Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[Roope]

Esityksen mukaan lainan takaisinmaksusta vastaa kuitenkin Guggenheim Helsingin Tukisäätiö. Se rahoittaisi takaisinmaksun lahjoituksin, museon omilla tuloilla sekä varaamalla museolipun hinnasta kolme euroa kävijää kohden, yhteensä 1,65 miljoonaa euroa per vuosi, Guggenheim Helsingin Tukisäätiö toteaa.

- Lahjoituksin (keneltä? onko nämä uusia, "käytännössä varmoja" lahjoituksia?)

Tällaisista ei ole julkaistu kuin nimilista (Jorma Ollila, Finnair jne.), mutta summista on vaiettu visusti. Lisäksi näillä listan lahjoittajilla on luultavasti etusijalla Guggenheimin lisenssimaksu, ei Helsingin kaupungin ottaman velan lyhennys.

- kolme euroa kävijää kohden, eli 1,65 miljoonaa. (mitä jos käykin niin yllättävästi, että kävijämäärä jää vaikka, sanotaan 300 - 450 000 pienemmäksi kuin arveltiin?)

Oikeasta taskusta vasempaan taskuun, simsalabim. Jos varataan yhdelle velkojalle vaikka tuo kolme euroa per lippu, se vain kasvattaa museon rahoitusvajetta saman verran. Kukas sen sitten maksaa?

Oletus kai on, että lahjoittajat intoutuisivat kattamaan ennakoitua pienemmistä lipputuloista johtuvan rahoitusvajeen, mutta se on pelkkä toive.

- museon omat tulot (lipputulojen lisäksi siis; näitä saisi esitellä lisää, pliis)

Sponsorisopimuksia, HD-näyttelyitä jne. Epävarmaa ja tuskin kovin tuottoisaa, kun potentiaaliset yhteistyökumppanit on kartoitettu jo lisenssimaksun maksajia haaliessa.

[Lemmy]

Apinaa koijataan niin, että pähkinät lentelee...

[Lalli IsoTalo]

Ehkä ainoa varma rahoittaja on Helsingin kaupunki koska se joutuu pistämään veroeuroja likoon jos muut kaikkoavat.

Kristallipalloni sanoo, että tästä tulee Helsingin taloudellinen Talvivaara, jonne heitetään hyvää rahaa huonon perään kerta toisensa jälkeen, kunnes rakennus jossain vaiheessa vuokrataan suurlähetystöksi eniten tarjoavalle.

[Lalli IsoTalo]

Takaaja maksaa.

Takaaja maksaa artistille, joka on G-mies Amerikan maalta.

[Laskentanuiva]

Ei- Helsinkiläisenä voin ennustaa, että jos nyt  k-valtuusto tai k-hallitus hyväksyisi tämän hankkeen, niin arvaan, että kunnallisvaalit kolkuttaa jo ovella ja tuleva valtuusto torppaa (tämänkin) kuukkeli yrityksen.

Lievästi puolueellista uutisointia asiasta ollut nähtävissä kun Finaviakin oli laitettu yksityisten tukijoiden joukkoon ja joku säätiö luvannut myös rahoittaa hanketta, lainaamalla rahaa 

Kenen viranhaltijan märkä uni tämä koko kuukkeli rakennus on?

Näitähän löytyy ympäri suomea kun joku kaupungin/ kunnan pomo on halunnut jättää puumerkkinsä jälkipolville rakennuttamalla erilaisia rakennelmia veronmaksajien rahoilla.

[Lupu(kulkuri)]

Jäihin nyt Guggenheim ja Helsinkiin kunnallisvaalien yhteyteen kansanäänestys museohankkeen kannatuksesta.
Mielestäni hallitus voisi "ulkoistaa" asiaa.
Mitä tulee Grahn-Laasosen kommenttiin populismista tässä museoasiassa, niin hänen hänen oma kommenttinsa edustaa poliittista elitismiä; hyshys.

[Kulttuurirealisti]

Tuo pitäisi kääntää niin, että se mitä Grahnit ja Stubbit nimittävät populismiksi on kansan (järjen) äänen kuuntelemista. Poliittinen elitismi vastapoolina on hyvä termi.

[nollatoleranssi]

Joskus nämä kusetusviritelmät jaksavat pelkästään huvittaa. Nyt Guggenheimin porukka julkisti rikkaiden tukijoiden listan, jotka ovat "ehkä valmiita maksamaan jotakin, jos kaupunki maksaa kaiken". Toisin sanoen nämä tukijat laittoivat nimensä listaan, että hyväksyvät kansalaisten kusetuksen omalla nimellään.


