Ruotsi kohteli Suomea huonommin kuin siirtomaata

[Golimar]

Ruotsin valta Suomessa, punaisten vallankaappaus, Suomen ja Saksan välit. Kaikki Suomen historian kohtia, joista on kirjoitettu paljon. STT:n haastattelemat tutkijat ottavat ne silti esiin aiheina, joissa historia vielä kaipaa uudelleenarviointia.

Sillä historian luonteeseen kuuluu, ettei se koskaan valmistu, vaan uudet sukupolvet katsovat sitä uusin silmin. Itsenäisyyden satavuotisjuhlien kynnyksellä pyysimme kolmea historioitsijaa kertomaan, mitkä asiat he ottaisivat uuteen tarkasteluun. Näin professori Henrik Meinander, dosentti Teemu Keskisarja ja professori Martti Häikiö vastasivat:

Meinander: Suomen historia ei ole syntynyt Suomen sisällä

Professori Meinander ottaa esiin kolme asiaa, joissa suomalaisten historiankuva ei välttämättä ole kohdallaan. Ensimmäinen koskee sitä, miten vanha Suomi oikeastaan on.

"Ajatellaan, että Suomi on ollut aina olemassa, vaikka todellisuudessa se muodostui vasta 1800-luvun lopulla. Siihen asti Suomi Suomena oli pienen ryhmittymän, älymystön ja virkamiesten, ajatus, vaikkakin hallinnollisesti olemassa Venäjän suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809 asti."

Toinen unohtunut asia on Saksan merkitys Suomelle sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan yhteydessä. Unohtamisen voi ymmärtää, kun jälkimmäisessä kumppanina oli Hitlerin Saksa.

Nyt kun niin paljon aikaa on kulunut, se olisi jo syytä myöntää, Meinander katsoo.

Kolmantena Meinander mainitsee pyrkimyksen tulkita historiaa Suomen sisäisenä kehityksenä, vaikka siihen ovat aina keskeisesti vaikuttaneet kansainväliset tekijät, etenkin talous ja geopolitiikka.

Keskisarja: Ruotsi on kiitollisuudenvelassa Suomelle

Myös dosentti Keskisarja aloittaisi ajasta ennen itsenäisyyttä, mutta eri kulmasta kuin Meinander. Keskisarja katsoo, että Ruotsin vallan (vuoteen 1809) kriittinen tarkastelu on ollut vuosikymmeniä epäsuosiossa.

"Ruotsi kohteli Suomea vittumaisemmin kuin mikään Euroopan siirtomaavalta alusmaitaan", täräyttää tutkija.

"Onko täysin unohtunut, ettei suomalainen ennen 1800-luvun loppua voinut käyttää suomea oikeudessa edes arkisissa perintö- ja lapsenruokkoasioissa?"

Hänen mielestään Ruotsi saisi myös olla kiitollinen Suomelle, jonka takana se on ollut suojassa Venäjältä tuhat vuotta.

Aikanaan historioitsijat pääsevät kiistelemään Suomen EU- ja euro-ratkaisuista. Nyt niistä on vielä liian lyhyt aika historialliseen arviointiin, mutta Keskisarja odottaa keskustelusta vielä joskus yhtä kiihkeää kuin talvisodan syiden selvittelystä taannoin.

Häikiö: Miksi punaiset kapinoivat kansanvaltaa vastaan?

Professori Häikiön mielestä vastaamaton kysymys koskee sitä, miksi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue päätyi laittoman vallankumouksen tielle 1917–18 saatuaan jo kertaalleen enemmistön eduskuntaan (1916–17) sekä keskeiset vaatimuksensa läpi lainsäädännöksi asti.

Silti punakaarti miehitti Helsingin ja senaatin puheenjohtaja eli pääministeri P. E. Svinhufvud joutui piilottelemaan kaupungissa henkensä kaupalla, kunnes pääsi pakoon.

Häikiö pitää sisällissotaa Suomen historian hirvittävimpänä tragediana, jonka rakenteellisista taustasyistä ja uhrien kokemuksista on kirjoitettu paljon.

