Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[Late]

Hesari käy viimeiseen taistoon Guggenheimin puolesta kilometrin mittaisella jutulla. Kaikki toimittajat, mm. Vesa Sirén, on valjastettu propagoimaan museon puolesta. Taattua HS-laatua siis, objektiivisuudesta tinkien, vastustajia ja heidän argumenttejaan väheksyen.

Onko Guggenheim kaikkien aikojen vedätys vai Helsingin tuleva vetonaula? Näillä väitteillä museota puolustetaan ja vastustetaan
Ensi keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto ratkaisee, miten kiihkeänä jatkunut vuosien vääntö päättyy: rakennetaanko Guggenheimin taidemuseota Helsinkiin vai ei.

Ensi keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto ratkaisee, miten kiihkeänä jatkunut vuosien vääntö päättyy: rakennetaanko Guggenheimin taidemuseota Helsinkiin vai ei.

Kyseessä on jo kolmas ehdotus malliksi, jolla museo rakennettaisiin Helsinkiin. Kaksi aiempaa on kaatunut, ja nyt käsittelyssä oleva malli esiteltiin julkisuudessa 3. marraskuuta.

Museohanketta ajaa Guggenheim Helsingin tukisäätiö, jonka puheenjohtaja on pankkiiri Ari Lahti. Säätiön hallituksessa on muun muassa liike-elämän vaikuttajia ja taiteenkerääjiä. Yksityisen pääoman lahjoittajat ovat varakkaita taiteenystäviä ja yrityksiä, jotka pitävät hanketta hyödyllisenä.

Guggenheim: kyllä vai ei -keskustelu on jatkunut jo vuosia, ja poliitikot, taideväki ja tavallinen kansa perustavat mielipiteensä eri näkökulmiin ja mielikuviin, joita ehdotettuun museoon liittyy. HS kävi läpi väitteitä Guggenheimin museon puolesta ja sitä vastaan.

Museohankkeessa monia epäilyttää museon puuhaväen toimintatavat. Ensimmäisessä vaiheessa Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen (kok) katsottiin nielaissen Guggenheimin tarjouksen liian kritiikittömästi ja pyrkineen edistämään sitä kaupunginvaltuutettujen selän takana. Viime vaiheessa osaa päättäjistä ja kansalaisista närästää viestintäkonsulttien mukanaolo hankkeessa.

"Jokin tässä haisee."

"Miksi tätä runnotaan läpi niin voimalla?"

Tällaisiin epäileviin tunteisiin Guggenheim-keskustelussa törmää, kun hankkeen vastustajia kuuntelee.

Guggenheimin säätiö on palkannut ajamaan asiaansa Suomessa viestintätoimisto Milttonin. Miltton on menestyvä viestintälobbarien firma, jonka osuus hankkeessa on ollut näkyvä. Se ei toisaalta ole ihme, että New Yorkissa toimiva Guggenheimin säätiö käyttää Suomessa paikallisia edusmiehiä hankkeensa edistämisessä – säätiöllä ei ole omasta takaa riittävää tuntemusta suomalaisesta järjestelmästä.

Ensimmäisellä yrityskerralla Guggenheim kaatui juuri hätäiseen valmisteluun. Viestintäkonsulttien käyttämisessä ei sinänsä ole mitään poikkeavaa – konsultteja käytetään liike-elämässä mutta myös julkisella sektorilla erilaisten hankkeiden valmistelussa.

Joitakin kaupunginvaltuutettuja ihmetyttää konsulttien vahva rooli.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Osku Pajamäen mukaan Miltton Networksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen näyttää olevan museohankkeen yksityiskohdista paremmin perillä kuin yksikään kaupungin virkamies, mikä on tietysti enemmän virkamiesten ongelma.

Kekkonen osallistuu kaupunginvaltuutettujen keskusteluihin sosiaalisessa mediassa erittäin aktiivisesti. Guggenheimin tukisäätiön nimissä toimitetaan julkisuuteen myös Milttonin laatimia tiedotteita, joissa oiotaan sosiaalisen median väärinymmärryksiä. "Keskustelussa ovat vastakkain Kekkonen ja vastustajat", Pajamäki pelkistää.

Milttonista ei heru mitään kommentteja Milttonin ja Guggenheimin säätiön sopimuksesta, ja tämäkin on konsulttibisneksessä normaali käytäntö. Vain asiakas eli Guggenheimin säätiö voisi halutessaan kertoa, paljonko se maksaa Milttonille lobbauksesta, ja mitkä sopimuksen ehdot ovat.

Lobbaukseen liittyy myös huhuja, jotka osoittautuvat tarkistettaessa vähemmän dramaattisiksi.
[...]

Guggenheimin tukisäätiön mukaan Guggenheimin taidemuseo olisi maailmanluokan kulttuurikohde, jolla olisi "huomattavat epäsuorat ja välilliset vaikutukset matkailun kehitykseen". Tukisäätiö arvioi markkinatutkimuksen, museovertailujen ja muiden Guggenheim-museoiden kokemuksien pohjalta, että Helsingin museossa kävisi vuosittain 550 000 ihmistä.

Toisiko museo sitten Suomeen todella niin paljon matkailijoita kuin Guggenheimin tukisäätiö arvioi? Mahdotonta tietää, sillä mikä tahansa tulevaisuuteen viittaava väite on pelkkä arvio, niin siis tämäkin.

Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson pitää kävijäarviota realistisena. Museoiden kävijämäärät ovat yleisesti nousussa, ja hänen mukaansa Guggenheimilta on lupa odottaa tasokkaita näyttelyitä.

"Museon kävijämäärät ovat aina suhteessa siihen, mitä museossa esitetään", Pettersson sanoo.