Perussuomalaiset voisi tehdä ainakin näyttävän tuumaustuntitilaisuuden, jossa koko kusetuksen laatu paljastettaisiin kaikelle kansalle. Sanottaisiin suoraan kokoomuslaisten olevan sen taustalla paljastaen kaikki taustalla pyörivät nimet ja yhteydet. Vai aikooko Soini katsella kerta toisensa jälkeen, kun miestä vedetään kölin alta kokoomuksen kenen tahansa ministerien/muiden tahojen kautta? Toki se sopisi Soinille, mutta ei tuolla tavalla saa poliittista uskottavuutta.

[Jorma M.]

Tämän päivän Grahn-Laasosen ulostulo kertoo Kokoomuksen yli-ihmishengestä. Nyt kun tuli äsken + 1.7% gallupeissa lisää, niin nyt he näyttävät Timolle ja jopa Kepulle minkälainen meno on tulossa. Kokoomusta ei estä tällä hetkellä mikään koska Vihreät ja SDP antavat taustatukea oppositiosta. Voin vain kuvitella minkälainen virnistely ja selkääntaputtelu kykypuolueessa vallitsee kun se sai Vihreätkin rikkomaan Hgin Keskuspuiston. Se kertoo jotain kokkarien vallasta.

Veikkaan että Timo joutuu nielemään Guggenheim-lupauksensa. Siinä sen näkee mitä merkitsee sanonta pirusta ja pikkusormesta. Olisi kannattanut pistää grynderipuolueelle hanttiin heti alussa. Nyt tulee vain kannatusyöksyä ja vittuilua jopa Grahn-Laasoselta. Ämmältä jonka pelkkä olemassaolo hallituksessa on keskisormi koko kansakunnalle. Harvan otuksen naamasta näkyy verenhimo niin selvästi. 

[Java]

Kyllä tämä on sellaista veronmaksajien kusetusta että ei mitään määrää, jos tolla olisi mitään mahdollisuuksia tehdä rahaa, olisi koko viikon hehkutetut verotilastojen sata kärkinimeä mukana tuossa, mutta ei ole, mistähän moinen

[nollatoleranssi]

Valtamedialla ja poliisilla on niin suuri kiire ratsata vihapuhujia ja 6 euron pizzoja, että sadat miljoonat eurot ovat yhtä tyhjän kanssa.

[acc]

https://www.uusisuomi.fi/raha/207755-saation-johtaja-vastaa-huoleen-guggenheim-lainan-takauksesta-rakennuksen-arvo-ylittaa
Säätiön johtaja vastaa huoleen Guggenheim-lainan takauksesta: "Rakennuksen arvo ylittää lainan määrän"
Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti vakuuttaa Uuden Suomen haastattelussa, että säätiö maksaa Guggenheimin rakentamista varten otettava lainan takaisin, jos tuorein Guggenheim-esitys toteutuu.

Rakennuksen arvo on eri asia kuin rakennuskustannukset. Rakennus on suunniteltu taidenäyttelykäyttöön eli sitä
pitää remontoida isolla rahalla muuhun käyttöön sopivaksi. Kustannuksiin tulisi sisällyttää myös tontin kustannukset. Toivottavasti Helsingin kaupunki ei ole lahjoittamassa G:lle tonttia tai vuokraamassa sitä pilkkahintaan. Guggiksen jälleenmyyntiarvo voi jäädä alle lainasumman.

[nollatoleranssi]

https://www.uusisuomi.fi/raha/207755-saation-johtaja-vastaa-huoleen-guggenheim-lainan-takauksesta-rakennuksen-arvo-ylittaa
Säätiön johtaja vastaa huoleen Guggenheim-lainan takauksesta: "Rakennuksen arvo ylittää lainan määrän"
Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti vakuuttaa Uuden Suomen haastattelussa, että säätiö maksaa Guggenheimin rakentamista varten otettava lainan takaisin, jos tuorein Guggenheim-esitys toteutuu.

Rakennuksen arvo on eri asia kuin rakennuskustannukset. Rakennus on suunniteltu taidenäyttelykäyttöön eli sitä
pitää remontoida isolla rahalla muuhun käyttöön sopivaksi. Kustannuksiin tulisi sisällyttää myös tontin kustannukset. Toivottavasti Helsingin kaupunki ei ole lahjoittamassa G:lle tonttia tai vuokraamassa sitä pilkkahintaan. Guggiksen jälleenmyyntiarvo voi jäädä alle lainasumman.

