Vapaa kasvatus

[JoKaGO]

Vesa, montako lasta olet kasvattanut tai juuri nyt kasvattamassa?   
Minä olen kasvattanut kaksi.

[Raksa_Mies]

Kun uhmaikäinen lapsi pitäisi viedä aamulla päiväkotiin, jotta iskä tai äiskä pääsisi töihin, ja lapsella on totaalinen kansalaistottelemattomuus päällä, niin sitten vaan soitetaan työnantajalle ja kerrotaan, että täällä nyt asetellaan lapselle rajoja pari tuntia, sori, en pääse töihin, koittakaa pärjätä. Niinkö?

Ja sinun ratkaisusi olisi pahoinpitely. Ok- Tai siis ei ok.

Opettele ero väkivallan ja kurinpidon välillä. Pienin riittävä voimakeino, ei tuntia turpaan ja puukkoa perään. Jos ei homma suju niin lapsi vaikka kannetaan hoitoon. Siinä opitaan sitä pettymyksen sietoa mikä näiltä herrantertuilta puuttuu ja jota nyt poliisit ja yksityiset turva-alan henkilöt saavat kouluttaa näille anarkistipennuille. Oppii tottelemaan sen verran että yhteiskunta pyörii. Ei aloiteta rajoittamista baarin ovella kun riehumalla samaan tapaan kuin siihen asti kotona ei pääsekään sisään vaan rähjäämällä pääsee rautoihin ja miekkataksiin. Tai viskomalla sikoja kaljapulloilla anarkistitapahtumassa. Ja itkemällä ettei saa henkee kuten on totuttu vollottamaan kun joku koskee rajoittaakseen perseilyä. Hoidetaan rajojen opiminen kuntoon ennen tuota niin ei tarvitse sitä hakea myöhemmin viranomaisvoimin.

Mutta kun sitä lasta ei viedä sinne hoitoon (onko oikeasti apuakaan?) ja se pienin riittävä voimakeino muuttuu lapsen vastustuksen jatkuessa yhä rajummaksi. Sinä voit keksiä tekosyitä lapsen pahoinpitelylle, mutta turha alkaa minulle niitä selittämään. Ei mene läpi.

Noh, tehdäänpäs sinun tavallasi, kauanko menee että rajojen kokeilija huomaa että riehumalla ja kieltäytymällä saa tehdä mitä vain ikinä huvittaa, jos vaikka tahtoo olla isukin kanssa, niin riehu aamulla ja isukki on sen ja niin monta päivää siitä eteenpäin kuin tarvitaan poissa töistä. Montakohan kymmentä tai sataa päivää menee sun työnantajalla läpi? Lapsen tahdon mukaan menemällä ei opita aikuisten maailmassa tarvittavaa vastuullisuutta. Mutta ehkä sun työnantajalla ei ole niin väliksi tuletko töihin sellaisina päivinä kun lapsi päättää että hän haluaa olla kotona vanhemman luona. Vanhemman homma on hoitaa myös näitä pieniä pettymyksiä ettei todellisuus raiskaa aikuisena metrisellä jääpuikolla kun ylisuojeleva vanhempi on suojellut edes siitä mikä etäisesti tuntuu lapsesta ikävältä.

Nyt tämä menee sinulta lapselliseksi. Isukki on monta päivää päivää kymmeniä, satoja päiviä pois töistä lapsen kiukuttelun takia  Haluatko keksiä muita höpöhöpö-juttuja? Tuoko on sinusta rajojen asettamista. Mutta toki voit jatkaa valitsemallasi tiellä, jos sinulla on alaikäisiä lapsia; en minä sille mitään mahda.

[orientexpressen]

Kotiaresti sillä että pistetään lapsi yksin omaan huoneeseen itseasiassa ei oikeastaan ole se tehokas keino. Taas, rajoja pitää olla, seurauksia pitää olla. Mutta miksi pistää lapsi(pidemmäksi aikaa) omaan huoneeseen? Teko käydään läpi mutta rangaistuksenkin aikaan lapsi tarvitsee siltä vanhemmalta seuraa ja aikaa.

Et muuten vastannut omaan kysymykseesi. Mitä sille lapselle tehdään jos se luunappi ei auta eikä kotiaresti omassa huoneessa? Pistetään pidempi aresti?

Niitä keinoja mitä voi käyttää sanktioina järkipuheen kuuntelemisesta kieltäytyvään lapseen on loppujen lopuksi rajoitettu määrä, eivätkä kaikki keinot toimi kaikkien lasten kanssa tai kaikissa tilanteissa. Kotiaresti (joko siinä muodossa että ei saa lähteä kotoa muuta kuin kouluun ja muihin pakollisiin menoihin tai vaihtoehtoisesti että pitää enimmäkseen pysyä omassa huoneessa) on ihan käytännön kokemusten pohjalta monesti hyvin toimiva keino siinä missä joku muukin.

Jos olla siinä tilanteessa, että esim. mainitsemasi luunappi tai kotiaresti on kokeiltu  ja ovat osoittautuneet tehottomiksi, niin sitten vaihtoehtoja on yksikertaistaen kaksi. Joko kokeillaan jotain toisen tyyppistä rangaistusta tai yritetään uusia edellinen rangaistus jotenkin kovennettuna. Mutta koventaminen ei tietenkään tarkoita sitä, että mentäisiin kohtuuden ja eettisyyden rajoista yli sen kummemmin kuin muutenkaan elämässä.

