2016-10-07 Helsingin Sanomat: Ihmisoikeuksien mallimaa pyrkii nyt pohjalle

[[email protected]]

Suomi ei ole ihmisoikeuksien mallimaa, eikä ole sellainen koskaan ollutkaan. Kuka muuta väittää, ei tiedä ihmisoikeuksista yhtään mitään.

Vuonna 2009 yle julkaisi uutisen, jonka keskeinen sisältö oli se, että Suomi oli saanut Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta enemmän langettavia tuomioita, kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Nyttemmin yle on sensuroinut uutisen pois häiritsemästä unelmaa: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/suomi_keraa_eitn_langettavia_paatoksia_naapureitaan_tiuhemmin_717367.html

Uusi Suomi on jättänyt uutisen sensuroimatta:https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58770-suomella-karmea-ihmisoikeustilasto-%E2%80%93-tuomioita-enemman-kuin-muilla-pohjoismailla-yhtee

Tässä vähän yhteenvetoa tilanteesta vuodelta 2009:http://ajankuva.blogspot.fi/2009/05/euroopan-ihmisoikeustuomioistuimen.html

[Kallan]

Ai nyt me ollaankin oltu jossain mallimaa? Viides kolonna on näköjään saanut Bilderbergistä uudet käskyt.

[Roope]

Kansan Uutiset: Amnestyn Gauri van Gulik: Vetovoimatekijät eivät selitä pakolaisuutta 14.10.2016

Työntötekijät eivät selitä pakolaisvirtojen suuntia.

Maailmanlaajuisesti kymmenen maata, joiden yhteenlaskettu bkt on 2,8 prosenttia maailman bkt:sta, majoittaa yli puolet maailman pakolaisista, muistuttaa Suomessa viime viikonloppuna vieraillut Amnesty Internationalin Eurooppa-työn varajohtaja Gauri van Gulik.

Samaan aikaan maailman viisi rikkainta maata, jotka kattavat yhteensä yli 50 prosenttia maailman bkt:sta, ovat ottaneet vastaan vain 8 prosenttia pakolaisista.

– Mutta silti Euroopassa panikoidaan. Täällä on saatu sovittua vain kahdesta asiasta, rajavalvonnan tehostamisesta ja pakolaisten ulkoistamisesta, sanoo van Gulik.

Suurin ulkoistaminen on tehty Turkkiin, mutta myös muualle kuten Afganistaniin tai kemiallisia aseita käyttävään Sudaniin.

En ihan ymmärrä tuota väitettä ulkoistamisesta Turkkiin, Afganistaniin ja Sudaniin, mutta rikkaat maat rahoittavat pakolaisten avustamista myös köyhissä maissa. Nuo mainitut viisi rikkainta maata ovat muuten Kiina, Yhdysvallat, Intia, Japani ja Saksa, joten sikäli sormella voi osoittaa ihan muualle kuin Eurooppaan.

Muutenkin maahanmuuton ongelmat ovat aivan yhtä todellisia riippumatta siitä, mihin Euroopan tilannetta verrataan. Ne eivät katoa hokemalla, että jossain muualla on vielä vaikeampaa.

Van Gulik korostaa, ettei rajojen sulkeminen pysäytä pakolaisuutta.

– Rajojen sulkeminen perustuu sille väärälle olettamukselle, että olennaista ovat vetovoimatekijät. Amnesty on dokumentoinut lukuisia kertoja, että kysymys on työntötekijöistä, jotka ajavat ihmisiä kotimaistaan.

– Suuret ihmisjoukot eivät pyri johonkin tiettyyn paikkaan sen vetovoimaisuuden takia. Tämä on myytti, joka pitää puhkaista.

Höpsis. Työntötekijät selittävät, miksi lähdetään liikkeelle, mutta vetotekijät selittävät, miksi pyritään tiettyyn paikkaan. Ilman vetotekijöitä 20 000 irakilaista ei olisi päättänyt lähteä tuhansien kilometrien matkan päähän Suomeen, kun lähempää löytyy lukuisia turvallisia maita.