Lastensairaalahuijauksessa annettiin koko 160 miljoonan talo parin sadan tonnin sijoituksella ja kansalaisten lahjoituskeräyksellä säätiön hyväksi.

[RP]

Yleensä museo osoittaa toiminnallaan täyttävänsä VOS-kriteerit. Nyt raha luvataan jo etukäteen. Kyseessä on poikkeuksellinen menettely, sanoo Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Levän mukaan ei ole itsestään selvää, että Guggenheim täyttää kaikki kriteerit, joita VOS-tuki edellyttäisi.

– Museolla täytyy olla esimerkiksi oma kokoelmansa. Eilisen perusteella minulle jäi epäselväksi, aikooko Guggenheim Helsinki kartuttaa taidekokoelmaa. Aiemmin olen saanut sellaisen kuvan, ettei aio.

Guggenheim Helsingille on tulossa oma kokoelma, kertoo Sanna-Mari Jäntti Miltton Networksistä. Tämä on Jäntin mukaan huomioitu museon toimintabudjetissa.

Museoliiton Levän mukaan tilannetta kuitenkin mutkistaa se, että koko VOS-järjestelmä on muutoksessa. Valmista pitäisi olla vuonna 2019. Kukaan ei siis tiedä, mitkä VOS-rahan kriteerit ovat vuonna 2021, jolloin Guggenheimin museon olisi määrä aloittaa toimintansa.

Väliin sattuvat myös eduskuntavaalit. Grahn-Laasonen lupaa siis Guggenheimille rahaa seuraajansa puolesta.

http://yle.fi/uutiset/3-9273482

[Alaric]

Kärnä jatkaa tykittelyä ja tällä kertaa kohteena on Grahn-Laasonen.

Alan hiljalleen tykätä tästä kaverista, vaikka kyseessä onkin kepuli.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110422567562_uu.shtml (4.11.2016)

Guggenheim-piikittely jatkuu: Nyt keskustan Kärnä kysyy, onko Grahn-Laasonen esteellinen

Ensin Sanni Grahn-Laasonen (kok) muistutti ulkoministeri Timo Soinia (ps), että Guggenheimin museo kuuluu opetus- ja kulttuuriministeri pirtaan. Nyt keskustasta kysellään Grahn-Laasosen päätösvallan perään.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kehottaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok) harkitsemaan itsensä jääväämistä, kun Guggenheimin museolle mahdollisesti myönnettävistä valtiontuista ja -osuuksista päätetään.

Kärnän mukaan mahdollinen esteellisyys voisi syntyä, koska Guggenheim käyttää lobbauksessaan Milttonia. Kokoomuksen ministeriryhmän entinen ykkösavustaja Jussi Kekkonen toimii nykyään toimitusjohtajana Miltton Networksissa.

- Onko Grahn-Laasosen ja Kekkosen välinen linkki sellainen, että ministerin puolueettomuus asiasta päätettäessä vaarantuu? Oli niin tai näin, ulospäin voisi välittyä kuva ministeristä ajamassa läpi läheisen ystävänsä ja puoluetoverinsa lobbaamaa hanketta, joka tuottaa tälle taloudellista hyötyä, Kärnä perustelee.

Kärnä muistuttaa, että hallintolain mukaisesti ministeri on esteellinen käsittelemään asiaa, mikäli luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu jostain erityisestä syystä.

Kansanedustaja toteaa, että Jussi Kekkonen on myös yksi Guggenheimia lobbaavan viestintätoimisto Milttonin omistajista.

Kärnä sanoo STT:lle, että hänen ulostulonsa on puhtaasti hänen omansa eikä keskustan laajemmin.

- Jos luottamus päätöksenteon puolueettomuuteen jostain erityisestä syystä vaarantuu, tulisi todeta itsensä esteelliseksi. Hallinnon uskottavuuden kannalta meidän tulee kiinnittää tällaisiin asioihin erityisen paljon huomiota.

Grahn-Laasonen viestitti avustajansa välityksellä STT:lle, etteivät väitteet anna hänestä aihetta kommentointiin.