[JoKaGO]

Miksi minusta tuntuu, että boldaamani kohdat ovat ikään kuin ristiriidassa keskenään? No, olen kai sitten höppänä, kun en tajua eroa lievän väkivallan ja kainalossa väkisin viemisen välillä.

Lasta kun kuskataan päättäväisesti, tarkoitus on kuljettaa lasta ja samalla estää lasta vaikkapa satuttamasta itseään. Kun lasta kuljetetaan päättäväisesti, on aikuinen rauhallinen.

Lapsen lyömisellä/tukistamisella tms. on tarkoitus satuttaa lasta.

Se on se ero.

En ole puolustanut lapsen lyömistä tai tukistamista, mutta sinä väität, että LIEVÄKIN VÄKIVALTA on pahasta, mutta lapsen kantaminen vasten lapsen tahtoa ei ole edes lievää väkivaltaa 

Määrittele lievä väkivalta muutamalla esimerkillä, mikä on ja mikä ei ole lievää väkivaltaa!

[Vesa Heimo]

En ole puolustanut lapsen lyömistä tai tukistamista, mutta sinä väität, että LIEVÄKIN VÄKIVALTA on pahasta, mutta lapsen kantaminen vasten lapsen tahtoa ei ole edes lievää väkivaltaa 

Määrittele lievä väkivalta muutamalla esimerkillä, mikä on ja mikä ei ole lievää väkivaltaa!

Juuri sanoin. Väkivallan tarkoitus on satuttaa lasta. Joskus lasta pitää kuljettaa lapsen tahdon vastaisesti, niin silloin se tehdään mahdollisimman rauhallisesti. Se on rajan asettamista ja lapsesta huolehtimista sekin.

Ei sitä itkupotkuraivaria tarvitse kaupan leluhyllyllä lopettaa sillä että laahaa lasta ranteesta pitkin lattioita vaikka kuinka itseä vituttaisi.

Kuten sanoin, iltasatu luettiin aina, oli konflikti ollut mikä tahansa. Silläkin pääsee jo pitkälle.

[Jochanan]

Sanon tähän vaan, että se joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan. Siinä on kaikki sanottu.

[Raksa_Mies]

Miksi minusta tuntuu, että boldaamani kohdat ovat ikään kuin ristiriidassa keskenään? No, olen kai sitten höppänä, kun en tajua eroa lievän väkivallan ja kainalossa väkisin viemisen välillä.

Lasta kun kuskataan päättäväisesti, tarkoitus on kuljettaa lasta ja samalla estää lasta vaikkapa satuttamasta itseään. Kun lasta kuljetetaan päättäväisesti, on aikuinen rauhallinen.

Lapsen lyömisellä/tukistamisella tms. on tarkoitus satuttaa lasta.

Se on se ero.

En ole puolustanut lapsen lyömistä tai tukistamista, mutta sinä väität, että LIEVÄKIN VÄKIVALTA on pahasta, mutta lapsen kantaminen vasten lapsen tahtoa ei ole edes lievää väkivaltaa 

Määrittele lievä väkivalta muutamalla esimerkillä, mikä on ja mikä ei ole lievää väkivaltaa!

No ei kyllä todellakaan ole lievääkään väkivaltaa. Itse määritän tukistamisen ja korvapuustin lieväksi väkivallaksi. Remmin antaminen on sitten jo väkivaltaa.

[JoKaGO]

En ole puolustanut lapsen lyömistä tai tukistamista, mutta sinä väität, että LIEVÄKIN VÄKIVALTA on pahasta, mutta lapsen kantaminen vasten lapsen tahtoa ei ole edes lievää väkivaltaa 

Määrittele lievä väkivalta muutamalla esimerkillä, mikä on ja mikä ei ole lievää väkivaltaa!

Juuri sanoin. Väkivallan tarkoitus on satuttaa lasta. Joskus lasta pitää kuljettaa lapsen tahdon vastaisesti, niin silloin se tehdään mahdollisimman rauhallisesti.

Ei sitä itkupotkuraivaria tarvitse kaupan leluhyllyllä lopettaa sillä että laahaa lasta ranteesta pitkin lattioita vaikka kuinka itseä vituttaisi.

Kuten sanoin, iltasatu luettiin aina, oli konflikti ollut mikä tahansa. Silläkin pääsee jo pitkälle.

Minäkin kerroin aina iltasadun, usein jopa keksin itse, ja kaikilla oli hauskaa.

Minä väitän, että myös lapsen kantaminen rauhallisestikin lapsen tahdon vastaisesti on lievää väkivaltaa. Olet siis määritelmällisesti (itse määrittelit) lapsesi hakkaaja. Mistä voimme tulla ottamaan lapsesi huostaan?

Kato perkele, purkumestarikin tuli mukaan, yllättäen mua vastaan 

[Raksa_Mies]

En ole puolustanut lapsen lyömistä tai tukistamista, mutta sinä väität, että LIEVÄKIN VÄKIVALTA on pahasta, mutta lapsen kantaminen vasten lapsen tahtoa ei ole edes lievää väkivaltaa 

Määrittele lievä väkivalta muutamalla esimerkillä, mikä on ja mikä ei ole lievää väkivaltaa!

