Miten Suomen talous lähtisi nousuun?

[Pottunenä]

Talous saadaan nousuun rahan avulla, ja sitä on jaossa rakkaassa naapurissamme.

Ruotsi on oikeastaan paljon köyhempi maa kun Suomi, koska heillä on paljon enemmän lainaa. Lainalla saa talouden nousuun, mutta mitä enemmän lainaa, sitä vähemmän vapautta, ja ne joille me olemme velkaa, saavat enemmän valtaa meidän maasta. Ja jos ajattelee objektiivisesti eikä taloudellisesti, niin talouden nousu on huono asia, koska se tarkoittaa että me kulutamme enemmän resursseja.

Oikeasti Ruotsi on helkkaristi paljon Suomea rikkaampi.
Pelkästään kansalaisten omaisuus on vähintään kymmenkertainen suomalaisiin verrattuna.

[Vredesbyrd]

Ruotsilla on enemmän maailmalla kysyttyä tuotantoa kuin Suomessa. Toisaalta, Ruotsin tuotantorakenne on huomattavasti keskinäisriippuvaista globaalista suurvaltojen politiikasta suurena aseviejämaana.

[Tabula Rasa]

Talous saadaan nousuun rahan avulla, ja sitä on jaossa rakkaassa naapurissamme.

Ruotsi on oikeastaan paljon köyhempi maa kun Suomi, koska heillä on paljon enemmän lainaa. Lainalla saa talouden nousuun, mutta mitä enemmän lainaa, sitä vähemmän vapautta, ja ne joille me olemme velkaa, saavat enemmän valtaa meidän maasta. Ja jos ajattelee objektiivisesti eikä taloudellisesti, niin talouden nousu on huono asia, koska se tarkoittaa että me kulutamme enemmän resursseja.

Oikeasti Ruotsi on helkkaristi paljon Suomea rikkaampi.
Pelkästään kansalaisten omaisuus on vähintään kymmenkertainen suomalaisiin verrattuna.

Siksi kaatuminen kestää, mutta ruotsin talouden nousuhan perustuu velalla matuiluun. Ja matuilu on surkea bisnes kuten kuka hyvänsä täysjärkinen tietää. Ei ole rakennettu kuin matubisnestä ja sitäkin velaksi/hävittämällä omaisuutta. Tulee lyömään ikävästi ruotsia kun kelpo työvoimaa ei ole saatavilla vaan sitäkin enemmän ongelmalähiöitä. Suomi kaatuu pienemmällä määrällä matuja ja nopeammin koska kansallisomaisuus on tuhlattu jo lähes täysin.

[ikki]

nousuun päästään kannustamalla omistajuuteen ja antamalla pääomien kertyä joista osinkoja ulkomailta ja joilla voi sitten shoppailla tuontitavaraa tässä jälkiteollisessa maassa. Työllä ei eletä tulevaisuudessa, se on selvää.

[stefani]

https://www.youtube.com/watch?v=mA63xWGPI-k "The Men Who Built America Part 1" History Channelin dokumentti. Tuossa oli jotain informaatiota joistain yhdysvaltojen suurmiehistä, joiden nimet ovat monille tuttuja, mutta joiden varsinaiset teot ja kamppailut ovat ehkä hieman hämärän peitossa.

[Aksiooma]

Euroopan investointipankin pääjohtaja Werner Hoyer vierailee Helsingissä

Työ- ja elinkeinoministeriö Valtioneuvoston viestintäosasto Valtiovarainministeriö 26.8.2016 11.39
TIEDOTE 344/2016

Euroopan investointipankin pääjohtaja Werner Hoyer vierailee Helsingissä tiistaina 30. elokuuta. Vierailunsa aikana pääjohtaja Hoyer tapaa pääministeri Juha Sipilän, valtiovarainministeri Petteri Orpon ja elinkeinoministeri Olli Rehnin.

Tapaamisissa keskustellaan muun muassa EIP:n ajankohtaisista aiheista, Euroopan investointiohjelman tulevaisuudesta, EIP:n osuudesta pakolaiskriisin hoitamisessa, EIP:n tukemista suomalaisprojekteista sekä rajat ylittävistä projekteista.

Valtioneuvoston kanslia

Käskynjako vasallivaltion edustajille.