[RP]

https://www.uusisuomi.fi/raha/207755-saation-johtaja-vastaa-huoleen-guggenheim-lainan-takauksesta-rakennuksen-arvo-ylittaa
Säätiön johtaja vastaa huoleen Guggenheim-lainan takauksesta: "Rakennuksen arvo ylittää lainan määrän"
Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti vakuuttaa Uuden Suomen haastattelussa, että säätiö maksaa Guggenheimin rakentamista varten otettava lainan takaisin, jos tuorein Guggenheim-esitys toteutuu.

Rakennuksen arvo on eri asia kuin rakennuskustannukset. Rakennus on suunniteltu taidenäyttelykäyttöön eli sitä
pitää remontoida isolla rahalla muuhun käyttöön sopivaksi. Kustannuksiin tulisi sisällyttää myös tontin kustannukset. Toivottavasti Helsingin kaupunki ei ole lahjoittamassa G:lle tonttia tai vuokraamassa sitä pilkkahintaan. Guggiksen jälleenmyyntiarvo voi jäädä alle lainasumman.

Sunnitelmahan on siis, että kaupnki sijoittaisi 80 miljoonaa ja tukisäätiö 15 miljoonaa. Näiden perustama yhtiö hakisi kaupungin takaamaa lainaa 35 miljoonaa euroa. Olettaen että rakennuskustannusbudjetissa pysytään kaupungin konaisvastuut eivät siis olisi tuo 35 miljoonan lainamäärä vaan yhteensä 35+ 80 = 105 miljoonaa.

[Golimar]

Yleispoliitikko unelmatyössään

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen kotona on harrastettu viime kuukausien aikana ankaraa kalenterijumppaa.

Sanni Grahn-Laasosen isä kertoo olevansa hieman hämmentynyt tyttärensä urakehityksestä.

– Hieman hämmentävältä tämä tietysti tuntuu, mutta tietysti on hieno juttu, että näin on tapahtunut, Kari Grahn kuvailee tuntojaan MTV Uutisille.

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/264362-yleispoliitikko-unelmatyossaan

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uuden-ministerin-isa-mtv-lle-onhan-tama-hammentavaa/4356418

[Roope]

Pääkirjoitus: Uusi Guggenheim-ehdotus ansaitsee asiallisen käsittelyn

GUGGENHEIMIN TAIDEMUSEON rakentaminen Helsinkiin on ollut jo niin pitkään kuuma keskustelunaihe, että moni on lyönyt kantansa lopullisesti lukkoon.

Hanke on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen. Sen hyödyt perustuvat arvioihin, samoin kustannukset ja rahoitus. Päätöksentekijöiden tehtävä on vertailla plussia ja miinuksia keskenään.

Torstaina Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin tukisäätiö esittelivät uuden mallin museon toteuttamisesta ilman valtion rahaa. Valmistelijoiden mukaan kaupungin rahoitusvastuut eivät kasvaisi.

Helsinki saa nykyään runsaasti myönteistä huomiota kansainvälisessä mediassa, mutta yöpyvien turistien määrän kasvulla mitaten Pohjolan muut pääkaupungit ovat menestyneet paremmin.

Kustannusten toteutumiseen sekä lisääntyvän turismin tuomiin tuloihin ja työpaikkoihin liittyy aina epävarmuutta, mutta uusi ehdotus on tehty vakavissaan ja se ansaitsee asiallisen käsittelyn.

Palvelut, jotka liittyvät esimerkiksi matkailuun, ovat joka tapauksessa tärkeä pääkaupungin talouden perusta tulevaisuudessa. Päättäjien kannattaa siksi huolellisesti pohtia, missä kaupungista olisi eniten hyötyä niiden kehittämiseen.

Helsingin Sanomat 4.11.2016

Helsinkiläiset olisivat ansainneet asiallisen Guggenheim-ehdotuksen. Tämä ei ole sellainen.

Guggenheimille myönteisessä julkisuudessa on hehkutettu yksityisiltä rahoittajilta kerättyjä 66,4 miljoonaa euroa. Sellaisia rahoja ei ole oikeasti olemassa.

On vain yksittäisten lahjoittajien lupaukset Guggenheimin perimän 18,4 miljoonan euron lisenssimaksun maksamisesta sekä Jane ja Aatos Erkon säätiön ja Tiina ja Antti Herlinin säätiön 15 miljoonan euron lahjoitus museon rakentamiskuluihin. Nämä tekevät yhteensä 33,4 miljoonaa euroa.