"Mutta kapinan syyt ja siihen ajautuminen puuttuvat uudemmasta tutkimuksesta. Se on olematon suhteessa kevään 1918 tragedian kirjamäärään", hän sanoo.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/satavuotiaan-suomen-historia-ei-ole-viel%C3%A4-valmis-n%C3%A4it%C3%A4-asioita-historioitsijat-arvioisivat-uudelleen-1.173961

[Finis Finlandiae]

Onneksi sentään Ruotsi muuttuu paskanistaniaksi reilusti ennen Suomea nykymenon jatkuessa.

Toivotan hurreille hyvää menneisyyttä!

[Sibis]

Ylen Teema lähetti toissailtana Juhani Ahon "Rautatie" filmin.

Ajan henki oli suomalaiset juntit kyykkyyn alamaisina, hyiij, hushus!

[Vredesbyrd]

Muistakaa nyt etabloituneen politrukkikultin pinttynyt idea, että kaikki hyvä Suomeen saapui Ruotsista menneisyydessä ja, että Suomen kuuluu valtiona jäljitellä Ruotsia valtiona, ja että suomalaisten kuuluu ajatella kansakuntaansa ruotsalaisten vähälahjaisempana kaksosena.

[Nuiva kansalainen]

Mutta pakkoruotsi säilyy, koska historia ja sivistys.

[Melbac]

Ei toi nyt ihan pidä paikkaansa.Siellä ei ole tutkija lukenut miten leopold II kohteli kongon väestöä..

[Shemeikka]

60 vuodessa Venäjän osana Suomi kehittyi enemmän kuin 600 vuodessa Ruotsin osana. Ruotsalaiset(suomen ja riikin) eivät halua suomalaisten muistavan että se oli Venäjän tsaari, ei Ruotsin kuningas, joka antoi suomalaisille ja suomen kielelle autonomian ja kansalaisoikeudet. Lisäksi kannattaa muistaa, että pärjätäkseen Ruotsissa suomalaisen täytyi muuttua ruotsalaiseksi mutta Venäjällä suomenkielinen suomalainenkin pääsi korkeisiin asemiin.

[-PPT-]

Itsekin olen sitä mieltä että liittolaisuutta Saksan kanssa selitellään ja kierrellään ja kaarrellaan kaiken maailman erillissota-höpinöillä. Liittolaisiahan Suomi ja Saksa olivat. Mitä sitä nyt enää kieltämään? Kahden pahan väliltä valittiin pienempi paha.

[Swen OF Sweden]

Professori Henrik Meinanderia ei pidä millään muulla tavalla ottaa vakavasti, kuin, että hän on RKP ideologian omaava propagandisti, eli minun silmissäni todellinen suomalaisuuden vähättelijä ja häpäisijä.

Sen sijaan dosentti Teemu Keskisarja puhuu Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa täyttä asiaa!

[Golimar]

Ei toi nyt ihan pidä paikkaansa.Siellä ei ole tutkija lukenut miten leopold II kohteli kongon väestöä..

Kongon vapaavaltio oli Leopold II henkilökohtaista omaisuutta, ei Belgian siirtomaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kongon_vapaavaltio

[hattiwatti]

Muistakaa nyt etabloituneen politrukkikultin pinttynyt idea, että kaikki hyvä Suomeen saapui Ruotsista menneisyydessä ja, että Suomen kuuluu valtiona jäljitellä Ruotsia valtiona, ja että suomalaisten kuuluu ajatella kansakuntaansa ruotsalaisten vähälahjaisempana kaksosena.

Eräs tuttu sanoo aina, että kun nämä nuivat ovat pakkoruotsia vastaan mutta kopioineet käytännössä RKP:n ulkopolitiikan.

[nollatoleranssi]

Myös dosentti Keskisarja aloittaisi ajasta ennen itsenäisyyttä, mutta eri kulmasta kuin Meinander. Keskisarja katsoo, että Ruotsin vallan (vuoteen 1809) kriittinen tarkastelu on ollut vuosikymmeniä epäsuosiossa.