Helsingin kaupungin marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan Suomeen saapuisi Guggenheim-museon ansiosta ulkomailta vuosittain 25 000 uutta yöpyvää matkailijaa ja 20 000 uutta päiväkävijää, ja noin 20 000 ulkomaista matkailijaa pidentäisi oleskeluaan Suomessa museon vuoksi. Lisäksi laskelmissa kotimaan matkailu lisääntyisi pääkaupunkiseudulla noin 11 000 uudella yöpyvällä, 11 000 päiväkävijällä ja 11 000 kotimaanmatkailijaa pidentäisi vierailuaan. Vuosittain matkailijoiden on arvioitu tuovan mukanaan 16,1 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat paitsi Boston Consulting Groupin vuonna 2011 tekemään matkailijatutkimukseen, myös asiantuntija-arvioihin.

Kaupungin selvityksessä arvioidaan myös, että Guggenheim Helsinki lisäisi Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja piristäisi koko maan matkailua.

Selvityksessä myönnetään kuitenkin, että matkailuvaikutusten arviointi on vaikeaa ja luvut suuntaa-antavia. Esimerkiksi kyselytutkimuksilla saatavat tulokset ovat riippuvaisia tutkimustavasta, tutkimuksessa esitettävistä kysymyksistä sekä otoksesta. Kaupungin selvitys vetoaa siihen, että Alankomaissa kahdeksan prosenttia ja Ruotsissa viisi prosenttia ulkomaisista matkailijoista tulee maahan pääasiallisena matkakohteenaan juuri museot.

Taloustutkimuksen tammikuussa 2016 julkistaman kyselytutkimuksen mukaan 40 prosenttia kyselyyn vastanneista eurooppalaisista ja aasialaisista matkailijoista arvioi Guggenheim Helsinki -museon lisäävän Helsingin houkuttelevuutta matkakohteena. Jos matkailu lisääntyisi vastaajien aikomusten mukaisesti, pääkaupunkiseudun matkailutulot voisivat kasvaa 36–45 miljoonaa euroa vuodessa.

Guggenheim-hanketta tukevat muun muassa matkailu- ja ravintola-alan järjestö MaRa, lukuisat hotelli- ja ravintolayritykset sekä Finnairin, Tallink Siljan ja Taksi Helsingin kaltaiset kuljetusalan yritykset.

Guggenheim-museohankkeen vastustajia arviot matkustajamääristä eivät vakuuta, mutta toisaalta tarjolla ei ole myöskään niitä kumoavia laskelmia.

"Minun on kovin hankala pitää sitä [arviota Guggenheimin Helsinkiin tuomista matkailijoista] uskottavana", sanoo kaupunginvaltuutettu Wille Rydman (kok). "Guggenheim-brändillä on tietysti ehkä jotain houkuttelevuutta, mutta tuskin niin suurta kuin jotkut olettavat."

"Bilbaon tapauksessa yksi vetotekijöistä on wau-arkkitehtuuri, mutta tällaisesta ei arkkitehtuurikilpailun voittaneessa ehdotuksessa ole Helsingissä kyse. Täytyy myös muistaa, että tällaiset konseptitkin inflatoituvat. Jos Guggenheim-museoita löytyy joka puolelta maailmaa, ei se sitten enää ole ainutkertainen."

[...]

"Säätiö vastaa museotoiminnan riskeistä ja siitä, että museon tulot ja menot kohtaavat", apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastasi samalla palstalla Puustiselle. "Näin on missä tahansa organisaatiossa. Viime kädessä säätiön toimintaa ohjaa säätiölaki."

Lainan kaatuminen veronmaksajien syliin on Guggenheimin epäilijöiden esiin tuoma riski. Tukisäätiön mukaan Helsingin kaupungin takaus on suunnitelmassa mukana sen takia, että pankki antaisi lainalle mahdollisimman pienen koron. "Todennäköisyys sille, ettei Guggenheim Helsingin tukisäätiö pystyisi kattamaan lainan kuluja pääsylipuista tehtävillä varauksilla (ensisijainen tapa) tai museon muilla tuloilla, muulla varainhankinnallaan tai muita kuluja karsimalla, on erittäin pieni", säätiö vakuuttaa.

Museon aloitettua toimintansa Helsingin kaupunki maksaisi suunnitelman mukaan museon tilakustannukset, joiden arvioidaan olevan 6,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Museo voisi saada nykyisen opetus- ja kulttuuriministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan tukea myös valtionosuusjärjestelmästä. Se olisi vuodessa enintään 1,3 miljoonaa euroa. Muut menot katettaisiin tukisäätiön keräämällä yksityisellä rahoituksella ja museon omilla tuloilla.

[...]

Mutta mitä se Helsingissä suunniteltava kolmannes Guggenheim Helsingin tarjonnasta sitten olisi? Keskeistä siinä olisi design ja arkkitehtuuri, jossa Suomella onkin painokasta tarjottavaa.

"Muut Guggenheim-museot eivät näitä teemoja tällä hetkellä strategisesti käsittele. Näin myös suomalainen ja pohjoismainen design ja arkkitehtuuri pääsisi kiertonäyttelyiden kautta esille muihin Guggenheim-museoihin", Lahti sanoo.

[...]

Guggenheim-hankkeen näkyvimpiä vastustajia julkisuudessa on ollut toimittaja ja taidekriitikko Otso Kantokorpi. Hän lyttäsi hankkeen heti, kun se tuli julkisuuteen. Nyt Otso Kantokorpi ilmoittaa, että on lopen kyllästynyt aiheeseen. "Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että olisi monia tätä Guggenheimin hanketta järkevämpiä ja toimivampia keinoja tuoda nykytaidetta ihmisten katsottavaksi. Emme tarvitse institutionaalisia palatseja vaan ihmisen kokoista taidetta."

[...]

Kriittiset äänet eivät edusta kaikkia taiteilijoita. Hanke herättää kiinnostusta. Pitkään myös New Yorkissa työskennelleen Osmo Rauhalan mukaan Helsinkiin kaavailtu museo olisi erinomainen mahdollisuus suomalaisille taiteilijoille ja suomalaisen taiteen viennille. Se antaisi oikotien kansainvälistymiseen. Samalla Guggenheim toisi Suomeen sellaista taidetta, jota täällä ei muuten nähtäisi. "Se tuo myös kuraattoreita, kriitikoita, keräilijöitä ja museojohtajia, jotka katsovat muuta taidetta. Sitä kautta se auttaa taiteen viennissä."

