoittaa mieltään. Suvaitsevaiset näkevät torilla joukon yksittäisiä ihmisiä, joita kohtalo on kohdellut paskamaisesti. He keskustelevat turvapaikanhakijoiden kanssa, syövät ja tanssivat yhdessä. Suvaitsevaiset ovat vilpittömästi huolissaan käännytettävien turvallisuudesta ja mielenrauhasta. Jos "suvis" saisi päättää, kaikki Rautatientorin mielenosoittajat saisivat jäädä Suomeen.

Nuivat eivät näe asiaa samalla tavalla. Nuiva ei ole kiinnostunut keskustelusta eikä kahvittelusta mielenosoittajien kanssa. He näkevät Rautatientorilla joukon laittomasti maassa olevia ulkomaalaisia, joiden olemassaolo ennustaa vielä paljon suuremman joukon saapumista. Nuiva pohtii: "pieni joukko tulijoita tarkoittaa pientä määrää ongelmia, suuri joukko suurta määrää ongelmia." Nuivat pitävät suvisten toimintaa käsittämättömänä, ja sama tietenkin myös toisinpäin. Suvis ei voi käsittää nuivien kylmyyttä, ja yrittää tehdä parhaansa, että asiat saataisiin rauhallisemmalle tolalle. Nuiva ei voi käsittää, miten maan kurjaa tilannetta autetaan ottamalla lisää ihmisiä elämään hänen kustannuksellaan, kun rahat ovat jo valmiiksi loppu.

Myers-Briggs ja ihmisjoukot

Seuraavassa esitetään karkeita oletuksia valtavista ihmisjoukoista käyttäen apuna Myers–Briggs-testiä (MBTI). Testi on parhaimmillaankin vain suuntaa antava, mutta se toimii karkeana ajattelukehikkona tiettyjen persoonallisuuspiirteiden ja niistä kumpuavan maailmankatsomuksen hahmottamisessa. Testin voi halutessaan tehdä myös itse täällä – mutta se ei ole olennaista itse tekstin ymmärtämisen kannalta.

http://www.humanmetrics.com/cgi-win/jtypes2.asp

MBTI on suosittu, ihmiset kuuteentoista persoonallisuustyyppiin jakava testi, jota käytetään laajalti erityisesti rekrytoinnin ja tiimidynamiikan tukena. Testissä on neljä pääulottuvuutta Introvertti-Ekstrovertti, Tosiasiallinen-Intuitiivinen, Ajatteleva-Tunteva sekä Harkitseva-Spontaani.

https://www.16personalities.com/fi/persoonallisuustyypit

Tämän tekstin kannalta olennaisin ulottuvuus on Ajatteleva-Tunteva

Ajatteleva-Tunteva-akseli antaa suuntaa siitä, miten ihminen tekee päätöksiä. Ajatteleva-Tunteva-jaolla ei ole mitään tekemistä tunteiden tai tunteellisuuden kanssa. Ajattelija voi kokea syvempiä tunteita kuin ihmiskeskeinen Tunteva. Käytetyt termit ovat ainoastaan nimiä suuntaantuneisuudelle.

Ajatteleva painottaa johdonmukaisuutta, periaatteita, loogisia rakenteita ja persoonattomia faktoja. Tunteva puolestaan tekee päätökset henkilökohtaisten arvojen perusteella. Hän painottaa ihmisiä, näiden huolia sekä erityisolosuhteita.

Ajatteleva miettii ensisijaisesti kokonaisuutta. Isoa kuvaa. Järjestelmän rattaita. Yksittäinen ihminen tulee kakkosena.

Tunteva miettii ensisijaisesti yksittäistä ihmistä – järjestelmien rattaisiin pudonneita erityistapauksia. Kokonaisuus tulee kakkosena.