[Laskentanuiva]

Alkuperäiseen kysymykseen muutama vastaus:

- Palkkataso (suhteellisesti) samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa (kiky)
- Vientiteollisuuden helpottaminen (rikkidirektiivit sun muut edes samalle tasolle muiden eu-maiden kanssa)
- Energiaverot yrityksille samalle tasolle (tai matalammalle) kuin eu-maat jne jne.


- Panostaminen sinne tuotekehitykseen, eli koulutukseen. Tämä ei todellakaan tarkoita, että lisätään määrärahoja sinne yliopistoille ja amk:lle vaan panostetaan muutamaan keihäänkärkeen. Vai meinaatteko, että teologiseen tiedekuntaan panostaminen tuottaa tuloja ja paljon muuta esim. filosofian tohtoreita lienee tarpeeksi ja valtiotieteen maistereita, joten leikataan/supistetaan tietyiltä alueilta ja panostetaan taas muualle (tietotekniikka, insinööriala yms yms.)

Nythän olympialaisissa nähtiin mitä tapahtuu kun ei satsata  lajeihin joissa potentiaalia olisi tulla maailman huipuksi vaan jaetaan vähät rahat periaatteella kaikille edes vähän, eli perinteistä demariajattelua.

[Noottikriisi]

Anteeksi jo etukäteen toisto ja jankkaaminen.
Devalvaatiolla.

[Vredesbyrd]

Mitään tuote- ja bisnesideoita pääse Suomessa riittävän helposti kokeilemaan, koska koko maa on poskettomasti ylihinnoiteltu ja megasäädelty.

[Uuno Nuivanen]

Näkökulma:
Sannin ja Juhan 32 000 euron palkkamaltti

Tiistai 30.8.2016 klo 07.47

Vastuuministerit eivät suostu kommentoimaan Veikkauksen kokoomuspomon jättipalkkaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen. ...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016083022239076_uu.shtml

[riposti]

Otetaan lainaa ulkomailta, rakennetaan vierastyövoimalla ja asutetaan pakolaisilla, siten.

Rakentaminen on nyt huikeassa kasvuvauhdissa, suhdannekäänne on toteutumassa odotettua jyrkempänä.

https://www.rakennuslehti.fi/2016/08/rakentaminen-on-nyt-huikeassa-kasvuvauhdissa/

[Tabula Rasa]

Otetaan lainaa ulkomailta, rakennetaan vierastyövoimalla ja asutetaan pakolaisilla, siten.

Rakentaminen on nyt huikeassa kasvuvauhdissa, suhdannekäänne on toteutumassa odotettua jyrkempänä.

https://www.rakennuslehti.fi/2016/08/rakentaminen-on-nyt-huikeassa-kasvuvauhdissa/

Sepä juuri, rakennetaan miten paljon hyvänsä niin ei näy kantisten työllisyydessä. Kaikki rahat valuu viroon, latviaan, liettuaan, puolaan jne. Eikä suomalainen voi kisata alle köyhyysrajan työtä tekevien kanssa. Siellä jos keskipalkka on 300e tms niin täällä tienatulla tonnilla elää siellä ruhtinaiksi. Suomessa et elä vajaalla tonnilla mitenkään päin jos pitää maksaa isolla paikkakunnalla kämpän vuokra. Omistusasunnostahan on turha haaveillakaan suomen työmarkkinoilla paitsi jos olet hyväsiskovirkaloinen.

[Nikolas]

Devalvaatiolla.

Tarkoititko sanoa: "kelluva markka" ?

[Noottikriisi]

^Olen sen verran vanhan liiton mies että tarkoitin mitä kirjoitin mutta ilman muuta tuohon sisältyy oma valuutta ja kelluva valuutta olisi pitkän päälle parempi. Lyhyellä tähtäimellä olisi kuitenkin tarvittava kasvusykäys oman valuutan pikainen ja voimakas devalvoituminen, tavalla tai toisella.

[Uuno Nuivanen]

Myös kommenttiosasto on lukemisen väärti.

http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2016/08/30/tyolaiset-politiikan-orjina/

[Bienveillant]

Demarien Filatovilta raikas ehdostus Suomen talouden nostamiseksi: siirretään yritykset valtion haltuun perinnönjaon yhteydessä! Sehän demaria houkuttaa. #suklaatayrittäjille

http://www.talouselama.fi/uutiset/demarileirista-risuja-budjetille-demokraatti-onko-viisasta-etta-yritys-tai-tila-siirtyy-isalta-pojalle-6579205

[Titus]

Kaikki rahat valuu viroon, latviaan, liettuaan, puolaan jne.