Juuri sanoin. Väkivallan tarkoitus on satuttaa lasta. Joskus lasta pitää kuljettaa lapsen tahdon vastaisesti, niin silloin se tehdään mahdollisimman rauhallisesti.

Ei sitä itkupotkuraivaria tarvitse kaupan leluhyllyllä lopettaa sillä että laahaa lasta ranteesta pitkin lattioita vaikka kuinka itseä vituttaisi.

Kuten sanoin, iltasatu luettiin aina, oli konflikti ollut mikä tahansa. Silläkin pääsee jo pitkälle.

Minäkin kerroin aina iltasadun, usein jopa keksin itse, ja kaikilla oli hauskaa.

Minä väitän, että myös lapsen kantaminen rauhallisestikin lapsen tahdon vastaisesti on lievää väkivaltaa. Olet siis määritelmällisesti (itse määrittelit) lapsesi hakkaaja. Mistä voimme tulla ottamaan lapsesi huostaan?

Kato perkele, purkumestarikin tuli mukaan, yllättäen mua vastaan 

Hohhoijaa... Muita typeriä juttuja?

[JoKaGO]

Hei hantlankari ja homoikoni  , miten määrittelisitte sen, että kun lapsi ei syö päiväkodissa ruokaa vapaaehtoisesti, niin yksi täti pitää kiinni lapsen käsistä ja nenästä, kun toinen lusikoi ruokaa lapsen suuhun? Pitäähän lapsen syödä, ettei näkisi nälkää!?

[Raksa_Mies]

Hei hantlankari ja homoikoni  , miten määrittelisitte sen, että kun lapsi ei syö päiväkodissa ruokaa vapaaehtoisesti, niin yksi täti pitää kiinni lapsen käsistä ja nenästä, kun toinen lusikoi ruokaa lapsen suuhun? Pitäähän lapsen syödä, ettei näkisi nälkää!?

Kiitos! Vielä lisää?

[Yhteisöjäävi]

Sanon tähän vaan, että se joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan. Siinä on kaikki sanottu.

Toivottavasti olet lapseton.

[orientexpressen]

Minä väitän että on väkivallattomampaa.

Edelleen, ongelma "nuorisossa" ei ole se että niitä lyödä, vaan se että vanhemmat eivät anna aikaa, rakkautta ja rajoja. Lama-ajan lapset, aikuisten alkoholinkäyttö, avioerojen kasvu jne. sitä kautta välinpitämättömyys ja irrallisuus lisää lasten pahoinvointia. Ei se että lapsia ei lyödä.

Kyllä taapero oppii ihan itse huutamaan, riehumaan ja lyömään. Vanhempi kasvattaa sen siitä ulos ihan jo sillä ettei käytä samoja ratkaisuja kun se taapero.

Ei lastenkasvatus mitään rakettitiedettä ole, mutta jos aikuinen lähtee ratkaisemaan päiväkoti-ikäisen kiukkua päiväkoti-ikäisen keinoin, niin vanhempi ei ole silloin tehtäviensä tasalla.

Väitän ihan satavarmana että jos otetaan 100 lasta ehjästä perheestä jonka vanhemmat ovat nuo kolme toistamaani asiaa lapselle antaneet vs. 100 lasta joita on kasvatettu lyömällä niin syrjäytyneitä ja väkivaltatapauksia on enemmän niissä joita on kasvatettu remmillä.

Omakohtaisiin kokemuksiin ja monen kouluissa tai päiväkodeissa pitkään työskennelleen henkilön kertomuksiin pohjautuen väittäisin, että lyöminen/tappeleminen, rauhattomuus ja varsinkin tottelemattomuus on enemmänkin lisääntynyt vuosikymmenten mittaan. Nykylasten kanssa toiminta on olennaisesti "härömpää" kuin ennen.

Puhut paljon rajojen pitämisestä (eli toisin sanoen kurinpidosta). Mutta ehkäpä kaikkein keskeisin asia siihen liittyen on se, mitä lapsen vanhempi tekee jos lapsi kaikesta perustelemisesta huolimatta kieltäytyy tottelemasta eli noudattamasta rajaa (sanoo "sinä et määrää minua")? Läheskään kaikkea tottelemattomuutta ei useimpien lasten kohdalla pysty korjaamaan hyvästä käytöksestä palkitsemalla, jolloin vaihtoehdoiksi usein jäävät joko rankaiseminen tai fyysinen pakottaminen. Joista niistäkään kumpikaan ei myöskään sovellu kaikkiin tilanteisiin. Mikä on sinun ehdotuksesi lapselle sopivista rangaistusmenetelmistä, jotka sopivat eri yksilöille ja eri tilanteisiin siten, että sellaista tilannetta ei juuri pääsisi käymään, jossa vanhemmalla ei ole keinoa pakottaa lasta tottelemaan?

Siitä voinemme kaiketi olla yhtä mieltä, että kehityskulkua missä valta perheessä luisuu lapsen käsiin ja tästä tulee "perheen pomo" on jotain, mitä ei saa päästää syntymään.

[JoKaGO]

Sanon tähän vaan, että se joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan. Siinä on kaikki sanottu.