Numero- ja järjestelmäorientoituneet insinöörit, ekonomit, koodarit ja systeemisuunnittelijat ovat erittäin todennäköisesti Ajattelevia. Sikäli kun näiden alojen ihmisiä tunnen, he ovat kauhuissaan EU:iin kohdistuvasta maahanmuuttoaallosta. Heidän katseensa kohdistuu ensisijassa valtaviin ihmisvirtoihin ja siihen, voiko maanosa selvitä taakasta. He toki pohtivat myös yksilöiden kohtaloita, mutta pääpaino on kokonaisuudella. Nuiva pohtii: "Jos tehdään sääntö, että Suomeen saa tulla, niin silloin valtava joukko voi saapua säännön perusteella Suomeen."

Humanistit ovat puolestaan pääasiassa ihmiskeskeisiä Tuntevia. Kasvatustieteiden, kielen, historian, taiteen, uskonnon ja kulttuurin parissa työskentelevät, kuten myös journalistit, kirjailijat ja taiteilijat ovat osallistuneet vahvalla yhteiskunnallisella painoarvolla maahanmuuttokeskusteluun. Ja kanta on lähes poikkeuksetta suvaitsevainen.

Hiljattain näimme lähes kolmentoistatuhannen taide- ja kulttuurialan ammattilaisen allekirjoittaman vaatimuksen humaanimman pakolaispolitiikan puolesta. Teknillistieteellistä suvaitsevaisista ei ole paljoa meteliä pidetty.

Nuivat ovat tunnetusti voimakkaassa ristiriidassa journalistien kanssa. Ihmiskeskeisten journalistien kaikkein tavanomaisimmat Myers–Briggs-tyypit ovat joko ENFP tai ENFJ – molemmat Tuntevia, intuitiivisia tyyppejä.

+++

Nuivat ja suvikset elävät samassa maailmassa, mutta he näkevät sen tyystin eri tavalla. Suvis ei ole erityisen kiinnostunut siitä, mitä yhden teinipakolaisen pelastaminen maksaa. Hänelle kyseessä on ihminen, eikä rahalla ole tällaisissa tapauksissa merkitystä. Hän kokee hyvin kylmänä pohdinnan siitä, kuka maksaa vastaanoton. "Miten voit ajatella rahaa, kun kyseessä ovat ihmishenget?" on suvaitsevaisuuden usein kuultu kristallisoituma, jossa ajattelutapojen erot tulevat paljaallaan näkyviin. Jos suvis haluaisi oikeasti kuulla nuivan vastauksen, se kuuluisi näin: "Miten sinä voit olla ajattelematta sitä?"

Näytä suvikselle itkevää lasta Kroatiassa piikkalanka-aidan edessä, ja hän on valmis romuttamaan EU:n rajavalvonnan. Ihmiset ensin. Järjestelmät sitten.

Suvis ei kärsi omasta suvaitsevaisuudestaan. Hän iloitsee siitä. Ja saa vertaisryhmänsä täysin varauksettoman ilon tuekseen. Jos hän näkee yksittäisen ihmisen kärsimystä, kipu on todellista. Aivan samanlaista tuskaa kuin nuivalla, joka hajoilee suvisten vimmaiselta vaikuttavaan maailmanhalaamiseen.

Nuivat ovat kauhuissaan suvisten aiheuttamasta systeemikriisistä. Suvikset näyttävät todellakin olevan valmiit yrittämään globaalilla tasolla sitä, mikä hyvinvointivaltio-kattotermin alla toteutettiin aikoinaan Suomessa. Kustannuksia ei haluta laskea. "Ihmiselle ei saa laittaa hintaa", kuuluu suvisargumentti. Ja vaikka joku nuiva niitä laskisi, ei numeroita haluta kuulla.

Olen monta kertaa esittänyt lukuja siitä, paljonko yhden pakolaisen vastaanotto Suomelle maksaa. Vasta nyt alan pikkuhiljaa ymmärtää sitä, että monet kuulijoista pitävät laskelmia yhdentekevinä. Numerot eivät yksinkertaisesti ole voimassa silloin, kun puhutaan ihmisistä. Tätä oli aluksi vaikea käsittää, mutta kun asian ymmärtää, moni maailman omituisuus asettuu kontekstiinsa.

