Hyperloop - Bullshittiä piilaaksosta

[Skeptikko]

Eräs ongelma on tajuton vauhti, jolla tämä pitäisi toimia. NYT:ssä kerrottiin, että junia voisi lähettää menemään putkeen 10 sekunnin välein ja niiden etäisyys toisiinsa olisi silloin 3 km eli vauhti 1080 km/h.
Hyperloopin FS Linksin Otto Hojarin mukaan 3 km olisi riittävä turvaetäisyys junien välillä. Eli juna pitäisi pystyä pysäyttämään tällä matkalla.

Sanomattakin on selvä, että asiakkaista ei ole mitään jäljellä jos jarrutetaan junaa näin voimakkaasti. Ainoa tapa torjua tämä ongelma on kumota fysiikan lait jotenkin tai tyytyä hitaampaan junaan.

Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä. Ja ihminenhän kestää noin parikymmentäkertaisesti maapallon painovoiman kiihtyvyyden (eli 9,8 m/s²) lyhyitä aikoja:

g-force - Wikipedia, the free encyclopedia
https://en.wikipedia.org/wiki/G-force#Horizontal

The human body is better at surviving g-forces that are perpendicular to the spine. In general when the acceleration is forwards (subject essentially lying on their back, colloquially known as "eyeballs in"[13]) a much higher tolerance is shown than when the acceleration is backwards (lying on their front, "eyeballs out") since blood vessels in the retina appear more sensitive in the latter direction[citation needed].

Early experiments showed that untrained humans were able to tolerate a range of accelerations depending on the time of exposure. This ranged from as much as 20 g for less than 10 seconds, to 10 g for 1 minute, and 6 g for 10 minutes for both eyeballs in and out.[14] These forces were endured with cognitive facilities intact, as subjects were able to perform simple physical and communication tasks. The tests were determined to not cause long or short term harm although tolerance was quite subjective, with only the most motivated non-pilots capable of completing tests.[15] The record for peak experimental horizontal g-force tolerance is held by acceleration pioneer John Stapp, in a series of rocket sled deceleration experiments culminating in a late 1954 test in which he was clocked in a little over a second from a land speed of Mach 0.9. He survived a peak "eyeballs-out" force of 46.2 times the force of gravity, and more than 25 g for 1.1 seconds, proving that the human body is capable of this. Stapp lived another 45 years to age 89, but suffered lifelong damage to his vision from this last test.[16][not in citation given]

[Totti]

Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä.

Junan on tarkoitus kuljettaa tavallisia ihmisiä, vanhuksia, heikkokuntoisia jne. Ei voida lähteä siitä, että jos tulee hätätilanne jarrutusmatkaa on niin vähän, että mennään tyypillisen matkustajan kestävyyden rajamailla.

FS-Linkin edustajan visio 10 sekunnin välimatkasta on siis täyttä kukkua ja osoittaa miten pihalla jengi on tästä asiasta. Mitä järkeä sekuntiaikataululla edes on? Onko jollakin todellakin niin kiire ettei voi odottaa seuraavaa junaa minuutteja tai tunteja?

Tähän vauhtiin liittyy vastaavasti myös kiihtyvyysongelma. Jos etäisyydet ovat pieniä, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä satakunta kilometriä, kiihtyvyys joudutaan pitää epämukavan korkealla, jotta saataisiin tarvittava marssinopeus aikaan tarpeeksi nopeasti. Vastaavasti joudutaan jarruttaa epämukavan voimakkaasti. Ellei näin tehdä, junalla ei päästä edes lähelle 1000 km/h (keski)nopeutta.

Tämä hanke on oikeastaan vaikeampi kun kuuhun lentäminen koska sen pitäisi täyttää niin monia ristiriitaisia reunaehtoja samaan aikaan:

- Hinta pitää olla järkevä samalla kun tekninen vaatimustaso on erittäin korkea.

- Turvallisuus pitäisi olla hyvä samalla kun operoidaan hyvin monella riskitekijällä.

- Koko järjestelmä on luonteeltaan turvaton. Tyypillisessä vikatilanteessa se todennäköisesti tappaa kaikki asiakkaat.

[jka]

Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.

Ja lentäminenhän vasta vaarallista pitäsi olla. Siellähän ne melkein tyhjiössä kulkee lentokoneetkin tänäpäivänä. Silti lentäminen on turvallisin tapa liikkua. Luulisi että tyhjiön turvallisuusongelmat pystytään rakaisemaan maan päällä jos ne pystytään ratkaisemaan ilmassakin.