Yksityiseksi rahoitukseksi on laskettu tahallisen harhaanjohtavasti myös kaupungin takaama 35 miljoonan euron laina, jota olisi tarkoitus lyhentää pääsylipuista saatavilla tuloilla 1,65 miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä varten lippujen hintoja korotettiin uusimmissa laskelmissa kolmella eurolla (12€ => 15€). Mielenkiintoisesti ja mitenkään perustelematta reipas korotus ei laskelmiin valittujen lukujen mukaan näytä vaikuttavan millään tavalla kävijämääriin (550 000 vuodessa).

Lippujen hintojen ja kävijämäärien täysin mielivaltaisilla valinnoilla on haluttu saada budjetti näyttämään tasapainoiselta, mutta tässäkin on epäonnistuttu. Laskelmiin on kikkailuista huolimatta jäänyt vuosittainen 0,4 miljoonan rahoitusvaje (20 vuoden sopimusaikana 8 miljoonaa euroa), josta ei vastaa kukaan.

Lisäksi kokoelmahankintoihin tarvitaan vuosittain 0,5 miljoonaa euroa (20 vuodessa 10 miljoonaa euroa), jolle ei ole kerrottu maksajaa. Ilman omaa kokoelmaa Guggenheim Helsinki ei voi saada valtiolta opetusministerin lupaamaa museotukea (20 vuodessa 26 miljoonaa euroa). Ilman valtion museotukea taas sopimusajan rahoitusvaje kasvaisi äärioptimististen kävijämäärien toteutuessakin 34 miljoonaan euroon (kokoelmahankintojen kulujen kanssa vaje 44 miljoonaa euroa).

Uusi ehdotus on täysin naurettava, mutta vakavan asiasta tekee se, että siihen silti vaaditaan suhtautumaan, kuin sen esittäjät olisivat rehellisiä ja uskottavia. Myönteinen päätös yritetään kiirehtiä valtuustolta jo tämän kuun aikana.

[Fiftari]

aika hyvin tuo tuntuu kusevan.

[Alaric]

Helsinkiläiset olisivat ansainneet asiallisen Guggenheim-ehdotuksen. Tämä ei ole sellainen.

Guggenheimille myönteisessä julkisuudessa on hehkutettu yksityisiltä rahoittajilta kerättyjä 66,4 miljoonaa euroa. Sellaisia rahoja ei ole oikeasti olemassa.

On vain yksittäisten lahjoittajien lupaukset Guggenheimin perimän 18,4 miljoonan euron lisenssimaksun maksamisesta sekä Jane ja Aatos Erkon säätiön ja Tiina ja Antti Herlinin säätiön 15 miljoonan euron lahjoitus museon rakentamiskuluihin. Nämä tekevät yhteensä 33,4 miljoonaa euroa.

Yksityiseksi rahoitukseksi on laskettu tahallisen harhaanjohtavasti myös kaupungin takaama 35 miljoonan euron laina, jota olisi tarkoitus lyhentää pääsylipuista saatavilla tuloilla 1,65 miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä varten lippujen hintoja korotettiin uusimmissa laskelmissa kolmella eurolla (12€ => 15€). Mielenkiintoisesti ja mitenkään perustelematta reipas korotus ei laskelmiin valittujen lukujen mukaan näytä vaikuttavan millään tavalla kävijämääriin (550 000 vuodessa).

Lippujen hintojen ja kävijämäärien täysin mielivaltaisilla valinnoilla on haluttu saada budjetti näyttämään tasapainoiselta, mutta tässäkin on epäonnistuttu. Laskelmiin on kikkailuista huolimatta jäänyt vuosittainen 0,4 miljoonan rahoitusvaje (20 vuoden sopimusaikana 8 miljoonaa euroa), josta ei vastaa kukaan.

Lisäksi kokoelmahankintoihin tarvitaan vuosittain 0,5 miljoonaa euroa (20 vuodessa 10 miljoonaa euroa), jolle ei ole kerrottu maksajaa. Ilman omaa kokoelmaa Guggenheim Helsinki ei voi saada valtiolta opetusministerin lupaamaa museotukea (20 vuodessa 26 miljoonaa euroa). Ilman valtion museotukea taas sopimusajan rahoitusvaje kasvaisi äärioptimististen kävijämäärien toteutuessakin 34 miljoonaan euroon (kokoelmahankintojen kulujen kanssa vaje 44 miljoonaa euroa).