Evoluutio on muodostanut keskuuteemme suunnilleen 50/50-jaon Ajattelijoita ja Tuntevia. Puolet ihmiskunnasta on yhtä, toinen puoli toista. Miesten osuus Ajattelijoista on ylikorostunut (noin 60/40), ja naisten osuus samassa suhteessa Tuntijoista. Molempia on kaikissa puolueissa, mutta kaikkein räikeimmin jako näkyy PS:n ja vihreiden kannattajissa.

Eroja on myös muualla kuin ajattelutavoissa.

Ihmiskeskeiset Tuntija-suvikset ovat yleensä hyviä kommunikoijia. Ajattelija-nuivien kommunikointi puolestaan on usein melko kehnoa. Se jää etäiseksi, kylmäksi ja matemaattiseksi. Ei ole ihme, jos keskinäinen viestintä epäonnistuu.

Lopuksi

Ihmismieli on monimutkainen kapistus, ja näin karkeiden yleistysten tekeminen voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Ammattipsykologit tuhahtavat kuullessaan MBTI-sanan, ja pitävät sitä vanhakantaisena amatööritekeleenä jolla on korkeintaan viihdearvoa. Mallin kritiikissä on varmasti perää, mutta se saattaa antaa silti antaa meille vihjeen siitä, miksi Suomen keskusteluilmapiiri on niin pahasti killissä. Tehdään siis oletus siitä, että ylläkirjoitettu pitää ainakin karkealla tasolla paikkansa. Jos näin on, niin mitä pitäisi tehdä?

Tilanteen ei olettaisi ainakaan paljon heikentyvän sillä, että molemmat osapuolet yrittäisivät hieman enemmän päästä selville siitä, mikä sen toisen laidan ihmisten mielissä pyörii, ja miten he päätyvät lopputuloksiinsa.

Molempien osapuolten olisi hyvä havaita se, että mitä rajumpaa kieltä he käyttävät, sen vahvemmin toinen osapuoli reagoi. Jos tarkoituksena on liudentaa toisen osapuolen vaatimuksia, se ei onnistu sillä, että saarnataan entistä kovemmin omaa vakiomantraa.

Mitä taas EI pitäisi tehdä?

Jatkaa kiihtyvän syyttelyn kierrettä, koska se vain pahentaa tilannetta. Jos päästäisiin tilanteeseen, jossa molemmat osapuolet tunnustaisivat toistensa toiveet realistiseksi, olisi edes teoriassa mahdollista päästä ratkaisuun, jonka kanssa molemmat voisivat elää.

--

Olen ehdolla Helsingin valtuustoon numerolla 864. Vaali-infoa täällä: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokas/matias-turkkila

125 kommenttia

[ämpee]

Tuo kokonaisuuden/yksilön ajattelu saattaa pitää paikkansa, mutta kaikkein suurin ongelma on vajakkien halu/kyky jatkuvaan valehtelemiseen asioiden yhteydessä ja vastaavasti nuivien haluun rehellisyydestä koska vain siten asioita voidaan hoitaa.
Keskustelua ei voi syntyä mikäli toinen osapuoli jatkuvasti valehtelee.

[Brandis]

Henkilökohtaisesti eniten sieppaa ehkä se, miten jokunen vuosi sitten toisella puolella keskustelun vellovaa kenttää oltiin sitä mieltä, että tämä on niin marginaalinen asia, ettei siitä kannata mitään ongelmaa tehdä ja nyt siirtolaisvirtojen kiihdyttyä ja uusien ongelmien noustua esiin ollaan sitä mieltä, että meillä on velvollisuus auttaa osoittamatta ajatustakaan avun kustannuksille. En puhu nyt vain rahallisista kustannuksista, vaan laajemmin vaikutuksista länsimaiseen yhteiskuntaan yksilö- ja yhteiskuntatasolla.

Se, ettei asialle uhrata oikeastaan ajatustakaan toisella puolella, on turhauttavaa ja epärealistista. Samat lainalaisuudet pätivät silloin ja ne pätevät yhä edelleen, milloin aloitamme aidosti moniäänisen keskustelun ilmiön negatiivisista puolista?