[...]

HS

[Late]

Hesarin jutussa on valtava määrä pointteja joihin tarttua. Moniin niistä on jo tässä ketjussa, erityisesti Roopen toimesta, jo tartuttukin. Guggenheimin kannattajien argumenteista ei paljoa ole jäänyt jäljelle.

Yksi "argumentti", jota en ole juuri nähnyt tähän mennessä käytettävän (ehkä se on liian nolo jopa Guggenheim-lobbareille) pitää nostaa esille:

Guggenheim-museohankkeen vastustajia arviot matkustajamääristä eivät vakuuta, mutta toisaalta tarjolla ei ole myöskään niitä kumoavia laskelmia.

Huikeaa. Käänteinen todistustaakka. Ei uskoisi, tai paremminkin toivoisi, että tällaiseen törmää Suomen suurimmassa sanomalehdessä.
Vähän samaa sarjaa kuin: "Todista ettet ole koskaan ajanut autolla ylinopeutta" tai "Ufot valtaavat maapallon vuoteen 2030 mennessä, ja jos et usko niin todista ettei näin käy."

[Punaniska]

Hs kaivoi presidentti Ahtisaaren kannustamaan Guggenheimiä.

Tietenkin entiselle presidentille kuuluu tietty kunnioitus.
HS:n jutusta kuultaa läpi lievästi opettavainen sivujuonne. "Hei te typerät juntit, oppikaa kun merkittävä henkilö, joka on jopa asunut NyCissä, on konfliktinratkaisujärjestön merkkimies ja tiedättekö juntit mikä on attraktiivinen suomeksi [no ette tietenkään joten me kerromme ja opetamme]."

Ahtisaari oli myös Lastensairaalan puuhamiehenä ....

[Kulttuurirealisti]

Arkkitehti Juhani Pallasmaa jakaa kritiikkiä G-projektille.

Pallasmaan mielestä projekti on "häikäilemätöntä bisnestä, joka esitetään yleisölle taiteena".

Pallasmaa sanoo, ettei voi tukea brändättyä ja franchisingilla toimivaa globaalia taidemuseota, joka kustannetaan suurelta osin veronmaksajien varoilla.
..
Pallasmaa tuntuu olevan sitä mieltä, että Guggenheim-projektissa on mennyt kaikki pieleen: museon suunnitelluista näyttelyistä ei tiedetä tarpeeksi ja poliittinen valmistelu on ollut hänen mielestään salailevaa.

https://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/209028-guggenheim-haikailematon-bisnes-joka-esitetaan-taiteena-tunnettu
https://www.architectsjournal.co.uk/news/finnish-architect-demands-guggenheim-helsinki-rethink/10015089.article

Kokoomuksen Mikko Savelius puolestaan perustelee tulopuolta nollat taulussa:

Onko Guggenheim Helsingin kävijämäärätavoite uskottava? Hankkeessa on arvioitu museon saavan 550 000 kävijää, joista 45 prosenttia tulisi ulkomailta. Selvitin muutaman pohjoismaisen nykytaiteen museon kävijämääriä. Suosituin lienee Tanskan Humlebækissa sijaitseva Louisiana Museum of Modern Art. Se kerää yli 600 000 kävijää vuosittain (vuonna 2015 peräti 725 000 kävijää).  Toinen suosittu kohde on Oslossa sijaitseva Nasjonalmuseet, joka keräsi viime vuonna noin 600 000 kävijää. Heistä puolet tuli ulkomailta. Kolmas suosittu kohde on Tukholman Moderna Museet, jonka kävijämäärät ovat puolessa miljoonassa. Heistä peräti 60 prosenttia tulee ulkomailta.

Forumilla onkin jo käsitelty esim. Tukholman museon maksavien kävijöiden määrää.

http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226827-guggenheimin-kavijamaaratavoite-on-uskottava

[Alaric]

^ Haha, loistavaa settiä tuolla blogin kommenttiosiossa.

Janne Salonen 25.11.2016 23:16

Sopiiko Mikko kysyä, monessako Guggenheim-museossa olet käynyt?

Mikko Savelius 25.11.2016 23:35

En yhdessäkään. Pitänee varmaan jossain vaiheessa käydä.

Janne Salonen 25.11.2016 23:54

Heh, eli sinun tapauksessasi nykyiset Guggenheimit eivät ole lisänneet kohteiden vetovoimaa mutta uskot niin käyvän Helsingille? :-)

Minä kävin Bilbaossa katsomassa koriksen MM-kisoja ja pitihän siellä Guggenheimissa piipahtaa. Hieno kaupunki, suussasulava ruokakulttuuri, rikas historia, hyvä keli, mahtavia ihmisiä, valtavia EU-rahoitteisia moottoritietyömaita. Ja ihan helvetin tylsä ihmisistä tyhjä museo repsottavine sisäseinineen jossa teki mieli huutaa kahta nastalla seinään lyötyä vedellä täytettyä kondomia tuijottaville ihmisille että "keisarilla ei ole vaatteita!".

[RP]

Kauppalehden päätoimittaja ei paljoa säästele:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/gauhea-guggenheim/ws78kPLw

Gauhea Guggenheim
25.11.2016 5:00
Gauhea Guggenheim

Millainen olisi Suomen kuvataidekulttuuri, jos kiivaasti vastustettu Ateneum olisi jätetty rakentamatta 1880-luvulla? Mitä olisi Lahti ilman Sibelius-taloa?

Guggenheim jakaa ihmiset edistyksellisiin ja taantumuksellisiin."

Päähallituspuolue keskustan edustaja pääsee Helsingin kunnallispolitiikassa ratkaisijaksi vain harvoin, jos koskaan. Näin kuitenkin kävi, kun kaupunginhallitus päätti tällä viikolla viedä Guggenheim-museohankkeen valtuuston käsittelyyn äänin 8-7. Ratkaisevan äänen antoi Laura Kolbe (kesk).