Näin, ja kun puhutaan valtion velasta, niin samaan yhteyteen ei sovi millään "lainanhoitokulut".

Siis sitä velkaahan ei tarvitse maksaa koskaan takaisin...

Viime vuoden valtionvelan kulut oli luokkaa 1 573 000 000 euroa....

tälle vuodelle noin 50 000 000 euroa säästöä ?

jee

[RP]

^Olen sen verran vanhan liiton mies että tarkoitin mitä kirjoitin mutta ilman muuta tuohon sisältyy oma valuutta ja kelluva valuutta olisi pitkän päälle parempi. Lyhyellä tähtäimellä olisi kuitenkin tarvittava kasvusykäys oman valuutan pikainen ja voimakas devalvoituminen, tavalla tai toisella.

Nykymaailmassahan kiinteitä kursseja harvemmin yritetän ylläpitää. Keskuspankilla on toki halutessaan mahdollisuus painaa omaa valuttaansa alaspäin, mutta ottaen huomioon, että Suomen talouden ongelmat ulkamaankaupan romahduksen, kilpailukyvyn ongelmien, teolllisuuden tuotannon ja työllisyyden osalta ovat yleisesti tiedossa, niin markkinoilla tilaisuuden tullen tuskin menisi silmänräpäystä tuottaa ulkoinen devalvaatio, joka vaikutuksiltaan olisi moninkertainen tähän sisäiseen, mitä "Kiky"-sopimuksella on yritetty nikkaroida nyt toista vuotta - ja tehdä se pienemmillä kotimarkkinaongelmilla kuin mitä vastaavansuuruinen sisäinen devalvaatio aiheuttaisi.

[Punaniska]

Demarien Filatovilta raikas ehdostus Suomen talouden nostamiseksi: siirretään yritykset valtion haltuun perinnönjaon yhteydessä! Sehän demaria houkuttaa. #suklaatayrittäjille

http://www.talouselama.fi/uutiset/demarileirista-risuja-budjetille-demokraatti-onko-viisasta-etta-yritys-tai-tila-siirtyy-isalta-pojalle-6579205

Ja toi täti on ollut ministerinä. Demarien kannatus ei liho siksi, että olisivat jotenkin erinomaisen fiksuja hallituspuolueisiin verrattuna.

[Spesialisti]

Demarien Filatovilta raikas ehdostus Suomen talouden nostamiseksi: siirretään yritykset valtion haltuun perinnönjaon yhteydessä! Sehän demaria houkuttaa. #suklaatayrittäjille

http://www.talouselama.fi/uutiset/demarileirista-risuja-budjetille-demokraatti-onko-viisasta-etta-yritys-tai-tila-siirtyy-isalta-pojalle-6579205

Ja toi täti on ollut ministerinä. Demarien kannatus ei liho siksi, että olisivat jotenkin erinomaisen fiksuja hallituspuolueisiin verrattuna.

Filatov on kultapossusosialisti. Kuten Tuomioja ja muut pehmeällä koko ikänsä nukkuneet mädättäjät.

[niemi2]

Kansanedustaja Eero Lehden ajatus on edelleenkin erinomainen, jonka pitäisi olla Suomen talouspolitiikkaa.

Valtion velkaantuminen tulisi sitoa sijoittamiseen.

Kansanedustaja Eero Lehden kahdeksan vuotta sitten esittämä sijoitusidea olisi poikinut valtiolle yli 20 miljardin euron tuotot.

Kesäkuussa 2008 kauppaneuvos Eero Lehti, kansanedustaja (kok) silloin ja vielä nytkin, esitti blogissaan sijoitusidean:

Aina kun valtio lainaa miljardin budjetin tasapainottamiseen, sen pitää lainata toinen mokoma sijoitettavaksi kansainväliseen osakesalkkuun.
...

Velka-, korko- ja indeksitilastoja ynnäilemällä päätyy seuraavaan tulokseen: valtion sijoitussalkun arvo olisi tällä hetkellä noin 72 miljardia euroja, mistä 48 miljardia euroa olisi velkaa. Maksetut korot huomioon ottaen nettotulos olisi noin 22 miljardia euroa voittoa.

...

Minkälaisen idean esittäisit tänä päivänä?