[Saturnalia]

Tuo on hyvä kirjoitus.
Kaikkien suvaitsevaisten suvaitseminen ei tosin perustu viattomuuteen ja hellämielisyyteen, vaan päättäjäasemassa olevien suvaitsevaisten ajattelu lähtenee esim. kansainvälisen maineen suojelemisesta. Jos ollaan nuivia, niin maine menee "Euroopan perheessä". Hyväksytään sekä taloudellisesti että kulttuurisesti maata vahingoittava toiminta siksi että säilytetään tiettyjen vallassa olevien liberaalien kansainvälisten piirien suosio, eli EU:un.
Sitten ovat kaikki muut kyyniset motiivit myös, kuten ihmisen ikiaikainen halu kuulua ylempään luokkaan. Tämä tapahtuu aina omaamalla mielipiteet joita enemmistö, tai vahvasti vallassa oleva vähemmistö kannattaa.

Toki eri ryhmien välistä sillanrakennusta auttaa aina se, ettei vastapuolen motiiveja tarkastella inhorealistisesti.
90-luvulla toinen lehdissä suosittu termi oli raivomoralismi. En ole nähnyt sitä framilla pitkään aikaan.
Inhorealismi ja raivomoralismi. Ah, tuo höyhenenkevyt 90-luku! Irti laskettu relativismin peto.

[ämpee]

Valehtelun lisäksi vajakkien ongelmana on totalitarismi joka ulottuu nuivien ihmisoikeuksien yli, ja josta esimerkkinä pelon ilmapiiri yhteiskunnassamme.

[Kim Evil-666]

Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Mielestäni se on kuitenkin unelmahöttöä kortin toiselta puolelta. Ongelmana ei ole suvaitsevaiset, tai heidän uskomuksensa. Ongelmana on totalitaristinen järjestelmä, Eurostoliitto.

Ongelma on valheen päälle rakennettu järjestelmä, joka pyrkii rakentamaan uutta uljasta "yhden kansakunnan" Eurooppaa seurauksista välittämättä. Näitä rakentajia ajaa oma henkilökohtainen, narsistinen vallanhimo. Siinä pieni ihminen näyttelee vain sivuosaa, jonka voi uhrata suuremman päämäärän edessä.

On aivan turha ajatellakaan, etteivätkö järjestelmän takana olevat tahot tietäisi ja ymmärtäisi, mitä Euroopassa on parhaillaan menossa. Suvakit toimivat vain järjestelmän hyödyllisinä idiootteina, joita jatkuvan valheellisen propagandan avulla ohjaillaan haluttuun suuntaan, samalla leimaten vastapuoli hulluiksi ihmisvastaisiksi kiihkoilijoiksi.

Mielestäni tässä ei lähtökohtaisesti ole vastakkain eri mieltä olevat ihmiset, vaan valtajärjestelmä ja ihmiset. Ihmiset vain jakautuvat karkeasti jaotellen kahteen ryhmään. Systeemin vastustajiin, sekä ihmisiin, jotka kuvittelevat systeemin ajavan heidän etuaan.

Olen kyynisesti sitä mieltä, että tätä ongelmaa ei tulla Euroopan tasolla enää puhumalla ratkaisemaan. Ratkaiseminen vaatii koko järjestelmän kaatamista. Järjestelmän kaataminen taas vaatii jonkinlaisen poliittisen vallankumouksen. Poliitiinen vallankumous taas vaatii yleensä seuraksensa jotain kättä pidempää.

Jos mitään ei tapahdu, tulee Euroopan tulevaisuus näyttäytymään suvaitsevaisena Eurostaniana, jossa todellinen suvaitsemattomuus on arkipäivää ja mantereen koneistoa pyörittää koneisto, jonka nimi on kaaos. Eurostoliitosta on hyvää vauhtia rakentumassa todellinen dystopia, varkaiden valtakunta.