"Ruotsi kohteli Suomea vittumaisemmin kuin mikään Euroopan siirtomaavalta alusmaitaan", täräyttää tutkija.

"Onko täysin unohtunut, ettei suomalainen ennen 1800-luvun loppua voinut käyttää suomea oikeudessa edes arkisissa perintö- ja lapsenruokkoasioissa?"

Olen samoihin asioihin kiinnittänyt huomiota. Ruotsista on puhuttu ylistävään sävyyn, mutta negatiivisia puolia ei ole haluttukaan käsitellä.

Hänen mielestään Ruotsi saisi myös olla kiitollinen Suomelle, jonka takana se on ollut suojassa Venäjältä tuhat vuotta.

On jotenkin surkuhupaisaa, että Suomessa on korostettu Ruotsiin lähetettyjä suomalaislapsia sodan aikana, mutta samalla on vähätelty Suomen merkitystä Ruotsin puolustamisessa. Jos Neuvostoliitto olisi vallannut Suomen nopeasti, niin seuraava kohde olisi ollut Ruotsi.

[Saturnalia]

Tämä on kiistanalainen näkemys mielestäni:

"Ajatellaan, että Suomi on ollut aina olemassa, vaikka todellisuudessa se muodostui vasta 1800-luvun lopulla. Siihen asti Suomi Suomena oli pienen ryhmittymän, älymystön ja virkamiesten, ajatus, vaikkakin hallinnollisesti olemassa Venäjän suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809 asti."

Suomen kieli oli kuitenkin olemassa jo kauan ennen 1800-luvun loppua. Itse pidän oman kielen olemassaoloa ja käyttöä merkkinä omasta identiteetistä.
On mielenkiintoinen kysymys, että jos Suomea ei ollut olemassa ennen 1800-luvun loppua edes ajatuksena, niin mistä suomen kieli sitten tuli, ja miksi sitä kutsuttiin? Saattoiko olla tilanne, että yleisesti käytettiin suomen kieltä ja myös kutsuttiin sitä suomen kieleksi, mutta mitään tavoitetta kohti omaa valtiota ei ollut? Tuntuu jotenkin epäuskottavalta. Suomen kielihän on tavallaan lähtenyt siitä, että on äännetty ruotsinkielisiä ja venäjänkielisiä sanoja ihan omalla tavalla, pyrkimättä samaan ääntämykseen kuin alkuperäiskielessä. On ollut tarve puhua toisin kuin isäntämaa, kehittää oma ilmaisutapa.

Olimme osa Operaatio Barbarossaa. Mannerheim tosin esitti myös omia ehtoja, ei Suomea Saksa vienyt miten tahtoi. Vanhoille ihmisillehän tämä on usein aiheena tabu. Oma isäukkoni ei suostu edes puhumaan ajatuksesta, että Suomi olisi hyökännyt Saksan rinnalla Jatkosodassa. Se on tabu.

[rölli2]

Eikös kepu johannes virolainen joskus todennut,että ruotsalaiset ovat paskamaista sakkia

Lähetetty minun PLK-L01 laitteesta Tapatalkilla

[Tunkki]

On jotenkin surkuhupaisaa, että Suomessa on korostettu Ruotsiin lähetettyjä suomalaislapsia sodan aikana, mutta samalla on vähätelty Suomen merkitystä Ruotsin puolustamisessa. Jos Neuvostoliitto olisi vallannut Suomen nopeasti, niin seuraava kohde olisi ollut Ruotsi.

Yhtä kummaa on että kukaan ei tunnu muistavan ruotsalaista F19 -lennostoa joka Talvisodassa hoiti Pohjois-Suomen ilmapuolustuksen. Kyseisen yksikön väki oli vapaaehtoisia joille Ruotsin valtio "piffasi" kaluston.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Flygflottilj_19

[Micke90]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ruotsalaisia kohtaan pitäisi tuntea jotain omituista kiitollisuutta koko ajan tai että Suomella pitäisi olla jotenkin erityiset suhteet juuri Ruotsiin.