"Sama idea käyttöön. Lähtökohtaisesti mikään ei ole muuttunut. Jos kritisoi minun ideaani, kritisoi myös eläkeyhtiöiden toimintaa. Perusajatus on sama."



http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kansanedustajan-idea-olisi-tuonut-valtiolle-jattipotin/qVPvF2ut

[Uuno Nuivanen]

Yli 30 vuotta rakennusalalla ollut konkari ihmettelee, miksi yrittäjiltä ja työntekijöiltä vaaditaan paksu nippu erilaisia pätevyyskortteja.

"Byrokratia ja sääntely ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti vain viidessä vuodessa. Miksi ihmeessä minulla pitää olla toistakymmentä erilaista pätevyyskorttia lompakossani?" kysyy Suomen Rakennevahvistuksen toimitusjohtaja Tero Saarinen.

Kokenut Saarinen kertoo, että noin vuosi sitten hän informoi korttirumbasta liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk). Sähköpostiviestissään ministeri lupasi, että hän "pitää asian mielessään".

"Tukehdumme kortteihin. Lähestyin ministeri Berneriä siksi, että pelkkä kuorma-autolla ajaminen vaatii vähintään kolme erilaista korttia eli ajokortin, kuljettajan viisi kurssia vaativan ammattipätevyyskortin ja digipiirturikortin."

Saarinen antaa esimerkin korttikiemuroista: kun työnjohtaja vie kuorma-autolla tavaraa työmaalle, häneltä voidaan vaatia trukkikorttia, ajokorttia, kuljettajan ammattipätevyyskorttia, digipiirturikorttia, punaista ja sinistä verotuksen valttikorttia, työturvallisuuskorttia, tieturvakorttia ja työterveyskorttia.
Vain "pätevyyksiä"

Yrittäjä Saarisen mukaan useimmat kortit eivät mittaa aitoa osaamista, sillä ne edustavat vain nimellisiä "pätevyyksiä". Konkariyrittäjä lähetti kuvan vain osasta korteistaan, mutta niiden paljous hämmästyttää ketä hyvänsä.

Kuvasta löytyvät tulityökortti, tieturvakortti, kuljettajan ammattipätevyyskortti, vesihygienian osaamiskortti, henkilönostinkortti, veronumerokortti ja ympäristöturvallisuuskortti. Vesihygienian osaamiskortit ovat erikseen pinta- ja pohjavedelle.

Kolme korttia Saariselta puuttuu, koska näistä pätevyyksistä on vain todistus. VR-rataturvakortti, HKL-metroturvakortti ja työterveyskortti löytyvät todistusmuodossa.

"Jos nyt menisin esimerkiksi korjaamaan siltaa, niin minun pitäisi suorittaa tieturvakortti. VR:n tapauksessa rataturvakortin lisäksi on myös laituriturvakortti kursseineen. "

Vuonna 2015 Suomen Rakennevahvistuksen liikevaihto oli 4,1 miljoonaa euroa, ja pienelle alihankkijalle kortit ovat todellinen riesa. Yrittäjä ihmettelee esimerkiksi sitä, kuinka paljon ympäristöturvallisuuskortti tukee kuorma-autolla ajamista.
Kovat kustannukset

Saarinen kertoo, ettei hän ole hankkinut yhtäkään korttia silkasta huvista.

"Yhden kortin hinta on 120–200 euroa, mutta päälle tulee minimissään päivän palkka eli noin 300 euroa sosiaalikuluineen. Päälle tulee myös laskea menetetty työpanos tuottavasta työstä."

Saarinen laskee, että hänen korttikasansa hinta on näin laskettuna useita tuhansia euroja. Yrittäjän mukaan korttivuori on yritykselle "erittäin merkittävä" kulurasite, mutta ne lisäksi ne estävät sekä työllistämistä että työllistymistä.

"Ainahan on joltain työntekijältä joku kortti mennyt vanhaksi, joka taas estää työmaalle pääsyn. Korttirumba vähentää harmillisesti yrityksen vikkelyyttä ja notkeutta."

"Ja sitten ihmetellään, miksi rakentaminen maksaa. Yrityksessäni on työntekijöitä noin 20, joten nyt puhutaan toistuvista, monin tavoin turhista investoinneista."