[Perttu Ahonen]

Itse olen INFJ-persoona ja minulle on ominaista tutkia ja tarkastella asioita ja ilmiöitä eri suunnilta, sekä asioiden moraalista ja eettistä olemusta eri näkökulmista. 
Monet tunneihmiset toimivat siten, miltä asia tuntuu ja näyttää, sen kummemmin pohtimatta asiaa syvällisemmin miten asia on.
Nämä ihmiset lukeutuvat yleensä ekstrovertteihin tunneihmisiin. Nämä ihmiset ovat myös alttiita massapropagandalle ja laumaihmisinä he myös osallistuvat mielellään erilaisiin tunnemielenosoituksiin.

Mutta Kari Suomalaista lainaten. "On parempi olla yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä."

[Jepulis]

Ongelma on myös tietynlaisen etäisyyden määrä, jota on suhteellisen helppo kuvata esimerkillä mutta kuvastaa vain sitä, ettei kompromissiin ole oikeasti realistisia edellytyksiä. En näe miten oma puolemme nuivat, voisi koskaan olla tyytyväinen tai turvallisesti sitä mieltä, että jos tehdäänkin kompromissi, se koskaan pitää aikaa.

Oletetaan, että päästäisiin keskustelemaan esimerkiksi tulijamäärästä, eikä millä säännöillä liiallinen tulijavirta saa jatkua hamaan tappiin. Aloitetaan lähtökohdista.

A. Nuivien lähtökohta: Me oltaisiin oikein tyytyväisiä kun yksikään loisija ei tallusta rajojen sisäpuolelle. Varsinkaan muslimit ei pääse, jotka on toiseimpia. Kulminaatiopisteessä kulttuurimme romahtaa islamin alle, demokratiakaan ei kestä islamia.

B. Suvakkien lähtökohta: Yhtäkään sandaaliparia ei jätetä ilman meritaksia ja parasta loistohotellia. Erityisesti muslimit on pelastettava. Elämä on senjälkeen kaikille vapaata etnisuskonnollista värinää ja ihanuutta. Värinä ei koskaan huonone määrän lisääntyessä. Koskaan ei tule huivipakkoa, koskaan ei tule shariaa.

C. Yhteistä: Aikataulu on ainoa mikä on yhteistä. Asiantila jatkuu täältä ikuisuuteen, nuivien mielestä kunnes eurooppalaisia ja heidän elämäntyyliään ei enää ole tai ei ainakaan erota afrikkalaisesta/islamilaisesta, suvakkien mielestä utopian (#unelma) alkamiseen asti.

D. Ei löydettävissä yhteistä faktapohjaa. Meille ummistetut silmät ja reaalimaailma, heille samoin, vain toisin päin:
- Määrä. Tulijoita on alle sadassa vuodessa ainakin 1 miljardi ihmistä. Faktaa. Sitä jatkuu siitä iän kaiken kunnes astia on täysi. Vain nuiva osapuoli tunnustaa asian laidan oikein, eli kansamme tuhotaan toisen tieltä ja rahoitamme tuhon itse. Suvakkipuoli ei hyväksy ajatusta tuhosta lainkaan, vaan tarkalleen sama toteutuma on heille rakas päämäärä. Parhaimmatkin suvakit puhuu tulijamäärästä negatiivisena korkeintaan sen ajatuksen verran, että kyseessä on luonnonvoima. "Valkoisen miehen" on vaan sopeuduttava tuhoonsa ja vastuu (tm). Se kääntyy suvakkien päässä monimutkaisen uhrautumisefektin kautta positiiviseksi. Taivasosuus vaatii omaa uhrautumista.


Kompromissi!
- Ei anneta tulla meritaksia, mutta jos kävelee rajalle niin käy.
- Ei sentään makseta loistohotellia mutta syrjäisempi vanha lomahotelli kuten Asikkalan Tallukka käy.
- Ei sentään oteta 10 miljoonaa tulijaa vuodessa mutta eikö laiteta riita puoliksi, eiks je? Eikö, no entä 10% halukkaista vuosittain?
- En nyt sentään 18000 neliön suurmoskeijaa, vaan vain 3000 neliöinen mutta päälle ihan kaikille yhteinen 15000 neliön kiva-kiva-toimintamaa päälle.