Uusi ehdotus on täysin naurettava, mutta vakavan asiasta tekee se, että siihen silti vaaditaan suhtautumaan, kuin sen esittäjät olisivat rehellisiä ja uskottavia. Myönteinen päätös yritetään kiirehtiä valtuustolta jo tämän kuun aikana.

Roopelta erittäin hieno viesti, joka kertoo oikeastaan kaiken tarvittavan tästä vilunkipelistä.

Eniten tässä ihmetyttää, että mikä tietyt ihmiset saa kannattamaan tällaista täysin ilmiselvää vedätystä. Poliitikoille on tietenkin luvassa hämärää rahaa, palkkiovirkoja ja muita selänrapsutuksia, mutta mitä saa esimerkiksi tämän Helsingin Sanomien pääkirjoituksen laatinut anonyymi toimittelija? Onko hän vain hyväuskoinen hölmö, joka pitää kaikkea ulkomailta tulevaa automaattisesti upeana faktoista välittämättä vai ovatko hyvät veljet luvanneet hänellekin joitain murusia?

Ei voi käsittää.

[Raksa_Mies]

Jos yksityisen rahoituksen lisäksi Helsingin kaupunki maksaa loput, niin sopii minulle mainiosti. Kunhan vain valtion rahaa ei laiteta euroakaan.

[Kulttuurirealisti]

...mitä saa esimerkiksi tämän Helsingin Sanomien pääkirjoituksen laatinut anonyymi toimittelija? Onko hän vain hyväuskoinen hölmö, joka pitää kaikkea ulkomailta tulevaa automaattisesti upeana faktoista välittämättä vai ovatko hyvät veljet luvanneet hänellekin joitain murusia?

Rafaela Violet Maria Seppälä[1] (s. 22. syyskuuta 1954 Helsinki)[2] on Sanoman pääomistajia
...
Seppälä on Sanoman hallituksen jäsen vuodesta 2008. Hän on Kiasman Tukisäätiön perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja, Guggenheim Helsingin Tukisäätiön hallituksen jäsen sekä Guggenheim Helsinkiin -yhdistyksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.

http://www.guggenheimhki.fi/guggenheim-helsingin-tukisaatio/

Lisäksi "yksityisinä rahoittajina" Guggiksessa on Erkkojen säätiö. Sanoisin, että pääkirjoittaja kirjoittaa G:sta positiivisesti tai itkee ja kirjoittaa.

[Roope]

Pääkirjoitus: Guggenheimin uusi tilaisuus

[...]

Asenteellisia solmuja pitäisi höllentää ja suunnata katse pitemmälle tulevaisuuteen. Jos rakentamiselle ei nyt näytetä vihreää valoa, toiveet maailmanluokan taidemuseon saamisesta voidaan Suomeen unohtaa.

Se olisi merkittävä tappio Suomen kehittämisessä nykyistä merkittävämmäksi kulttuuri- ja matkailukohteeksi.

Odotettavissa on, että Guggenheimin taidemuseoon sijoitettavat varat saataisiin tulevina vuosina moninkertaisesti takaisin.

Hankkeella olisi myönteisiä vaikutuksia verotuloihin, tuotantoon ja uusien työpaikkojen syntymiseen niin rakentamisvaiheessa kuin pysyvästi, puhumattakaan matkailusta tulevista lisäeuroista. Museosta tulisi väistämättä erittäin houkutteleva käyntikohde niin kotimaassa kuin ulkomailla.


Guggenheimin myötä Helsingistä olisi mahdollisuus tulla Bilbaon kaltainen museomekka. Bilbaossa käy vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkailijaa, jotka tuskin kävisivät siellä ilman Guggenheimia.

On mahdollista, että Bilbaon menestystarina ei sellaisenaan ole toistettavissa, mutta se toimii erittäin hyvänä esimerkkinä. Guggenheimin taidemuseon kävijämäärätavoite Helsingissä on yli puoli miljoonaa kävijää vuodessa.

Uuden vetovoimaisen kohteen rakentaminen Suomeen säteilisi monella tapaa myös muualle maahan. Eurooppaan ja Skandinaviaan saapuvat matkailijat voisivat hyvin lisätä Helsingin ja Suomen matkaohjelmaan Guggenheimin takia.