No, tästähän on kyse, määrittele sinä esimerkein "vitsan säästäminen", muutamalla esimerkillä, mikä on vitsan säästämistä ja mikä ei.

Tiedoksi kaikille, itse olen äänen käytöllä saanut poikani kuriin aikoinaan eikä millään muulla. Kunhan länkytän täällä, kun minua selvästi fiksummat ovat sitä mieltä, että fyysisen voiman käyttö lapsen kasvatuksessa on joskus hyväksyttävää. Mutta yksiselitteistä rajanvetoa mestarit eivät pysty tekemään.
Yksi esimerkki ei ole rajanvetoa, pitää olla pari-kolme kummaltakin puolelta rajaa.

[Tabula Rasa]

Noh, tehdäänpäs sinun tavallasi, kauanko menee että rajojen kokeilija huomaa että riehumalla ja kieltäytymällä saa tehdä mitä vain ikinä huvittaa, jos vaikka tahtoo olla isukin kanssa, niin riehu aamulla ja isukki on sen ja niin monta päivää siitä eteenpäin kuin tarvitaan poissa töistä.

Montakohan kymmentä tai sataa päivää menee sun työnantajalla läpi? Lapsen tahdon mukaan menemällä ei opita aikuisten maailmassa tarvittavaa vastuullisuutta. Mutta ehkä sun työnantajalla ei ole niin väliksi tuletko töihin sellaisina päivinä kun lapsi päättää että hän haluaa olla kotona vanhemman luona.

Edelleen pientä lasta voi kyllä viedä ihan päättäväisesti kainalossa jos tarve on, siitä ei lapselle jää kaunaa tai katkeruutta ja useimmiten rauhoittuvat kun huomaavat että nyt sitä vaan mennään ja arki jatkuu.

Mutta lyöminen on sellainen tie että sille kun lähtee niin siitä ei ole paluuta. Entä jos seuraavalla kerralla se luunappi ei auta? Lävästään avarilla tai nostetaan tukasta seinälle?

Lasten pahoinpitelylle, edes lievälle, ei ole mitään muuta syytä kun vanhempien kyvyttömyys toimia vanhempina. Jos lapsi oikeasti on täysin hysteerinen, niin sitten voi ottaa sen puhelun ja sanoa että tunti menee, sori. Lapsi rauhoittuu kun aikuinen on rauhallinen mutta päättäväinen. Se käytetty "ylimääräinen" tunti ei jää lapsen mieleen sellaisena että hän sai tahtonsa läpi vaan lapsi huomaa että aikuisen kanssa on hyvä ja että aikuinen päättää ja seuraavalla kerralla menee helpommin. Väkivalta ei opeta mitään.

Pahoinpitelylle. Onko lapsen rajoittaminen pahoinpitelyä vai ei? Sylissäpito, estäminen esim lyömästä toista lasta, jne? Yksinkertaisesti niin yhteiskunnassa kuin lastenkasvatuksessa on oltava voimankäyttömahdollisuus. Sen käyttäminen riippuu ihan henkilön omasta käytöksestä. Jos lapsi ei riehu, ei tarvitse kieltää, jos ei lyö, ei tarvitse estää lyömästä. jne. Se että tilanne menee tuollaiseksi hysteriaksi kertonee että homma on jo kustu ennen sitä. Perusturvallisuus jonnekin 7 veeksi ja luotettava aikuinen lapsen tarpeen mukaan senkin jälkeen sen mukaan mitä lapsi tarvitsee. Voimankäyttöä ei tavallisesti tarvitse kuten ei yhteiskunnassa poliisiakaan. Kuitenkin se on hyvä olla olemassa. Jos voimaa tarvitsee käyttää niin edelleen se pienin riittävä. Keskustelu, komento, käskytys, rajoittaminen, estäminen jne. En keksi tilannetta jossa lasta tarvitsisi lyödä. Keinoja on ennen sitäkin niin paljon. Kuitenkin joku on vääntänyt kaiken voimankäytön väkivallaksi lasta kohtaan ja tämä hysteerinen urpous pitäisi saada oikaistua.

[JoKaGO]

Noh, tehdäänpäs sinun tavallasi, kauanko menee että rajojen kokeilija huomaa että riehumalla ja kieltäytymällä saa tehdä mitä vain ikinä huvittaa, jos vaikka tahtoo olla isukin kanssa, niin riehu aamulla ja isukki on sen ja niin monta päivää siitä eteenpäin kuin tarvitaan poissa töistä.

Montakohan kymmentä tai sataa päivää menee sun työnantajalla läpi? Lapsen tahdon mukaan menemällä ei opita aikuisten maailmassa tarvittavaa vastuullisuutta. Mutta ehkä sun työnantajalla ei ole niin väliksi tuletko töihin sellaisina päivinä kun lapsi päättää että hän haluaa olla kotona vanhemman luona.

Edelleen pientä lasta voi kyllä viedä ihan päättäväisesti kainalossa jos tarve on, siitä ei lapselle jää kaunaa tai katkeruutta ja useimmiten rauhoittuvat kun huomaavat että nyt sitä vaan mennään ja arki jatkuu.