Ainoa mikä kompromisseilla syntyy on mitätön viivästys ja sekään ei edes oikeasti pidä. Tuho on maailman mittakaavassa jokatapauksessa ennätyksellisen nopea, vaikka se veisikin satakunta vuotta enemmän. Ei tässä vaan ole mitään järkeä. Mikä olisi se tavoiteltava kompromissi, jossa järkevien puoli saa enemmän kuin oman kulttuurinsa täydellisen tuhon?


Kompromissi onnistuisi jos keinojen sijasta määritellään tavoite. Eurooppa jatkuu eurooppalaisena mutta..<lisää tähän suvakkien kompromissiesityksen vaikutus.>
Mutta on epärealistista olettaa, että suvakit suostuu edes tavoitteen määrittelyn jälkeen hyväksymään sen toteutumiseen vaadittavat keinot.


Matias on sinänsä ihan oikeassa mutta tunnustetut "tosiasiat" on liian kaukana toisistaan, että tämä olisi likikään kultaisen keskitien hakemista. Kuuntelee vaikka erilaisia yleisradioiden viisastenkerhoja ja pyöreitä pöytiä. Siellähän ihan järkevänä pidetyt ihmiset kertoi jo 32000 akuutin kriisin pahimmalla hetkellä, että "ehkä pitäisi olla joku maksimi mutta en halua sitä määritellä, onneksi minun ei tarvitse".

Mitään lääkkeitä keskustelemiseen ei ole tai ainakaan minä en sellaisia lähtökohtia pysty käsittämään millä se onnistuisi. Meidän on vain toivottava, että järjen viesti uppoaa suureen osaan eurooppalaisista ennenkuin on liian myöhäistä. Ruotsin kulttuuri kaatui jo. Tunnustaako suvakit sen tapahtuneen? Vain juhlistamalla Ruotsin hienoa tilaa humanismin suurvaltana autojen jatkaessa palamistaan ja no go zonien lisääntyessä. Erittäin vaikea nähdä keskinäistä ymmärrystä syntyvän näissä oloissa. Suomi olisi yksinään myös menetetty jo mutta sijaintimme ja muun Euroopan vastareaktio saattaa kuitenkin Suomenkin vielä pelastaa. Silti omaakin viivytystaistelua tarvitaan.   

[f-35fan]

Turkkilalta hieno kirjoitus joka kuitenkin lopussa "pehmenee" kiltiksi ja poliittisesti korrektiksi.

Voiko sellainen olla ratkaisu jossa ei ole realismin häivääkään. Kuvitteleeko joku edes villeimmissäkään unelmissaan että suvakit voisivat mitenkään nähdä pilvilinnansa ulkopuolelle? Sitä on yritetty monet kerrat ja aina yhtä huonolla menestyksellä.  Suvakit yrittävät paikata virheitään aina vaan uusilla virheillä.

Todennäköisin skenaario on että Eurooppalaiset valtiot tulevat lähelle romahduspistettä ja silloin on hyvin mahdollista että valtiomuoto vaihdetaan yksinkertaisemmaksi.
Punavihreä tauti on niin paha että lääkkeestäkin tulee hyvin karvas.
Sosiaaliturva tullaan karsimaan tähän tasoon verrattuna olemattomiin koska yksinkertaisesti valtiot ovat taloudellisesti ajautuneet konkurssiin.
Suvakkiteollinen kompleksi on yhteiskunnallinen syöpäkasvain joka on kirurgin päättäväisyydellä leikattava kokonaan pois niin ettei se pysty enää lähettämään etäpesäkkeitä.

Politiikkaa voisi verrata iskelmään, jonka pitää olla riittävän korni jotta se menisi kaupaksi.
Turkkilan sanoma on liian hienovararainen ja kiltti tullakseen myydyksi äänestäjille.
Kunnallisvaaleissa saattaa mennä läpi mutta eduskuntaan sillä ei pötkitä.