[UgriProPatria]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ruotsalaisia kohtaan pitäisi tuntea jotain omituista kiitollisuutta koko ajan tai että Suomella pitäisi olla jotenkin erityiset suhteet juuri Ruotsiin.

Koska suomenruåttalainen herrakansa käskee niin.

[Micke90]

Koska suomenruåttalainen herrakansa käskee niin.

Entä miksi mokomia pakkåruåtsittajia täytyisi enää kohdella kuin herrakansaa?

[Swen OF Sweden]

Tämä Teemu Keskisarja on kyllä kova jätkä ja kaikki kunnia hänelle
Hänen kaltaisiaan Suomi tarvitsee lisää ja paljon.

Eläköön nationalismi: http://yle.fi/uutiset/3-9240288

[Saturnalia]

Eikös kepu johannes virolainen joskus todennut,että ruotsalaiset ovat paskamaista sakkia

Johannes Virolainen ajoi eduskunnassa läpi pakkoruotsin. Lähinnä poliittis-kulttuuriseksi vastavoimaksi ajan vasemmistolaisboomille.
Jos hän noin sanoi, niin kuvastaa hyvin pakkoruotsin puhdasta reaalipoliittista luonnetta. Ei siinä ole kansainvälisyydestä kyse tippaakaan, vaan kulttuurisen tilan täyttämisestä jonka saattaisi täyttää venäjän kieli ilman pakkoruotsia. Pakkoruotsista luopuminen koetaan antautumiseksi Venäjälle. Siksi se ei tule tapahtumaan edes sillloin kun Ruotsin valtakieli on arabia.

Ruotsin kielellä sinänsä ole mitään merkitystä, mutta se edustaa "länttä". Tätä ei tietenkään kukaan lausu kielitaistelussa ääneen, jokainen kiertää kuumaa perunaa ja puhuu niitä näitä. Se on aika huvittavaa. Joku muu läntinen kieli olisi kyllä paljon hyödyllisempi, mutta esimerkiksi jotain pakkosaksaa olisi paljon vaikeampi perustella. Ruotsin naapuruus tekee helpoksi sen pakollisuuden perustelun, siksi valinta on ruotsin kieli. Olen tavannut monta mukavaa suomenruotsalaista, mutta ruotsalaiset ovat kyllä aika mulkkuja. Ne eivät oikein pidä meitä minään.

[ikki]

On jotenkin surkuhupaisaa, että Suomessa on korostettu Ruotsiin lähetettyjä suomalaislapsia sodan aikana, mutta samalla on vähätelty Suomen merkitystä Ruotsin puolustamisessa. Jos Neuvostoliitto olisi vallannut Suomen nopeasti, niin seuraava kohde olisi ollut Ruotsi.

Yhtä kummaa on että kukaan ei tunnu muistavan ruotsalaista F19 -lennostoa joka Talvisodassa hoiti Pohjois-Suomen ilmapuolustuksen. Kyseisen yksikön väki oli vapaaehtoisia joille Ruotsin valtio "piffasi" kaluston.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Flygflottilj_19

Lentäjät varastivat lentokaluston ruotsin valtiolta
Tuli tavattua tommonen lentäjä yksi itsenäisyyden päivä hietaniemellä.

[Swen OF Sweden]

Olen hyväuskoinen ja uskon vakaasti, että pakkoruotsi poistuu suomesta vielä kokonaan ja itse olen paininut tämän aiheen kanssa vuosia aktiivisesti ja jaksan jatkaa agitoimista"sivistämistä" varmasti koko elämäni.
Mitään syytä ei ole väsyä tai antaa periksi, kun kyse on oikeudesta ja totuudesta pahuutta vastaan.

Tässä taistelussa vihollinen pelaa valheellisilla mielikuvilla ja pakkoruotsin vastustaminen leimataan ruotsalaisvastaisuudeksi, rasismiksi ja ties miksi... tämä jos joku on alhaista ja suoranaista vihapuhetta.
Siitä huolimatta ei pidä antaa periksi, eikä väsyä.