Mutta lyöminen on sellainen tie että sille kun lähtee niin siitä ei ole paluuta. Entä jos seuraavalla kerralla se luunappi ei auta? Lävästään avarilla tai nostetaan tukasta seinälle?

Lasten pahoinpitelylle, edes lievälle, ei ole mitään muuta syytä kun vanhempien kyvyttömyys toimia vanhempina. Jos lapsi oikeasti on täysin hysteerinen, niin sitten voi ottaa sen puhelun ja sanoa että tunti menee, sori. Lapsi rauhoittuu kun aikuinen on rauhallinen mutta päättäväinen. Se käytetty "ylimääräinen" tunti ei jää lapsen mieleen sellaisena että hän sai tahtonsa läpi vaan lapsi huomaa että aikuisen kanssa on hyvä ja että aikuinen päättää ja seuraavalla kerralla menee helpommin. Väkivalta ei opeta mitään.

Pahoinpitelylle. Onko lapsen rajoittaminen pahoinpitelyä vai ei? Sylissäpito, estäminen esim lyömästä toista lasta, jne? Yksinkertaisesti niin yhteiskunnassa kuin lastenkasvatuksessa on oltava voimankäyttömahdollisuus. Sen käyttäminen riippuu ihan henkilön omasta käytöksestä. Jos lapsi ei riehu, ei tarvitse kieltää, jos ei lyö, ei tarvitse estää lyömästä. jne. Se että tilanne menee tuollaiseksi hysteriaksi kertonee että homma on jo kustu ennen sitä. Perusturvallisuus jonnekin 7 veeksi ja luotettava aikuinen lapsen tarpeen mukaan senkin jälkeen sen mukaan mitä lapsi tarvitsee. Voimankäyttöä ei tavallisesti tarvitse kuten ei yhteiskunnassa poliisiakaan. Kuitenkin se on hyvä olla olemassa. Jos voimaa tarvitsee käyttää niin edelleen se pienin riittävä. Keskustelu, komento, käskytys, rajoittaminen, estäminen jne. En keksi tilannetta jossa lasta tarvitsisi lyödä. Keinoja on ennen sitäkin niin paljon. Kuitenkin joku on vääntänyt kaiken voimankäytön väkivallaksi lasta kohtaan ja tämä hysteerinen urpous pitäisi saada oikaistua.

Hyvin pitkälle samaa mieltä.

Lisään vielä, että linja täytyy pitää. Isä, äiti, vanhemmat sisarukset, isovanhemmat ja hoitotädit vetävät yhtä ja samaa linjaa ihan kaikessa lapsen vanhempien kanssa, niin homma hoituu. Jos lapsi saa ristiriitaisia viestejä, lapsi sekoaa, paitsi jos muut kuin vanhemmat pitävät tiukempaa kuria. Vanhempien pitää olla lapselle aina turvasatama, jossa lapsi voi rauhoittua turvallisesti ja tietää omat rajansa. Rajattomuus on heitteillejättö!

[Vesa Heimo]

Kunhan länkytän täällä, kun minua selvästi fiksummat ovat sitä mieltä, että fyysisen voiman käyttö lapsen kasvatuksessa on joskus hyväksyttävää. Mutta yksiselitteistä rajanvetoa mestarit eivät pysty tekemään.

Minä olen sen pariin otteeseen sanonut että yksittäinen hyvä määritelmä on teon tarkoitus. Kuskaaminen pois tilanteesta tai vaikkapa sinne päivähoitoon on joskus välttämätöntä. Silloin tarkoitus on kuljettaminen eikä satuttaminen.

Ideaalitilanteessa aikuinen toimii konfliktissa rauhallisesti, mutta kyllä vanhempikin voi näyttää että nyt ottaa päähän. Ei kuitenkaan niin että lasta satutetaan tahallaan.

Ja ihan sama mitä jotkut höpisevät siitä että isi on sata päivää pois töistä. Joskus lapsen kasvatuksessa voi tulla sellainen tilanne että nyt on jatkon kannalta parempi että asia käydään läpi vaikka myöhästyisikin. Se on sitä aikaa lapselle.

Jos sellaisia tilanteita on toistuvasti tulossa, niin sitten aikuisen kannattaa miettiä ihan sitä aamun aikataulutusta. Jos isi juo kahvia ja chattaa hommalla viimeiselle minuutille ja sitten hermostuu kun muksu syö puuroa hitaasti ja kiukuttelee sitten pukemisessa, niin kannattaa seuraavana aamuna miettiä että tekisikö ne aamupalat ja aamupesut peruspukemisineen ennen netin avaamista ja vaikka olisi mukana siinä lapsen aamupalalla, ihan kiireettä.


Tietenkin lapset ovat erilaisia, kaikki ei aina mene kuten Strömsöössä, mutta usein se on myös aikuinen jonka puuhissa on korjattavaa.

Tärkeimpiin asioihin kuuluu sekin että lapsi tuntee, kaikesta huolimatta, olevansa turvassa ja rakastettu. Esimerkiksi kotiarestia voi käyttää, mutta lapsen lukitseminen omaan huoneeseensa "koppihoitoon" on käytännössä tarpeetonta. Hetkeksi kyllä, mutta siinäkin kannattaa katsoa että koska tilanne on sen verran ohi että asia voidaan keskustella läpi. Kaikessa tietysti lapsen ikä- ja kehitystason mukaan.