Punahvihreiden iskelmä on se kaikkein kornein. Jopa niin että sitä voi edes haukkua populismia.

Ensimmäisenä meidän pitäisi varautua taloudellisen romahduksen jälkeiseen aikaan.
Miten nousta epävakaissa oloissa tavalla taikka toisella johtavaksi poliittiseksi voimaksi!

Emme missään tapauksessa toivo rohmahdusta, mutta punavihreiden pilvilinnojen rakentaminen ajaa väistämättä siihen.

[Hankala Tapaus]

Turkkilalta hieno kirjoitus joka kuitenkin lopussa "pehmenee" kiltiksi ja poliittisesti korrektiksi.

Voiko sellainen olla ratkaisu jossa ei ole realismin häivääkään. Kuvitteleeko joku edes villeimmissäkään unelmissaan että suvakit voisivat mitenkään nähdä pilvilinnansa ulkopuolelle? Sitä on yritetty monet kerrat ja aina yhtä huonolla menestyksellä.  Suvakit yrittävät paikata virheitään aina vaan uusilla virheillä...

Turkkila on oikeasti hyvän jäljillä.

Tähän mennessä on esitetty liian vähän aitoa pohdiskelua siitä, kuka vastapuolella varsinaisesti pelaa ja miten saada viesti menemään perille. Tämän päivän keskustelun suurin ongelma on se, että tapa jolla se käydään, pikemminkin pakottaa ihmiset valitsemaan puolensa ja kaivautumaan sen jälkeen niin syviin juoksuhautoihin, että minkäänlaista ratkaisua ei ole mahdollista saada aikaiseksi.

Tärkeintä ei ole tietää, että "ne" ovat väärässä ja "me" oikeassa. Tärkeintä on saada ihmiset ymmärtämään kuka milläkin puolella pelaa ja miksi.

Voimme jauhaa loputtomiin siitä, kuka vastapuolella on eniten väärässä. Voimme tuhlata kaiken energiamme vastapuolen pelureiden haukkumiseen. Kun pääsee purkamaan huonon olonsa ilmoille edes jotenkin, se helpottaa. Ja kun isommalla porukalla vuodattaa katkeruutta vastapuolen niskaan, syntyy illuusio osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Valitettavasti suurin osa on todellakin illuusiota. Todellisuudessa se ei vain johda mihinkään hyvään.

Äärimmäiset lausunnot (kummallakin puolella) ajavat osapuolet asemasotaan. Ja tässä aika on vain toisen pelaajan puolella. Niillä, jotka haluavat muutosta, ei ole aikaa tuhlattavaksi. Ilman muutosta tilanne vain pahenee koko ajan. Voidaan siis todeta, että pitämällä tilanteen tällaisena, pelaamme vastapuolen peliä. Nyt olisi aika muuttaa pelitaktiikkaa.

Olettekos kuulleet koskaan sanaa "motti"? Monille varmaan hyvinkin tuttu sana, eikö vain? Loistava taktinen veto. Mottitaktiikalla vastapuolen paikallisesti liian voimakas osa sidotaan kontrolloitavissa olevalle alueelle, eristetään se tukijoukoistaan ja käytännöllisesti katsoen odotetaan sitä että voima neutraloituu itsestään. Historia on osoittanut että tällainen on huomattavasti parempi taktiikka, kuin hyökkäys suurin tappioin vahvasti linnoitettuja asemia vastaan.

Aivan samoin voi toimia politiikassa. Vastapuolen toimijoista ei tarvitse välittää lainkaan. Luitte oikein. Ei kertakaikkiaan yhtään. Sinnemäet ja sen sellaiset istuvat niissä vahvasti liinnoitetuissa asemissa. Sitovat meidät turhaan ja aikaa vievään taisteluun lähes valloittamattomia asemia vastaan. Voimme yksinkertaisesti motittaa heidät ja antaa heidän loppua itsestään.