"Vastustajien kaunoista saisi väitöskirjan", Kolbe kommentoi puolueensa Suomenmaa-lehdelle.

Historian professorilla on perspektiiviä viedä Guggenheim oikeisiin mittasuhteisiin. Millainen olisi Suomen kuvataidekulttuuri, jos kiivaasti vastustettu Ateneum olisi jätetty rakentamatta 1880-luvulla? Mitä olisi Lahti ilman Sibelius-taloa?

Guggenheimin intohimojen suuruutta on vaikea käsittää. Helsingin hankkeeseen kaavailemat 80 miljoonaa uppoavat ilman mutinoita melko tavallisiin liikennehankkeisiin. Kantakaupungista itään vievät Kruunusillat tulevat paljon kalliimmiksi. Länsimetron viimeisin viivästys maksaa veronmaksajille reilusti museota enemmän.

Newyorkinjuutalainen säätiö ei ole mikään äiti Teresa. Taloudelliset seikat pitää tutkia tarkkaan. Guggenheimin potentiaalista kertoo kuitenkin se, että muutama Suomen liike-elämän keskeinen vaikuttaja on valmis sijoittamaan omia ja säätiöidensä varoja hankkeeseen.

Guggenheimista on tullut Helsingin 2010-luvun vahvin aatteellinen symboli. Sen vastustaminen on antiamerikkalaisuuden, antikapitalismin, impivaaralaisuuden ja vihervasemmiston pseudoälykköjen liitto. Näiden aatteiden takana ei ole paljon muuta kuin pimeää.

1970-luvun termeillä Guggenheim jakaa helsinkiläiset poliitikot edistyksellisiin ja taantumuksellisiin. Edistyksellisiksi itseään luulevien vastenmielisin piirre on se, että he moittivat museon kannattajia älyllisestä epärehellisyydestä, kun nämä (taantumukselliset) ovat muistuttaneet siitä, että tällä hetkellä kaupungin paraatipaikalla nököttää parkkipaikka.

Guggenheimin vastustajat eivät ole esittäneet parkkipaikalle juuri muita vaihtoehtoja. On typerää väittää, että kaupungin 80 miljoonaa sijoitettaisiin "joihinkin muihin" taidehankkeisiin.

On erinomaista, että Guggenheim tulee valtuustoon kuntavaalien alla. Nyt äänestetään muustakin kuin museosta. Äänestäjät näkevät konkreettisesti valtuutettujen kannat. Myös poissaolot äänestyksestä on perusteltava. Se on avointa demokratiaa.

Kirjoittaja on Kauppalehden vastaava päätoimittaja.

[Alaric]

^ Jumankauta, että Ahosniemi pistää tiukkaa steitmenttiä tiskiin. Tästä ei paljoa pysty parantamaan:

Guggenheimista on tullut Helsingin 2010-luvun vahvin aatteellinen symboli. Sen vastustaminen on antiamerikkalaisuuden, antikapitalismin, impivaaralaisuuden ja vihervasemmiston pseudoälykköjen liitto. Näiden aatteiden takana ei ole paljon muuta kuin pimeää.

[N. A. Saramo]

Kauppalehden päätoimittaja ei paljoa säästele:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/gauhea-guggenheim/ws78kPLw

– – Guggenheimin vastustajat eivät ole esittäneet parkkipaikalle juuri muita vaihtoehtoja. On typerää väittää, että kaupungin 80 miljoonaa sijoitettaisiin "joihinkin muihin" taidehankkeisiin. – –

Ai tästäkö oli kyse? Että olisi pitänyt esittää jokin toinen monumentaalinen megahanke tilalle, jos vastustaa juuri tätä rahareikää? Ja sekö oli tilanne, että kaupungilla oli nyt käsissään ylimääräiset 80 miljoonaa, joita ei saada mitenkään muuten kulutettua?

[nollatoleranssi]

Osku Pajamäki Guggenheimista:

Eliitin kusetuksilla ei ole tosiaan mitään rajaa. Tosin eipä ole valtamediassa käsitelty kriittisesti kyseisiä väitteitä. Hankkeen puuhamiehet ja -naiset ovat saaneet vapaasti kertoa hankkeesta ilman kenenkään puuttumatta väitteisiin millään tasolla.

Tilanne on erittäin huvittava, koska perussuomalaisten kohdalla jokainen sanominen kyseenalaistetaan. Nyt ei ole kyseenalaistettu mitään.

Hankkeen vetäjät voisivat sanoa "Suomi saa miljardi euroa hankkeen kautta". YLE & HS ja muut valtamediat: "Niin Suomi saa miljardi euroa hankkeen kautta. Ajatelkaapas sitä kansalaiset!". Nyt-liite voisikin tehdä reportaasin "Guggenheim on uusi Nokia!".

[nollatoleranssi]

Hesarin jutussa on valtava määrä pointteja joihin tarttua. Moniin niistä on jo tässä ketjussa, erityisesti Roopen toimesta, jo tartuttukin. Guggenheimin kannattajien argumenteista ei paljoa ole jäänyt jäljelle.

Yksi "argumentti", jota en ole juuri nähnyt tähän mennessä käytettävän (ehkä se on liian nolo jopa Guggenheim-lobbareille) pitää nostaa esille:

Guggenheim-museohankkeen vastustajia arviot matkustajamääristä eivät vakuuta, mutta toisaalta tarjolla ei ole myöskään niitä kumoavia laskelmia.

Huikeaa. Käänteinen todistustaakka. Ei uskoisi, tai paremminkin toivoisi, että tällaiseen törmää Suomen suurimmassa sanomalehdessä.
Vähän samaa sarjaa kuin: "Todista ettet ole koskaan ajanut autolla ylinopeutta" tai "Ufot valtaavat maapallon vuoteen 2030 mennessä, ja jos et usko niin todista ettei näin käy."

HS laittaa selvästi parastaan.