Lyöminen on aina aikuisen epäonnistumisen alleviivaus.

Pilkun paikkaa saatte sitten vääntää jos vielä huvittaa.

[JoKaGO]

Kunhan länkytän täällä, kun minua selvästi fiksummat ovat sitä mieltä, että fyysisen voiman käyttö lapsen kasvatuksessa on joskus hyväksyttävää. Mutta yksiselitteistä rajanvetoa mestarit eivät pysty tekemään.

Minä olen sen pariin otteeseen sanonut että yksittäinen hyvä määritelmä on teon tarkoitus. Kuskaaminen pois tilanteesta tai vaikkapa sinne päivähoitoon on joskus välttämätöntä. Silloin tarkoitus on kuljettaminen eikä satuttaminen.

Ideaalitilanteessa aikuinen toimii konfliktissa rauhallisesti, mutta kyllä vanhempikin voi näyttää että nyt ottaa päähän. Ei kuitenkaan niin että lasta satutetaan tahallaan.

Ja ihan sama mitä jotkut höpisevät siitä että isi on sata päivää pois töistä. Joskus lapsen kasvatuksessa voi tulla sellainen tilanne että nyt on jatkon kannalta parempi että asia käydään läpi vaikka myöhästyisikin. Se on sitä aikaa lapselle.

Jos sellaisia tilanteita on toistuvasti tulossa, niin sitten aikuisen kannattaa miettiä ihan sitä aamun aikataulutusta. Jos isi juo kahvia ja chattaa hommalla viimeiselle minuutille ja sitten hermostuu kun muksu syö puuroa hitaasti ja kiukuttelee sitten pukemisessa, niin kannattaa seuraavana aamuna miettiä että tekisikö ne aamupalat ja aamupesut peruspukemisineen ennen netin avaamista ja vaikka olisi mukana siinä lapsen aamupalalla, ihan kiireettä.


Tietenkin lapset ovat erilaisia, kaikki ei aina mene kuten Strömsöössä, mutta usein se on myös aikuinen jonka puuhissa on korjattavaa.

Tärkeimpiin asioihin kuuluu sekin että lapsi tuntee, kaikesta huolimatta, olevansa turvassa ja rakastettu. Esimerkiksi kotiarestia voi käyttää, mutta lapsen lukitseminen omaan huoneeseensa "koppihoitoon" on käytännössä tarpeetonta. Hetkeksi kyllä, mutta siinäkin kannattaa katsoa että koska tilanne on sen verran ohi että asia voidaan keskustella läpi. Kaikessa tietysti lapsen ikä- ja kehitystason mukaan.

Lyöminen on aina aikuisen epäonnistumisen alleviivaus.

Pilkun paikkaa saatte sitten vääntää jos vielä huvittaa.

Kiitos, täyttä asiaa!

Mouks. Ohjeeksi vielä kaikille, että kannattaa pitää keinovalikoima hallussa, rankaista teon mukaisella mittakaavalla. Eikä saa uhkailla niin, että uhka ei koskaan toteudu, siinä menee ns. naama lapsen silmissä, ja taas lasta viedään.

[mannym]

Sanon tähän vaan, että se joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan. Siinä on kaikki sanottu.

Ja sulla niitä lapsia oli montako?

[orientexpressen]

Lyöminen on aina aikuisen epäonnistumisen alleviivaus.

Jos muun tyyppisillä rangaistuksilla ei ole saavutettu kohtuullista tehoa (tällaisia lapsia on olemassa...), niin kohtuudessa pysyvän ruumiillisen rangaistuksen harkittu käyttö on minusta enemmänkin vanhemman onnistumisen alleviivaus. Kaikilla sanktiolla on myös haittansa, mutta jos vaikkapa yhdellä tukistuksella saavutetaan parempi tulos kuin kymmenellä jäähyllä, niin se tukistus on kyllä de facto paras keino siihen tilanteeseen kaikille osapuolille. Tästä näkövinkkelistä on mielestäni harmillista, että nykylaki tyystin kieltää ruumiillisen kurittamisen.

Minusta voidaan myös kyseenalaistaa se, onko yhdellä osa-alueella tarpeen pyrkiä täydellisyyteen muiden osa-alueiden kustannuksella. Jos vanhempi on osaamaton ja käyttää ruumiillista kuritusta turhan vuoksi sellaisessa tilanteessa, joka olisi helposti ratkaistavissa muutenkin, mutta kuitenkin saaden lapsen tottelemaan ja rajan pitämään, niin mistään täydestä epäonnistumisesta ei mielestäni ole kyse. Enemmänkin voi sanoa, että lopputulos kokonaisuutena on luultavasti paljon parempi kuin se, että jos vanhempi ei olisi käyttänyt ruumiillista kuritusta ja osaamattomuutensa vallitessa ei olisi saanut lapselle rajoja asetettua.

[b_kansalainen]

Fyysinen kurittaminen on useimmiten hetkellistä, mutta kaikki muu voi olla jatkuvaa. Tyttölapsen painoon/ulkonäköön puheissa puuttuminen johtaa anoreksiaan (pahimmillaan kuolemaan). Lapsen jatkuva arvostelu johtaa huonoon itsetuntoon (alkoholismi ja muut riippuvuudet) jne. Suurimmat virheet yleisesti tehdään ihan muuten kuin fyysisesti. Vanhemmat syyllistyy "asennepahoinpitelyyn" useammin kuin fyysiseen pahoinpitelyyn.