Äänestäjät ovat tässä tapauksessa vastapuolen tukijoukot. He ovat ne reservit, joita ilman vastapuoli kuihtuu pois. Pitää keskittyä viestittämään suoraan heille ja tässä kohdassa voi ohittaa koko suvatsevaisten aktiivisten toimijoiden porukan. Anni ja kaverit ovat merkityksettömiä. Äänestäjät, nimenomaan suurina massoina, eivät ole vakaumuksellisia ääriajattelijoita. Vain aktiiviset toimijat ovat sellaisia. Viestin kertominen suoraan vastapuolen äänestäjille vaikuttaa.

Ja tämän onnistumisessa tieto siitä, kuka vastapuolen äänestäjä on ja miten hän ajattelee, on avainasemassa.

Aikaisemmin ajattelin itsekin, että poliittisesti korrekti ilmaisu on perseestä ja hyödytöntä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että se on perseestä. Mutta se ei ole hyödytöntä. Käyttäytymällä poliittisesti korrektisti voi edelleen sanoa kaiken sanottavansa, kunhan näkee vähän vaivaa puheensa eteen. Ja mikä parasta, näin ei anna vastapuolen käsiin yhtään sellaista asetta, jota hän voisi käyttää hyväkseen korrekteihin sääntöihin sidotussa pelissä. Plus sitten vielä se, että voiton jälkeen näyttää öyhötykseen jumiutunutta vastapuolta paremmalta.

Poliittisesti korrekti järjen puhuja saavuttaa äänestäjien suuret massat. Ne, jotka pitääkin tavoittaa ja joilla on oikeasti vaikutusta koko sopan lopputulokseen.

Ehdotan siis vastustajan linnoitusalueen motittamista ja painopisteen muutosta suoraan äänestäjien suuntaan. Mielestäni tätä ei olla tähän mennessä yritetty. Vastapuolen äänestäjää ei olla tunnettu, eikä edes yritetty tuntea. Nyt olisi hyvä alkaa siitä.

[f-35fan]

Jos katsokaan yhteiskuntien (valtioiden) stabiliisuutta pitkällä aikavälillä olisi hyvin todennäköistä että jonkin asteista romahtamista tulee.
Me olemme aivan ennennäkemättömässä tilanteessa ja meidän mediassamme on sisäsäänrakennettu sensuuri joka estää varoitussignaalien läpimenon. Menemme kohti taloudellista kurjuutta.

Se on kuitenkin suuri mahdollisuus nousta tuhkasta kuin Feniks-lintu aikoinaan.

Tuntuu että keskustelut ova jo keskusteltu. On aivan turhaa tuhlata energiaa suvakkimafian kanssa diskuteeraamiseen.
Takana on kaksi vahvaa liittounutta peluria, toinen on suvakkiteollinen kompleksi ja toinen on taloudellinen eliitti joka kerää voitot väestönlisäyksestä johtuvasta kansantalouden kasvusta.
Siis vaikka kansalaiset köyhtyvät niin samalla eliitti rikastuu!

Nämä kaksi tahoa ajavat härskisti omia itsekkäitä etujaan.  Näiden tahojen kanssa keskustelu on täysin hyödyntä.

[Hankala Tapaus]

...Näiden tahojen kanssa keskustelu on täysin hyödyntä.

Keskustelun vaihtoehto? En oikein näe todennäköisenä avointa kapinaa maassa, jossa voitto jääkiekkopainissa saa torille 50 000 ihmistä ja poliittinen mielenosoitus 50.

Romahduksen odottaminen on todennäköisesti toimiva ratkaisu, mutta onko se hyvä sellainen? Minua ei oikein kiinnostaisi päätyä tilanteeseen, jossa koko homma karkaisi lapasesta ja muuttuisi yleiseksi ammuskeluksi. Ei siksi, ettenkö pärjäisi itse sellaisessa ihan kohtuullisesti. Siksi, että sellaisen sotkun siivoaminen kestää pidempään kuin tämänhetkisten ongelmien ratkaiseminen poliittisin keinoin.