[Kulttuurirealisti]

^ Jumankauta, että Ahosniemi pistää tiukkaa steitmenttiä tiskiin. Tästä ei paljoa pysty parantamaan:

Guggenheimista on tullut Helsingin 2010-luvun vahvin aatteellinen symboli. Sen vastustaminen on antiamerikkalaisuuden, antikapitalismin, impivaaralaisuuden ja vihervasemmiston pseudoälykköjen liitto. Näiden aatteiden takana ei ole paljon muuta kuin pimeää.

Ahosniemi muisti, että kyseessä on juutalainen suku, mutta unohtui listalta äärioikeiston nousu!

Mutta ei helvata...ei suomalaisen dzurnalismin taso tai puolueettomuus päätä huimaa.

[Lalli IsoTalo]

Mainostavat jo bussipysäkeilläkin jotain mitä ei ole.

[Roope]

Hesari käy viimeiseen taistoon Guggenheimin puolesta kilometrin mittaisella jutulla. Kaikki toimittajat, mm. Vesa Sirén, on valjastettu propagoimaan museon puolesta. Taattua HS-laatua siis, objektiivisuudesta tinkien, vastustajia ja heidän argumenttejaan väheksyen.

Ensimmäisellä yrityskerralla Guggenheim kaatui juuri hätäiseen valmisteluun.

"Hätäinen" on lievä ilmaus. Ensimmäisessä ehdotuksessa budjetti saatiin tasapainoon oletuksella, että 100 prosenttia kävijöistä maksaa täysihintaisen lipun, kun prosentti on tyypillisesti 50-60. Vaan eipä hätää, uusissa "korjatuissa" laskelmissa korotettiin sekä kävijämäärää että lipun hintaa.

Guggenheim olisi taidemuseo, mutta sitä ei kannateta vain taiteen vuoksi, vaan myös sen takia, että sitä pidetään matkailun kannalta hyvänä hankkeena. Tämä on toisaalta monelle myös ongelma. Osa taideväestä pitää hanketta liian kaupallisena. Osa vastustajista taas arvioi hanketta vain kaupallisesta näkökulmasta ja on epäileväinen sen kannattavuudesta.

Kannattavuudesta ei ole mitään epäselvyyttä. Helsingin kaupungin epärealistisen suuriin lipputuloihin perustuvien laskelmien mukaan kaupunki on 20 toimintavuoden jälkeenkin vähintään 50 miljoonaa euroa miinuksella.

Tukisäätiö arvioi markkinatutkimuksen, museovertailujen ja muiden Guggenheim-museoiden kokemuksien pohjalta, että Helsingin museossa kävisi vuosittain 550 000 ihmistä.

Nimenomaan museovertailujen perusteella Guggenheim Helsinki ei mitenkään voisi saada havittelemaansa kävijämäärää.

Toisiko museo sitten Suomeen todella niin paljon matkailijoita kuin Guggenheimin tukisäätiö arvioi? Mahdotonta tietää, sillä mikä tahansa tulevaisuuteen viittaava väite on pelkkä arvio, niin siis tämäkin.
...
Guggenheim-museohankkeen vastustajia arviot matkustajamääristä eivät vakuuta, mutta toisaalta tarjolla ei ole myöskään niitä kumoavia laskelmia.

Kumoavia laskelmia on esitetty.

Säätiö vastaa museotoiminnan riskeistä ja siitä, että museon tulot ja menot kohtaavat", apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastasi samalla palstalla Puustiselle. "Näin on missä tahansa organisaatiossa. Viime kädessä säätiön toimintaa ohjaa säätiölaki."

Säätiön vastuu on puhtaasti teoreettinen. Säätiöllä ei ole varoja, joilla se vastaisi hankkeen taloudellisista riskeistä. Sen sijaan kaupungin taloudellinen vastuu on konkreettinen.

Lainan kaatuminen veronmaksajien syliin on Guggenheimin epäilijöiden esiin tuoma riski. Tukisäätiön mukaan Helsingin kaupungin takaus on suunnitelmassa mukana sen takia, että pankki antaisi lainalle mahdollisimman pienen koron. "Todennäköisyys sille, ettei Guggenheim Helsingin tukisäätiö pystyisi kattamaan lainan kuluja pääsylipuista tehtävillä varauksilla (ensisijainen tapa) tai museon muilla tuloilla, muulla varainhankinnallaan tai muita kuluja karsimalla, on erittäin pieni", säätiö vakuuttaa.

Helsingin kaupungin optimististen laskelmien mukaan todennäköisyys on 100 prosenttia.

Museo voisi saada nykyisen opetus- ja kulttuuriministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan tukea myös valtionosuusjärjestelmästä. Se olisi vuodessa enintään 1,3 miljoonaa euroa. Muut menot katettaisiin tukisäätiön keräämällä yksityisellä rahoituksella ja museon omilla tuloilla.

Guggenheim Helsinki ei nykyisen suunnitelman mukaan täyttäisi valtion museotuen ehtoja.

Museon omat tulot eivät riitä, vaan budjetti nojaa yksityisiin lahjoituksiin, joista ei ole vielä tietoa.

Säätiö järjestää näyttelyitä ja taidekasvatusta, laatii tutkimuksia ja julkaisuja sekä kartuttaa kokoelmiaan näyttelytoimintansa uudistamiseksi. Jos voittoa kertyy, säätiön tulee sääntöjensä mukaan käyttää rahat tuodakseen lisää modernismia ja nykytaidetta esille.

Helsingin kaupungin laskelmien mukaan voittoa ei kerry, vaan toiminta on heti ensimmäisenä vuonna tappiollista.

Taloudellisesti raportti pitää Taloustutkimuksen aikaisemman tutkimuksen tavoin museota veronmaksajille kannattavana hankkeena.

Raportti päinvastoin tekee yksiselitteisen selväksi, että museo on helsinkiläisille veronmaksajille raskaasti tappiollinen. Valemedian edustajina toimittajat Aino Frilander, Hanna Mahlamäki, Jukka Petäjä ja Vesa Sirén.

Susanna Pettersson muistutti vastikään blogissaan, että vastustus ja epäily leimasivat aikanaan myös Ateneumin rakentamista, kuten monia muitakin vakiintuneita kulttuurilaitoksia sen jälkeenkin.