Jokainen suomalainen voi tehdä jotain ja tärkeintä on, että ei koskaan omalta kohdaltaan anna valtakirjaa pakkoruotsin puolesta. Älä koskaan äänestä yhtäkään listaa eduskuntavaaleissa, missä äänesi voi päätyä pakkoruotsittajan hyväksi.

Olemme ruotsin siirtomaa käytännössä, niin pitkään kuin meillä on pakkoruotsi ja tämä on fakta, sanoi rantahurrien keskuskomitea ja heidän nuoleskelijansa mitä tahansa

[AJIH]

Eikös kepu johannes virolainen joskus todennut,että ruotsalaiset ovat paskamaista sakkia

Johannes Virolainen ajoi eduskunnassa läpi pakkoruotsin. Lähinnä poliittis-kulttuuriseksi vastavoimaksi ajan vasemmistolaisboomille.
Jos hän noin sanoi, niin kuvastaa hyvin pakkoruotsin puhdasta reaalipoliittista luonnetta. Ei siinä ole kansainvälisyydestä kyse tippaakaan, vaan kulttuurisen tilan täyttämisestä jonka saattaisi täyttää venäjän kieli ilman pakkoruotsia. Pakkoruotsista luopuminen koetaan antautumiseksi Venäjälle. Siksi se ei tule tapahtumaan edes sillloin kun Ruotsin valtakieli on arabia.

Ruotsin kielellä sinänsä ole mitään merkitystä, mutta se edustaa "länttä". Tätä ei tietenkään kukaan lausu kielitaistelussa ääneen, jokainen kiertää kuumaa perunaa ja puhuu niitä näitä. Se on aika huvittavaa. Joku muu läntinen kieli olisi kyllä paljon hyödyllisempi, mutta esimerkiksi jotain pakkosaksaa olisi paljon vaikeampi perustella. Ruotsin naapuruus tekee helpoksi sen pakollisuuden perustelun, siksi valinta on ruotsin kieli. Olen tavannut monta mukavaa suomenruotsalaista, mutta ruotsalaiset ovat kyllä aika mulkkuja. Ne eivät oikein pidä meitä minään.

Pakkoruotsi tuli RKP:n ajamana kaikille peruskoulun myötä. Sitä ennenkin pakkoruotsi oli todellisuutta oppikoulua käyville ja korkeakoulutetuille. Ei siinä ollut kysymys mistään vasemmiston vastaisuudesta, omituinen ajatuskin. Ruotsia eivät ketkään muut kuin pakkoruotsin puolustajat miellä "länttä" edustavaksi. Suomen kieli ei myöskään, toisin kuin kirjoitit, ole missään mielessä lähtenyt siitä, että olisi äännetty ruotsin- tai venäjänkielisiä sanoja erilailla, vaan suomi on näitä molempia vanhempi, vaikka sanastoa onkin lainattu kummastakin kielestä, mutta näinhän käy aina naapurikielten kohdalla.

[Saturnalia]

Pakkoruotsi tuli RKP:n ajamana kaikille peruskoulun myötä. Sitä ennenkin pakkoruotsi oli todellisuutta oppikoulua käyville ja korkeakoulutetuille.

Höpö höpö. RKP tietenkin oli ehdottanut sitä vuosikymmenestä toiseen, mutta Virolainen ministerinä sen hyväksyi ja ajoi läpi. Ilman opetusministeri Virolaisen päätöstä se ei olisi mennyt läpi. Väitteitä on myös ollut, että kyseessä olisi ollut sulle-mulle tyyppinen poliittinen lehmänkauppa.

Johannes Virolainen opetusministerinä ollessaan 1968 – 1970 suostui pakolliseen ruotsin opetukseen kansa- ja keskikoulujen tilalle perustettaviin peruskouluihin.