Saarisen sanoin korttikuvio muistuttaa kovasti entisiä ammattikiltoja, sillä nehän pyrkivät alansa suojaamiseen kilpailulta.
Aina löytyy vaatijoita

Saarisen mukaan vain pieni osa korteista on lakisääteisiä, sillä pääosin ne ovat muodostuneet alan tavaksi. Saarinen lisääkin, että ilman korttikasaa on mahdotonta toimia:

"Aina löytyy joku taho, joka vaatii näitä. Kuvion täydentää se, että joku keksii aina uusia kortteja vaikkapa moottorisahan käyttöön."

Saarisen mielestä rakennusala tukehtuu korttirumbaan. Pahimmassa tapauksessa vaaditaan kymmenen erilaista pätevyyskorttia, jotta voi viedä työmaalle tavaraa kuorma-autolla.

"Korttikoulutuksissa on paljon koomisia piirteitä. Esimerkiksi samalla työturvakorttikurssilla voi olla alalla 30 vuotta työskennellyt ammattilainen ja täysin kokematon kaveri, joka ei ole ollut tuntiakaan työmaalla." ...

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/yrittaja-parahti-bernerille-tukehdumme-kortteihin/PApttqbN

[Vredesbyrd]

Eivät ne ole lainkaan turhia kortteja, niiden pyörittämisellä rahoitetaan monen julkisen sektorin korkeastikoulutetun ja näiden lasten elämä. Ajattelisitte edes lapsia!1

[jka]

Kansanedustaja Eero Lehden ajatus on edelleenkin erinomainen, jonka pitäisi olla Suomen talouspolitiikkaa.

Valtion velkaantuminen tulisi sitoa sijoittamiseen.

Ei valtion tehtävä ole tehdä riskisijoituksia. Valtion tehtävä on mahdollistaa että muut voivat niitä tehdä.

Ainoa poikkeus on jos valtio saa jostain tuloja niin paljon että yksinkertaisesti ei voi kaikkea laittaa muun yhteiskunnan kehittämiseen ilman että homma menee tehottomaksi. Tällaisia maita ei ole käytännössä kuin öljymaat jotka kylpee öljyrahoissa.

Valtion ottama velka laitettuna suoraan osakemarkkinoille tarkoittaa aitoa rahan painamista ja osakemarkkinoiden ja rahan inflatoimista. Mitään lisäarvoa tuo ei tuo kansantalouteen pitkässä juoksussa. Aiheuttaa vain uusia ongelmia.

[niemi2]

Kansanedustaja Eero Lehden ajatus on edelleenkin erinomainen, jonka pitäisi olla Suomen talouspolitiikkaa.

Valtion velkaantuminen tulisi sitoa sijoittamiseen.

Ei valtion tehtävä ole tehdä riskisijoituksia. Valtion tehtävä on mahdollistaa että muut voivat niitä tehdä.

Ainoa poikkeus on jos valtio saa jostain tuloja niin paljon että yksinkertaisesti ei voi kaikkea laittaa muun yhteiskunnan kehittämiseen ilman että homma menee tehottomaksi. Tällaisia maita ei ole käytännössä kuin öljymaat jotka kylpee öljyrahoissa.

Valtion ottama velka laitettuna suoraan osakemarkkinoille tarkoittaa aitoa rahan painamista ja osakemarkkinoiden ja rahan inflatoimista. Mitään lisäarvoa tuo ei tuo kansantalouteen pitkässä juoksussa. Aiheuttaa vain uusia ongelmia.

Valtion velkaan sijoittaminen on sijoitusriskinä mitä suurinta etenkin kun 100 miljardin velassa 1% koron kasvu tarkoittaa 1 milljardin lisäystä korkomenoihin. Nykyinen velka ei ole elvyttävää, joten kyse on vain hukkaan heitetystä rahasta ja sijoitusriskinä mitä suurinta ja hulluita. Rahastosijoittaminen ei ole vastaava riski ja kyse on menojen sijaan tuotosta ja sitä enemmän mitä enemmän kyse on velkaantumiseen perustuvasta jarrusta.

Jos saamme nyt velkaa 2% korolla 100 miljardille, niin korkojen noustessa 10% tasolle 20% valtion talousarvioesityksestä kuluu pelkkiin korkoihin. Sinun mielestä kyse ei ole riskistä?

Valtion rahastot ovat pärjänneet maailmalla hyvin ja pitkässä juoksussa kyse ei ole riskisijoituksesta, vaan tuotosta.