Ainakin se aiemmista rakennushankkeista on opittu, että rakentamiskustannukset ovat aina suuremmat kuin alkuperäisissä suunnitelmissa. Guggenheim-ehdotuksessa ei ole mitenkään varauduttu budjetin ylitykseen. Käytännössä maksaja tulisi olemaan kaupunki.

[Alaric]

Mainostavat jo bussipysäkeilläkin jotain mitä ei ole.

Oho, meni vahingossa mainos liian aikaisin julkaisuun. Valmiiksi taputeltu päätös Guggenheimin hyväksymisestä valtuustossa julkistetaan vasta keskiviikkona

[Franklin]

Mainostavat jo bussipysäkeilläkin jotain mitä ei ole.

Jopa parkkipaikka on "nätimpi" kuin Guggenheimin taide.

[possu]

Eräiden lähteiden mukaan musta kuutio on Saatanan symboli. Se edustaa myös Saturnus-planeettaa, Saatanan planeettaa.

Mustia kuutioita on esillä enemmän kuin olisin arvannut.

[Alaric]

Paavo Lipponen ottaa Hesarin mielipidekirjoituksessaan kantaa Guggenheimiin:

http://www.hs.fi/paivanlehti/29112016/art-2000004885665.html (29.11.2016)

Helsingin valkoista fasadia ei saa pilata

On käsittämätöntä, että Guggenheim rinnastetaan Ateneumiin, ikään kuin nyt oltaisiin tekemässä kansallisgalleriaa.

Guggenheimin taidemuseolle voi olla elinkeinopoliittisia perusteluja, mutta arkkitehtuurikilpailun voittajaesitystä ei pidä hyväksyä toteutettavaksi vaihtoehdoksi. Helsingin valkoista fasadia ei saa pilata mustilla rakennuksilla, olivatpa ne wau-arkkitehtuuria tai eivät.

Guggenheimin museoon ei pidä laittaa julkisia varoja, ellei ­samalla päätetä kansallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamisesta osana itsenäisyyden juhlavuoden lupauksia. On käsittämätöntä, että Guggenheim rinnastetaan Ateneumiin, ikään kuin nyt oltaisiin tekemässä kansallisgalleriaa. Suomi on maailman­kulttuurin ehdottomalla huipulla Alvar Aallon ja Tapio Wirkkalan taiteenaloilla. On häpeällistä, jos tätä ei ymmärretä.

Paavo Lipponen

arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon valitsija 2016

[Lalli IsoTalo]

Jan Vapaavuorelta vahva kannanotto Guggenheimin puolesta: "En käsitä, että kukaan kokoomuksesta edes miettii"
– Väitän, että se huomioarvo, mitä me Guggenheimin myötä saisimme eri yhteyksissä maailmalla, olisi valtava.

Ostetut rikolliset epäilemättä saavat lobbauksestaan "huomio"arvoa.

Elinkeinopolitiikan lisäksi Vapaavuoren mielestä Guggenheimissa on kyse siitä, miten Helsingin kaupunginvaltuusto vuonna 2016 suhtautuu maailmaan "brexitin ja Trumpin jälkeen".

Ihan itsekö Euroopan investointipankin varapääjohtaja tämän keksi?

– Olemmeko sitä mieltä, että yksi espoolainen populisti päättää meidän puolesta, mitä tänne rakennetaan? Olemmeko sitä mieltä, että emme tartu mahdollisuuksiin, emme uskalla ja halua panostaa eurooppalaisuuteen, kansainvälisyyteen ja elinvoimaan vaan sen sijaan käperrymme, olemme populisteja ja sanomme, että ei?

Väsähtäneeksihän se menee, kun todelliset argumentit loppuvat.

[acc]

Sande kirjoitti 28.11.2016 blogissaan Guggenheimista.

http://rayhablogi.blogspot.fi/2016/11/guggenheim-puhallus-20.html
....Jotta hankkeen hulluus tulisi selväksi niillekin, joita säätiön amerikkalaisuus hämää, kuvitellaanpa että säätiö kuuluisikin Venäjän rikkaimpiin kuuluvalle oligarkille.

Mitä sinä ajattelisit, kun eteesi astuu sinun rahoillasi elelevä virkamies, joka sanoo että on sinun etusi, että Helsinkiin perustetaan sinun rahoillasi Moskova-museo, jonka taustalla on Ruskivitshin miljardöörisuku? Moskova-museo maksaisi sinulle satoja miljoonia, josta huomattava osa menisi lyhentämättömänä Ruskivisthin perheelle. Kelpaisiko hanke sitten? Ymmärrätkö?

[Nikolas]

Vapaavuoren vahvaa oksennusta mukaillen Moskova-museon huomioarvo olisi valtava. En käsitä, että kukaan kokoomuksesta edes miettii.

[JJohannes]

Eräiden lähteiden mukaan musta kuutio on Saatanan symboli. Se edustaa myös Saturnus-planeettaa, Saatanan planeettaa.

Off-topic, mutta eikös Venus ole "Saatanan planeetta"? En ole koskaan kuullut Saturnuksesta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Selvästikin rakennus muistuttaa paikkaa jossa lähi-idän aavikkosaatananpalvojat käyvät palvomassa saatanaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaba

[Fiftari]

Selvästikin rakennus muistuttaa paikkaa jossa lähi-idän aavikkosaatananpalvojat käyvät palvomassa saatanaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaba

Jos hesan moskeija kokee liikaa vastustusta niin yritetään väkertää sinne kopio-kaaba joka sitten luovutetaan toiseuksille kun museo itsessään kaatuu?

[Zilakka]

Jyrki Lehtola tykittää aika vahvasti Ilta-Sanomissa 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004886119.html

"
Guggenheim. Kun Hesarin Vesa Sirén kirjoittaa uuden, edellistäkin ilottomamman Guggenheimia puoltavan näkökulman ja alkaa salaa pelätä olevansa niin huono kirjoittaja, että lobbaaminen kääntyy itseään vastaan.