[Jaska Pankkaaja]

Teknisesti tuo varmaan olisi mahdollista tehdä, kenties joskus tehdäänkin. Se on varmaa ettei pilottia tule Suomeen tai edes Eurooppaan ja se että kustannukset ovat tähtitieteellisiä koska ratkaistavia "pikku juttuja" on niin monta. Ehkä 50-100 vuotta ja jonnekin Aasiaan?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Hyperloopin pahin vika on se että se ei ole sotilaallinen hanke. Kun puolustusmäärärahoista ei saa rahoitusta on rahoituksen saaminen vaikeata. Hyperloop tarvitsee rahaa miljardettain ennen kuin se on toimiva systeemi. Ja 100% varmuudella Suomen ja Ruotsin välille tätä ei ole tulossa.

[rapa-nuiv]

Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä.

Junan on tarkoitus kuljettaa tavallisia ihmisiä, vanhuksia, heikkokuntoisia jne. Ei voida lähteä siitä, että jos tulee hätätilanne jarrutusmatkaa on niin vähän, että mennään tyypillisen matkustajan kestävyyden rajamailla.

  Mitäs jos laskisit ne G-voimat . On lukion fysiikkaa. Ei pitäisi olla liian vaikeaa. 

[Totti]

Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä.

Junan on tarkoitus kuljettaa tavallisia ihmisiä, vanhuksia, heikkokuntoisia jne. Ei voida lähteä siitä, että jos tulee hätätilanne jarrutusmatkaa on niin vähän, että mennään tyypillisen matkustajan kestävyyden rajamailla.

  Mitäs jos laskisit ne G-voimat . On lukion fysiikkaa. Ei pitäisi olla liian vaikeaa.

Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?

[J. Lannan haamu]

Ei jumalauta. Kaiken tuollaisen paskan sijaan insinöörien tulisi suunnitella laitteita jotka kulkisivat hitaammin! Se olisi paljon terveellisempää yksilölle ja kollektiiville...

[Raksa_Mies]

Luulisi, että hätätilassa paineen tasaaminen olisi aivan ratkaistavissa oleva ongelma. Esimerkiksi riittävän suuri määrä sähköisesti avattavia venttiilejä pitkin putkea, jotka päästäisivät pienehköjen reikien kautta ilmaa, jolloin paine tasaantuisi suhteellisen nopeasti, mutta rauhallisesti.

Suomi-Ruotsi -putki olisi tarkoitus rakentaa meren alle. Sitä ei voi paineistaa pitkin putken pituutta vaan se on tehtävä päistä.

Putken paineen normalisointi edellyttää siis valtavan ilmamäärän päästämistä sisään päistä, eli suhteellisen pienistä aukoista, joka tarkoittaa joko helvetinmoista alipainetta päissä tai paineistus hyvin hitaasti.

Hätätilanteessa ei kuitenkaan ole aikaa odotella paineen tasaamista vaan se pitäisi tehdä nopeasti, jolloin päihin syntyy imu, joka vetää sisäänsä kaiken lähistöllä olevan ja aiheuttaa rajun pamahduksen.

Nopean paineistamisen ongelma on myös dynaamiset vaikutukset, jotka saattavat puhkaista putken ellei sitä vahvisteta tätä varten.

Jos putki on maan päällä sen voi paineistaa pitkin putkea kuten kuvailet, mutta samalla rakenne heikkene kun kuoreen tulee reikiä. Kuori pitää siis vahvistaa tätä varten, joka nostaa kustannuksia entisestään.

Sinä ootkin hyvin perillä tästä hyperlookista. Ootko ollut kauankin mukana suunnittelussa?

[Vesa Heimo]

Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?

Miksi pitää juuttua lillukanvarsiin? 10s lähtöväli oli jonkun yksittäisen tyypin päiväuni. Sensijaan hyvinkin rauhallisesti kiihdyttäen/jarruttaen päästään alle minuutin kiihdytyksiin/jarrutuksiin. Ne vanhukset jne. kestävät tavallisen henkilöauton hiukan ripeämmän lähdön varsin hyvin, eikä reittilentokoneitakaan suunnitella sen mukaan että joka ikisen potilaan pitää kestää se kiihdytys.

Kiihdytys ja jarrutus ovat varmasti pienimmät ongelmat itse projektissa.