Johannes Virolaisen esimerkiksi CIA-yhteydet taas ovat yleisesti tunnustettu fakta. Virolainen oli 100% jenkkien asialla, joka varmasti vaikutti hänen päätöksiinsä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Johannes Virolainen ja ulkoministeriön virkamies Max Jakobson olivat CIA:n tietolähteitä.
- CIA sai erinomaista sisäpiirin tietoa, jossa alkulähteinä olivat Väinö Leskinen, Max Jakobson ja Johannes Virolainen, asian paljastanut poliittisen historian professori Kimmo Rentola kertoo. Rentola sitoi 1960-70-luvun kontaktit aiempaan haastattelutietoon, jonka mukaan CIA olisi jo 1962 satsannut huomattavasti maalaisliiton ei-kekkoslaiseen siipeen. Rahallinen tuki olisi ollut HS:n mukaan peräti miljoona dollaria.

Ilta-Sanomat

Kyllä suomen kieli osittain on syntynyt niin, kuin kirjoitin. Sulauttamalla vieraita sanoja omiksi ääntämällä ja kirjoittamalla ne omalla tavalla.

Vaikka suuri osa suomen kielen sanoista on lainaa, niin lainasanat ovat yleensä mukautuneet niin hyvin kielen äännerakenteeseen, ettei ainakaan vanhimpien vierasperäisyyttä voi pelkän ulkoasun perusteella huomata.

Kotimmaisten kielten tietokeskus.

Konkreettisena esimerkkinä tuhansista voisin käyttää vaikka sanaa absurdi.
Se on englannin kieltä, johon me olemme lisänneet perään i-kirjaimen, jolloin siitä tuli suomen kieltä.
Lausumme sen myös omalla tavallamme, toisin kuin englannin kielessä. Näinhän kielet rakentuvat.
Otetaan sieltä ja täältä, ja sekoitetaan. Vähän ehkä keksitään sekaan omaakin. Toki lienee lähes joka kielessä myös olemassa joitain ikivanhoja originaaleja kantasanoja, jotka ovat säilyneet läpi vuosituhansien. Ainakin etymylogien mielestä.

[Nanfung]

Se kuitenkin on varmaa, että latinan kieli on alunperin kehittynyt Suomen kielestä.

[pelle12]

Ainakaan yleisen kielitieteen opintoja ei Saturnalia ole suorittanut, tai sitten ymmärtänyt ne ihan omalla tavallaan.

[b_kansalainen]

Professori Häikiön mielestä vastaamaton kysymys koskee sitä, miksi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue päätyi laittoman vallankumouksen tielle 1917–18 saatuaan jo kertaalleen enemmistön eduskuntaan (1916–17) sekä keskeiset vaatimuksensa läpi lainsäädännöksi asti.

Helppo rasti. Ihan vaan maisterin arvolla voin kertoa, että vaalivoitto (ns. jytky) ei takaa mitään, kun virkamieskunta on jo miehitetty poliittisilla vastustajilla, joista ei pääse eroon.

Jos PS olisi ollut enemmistöpuolue, niin punavihreä virkamieskunta olisi varmasti tehnyt kaikensa kansan tahdon estämiseksi.

[hattiwatti]

Johannes Virolainen ajoi eduskunnassa läpi pakkoruotsin. Lähinnä poliittis-kulttuuriseksi vastavoimaksi ajan vasemmistolaisboomille.
Jos hän noin sanoi, niin kuvastaa hyvin pakkoruotsin puhdasta reaalipoliittista luonnetta. Ei siinä ole kansainvälisyydestä kyse tippaakaan, vaan kulttuurisen tilan täyttämisestä jonka saattaisi täyttää venäjän kieli ilman pakkoruotsia. Pakkoruotsista luopuminen koetaan antautumiseksi Venäjälle. Siksi se ei tule tapahtumaan edes sillloin kun Ruotsin valtakieli on arabia.

Ruotsin kielellä sinänsä ole mitään merkitystä, mutta se edustaa "länttä". Tätä ei tietenkään kukaan lausu kielitaistelussa ääneen, jokainen kiertää kuumaa perunaa ja puhuu niitä näitä. .