Mikä kuuluu valtion tehtäviin on veteen piirretty viiva ja Suomen kohdalla kyse on velkaantumisen taittamisesta mikäli haluat rahoittaa hyvinvointivaltion. Jos tavoittelet kansainvälisempää tasoa, niin sinun tehtävä on maksaa omat eläkkeesi, terveysvakuutukset ja koulutuksen, ei valtion.

[Artisti]

Talous saadaan nousuun rahan avulla, ja sitä on jaossa rakkaassa naapurissamme.

Ruotsi on oikeastaan paljon köyhempi maa kun Suomi, koska heillä on paljon enemmän lainaa. Lainalla saa talouden nousuun, mutta mitä enemmän lainaa, sitä vähemmän vapautta, ja ne joille me olemme velkaa, saavat enemmän valtaa meidän maasta. Ja jos ajattelee objektiivisesti eikä taloudellisesti, niin talouden nousu on huono asia, koska se tarkoittaa että me kulutamme enemmän resursseja.

Oikeasti Ruotsi on helkkaristi paljon Suomea rikkaampi.
Pelkästään kansalaisten omaisuus on vähintään kymmenkertainen suomalaisiin verrattuna.

Miksi kaikki ruotsalaiset asuvat sitten asumisoikeusasunnoissa eivätkä omistusasunnoissa?

[jka]

Mikä kuuluu valtion tehtäviin on veteen piirretty viiva ja Suomen kohdalla kyse on velkaantumisen taittamisesta mikäli haluat rahoittaa hyvinvointivaltion. Jos tavoittelet kansainvälisempää tasoa, niin sinun tehtävä on maksaa omat eläkkeesi, terveysvakuutukset ja koulutuksen, ei valtion.

Valtion tehtävä ei todellakaan ole veteen piirretty viiva. Viiva menee täysin varmasti siinä että valtion tehtävä ei ole pelata osakemarkkinoilla ja se viiva menee paljon ennen tätäkin.

Nykyinen velanotto ei ole elvyttävää mutta tästä ei millään muotoa seuraa se, että velkaa pitää ottaa osakesijoittamista varten. Joko velan otto lopetataan tai sitten sitä kohdennetaan paremmin vaikka koulutukseen josta parasta aikaa leikataan. Tai sitten velkaa otetaan pelkästään sitä varten että verotusta kevennetään ja yksityinen sektori voi sijoittaa sinne osakemarkkinoille.

Eläkkeet on täysin eria asia. Se raha joka on eläkerahastoissa on luotu tuottavalla työllä, ei velanotolla. Sillä miten eläkkeet rahoitetaan ei ole edes mitään väliä tässä tarkastelussa kunhan sen perustana on reaalisesti tuottava työ. Kolutus on myös investointi riippumatta tuleeko rahat yksityiseltä tai julkiselta. Samoin sairaanhoito on investointi riippumatta mistä rahat tulee. Valtion pitää kohdentaa rahat niihin investointeihin jossa sillä on vahvuutta. Suomen valtion ainoa vahvuus on enää koulutus ja terveydenhoito joten jos näihin ei investoida niin mihin sitten?

Osakemarkkinat ei todellakaan ole valtion vahvuusalue. Valtio pelurina osakemarkkinoilla on kaiken loppu. Ihan kaiken. Tämä on 100% varmaa.

[sivullinen.]

Valtion tehtävä ei todellakaan ole veteen piirretty viiva. Viiva menee täysin varmasti siinä että valtion tehtävä ei ole pelata osakemarkkinoilla ja se viiva menee paljon ennen tätäkin.

Täsmälleen näin. Valtio ei voi pelata osakemarkkinoilla myöskään siitä syystä, että se on myös kyseisten markkinoiden säätelijä eli se voi muuttaa aina sääntöjä omaksi edukseen. Periaatteessa kenenkään ei kannattaisi pelata sellaisen pelikaverin kanssa, jolla on lupa ja valta vaihtaa pelin sääntöjä, jos on häviämässä.