[Jaska Pankkaaja]

Kiihdytys on taatusti ongelmista pienin, eihän tuo aiheuta ongelmia lentokoneessakaan. Jos 0-100 menee 10 sekunnissa että kauppakassin täyskiihdytysvauhtia niin 1200 km/h vaatii 120s eli 2 minuuttia. Kyllä kerkee, sen puolesta.

[Totti]

Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?

Miksi pitää juuttua lillukanvarsiin? 10s lähtöväli oli jonkun yksittäisen tyypin päiväuni. Sensijaan hyvinkin rauhallisesti kiihdyttäen/jarruttaen päästään alle minuutin kiihdytyksiin/jarrutuksiin. Ne vanhukset jne. kestävät tavallisen henkilöauton hiukan ripeämmän lähdön varsin hyvin, eikä reittilentokoneitakaan suunnitella sen mukaan että joka ikisen potilaan pitää kestää se kiihdytys.

Kiihdytys ja jarrutus ovat varmasti pienimmät ongelmat itse projektissa.

Pointtini ei ollut se ettei voisi ajaa hitaammin, vaan se, että hankkeen saarnamiehet heittävät pöytään täysin poskettomia lukuja ja visioita.

Pienelläkin teknisellä ymmärryksellä tajuaa, että tämä hanke on täynnä hyvin vaikeita teknisiä ongelmia, joita ei voida ratkaista kun valtavalla rahamäärällä. Silti jäljelle jää vielä suuria turvallisuusriskejä, joita ei käytännössä voi poistaa mitenkään (kuten maanjäristysongelmat jne.). Jostain syystä tätä juttua kaupataan silti ihan vakavasti myös Suomessa.

En keksi muuta syytä kun että hankkeen vetäjät ovat kerta kaikkiaan hurahtaneet täysin utopistiseen tieteisfantasiaan, tai yritetään huijaa poliitikot rahoittamaan kymmenien miljoonien pilottihanketta.

Jälkimmäinen vaikuttaa todennäköiseltä huomioiden että joku Salo on jo ainakin aietasolla mukana.

[Rubiikinkuutio]

Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.

Sitten täytyy muistaa, että:

a) Kaataa rahaa tuollaiseen odottaen sijoituksen tuottavan tai olettaa että tuollaisen rakentaminen olisi missään lähitulevaisuudessa taloudellisesti järkevää.
b) tuollaisen toteuttaminen on teknisesti mahdollista

..ovat kaksi eri asiaa.

Uskon jälkimmäiseen, mutta en ensimmäiseen. Jos joku tahtoo rahojaan tuhlata tuollaiseen, niin hienoa, mutta toivon että se en ole minä edes verojen muodossa.

[Vesa Heimo]

Pointtini ei ollut se ettei voisi ajaa hitaammin, vaan se, että hankkeen saarnamiehet heittävät pöytään täysin poskettomia lukuja ja visioita.

Juu, ja lentokoneissakaan ei ole otettu huomioon että joskus se voi pudota hallitsemattomasti. Eikä nykyjunissakaan muuten. Jos vaikka silta romahtaa 100m junan keulan edessä, niin pitäisi 500km/h TVG hidastaa aika äkkiä ettei törmäys ole tappava.

Edelleen, tuo lähtöväli, yhtenä heittona on juuri sellainen millä ei ole mitään merkitystä itse tekniikan kannalta. Toki se antaa kaikille nillittäjille hyvän lähtökohdan mistä nillittää.

[Raksa_Mies]

Kun ei mitään tavoittele, ei mitään saakaan. Miksi ihmeessä wrightin veljeksetkin haaveili ihmisestä lentämässä; sehän on mahdotonta.

Sitten täytyy muistaa, että:

a) Kaataa rahaa tuollaiseen odottaen sijoituksen tuottavan tai olettaa että tuollaisen rakentaminen olisi missään lähitulevaisuudessa taloudellisesti järkevää.
b) tuollaisen toteuttaminen on teknisesti mahdollista

..ovat kaksi eri asiaa.

Uskon jälkimmäiseen, mutta en ensimmäiseen. Jos joku tahtoo rahojaan tuhlata tuollaiseen, niin hienoa, mutta toivon että se en ole minä edes verojen muodossa.

Ei verojen muodossa tietenkään. Ei valtion kuulu olla innovaatioiden rahoittaja. Toki osa näistä virityksistä on tuhoon tuomittuja, mutta tosiaankin, jos mitään ei yritä, mitään ei saa.