Tämä on hyvin mielenkiintoista pohdintaa. Itse olen kuullut RKP:n ja pakkoruotsin roolista, jotta RKP on ruotsinkielisen suurpääoman etujenajaja joka kauko-ohjaa mm. kokoomusta, ja pakkoruotsi on asia miksi tämä puolue ylipäätään on olemassa jotta se voisi ajaa suurpääoman etuja. Ja aika pitkälle Wahlroosiin henkilöityy tämä kuvio kuka on se rahamestari. Eikös se synttäreilleen kutsutunutkin Ruotsin kuningashuoneen edustajia näyttääkseen miten aatelisto on uudelleensyntynyt ja hoitelee pankkibisneksiään Ruotsista.

Tosin tietenkin nämä ruotsalaisten vanhojen suurpääoman etujen kuviot ovat samat jotka vievät kohti länsi-integraatiota eri mekanismein.

Sitähän on sanottu, kun tämä sisulainen blokki vastustaa niin paljon pakkoruotsia, mutta kopioinut RKP:n ulkopolitiikan.

[Saturnalia]

Tämä on hyvin mielenkiintoista pohdintaa. Itse olen kuullut RKP:n ja pakkoruotsin roolista, jotta RKP on ruotsinkielisen suurpääoman etujenajaja joka kauko-ohjaa mm. kokoomusta, ja pakkoruotsi on asia miksi tämä puolue ylipäätään on olemassa jotta se voisi ajaa suurpääoman etuja. Ja aika pitkälle Wahlroosiin henkilöityy tämä kuvio kuka on se rahamestari. Eikös se synttäreilleen kutsutunutkin Ruotsin kuningashuoneen edustajia näyttääkseen miten aatelisto on uudelleensyntynyt ja hoitelee pankkibisneksiään Ruotsista.

No tottahan toki RKP on sitä aina tarjonnut ja halunnut sen läpi, mutta ei RKP yksin sitä pystynyt läpi ajamaan. Siihen tarvittiin myötämielinen ministeri ja hallitus. RKP ilman liittolaisia on aika hampaaton pikkupulju, ollut aina. Pohdintani perustuu myös osittain siihen, että pakkoruotsin kannattajathan itse sanovat pakkoruotsin edustavan länttä ja "liittävän Suomen länteen". Se käsitys on peräisin pakkoruotsin kannattajilta, ei vastustajilta. Lukemattomat ovat kerrat, kun pakkoruotsin kannattajat ovat kertoneet että ryssä tulee ja Suomi valuu osaksi itää nyt, kun pakkoruotsia on kritisoitu. He tekevät niin yhä. Venäjä/länsi-kortti on heille tyypillinen puolustautumiskeino.

[Skeptikko]

Tuli vastaan tästä aiheesta HBL:n juttu vuodelta 2017, mikä täydentää hieman vielä näitä Keskisarjan näkemyksiä:

Lecturer stands firm in his opinion: Swedish Finland more rigorous than Congo
https://www.hbl.fi/artikel/docent-star-fast-vid-sin-asikt-svenska-finland-varre-an-kongo/

Lainaukseen poimittu tekstiä Googlen konekäännöksestä:

Historian Teemu Keskisarja maintains that the Swedish era in Finland was a cruel period of exhaustion that mercilessly punished ordinary people. He considers fennomania as the most crucial turn for the better in Finland's history.

Teemu Keskisarja , associate professor of Finnish and Nordic history at the University of Helsinki, raised many eyebrows when he recently compared Swedish time in Finland to predatory operations in the Belgian Congo during the colonial empire. In Helsingin Sanomat , Keskisarja said, among other things, that he would rather have worked on a rubber plantation in Congo than rubbed on bark bread in Finland during Swedish times.

Now Keskisarja bones out the reasoning in greater detail - and sticks to his position.

- Work and everyday life during Swedish times in Finland were tougher than in Congo. I also think of the poor food in Finland, the war burden, the poor smoking ports you lived in, and about the general poverty of life, he says.