Käytännössä kuitenkin edellämainittu pätee vain markkinataloudessa -- ja me elämme sosialismissa --. Suurimmat osakesijoittajat ovat julkisen sektorin toimijoita eli valtion välikäsiä; piensijottajien osuus esimerkiksi Helsingin Pörssissä noteeratuista osakkeista on muutaman prosentin luokkaa eli merkityksetön. Vielä suurempaa osaa valtio näyttelee keskuspankin kautta. Tällä hetkellä esimerkiksi EKP antaa rajattomasti rahaa nollanprosentin korolla. Suuri osa tästä rahasta ajautuu osakemarkkinoille. Jos osake kelpaa lainan vakuudeksi, ja sillä saa vähänkin tuottoa -- eli jopa yhden prosentin --, voi sijoittaja täysin riskittömästi tienata rahaa. Käytännössä kyse on siten rahan jakamisesta sijoittajille -- jotka ovat valtiollisia, kuten jo aiemmin totesin --. Näin osakemarkkinat pyörivät sosialismissa.

Velalla, osakkeilla ja muilla omaisuusarvoilla ei sosialismissa ole samaa merkitystä kuin markkinataloudessa. Sosialismissa ne ovat kaikki keskussuunnitteluviraston välineitä talouden pyörittämiseen. Markkinataloudessa niiden avulla pyritään ohjaamaan varoja ja resursseja tuottavimpiin kohteisiin eli ne toimivat keskussuunnitteluviraston korvikkeina. Markkinatalouden ja sosialismin välisen hyvyyden vertailua ei ole mahdollista tehdä teoreettisella tasolla; se pitää tehdä käytännön tasolla. Minusta näyttää vahvasti siltä, että nykyinen sosialismi ei elvyttämällä ja pumppaamalla markkinoille likviditeettiä -- eli rahaa -- nollakorolla kykene saamaan taloutta toimivaksi, ja tulee kaatumaan. Jos sosialistien keskussuunniteluvirasto onnistuisi siinä, mitä se väittää yrittävänsä eli elvyttämällä saamaan talouden jälleen toimivaksi, voisin pitää sosialismia toimivana järjestelmänä. Sosialismin romahduksen jälkeen on mahdollista yrittää luoda uusi pörssi ilman valtion sotkeutumista. Jonkun pitäisi se vain suunnitella.

[jka]

Asiaa voi ajatella näinkin.

Periaatteessa BKT on se raja mistä valtio voi ylipäätään rahoituksensa hankkia velan lisäksi. BKT on myös raja mitä osakemarkkinat voivat ylipäätään tuottaa. Valtion rahoituksen kannalta ei siis ole mitään merkitystä omistaako valtio yritykset jotka tuottaa BKT:n ja kerää osingot vai kerääkö osingot yksityinen sektori ja valtio vain verottaa niitä. Eli tällä tavalla ei voida edes teoriassa lisätä valtion rahoitusasemaa.

Käytäntö on vielä karumpi. Valtio-omisteinen yritys muuttuu lopulta tehottomaksi ja lopputulos on että julkisen sektorin rahoitusasema romahtaa suhteessa siihen että yksityinen omistaja saa osingot ja valtio ottaa vain veroja välistä.

Lehden idea on puhdasta münchhausenia ja kuvittelua että itsensä voi nostaa suosta tukasta nostamalla. Toisaalta Lehti  tekee perinteisen piensijoittajan virheen. Kuvittelee että suursijoittajat voivat tehdä tuottoa samoilla menetelmillä millä piensijoittaja. Lehden idea teoriassahan toimii jos vain Suomi "piensijoittajana" tekee niin. Suomi voi sijoittaa maailman osakemarkkinoille ja tienata sillä. Mutta jos idea kerran on niin hyvä niin kaikki maailman valtiot jotka saa nollakorolla lainaa tekisi silloin tätä samaa. Lopputuloksena kaikki maailman yritykset omistaisi kasvottomat valtiot joilla ei ole edes minkäänlaista määräsyvaltaa yrityksiin. Lopputuloksena olisi neuvostoliitto potenssiin kymmenen. Kaikki meni, mitään ei jäänyt.

[Nikolas]

Elvytysmielessä valtio voisi luoda sellaista uutta yritystoimintaa, johon uuden pienyrittäjän rahkeet eivät koskaan riitä. Riittävät edellytykset olisivat tuoton varmuus ja työllistävyys. Viime vuosikymmeninä suunta on ollut päinvastainen: Valtio on myynyt osuuksiaan pois. Uusia ulkomaisia omistajia tämä linja on varmaankin miellyttänyt. Esimerkiksi entiset Outokummun kupariteollisuus ja sinkin tuotanto ovat nyt Bolidenillä. Outokumpu yrittää taistella markkinaosuuksistaan laatuteräksen tuottajana.