Ja sitten on oma lukunsa sähköauto. Niitä on valmistettu toistasataa vuotta ja vieläkään ei ole selvää, onko siitä polttomoottorikäyttöisen auton korvaajaksi.

[yks vaan]

Minun kysymys: mikä tarve on päästä Tukholmaan puolessa tunnissa? Tämän sitten suhteuttaa kustannuksiin.

[Vredesbyrd]

Minun kysymys: mikä tarve on päästä Tukholmaan puolessa tunnissa?

Ahmed Ahneelle ei Helsingin diskot riitä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Lentokoneet lentää niin hyvin kunne lentää koska niiden kehittämiseen on lykätty puolustusmenoina miljardeittain rahaa. Hyperloop ei tule saamaan mistään tarvittavaa rahoitusta.

[Rubiikinkuutio]

mutta tosiaankin, jos mitään ei yritä, mitään ei saa.

Joo kyllä ilman muuta tälläisiä saa rahoittaa kuka vaan joka tahtoo.

Ja sitten on oma lukunsa sähköauto. Niitä on valmistettu toistasataa vuotta ja vieläkään ei ole selvää, onko siitä polttomoottorikäyttöisen auton korvaajaksi.

Onhan se nyt aika selvää, että ne tulevat palasen leikkamaan autokannasta. Se kuinka suuri se prosentti tulee lopulta olemaan riippuu aika monestakin tekijästä. Vaikea kuvitella, että lähelläkään sataa prosenttia vielä pitkään pitkään aikaan mutta kyllä se taatusti kasvaa vielä selvästi nykyisestä. Jo nyt kaupunkiliikenteessä nykybensiinin hinnalla oikein käteviä pelejä tiettyyn käyttöön ja hintapohjaa ei taatusti ole lähelläkään saavutettu. Useimmat suuret autonvalmistajatkin ovat avaamassa peliä vasta lähivuosina.

[Rubiikinkuutio]

Ottaen huomioon sen, että isojen kaupunkien lentokentät alkavat olla jo aika ruuhkaisia on nopealle, lentokoneen korvaavalle transportaatiomuodolle varmasti tilausta. Varsinkin, jos se on (mielikuva siitä on) cleantech.

Helsingin keskustasta lentokentälle taksilla 30min, odottelu ja jonottelu lentokentällä 1h 30min, Lento 1h, lentokentältä koneesta laukunsaaminen ja matka pysäkille 40min ja pikakuljetus tukholman keskustaan 20min.

Yhteensä käytännössä neljä tuntia jos sattuu juuri oikeaan aikaan bussiin ja mutenkin tähden asennot täydellisen oikeassa asennossa. Käytännössä 4h 30min olisi jo hyvä saavutus.

[risto]

Minun kysymys: mikä tarve on päästä Tukholmaan puolessa tunnissa? Tämän sitten suhteuttaa kustannuksiin.

Ottaen huomioon sen, että isojen kaupunkien lentokentät alkavat olla jo aika ruuhkaisia on nopealle, lentokoneen korvaavalle transportaatiomuodolle varmasti tilausta. Varsinkin, jos se on (mielikuva siitä on) cleantech.

Wikipedian jutussa on Hyperloop kuvattu muuten aika eri tavalla kuin tässä ketjussa on asia "tiedetty". Laitteen on tarkoitus toimia 100 Pa paineessa (0,1 ATM) ja etu"roottorin" tarkoitus on imeä laitteen eteen muodostuva ilmapatja pois ja siirtää se osittain ilmapatjaksi laitteen alle. Kyse ei ole siis Maglevistä.

Laitteen kiihtyvyydeksi on ilmoitettu 0,5 G joka on 2-3x matkustajalentokoneen lähtökiihtyvyys. Eli ei paljon mitään.

Älä nyt, kun täällä jo tiedettiin, että se ropelli siinä laitteen edessä oltiin tehty kuviin vain kusetussyistä.

Ja että ihminen räjähtää (melkein) tyhjiössä.

[Skeptikko]

Mieti itse: 10 sekunnissa pitäisi pysäyttää juna yli 1000 km/h vauhdista nollaan. Onko se mielestäsi nopea pysähdys vai ei?