Kaleva 7.11.2016

Jos Guggenheimin edustajat oikeasti uskoisivat sijoitettujen varojen moninkertaistuvan, olisi ollut helppoa laatia sopimus, jossa kaikista kustannuksista vastaisivat alkuvuodet yksityiset sijoittajat, jotka saisivat myöhemmin valtiolta ja kaupungilta kävijämäärien, matkailun ja verotulojen kasvuun sidotun korvauksen. Silloin ei tarvitsisi arvailla Guggenheimin edustajien ennusteiden ja laskelmien oikeellisuutta, eikä veronmaksajien tarvitsisi pelätä rahojen menettämistä.

Guggenheim ei ole esittänyt mitään tämän suuntaista, päinvastoin. Uudessa ehdotuksessa Helsingin kaupunki joutuisi ottamaan yksin entistäkin suuremmat riskit hankkeen rahoituksessa. Muilla toimijoilla ei ole mitään riskiä sen jälkeen, kun rakentamispäätös on tehty.

[Malla]

Lisäksi kokoelmahankintoihin tarvitaan vuosittain 0,5 miljoonaa euroa (20 vuodessa 10 miljoonaa euroa), jolle ei ole kerrottu maksajaa. Ilman omaa kokoelmaa Guggenheim Helsinki ei voi saada valtiolta opetusministerin lupaamaa museotukea (20 vuodessa 26 miljoonaa euroa). Ilman valtion museotukea taas sopimusajan rahoitusvaje kasvaisi äärioptimististen kävijämäärien toteutuessakin 34 miljoonaan euroon (kokoelmahankintojen kulujen kanssa vaje 44 miljoonaa euroa).

Helsinkiläisille kaavaillaan siis Guggenheim-veroa (Yle-veron malliin). Tiketin hinta tulee niin tyyriiksi, että sen hinnalla pääsee halutessaan vaikka Bilbaoon tai New Yorkiin.

Jossakin vaiheessa pitää puhua myös sisällöstä. Rohkea toimittaja esittäisi tyhmiä kysymyksiä: "Kertokaa esimerkki sisällöstä, jonka voisi nähdä vain Helsingin Guggenheimissa." ("Ummm, ehem, X:n kokoelma.") Jatkokysymys: "Miksi sitä ei voisi nähdä muualla? Museothan lainaavat jatkuvasti teoksia." jne.

[pontifex]

[suspicious]Guggenheim olisi maamme henkistä kolonisointia ja myös taloudellista riistoa.[/suspicious]

[-PPT-]

Vanha kunnon juna jättää-analogia. Samaa käytettiin aikoinaan EU-kansanäänestyskampanjassa. Uskotellaan siis että just nyt on ainoa tilaisuus tarttua johonkin mahdollisuuteen ja sen jälkeen ei voi kuin voivotella jos ei sitä ymmärtänyt.

EU-kampanjassa toitotettiin että seuraava mahdollisuus olisi yhdessä Puolan, Unkarin yms kanssa ja eihän sellainen nyt länsimaalle sovi.

[Punaniska]

Jos Guggenheim ei kannattanut Berliinissä, niin miten hemmetissä se voisi kannattaa Helsingin periferiassa?

Oudosti moni rahaan liittyvä pöyristyttävä tuntuu liittyvän kokkareihin. Vapaavuori ja Pajunen ovat olleet aktiivisia guggiskokkareita. Demari Viljanen on tukenut lisäksi suurmoskeijaa, joten täti on joko blondivitsimateriaalia tai sitten fiksumpi kuin kumpikaan edellämainituista.

[Uuno Nuivanen]

Jos yksityisen rahoituksen lisäksi Helsingin kaupunki maksaa loput, niin sopii minulle mainiosti. Kunhan vain valtion rahaa ei laiteta euroakaan.

No näinhän Soini on luvannut. Joten valden rahaa palaa kahmalokaupalla, persulupauksilla kun on taipumus toteutua päinvastaisina.

[Luotsi]

Veikkaanpa että hankkeen torppaamisesta saamme vielä kiittää Vihreitä! Näet kok+rkp todennäköisesti voitaisiin saada juntattua esityksen taakse, mutta vaalitäpinöissään olevien ja jo ennenkin kiikun-kaakun olleitten Vihreiden kohdalla tämä tuskin onnistuu. Tuo kolmikko kok+rkp+vihr muodostaa valtuuston enemmistön.

[P]

[suspicious]Guggenheim olisi maamme henkistä kolonisointia ja myös taloudellista riistoa.[/suspicious]

mac-kyldyyriä?