Ihmiset ei lapsia tehdessään laadi suunnitelmaa siitä, minkä metodin mukaan lapset kasvatetaan ja miten tullaan suhtautumaan lapsiin missäkin tilanteessa. Suurin osa etenee intuitiopohjalta sen mukaan kuin tilanteet tulee eteen. Synnyttämiseen annetaan valmennusta, mutta lasten kasvattamiseen ei. Koulun on tähän asti oletettu korjaavan suurimmat poikkeamat, mutta enää siihenkään ei voi luottaa. Pikku anteron pitää toki saada veronmaksajien kustannuksella vegaani-anarkistinen kasvatus: "Opettaja on natsipaska".

[JoKaGO]

Lyöminen on aina aikuisen epäonnistumisen alleviivaus.

Jos muun tyyppisillä rangaistuksilla ei ole saavutettu kohtuullista tehoa (tällaisia lapsia on olemassa...), niin kohtuudessa pysyvän ruumiillisen rangaistuksen harkittu käyttö on minusta enemmänkin vanhemman onnistumisen alleviivaus. Kaikilla sanktiolla on myös haittansa, mutta jos vaikkapa yhdellä tukistuksella saavutetaan parempi tulos kuin kymmenellä jäähyllä, niin se tukistus on kyllä de facto paras keino siihen tilanteeseen kaikille osapuolille. Tästä näkövinkkelistä on mielestäni harmillista, että nykylaki tyystin kieltää ruumiillisen kurittamisen.

Minusta voidaan myös kyseenalaistaa se, onko yhdellä osa-alueella tarpeen pyrkiä täydellisyyteen muiden osa-alueiden kustannuksella. Jos vanhempi on osaamaton ja käyttää ruumiillista kuritusta turhan vuoksi sellaisessa tilanteessa, joka olisi helposti ratkaistavissa muutenkin, mutta kuitenkin saaden lapsen tottelemaan ja rajan pitämään, niin mistään täydestä epäonnistumisesta ei mielestäni ole kyse. Enemmänkin voi sanoa, että lopputulos kokonaisuutena on luultavasti paljon parempi kuin se, että jos vanhempi ei olisi käyttänyt ruumiillista kuritusta ja osaamattomuutensa vallitessa ei olisi saanut lapselle rajoja asetettua.

Muuten hyvin, mutta tuossa on sellainen paska piirre, että lapsi toimii vanhempana suoraviivaisemmin omien lastensa kanssa, jne. seuraavissa sukupolvissa. Väkivalta on toki ratkaisu, mutta vihoviimeinen sellainen ja sen käyttöä pitää harkita viimeiseen asti.
Minulle kerrottiin, että olin väkivaltainen käyttäessäni ääntä ja auktoriteettiani lasteni ohjaamisessa, mutta minua ei kiinnostanut muiden mielipiteet.

Linja, siinä on avainsana. Ja että kurin on oltava pienille lapsille kova, mutta kun käytös on hyvä, voi antaa vähitellen lisää vapauksia. Jollei rötväillä, saa lisää löysää, päinvastaisessa tapauksessa suitsia tiukemmalle.

[b_kansalainen]

Ja ihan sama mitä jotkut höpisevät siitä että isi on sata päivää pois töistä. Joskus lapsen kasvatuksessa voi tulla sellainen tilanne että nyt on jatkon kannalta parempi että asia käydään läpi vaikka myöhästyisikin. Se on sitä aikaa lapselle.

Kuulostaa ihan punavihreän kuplan meiningiltä. Tuottavan työelämän paineista tuskin tiedät hevonhumppaa.

[JoKaGO]

Ja ihan sama mitä jotkut höpisevät siitä että isi on sata päivää pois töistä. Joskus lapsen kasvatuksessa voi tulla sellainen tilanne että nyt on jatkon kannalta parempi että asia käydään läpi vaikka myöhästyisikin. Se on sitä aikaa lapselle.

Kuulostaa ihan punavihreän kuplan meiningiltä. Tuottavan työelämän paineista tuskin tiedät hevonhumppaa.

Ymmärsin niin, että tuossa ollaan äärirajoilla. Toki, avoimen sektorin työntekijöillä tuollainen mahdollisuus on ylellisyyttä, tiedän sen, mutta kannattaa muistaa, että oman lapsen hyvinvointi on kuitenkin aika iso juttu. Sen huomaa viimeistään silloin, kun lapsi on ajautunut huumeriippuvuuteen. Olen kuullut, että tuolloin vanhemmat ovat valmiita maksamaan moninkertaisen summan, jos lapsen saisi irti koukusta, pari työpäivää ei meinaisi mitään.

[orientexpressen]

Muuten hyvin, mutta tuossa on sellainen paska piirre, että lapsi toimii vanhempana suoraviivaisemmin omien lastensa kanssa, jne. seuraavissa sukupolvissa. Väkivalta on toki ratkaisu, mutta vihoviimeinen sellainen ja sen käyttöä pitää harkita viimeiseen asti.
Minulle kerrottiin, että olin väkivaltainen käyttäessäni ääntä ja auktoriteettiani lasteni ohjaamisessa, mutta minua ei kiinnostanut muiden mielipiteet.