Guggenheim. Kun taidemuseosta puhuttaessa puhutaan kaikesta paitsi taiteesta tai museoista.

Guggenheim. Se kun meillä historiamme kautta on tämä halu mennä makaamaan alastomana, rahatukko suussa maahan, jotta aito länsimaalainen koskisi meitä edes ottaessaan sen rahatukon itselleen.

Guggenheim. Se kun viestintätoimisto Miltton yritti ostaa demokratian, ja olisi onnistunutkin, mutta toimi siinä niin kömpelösti, ettei ymmärtänyt edes sitä, että poliitikkojen tulee puoli vuotta ennen vaaleja esittää välittävänsä äänestäjistä, jos eivät ole vielä päässeet Milttonin palkkalistoille.
"

[MiljonääriPlayboy]

Kuten se on jo tuhanteen kertaan pelkästään tälläkin foorumilla sanottu:

Jos Guggenheim olisi edes osaksi niin hyvä business kuin sen lobbaajat ja kannattajat antavat ymmärtää, niin siihen ei tarvitsisi kerjätä yhteiskunnalta rahaa euroakaan. Sijoittajia olisi jonoksi asti.

Kaikki muu edellämainitun lisäksi on ainoastaan hölmöjen kusettamista ja turhaa löpinää.

[mikkoR]

Toimisko tässä käänteinen psykologia?
Jospa me tavalliset ihmiset ja kansalaiset alkaisimme vaatia kukkista tsadiin niin ns. paremmat ihmiset ajattelisi että tuohan on nyt niin paska idea että moiset ajatukset pitää kieltää lailla?

[Roope]

Jan Vapaavuorelta vahva kannanotto Guggenheimin puolesta: "En käsitä, että kukaan kokoomuksesta edes miettii"

Vapaavuori totesi museohankkeen vastustajien vedonneen siihen, ettei Guggenheimin tulevista kävijämääristä ole luotettavia laskelmia.

– Ei varmasti olekaan eikä kukaan sellaisia voi antaa. Mutta tällä perusteella kenenkään ei koskaan kannata perustaa yhtään yritystä tai start upia, koska niiden luotettavuudesta ei kukaan pysty koskaan sanomaan mitään, huomautti Vapaavuori.

Vapaavuorelta mahdollisimman huono argumentti tässä yhteydessä, kun Guggenheim olisi laskelmiensa mukaan Helsingin kaupungille raskaasti tappiollinen jo sillä itse ilmoittamallaan kävijämäärällä. Mikään pankki ei antaisi rahaa yrityksen perustamiseen tietoisena siitä, että parhaassakin tapauksessa rahat ovat mennyttä.

Esitetty sopimus ei ole kelvoton vain siksi, että riskit ovat kaupungille poikkeuksellisen suuret, vaan ennen kaikkea siksi, että kaupunki kantaa taloudelliset riskit yksin. Jos muut osapuolet todella uskovat hankkeen kannattavuuteen siinä määrin kuin ovat väittäneet, riskiä olisi voitu hajauttaa sopimuksessa myös niille. Näin ei tehty.

[Kulttuurirealisti]

Kukaan start-uprahoittaja ei antaisi rahaa Guggenheimille, koska on käytännössä takuuvarmaa, että se tekee tappiota.

[Roope]

Miten ihmeessä esimerkiksi Osmo Soininvaara voi perustella myönteistä kantaansa?

Jo selvisi. Sillä samalla pettämättömällä logiikalla ja tietämyksellä kuin maahanmuuttoakin.

Uusi Suomi: Osmo Soininvaara Guggenheimista: "Vihaposti vahvistaa haluani äänestää puolesta" 29.11.2016

Osmo Soininvaara: Miksi kannatan Guggenheimin hanketta 28.11.2016

Yksityisten lahjoittajien merkittävä panos sai minut miettimään asiaa uudestaan. Jo on pakko sanoa, että vähän siihen tietysti vaikutti sekin, että kun Timo Soini kaatoi valtion vastustaakseen perussuomalaisten puolueohjelman vaatimusten mukaisesti postmodernia tekotaidetta, minun on vaikea olla samaa mieltä.

Yksityisten (Herlinin ja Erkon säätiöt) osuus rakennuskustannuksista olisi 30 miljoonaa euroa eli noin viidennes. Budjetin ylityksestä ja muiden riskien toteutumisesta, jollaiset ovat tällaisissa hankkeissa enemmän sääntö kuin poikkeus, vastaisi yksin Helsingin kaupunki.

Sitten argumenteista:

Talous. Tämä on talouden kannalta epävarma ja saattaa tuottaa kaupungille menoja.

Osmo ei sitten ole lukenut laskelmia. Niiden mukaan sataprosenttisen varmasti "tuottaa kaupungille menoja". Epäselvyyttä on vain ylärajasta, joka laskutavasta riippuen saattaa olla reilusti yli 100 miljoonan euron.

Vasta-argumentit. Loogisesti ottaen ei pitäisi kannattaa mitään vain sen takia, että sitä vastustavat argumentit ovat pöljiä, mutta on myönnettävä, että sähköpostiin tulviva vastustava argumentointi saa minut kavahtamaan. Pääasia vastustavista viesteistä on luokiteltavissa vihakirjoituksiksi. Jokainen sellainen vahvistaa haluani äänestää Guggenheimin puolesta.

Puoltavissa argumenteissa ei ole mitään muuta ollutkaan kuin valehtelua, tietämättömyyttä ja ylimielistä vihamielisyyttä. Jos oletetaan, että Osmo on rehellinen, eikä vain ole laiskuuttaan viitsinyt perehtyä laskelmiin, niin ei sekään hyvältä näytä.

Tämä ei syö kulttuurimäärärahoja. Mahdottomasti on tullut postia kulttuuriväestä siitä, mitä kaikkea samalla rahalla voisi tehdä kulttuurin edistämiseksi Suomessa alkaen taiteen perusopetuksesta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että länsimetroon uhrattavilla rahoilla voisi tukea kotimaista kulttuuria, sillä tämä ei ole kulttuurihanke, tai en minä ainakaan sitä sellaisena pidä. Tässä on olemassa jokin teoria siitä, miten rahat saadaan takaisin. Se kaikki kiva, johon halutaan rahaa laitettavan, voi olla kivaa, mutta ei tuo rahaa takaisin.

