Urho Kekkonen, isänmaallinen vihapuhuja omana aikanaan

[Nuivanlinna]

Osaltaan tämä koskeet myös Kekkosta. Kekkonen päästi vallanhimossaan pirun irti, siinä vaiheessä kun Neuvostoliiton kynnet olivat jo heltiämästä Suomesta, kun hän rupesi käyttämään Moskovan valtaa omien valtahankkeittensa välineenä.

Ja luuletteko tosiaan, että idänkauppaa ei olisi käyty ilman Kekkosta? Siis ideologisten syiden vuoksi jommalta kummalta puolelta? Johan tämä on kuin lukisi takavuosien Tiedonantajaa ...

Mitähän aikaa mahdat tarkoittaa? Kekkosen kausi oli 1956-1981 ja Gorba tuli valtaan vasta 1985.

[UgriProPatria]

Muistan hyvin Kekkosen lähestyvän kuoleman. Ainakin itse murehdin kovasti. Itsekin seisoskelin Manskun patsaan lähettyvillä ihmisjoukossa, kun auto kulki ohitse. Vein myös kukan haudalle.

Tietty ajanjakso Suomessa päättyi. Alkoi epävarmuuden aika. Saimmekin sitten oikein huolettoman presidentin, Mauno Koiviston, jonka politiikka oli "Kyllä se siitä!"-politiikkaa ja jälki on nähty.

[Veikko]

Osaltaan tämä koskeet myös Kekkosta. Kekkonen päästi vallanhimossaan pirun irti, siinä vaiheessä kun Neuvostoliiton kynnet olivat jo heltiämästä Suomesta, kun hän rupesi käyttämään Moskovan valtaa omien valtahankkeittensa välineenä.

Ja luuletteko tosiaan, että idänkauppaa ei olisi käyty ilman Kekkosta? Siis ideologisten syiden vuoksi jommalta kummalta puolelta? Johan tämä on kuin lukisi takavuosien Tiedonantajaa ...

Mitähän aikaa mahdat tarkoittaa? Kekkosen kausi oli 1956-1981 ja Gorba tuli valtaan vasta 1985.

Mahdan tarkoittaa ainakin 60-luvun alkua noottikriiseineen, jolloin Kekkonen siirtyi yöpakkaskauden* jo mentyä  lopullisesti Neuvostoliiton takuumieheksi** suomalaisessa politiikassa. Kekkosen käyttämä isännän ääni ei ollut vain hänen oma äänensä, vaan ainakin siitä lähtien sen takana oli Neuvostoliiton ääni - sekä puheissa lausuttuna että todellisesti. Ja mitä enemmän hän sai vaikutusvaltaa, niin - väistämättä - sitä enemmän Neuvostoliitto sai vaikutusvaltaa suomalaisessa politiikassa.

*

Kun Nikita Hruštšov oli Leningradissa pitämässään lounaspuheessa [1959] nimennyt Urho Kekkosen Suomen ulkopoliittisen linjan takuumieheksi, tapahtumasarjan on katsottu lujittaneen Kekkosen siihen saakka heikon aseman Suomen sisäpolitiikan johtajana. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan Kekkonen saneli hallitusratkaisut eikä mikään puolue tai kukaan henkilö päässyt hallitukseen ilman hänen hyväksyntäänsä.

Wiki ja Jukka Tarkka − Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi - Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 221. Otava 1987.

**

Jo vuonna 1962 tulkittiin, että Neuvostoliitto oli lähettänyt nootin vaikuttaakseen Suomen presidentinvaaliin ja oman suosikkinsa pitämiseksi vallassa. Suosituimman näkemyksen mukaan Kekkonen tilasi nootin pysyäkseen vallassa.

Wiki ja Rautkallio, Hannu: Novosibirskin lavastus. Noottikriisi 1961, Tammi, Helsinki, 1992, ISBN 951-310-023-5

[UgriProPatria]

Oli sitten kenen ääni tahansa, Kekkosen oma, tai Hrutsevin, tärkeintä oli, että rauha NL:n kanssa vahvistui ja säilyi. Ja sen seurauksena itsenäisyys.

Millään muulla väliä.

Entäs jos ei olisi ollut Kekkosta ja joku tuon ajan Uralin turisti olisi pyrkinyt maamme johtoon? Ei hyvää päivää. Njet dobryi denj. Olisimme äkkiä olleet yksi neuvostokansojen suuresta perheestä. Tavallaan olimmekin, mutta kuitenkin jotakuinkin itsenäisenä.

Edes tuo "jotakuinkin" oli tuohon aikaan tärkeä. Minkä vaihtoehdon ryssänvihaajat näin jälkiviisaina tarjoaisivat? Kuka olisi paremmin hoitanut itsenäisen Suomen itsenäisenä, edes "jotakuinkin"?

[Pyhä Olavi]

Historiassa voi aina jossitella. Oma jossaus : Kekkosen sijaan olisi tullut herra X, NL:n kanssa olisi jatkettu entiseen tyyliin. Kekkosen voima oli kyky luovia ja neuvotella. Mentiinkö isänmaan petturiksi vai sankariksi, se selviää joskus tulevaisuudessa. Käytimme NL:ää kuin siirtomaata, vaihdoimme kalliita tuotteita halpoihin raaka-aineisiin. Olisiko joku muu osannut saman , ehkä , ehkä ei. Olisiko joku muu tie ollut parempi, ehkä, ehkä ei. Oma jossaus : Taloudellisesti olimme voittajia, henkisesti emme. Mutta vain jos vertaa Ruotsiin, jossa kommarit marginalisoitiin tehokkaasti, Ranskaan tai Italiaan, jossa mahtava kommunistipuolue, oli vain kuumaa ilmaa, eikä vaikuttanut kuin välillisesti päivän politiikkaan. Oma jossaus : Herra X olisi  kävellyt kenraali Sutelan ylitse ja me olisimme aloittaneet yhteiset sotaharjoitukset, sitten yhteiset varuskunnat ja lopuksi sponsoroitu fasistien kapinan vastaisku olisi siirtänyt meidät NL:N suojelukseen. USA tai EU ei olisi meitä auttanut kuin "Parane pian korteilla " . Kertokaapa omat jossauksenne !