Linja, siinä on avainsana. Ja että kurin on oltava pienille lapsille kova, mutta kun käytös on hyvä, voi antaa vähitellen lisää vapauksia. Jollei rötväillä, saa lisää löysää, päinvastaisessa tapauksessa suitsia tiukemmalle.

Mitä tarkoitat suoraviivaisuudella omien lasten kanssa?

Ennen kaikkea minusta näissä yhteyksissä on syytä tuntea se kyseinen lapsi ja se, miten tämä reagoi eri asioihin. Jollekin pienikin ruumiillinen kuritus voi olla traumaattinen kokemus ja taas toisaalta jollekin toiselle jokin ei-ruumiillinen kuritus voi olla isokin ongelma, mutta esim. remmillä annettu selkäsauna ei millään muotoa. Ihmiset ovat yksilöitä ja reagoivat asioihin yksilöinä. Yleispäteviä ja "yleistäydellisiä" ratkaisuja ei käytännössä ole olemassa.

[JoKaGO]

Muuten hyvin, mutta tuossa on sellainen paska piirre, että lapsi toimii vanhempana suoraviivaisemmin omien lastensa kanssa, jne. seuraavissa sukupolvissa. Väkivalta on toki ratkaisu, mutta vihoviimeinen sellainen ja sen käyttöä pitää harkita viimeiseen asti.
Minulle kerrottiin, että olin väkivaltainen käyttäessäni ääntä ja auktoriteettiani lasteni ohjaamisessa, mutta minua ei kiinnostanut muiden mielipiteet.

Linja, siinä on avainsana. Ja että kurin on oltava pienille lapsille kova, mutta kun käytös on hyvä, voi antaa vähitellen lisää vapauksia. Jollei rötväillä, saa lisää löysää, päinvastaisessa tapauksessa suitsia tiukemmalle.

Mitä tarkoitat suoraviivaisuudella omien lasten kanssa?

Ennen kaikkea minusta näissä yhteyksissä on syytä tuntea se kyseinen lapsi ja se, miten tämä reagoi eri asioihin. Jollekin pienikin ruumiillinen kuritus voi olla traumaattinen kokemus ja taas toisaalta jollekin toiselle jokin ei-ruumiillinen kuritus voi olla isokin ongelma, mutta esim. remmillä annettu selkäsauna ei millään muotoa. Ihmiset ovat yksilöitä ja reagoivat asioihin yksilöinä. Yleispäteviä ja "yleistäydellisiä" ratkaisuja ei käytännössä ole olemassa.

Tarkoitin, että jos itse on joutunut kokemaan väkivaltaa vanhempiensa taholta, kynnys kasvattaa  omia lapsiaan käyttäen väkivaltaa on matalampi. En tarkoita hakkaamista tai nahkavyötä, vaan ihan vaikka käsille läpsimistä, tukistamista tai luunappia.

[dothefake]

Ennenvanhaan yhteiskunta oli terveempi, junissa oli vesipullot ja tötteröpaperimukit. Kanssaihmisiä kunnioitettiin. Edes hulluille ei tullut mieleen vahingoittaa tuntemattomia. Samat ihmiset olivat saaneet tukistusta ja jopa vitsaa, jonka hakeminen itse kasvatti luontoa. Kuulun itse tuohon joukkoon.

[Raksa_Mies]

Ennenvanhaan yhteiskunta oli terveempi, junissa oli vesipullot ja tötteröpaperimukit. Kanssaihmisiä kunnioitettiin. Edes hulluille ei tullut mieleen vahingoittaa tuntemattomia. Samat ihmiset olivat saaneet tukistusta ja jopa vitsaa, jonka hakeminen itse kasvatti luontoa. Kuulun itse tuohon joukkoon.

Ja nyt kun on vitsaa säästetty, ei ole junissa vesipulloja. Puhumattakaan tötteröpaperimukeista.

[dothefake]

Kerrankin ymmärsit kertalaakista.

[JoKaGO]

Ennenvanhaan yhteiskunta oli terveempi, junissa oli vesipullot ja tötteröpaperimukit. Kanssaihmisiä kunnioitettiin. Edes hulluille ei tullut mieleen vahingoittaa tuntemattomia. Samat ihmiset olivat saaneet tukistusta ja jopa vitsaa, jonka hakeminen itse kasvatti luontoa. Kuulun itse tuohon joukkoon.

Pointti kai onkin, että tänä päivänä on mahdollista kasvattaa lapset eri tavalla kuin silloin, kun vanhemmat olivat töissä ja pois kotoa, ja lasten täytyi pitää huoli paitsi itsestään ja pienemmistään ilman vanhempien tukea, myös vaikkapa pystyuunin lämmityksestä. Jos homma ei toiminut, niin kellään ei ollut kivaa, joten kovatkin kasvatuskeinot olivat tuolloin perusteltavissa.
En tiedä, osuuko tämä määritelmä juuri sinuun, puhun yleisellä tasolla.

En kannata vapaata kasvatusta, sillä se on heitteillejättämistä. Rajat ovat rakkautta.