Would you really rather have forced labor in the Belgian Congo than lived in Finland during the Swedish era?
- If, for example, you compare Congo with how it was here during the Great Offenses in the early 18th century, I would without a doubt choose Congo. The people were about to end in Finland when so many were removed as slaves, executed, raped and tortured.

During the dreaded violence in Congo, one of history's worst genocides was carried out. The arms of children are cut off in batches and minutes, the death toll among the local population is counted in millions. Does the parallel work?

- Wasn't it a genocide when 700 women, children and refugees were killed with an ax at Karlö during a single night in 1714? In some areas of Ostrobothnia, only ten percent of the population survived when Russian troops ravaged the country.
...
Instead of laws from the Swedish era, Keskisarja considers fennomania as the foundation of modern society.

- The Fennomanian movement is the most important turning point in the history of Finland, much more important than the Declaration of Independence. Also the winter war is a ripple on the surface in comparison. It was the phenomena that seriously altered the ordinary people's everyday life, which built up an equal Finnish society with Finnish culture and education, says Keskisarja.
...
- What makes the Fennomanian movement so special and so genuine is that it was Swedish-speaking Finns who joined the movement. Johan Vilhelm Snellman and Aleksis Kivi for example. It was about their sense of justice, they wanted to speak the language of the majority, pursue its cause and promote Finnish culture. The equivalent has not happened anywhere else.

Ja sama versio ruotsiksi:

Historikern Teemu Keskisarja vidhåller att den svenska tiden i Finland var en grym period av utsugning som skoningslöst straffade vanligt folk. Han betraktar fennomanin som den mest avgörande vändningen till det bättre i Finlands historia.

Teemu Keskisarja, docent i Finlands och Nordens historia vid Helsingfors universitet, fick många ögonbryn att höjas när han nyligen jämförde svenska tiden i Finland med rovdriften i Belgiska Kongo under kolonialväldet. I Helsingin Sanomat sade Keskisarja bland annat att han hellre skulle ha jobbat på en gummiplantage i Kongo än gnagt på barkbröd i Finland under svenska tiden.

Nu benar Keskisarja ut resonemanget i större detalj – och håller fast vid sin ståndpunkt.

– Arbetet och vardagen under svenska tiden i Finland var tuffare än i Kongo. Jag tänker också på den usla maten i Finland, krigsbördan, de torftiga rökpörtena man bodde i, och på livets allmänna futtighet, säger han.

Skulle du verkligen hellre ha tvångsarbetat i Belgiska Kongo än levt i Finland under svenska tiden?

– Om man till exempel jämför Kongo med hur det var här under Stora ofreden i början av 1700-talet så skulle jag utan vidare välja Kongo. Människorna höll ju på att ta slut i Finland då så många fördes bort som slavar, avrättades, våldtogs och torterades.

Under skräckväldet i Kongo genomfördes ett av historiens värsta folkmord. Armarna på barn höggs av i parti och minut, dödssiffrorna bland lokalbefolkningen räknas i miljoner. Fungerar parallellen?

– Var det då inte ett folkmord när 700 kvinnor, barn och flyktingar höggs ihjäl med yxa på Karlö under en enda natt 1714? På vissa områden i Österbotten överlevde bara tio procent av befolkningen när ryska trupper härjade i landet.
...
I stället för lagar från svenska tiden betraktar Keskisarja fennomanin som grundbulten i det moderna samhällsbygget.

– Den fennomanska rörelsen är den allra viktigaste vändpunkten i Finlands historia, mycket viktigare än självständighetsförklaringen. Också vinterkriget är en krusning på ytan i jämförelse. Det var fennomanin som på allvar förändrade den vanliga människans vardag, som byggde upp ett jämlikt finskt samhälle med finsk kultur och folkbildning, säger Keskisarja.
...
– Det som gör den fennomanska rörelsen så speciell och så äkta är att det var svenskspråkiga finländare som gick i bräschen för rörelsen. Johan Vilhelm Snellman och Aleksis Kivi till exempel. Det handlade om deras rättskänsla, de ville tala majoritetens språk, driva dess sak och främja den finska kulturen. Motsvarande har inte hänt någon annanstans.