EU-maissa nakerretaan van Gulikin mukaan Geneven pakolaissopimuksesta eniten sitä periaatetta, että jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa ja saada asiansa yksilöllisesti käsitellyksi.

– Sopimus ei takaa automaattisesti turvapaikkaa, mutta se takaa jokaiselle oikeuden hakea sitä.

Van Gulikin mukaan ei voi tehdä listoja turvallisista maista, koska yksilö voi joutua vainotuksi myös maassa, joka ei ole sodassa. Esimerkiksi naispakolaisista huomattava osa kuuluu tähän joukkoon.

Turvallisten maiden lista ei tarkoita, ettei hakemusta käsitellä, vaan että hakemusta ei käsitellä tai se käsitellään nopeutetusti, ellei ilmene jotain erityistä henkilökohtaista syytä.

Van Gulik sanoo, että EU:ssa tehdään turvapaikan saaminen yhä vaikeammaksi, ja lisäksi yhä useammin varsinaisen pakolaisaseman sijasta myönnetään turvapaikkoja toissijaisen suojelutarpeen perusteella. Silloin hakemus täytyy uusia esimerkiksi kerran vuodessa.

Ainakin Suomessa myönnetään nykyään selvästi aikaisempaa enemmän pakolaisstatuksia, vaikka siihen ei vaikuta olevan mitään syytä.

Miksi Amnestyn mielestä pitäisi myöntää pakolaisstatus, jos siihen ei ole perusteita?

– En sano, että Suomi olisi pahin. Mutta se on mukana tässä yleiseurooppalaisessa linjassa. Suomi esimerkiksi luokittelee jotkut Irakin osat turvallisiksi alueiksi, joille voidaan palauttaa kuka tahansa irakilainen.

Ei pidä paikkaansa. Palauttamisen turvallisuus määritellään aina tapauskohtaisesti.

Van Gulik sanoo, että rasistiset kansankiihottajat ovat todellinen uhka Euroopalle, eivät pakolaiset.

Kuulisin mielelläni perustelut sille, miten rasistit uhkaavat talouden ja yhteiskunnan vakautta enemmän kuin hallitsematon maahanmuutto.

– Silti pidän äärioikeistoakin suurempana uhkana sitä, että rasismi valuu valtavirran keskustaoikeistolaisiin ja konservatiivisiin puolueisiin. Ja sitä on tapahtunut myös vasemmistossa, olivathan esimerkiksi EU:n ja Turkin sopimuksen arkkitehdit sosiaalidemokraatteja.

Ja EU:n ja Turkin sopimus on rasistinen, koska...?

Van Gulik huomauttaa, että Amnestyn tekemän kyselytutkimuksen mukaan jyrkkä pakolaislinja ei edusta enemmistön näkemyksiä.

– Suuri osa ihmisistä on valmis ottamaan pakolaisia vastaan. Koko Eurooppa ei ole pakolaisia vastaan, suurimmalla osalla on tallella perustavanlaatuinen kohtuullisuuden taju ja empatia.

Niin, Amnesty kysyi, mitä kysyi, ja tiedotti, mitä halusi tiedottaa.

Oikeissa mielipidetutkimuksissa on tullut selväksi, että suurin osa eurooppalaisista haluaa kyllä auttaa pakolaisia, mutta haluaa myös, että Eurooppaan tulee nykyistä vähemmän turvapaikanhakijoita. Amnestyn ääriliberaalin maahanmuuttolinjan tukijoita löytyy vain kourallinen.

[Java]

No joo, amnestylle en ole antanut penniäkään enää vuosiin, enkä anna jatkossakaan...

[b_kansalainen]

Jos perseeseen ottamisen mallimaa haluaa muuttua kansalaisiaan palvevaksi valtioksi, niin siinä ei ole mitään hävettävää tai paheksuttavaa. Riippumatta siitä, mitä erkkomedia sanoo.