Hankkeen toteutuessa kaupunki joutuisi tilkitsemään museon budjettia joka vuosi miljoonilla euroilla. Aivan varmasti se on pois nimenomaan muista kulttuurimäärärahoista ja uusista hankkeista, kun kaupungin johdon varauksetta ylistämä Guggenheim havaitaan kaupungille katastrofiksi.

Millaista sisältöä Guggenheimiin tulee? No kun en todella tiedä. Tämä tässä on ihmeellisintä. Museon sisällöllisestä puolesta on kerrottu aika vähän. Jos se aikoo keskittyä suomalaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin, se ei tule olemaan sellainen kassamagneetti kuin on uumoiltu.

Niinpä...

Sopimuksessa säätiöllä on kuitenkin voimakas kannustin huolehtia kävijämääristä, joten luotan, että sisältö tulee olemaan mielenkiintoista.

Guggenheimin säätiö nettoaa joka tapauksessa, oli kävijöitä sata tuhatta enemmän tai vähemmän. Sen sijaan Helsingin kaupungille sata tuhatta kävijää vähemmän tarkoittaa miljoonakuluja, joihin ei esitetyssä sopimuksessa ole valmistauduttu millään lailla. Tukisäätiön puheenjohtaja on kuitannut taloudellisten riskien toteutumisen sillä, että "sitten istutaan neuvottelemaan". Ei ole paljon neuvottelemista, sillä koska tukisäätiöllä ei ole ylimääräisiä pääomia, tappioista vastaa kaupunki.

[Late]

Ehkä paras, rehellinen eli väistämättä kriittinen, kirjoitus tähän mennessä tästä Guggenheim-huijausyrityksestä:
http://ammat.fi/blog/guggenheim/
Pitäisi olla pakollista luettavaa jokaiselle kaupunginvaltuutetulle ennen kuin saavat asiasta äänestää.

Guggenheimin talouslaskelmat herättävät paljon kysymyksiä

Luen Guggenheimdokkareita läpi ties kuinka monetta päivää ja aika hapokasta on. Sopimusluonnoksessa Helsingin kaupungin riskeistä säätiön tappiollisen toiminnan osalta vastuunjako on täysin epäselvä. Sopimusluonnoksessa tästä ei ole oikeasti muuta kuin tämä:

    "Mikäli Säätiön hallitus havaitsee, että Museon liiketoiminnassa syntyy merkittävä rajoitusvaje jota ei pystytä kattamaan Museon omalla rahoituksella, Osapuolet neuvottelevat tapauskohtaisesti vajeen kattamisesta ja Museon budjettiin ja toimintaan tehtävistä mahdollisista muutoksista, ottaen kuitenkin huomioon Säätiön solmimat sopimukset ja velvoitteet. "

Sopimuksen sopijaosapuolet ovat Helsingin kaupunki ja Guggenheim Säätiö. Suomalainen Guggenheim Säätiö taas luvan saada tehdä sopimuksia Solomon R. Guggenheimsäätiön kanssa, ja sopimusehdotuksen mukaan ne, samoin kuin säätiön muut sopimukset ja velvoitteet, sitoisivat myös kaupunkia.

Ehdotus ei siis selkeästi rajaa kaupungin vastuita rakennuskustannuksiin, kuten julkisuudessa on väitetty. Kaupungin pitäisi myös ottaa pääosin omistamalleen yhtiölle 35 miljoonan laina, maksaa 80 miljoonaa rakennuksesta sekä antaa yksityiselle säätiölle yli 100 miljoonan suora taloudellinen tuki perimättä jätettyinä vuokrina. Lisäksi säätiö saisi omistukseensa 16% kiinteistöyhtiöstä.

...

Ja sitten sinne perusteluihin

1. Arvonlisävero
...
2. Kiinteistöyhtiö ja rakennus
...
3. Sisäisen vuokran perimättä jättäminen
...
4. Guggenheimin kävijäennuste ja sen perusteella lasketut lipputulot
...
Guggenheim on tarkentanut liiputulojensa laskentatapaa ja kertonut laskeneensa sen seuraavallla tavalla:

• 220.000 kpl normaalihintaista lippua (á 15 euroa)       3,3 milj. euroa
• 220.000 kpl alennuslippua (á 13 euroa)                     2,9 milj. euroa
• 110.000 kpl lasten lippua (á 3 euroa)                         0,3 milj. euroa
• YHTEENSÄ                                                                6,5 milj. euroa

Museotilastojen perusteella on aika helppo paljoksua sekä määrää että lippulajien laatua. Meillä on tyypillistä, että museoissa käy paljon ilmaiseksi sisään pääseviä koululaisryhmiä. Isojen museoiden kävijätilastoista näkyy, että ilmaiskävijöiden – eli siis lasten ja opiskelijoiden – määrä on museoissa merkittävä. Guggenheimin lukemat perustuvat nk 80% maksuosuuteen. Museotilastojen viiden kävijämäärältään isoimman joukossa pääsylipputulojen määrään ja kalleimpaan pääsylippuun suhteutetut maksuprosentit ovat jotain aivan muuta. Vuoden 2015 tilastoista:

• Kansallisgalleria 47%
• Kansallismuseo 29,5%
• Turun museokeskus 36,5%
• Luonnontieteellinen keskusmuseo 53
• Tampereen kaupungin historialliset museot 38%

...
5. Toimintabudjetti
Kaikkein ongelmallisinta Guggenheimesityksessä on tapa, millä budjetti on esitetty. Vuodet ovat Guggenheimin omienkin laskelmien mukaan tappiollisia.
...
6. Museon tuottoarviot yhteiskunnalle
...

Loppuun pari kevennystä:

https://twitter.com/Teemu_Lahtinen/status/803242845687558144

https://twitter.com/veikkalahtinen/status/803520609166692352