Itse asiassa, aikaa taitaa olla oikeasti 20 sekuntia. Juna kulkisi 300 m/s vauhdilla toki sen 3 kilometriä jo 10 sekunnissa. Koska jarrutuksen takia junan vauhti kuitenkin koko ajan hidastuu, junalta kuluu tosiasiassa jarruttaessa sen 3 kilometrin kulkemiseen pidempi aika. Tässä pieni lasku laiskuuden vuoksi Mathematicalla, toivon mukaan en kämmännyt mitään laskussa:

x = 3000                                                               
v = 300                                                                 
Solve[{x==v*t+((a*t^2)/2), a*t==-v}, {a, t}]                           

Out[3]= {{a -> -15, t -> 20}}

Eli jos en kämmännyt, niin jos jarrutetaan 15 m/s² vauhdilla ja jarrutukseen käytetään 20 sekuntia, niin jarrutus tapahtuu kolmessa kilometrissä. Tuo 15 m/s² on noin 1,5 kertaa painovoiman aiheuttama normaaliputoamiskiihtyvyys (g) - ja normaalin ihmisen pitäisi kestää tuon aiemmin laittamani lähteen mukaan vajaan 10 sekunnin ajan 20 g:n kiihtyvyyttäkin- ja minuutin ajan 10 g:n kiihtyvyyttä.

Jos aikaa olisi kuitenkin vain 10 sekuntia pysäyttää juna, niin silloinkin selvittäisiin (300/10)/9,8 eli noin 3 g:n kiihtyvyydellä.

[Totti]

Ja että ihminen räjähtää (melkein) tyhjiössä.

Nuohan oli sinut omat kuvitelmasi; ilmapallon tapaan paisuvat ihmiset.

Hyperlooppi on käytännössä täysi pommi. Jos (maan päällä oleva) putki repeää jostain, siihen virtaa sisään ilmaan sellaisella voimalla, että putkessa olevat 1000 km/h ajavat junat pysähtyvät kun seinään törmätessään ilmavirtaan. Se taas vuorostaan hajottaa putken uudesta kohdasta ja vaurio leviää lopulta pitkin koko putken sarjana.

Kuka koskaan menisi tällaisen laitoksen kyytiin, sillä tiedolla, että koko putki pamahtaa taivaan tuulin jos joku kahjo päättää vetää hirvikiväärillä reikiä siihen?

Mitä enemmän tätä Hyperlooppia miettii, sen kahjompi hanke se on.

[Jaska Pankkaaja]

Minun tietämykseni ei riitä arvioimaan kuinka paljon tämä maksaisi mutta asiaa sivuten totean että jos pöhöbyrokratiaa, puolustusmenoja ja matu-kuluja leikattaisiin ja otettaisiin vielä avuksi ihan reilu setelirahoitus niin kaikenlaista kivaa ja järkevää voitaisiin Euroopan tasolla tehdä. Vaikka sitten supernopeita junia, loopilla tai ilman. Siten se lamakin loppuisi..

[Skeptikko]

Jos jarrutus pystytään (paino sanalla JOS) hoitamaan suhteellisen tasaisella hidastuvuudella ja reaktioaika on lyhyt, niin kyllä tuon jarruttamisen minusta pitäisi onnistua varsin helposti ihmisen kestävällä kiihtyvyydellä.

Junan on tarkoitus kuljettaa tavallisia ihmisiä, vanhuksia, heikkokuntoisia jne. Ei voida lähteä siitä, että jos tulee hätätilanne jarrutusmatkaa on niin vähän, että mennään tyypillisen matkustajan kestävyyden rajamailla.

Jos jarrutus voidaan hallita hyvin, niin hätätilanteen kiihtyvyydet pitäisi olla melko rapakuntoisenkin vielä kestettävissä noilla oletuksilla mitä tässä käytettiin. Lisäksi on syytä muistaa, ettei poikkeuksellisten hätätilanteiden käsittely usein muutenkaan ole kaikille mitään superturvallista. Auto voi lähteä vaikka vesiliirtoon tai ohjauskyvyn menettämisen takia ajautua ulos tieltä hätäjarrutuksessa, turvatyynyn laukeaminen voi aiheuttaa vammoja tai jopa tappaa jne.

FS-Linkin edustajan visio 10 sekunnin välimatkasta on siis täyttä kukkua ja osoittaa miten pihalla jengi on tästä asiasta. Mitä järkeä sekuntiaikataululla edes on? Onko jollakin todellakin niin kiire ettei voi odottaa seuraavaa junaa minuutteja tai tunteja?

Taustalla on todennäköisesti se, että mitä pidempi vuoroväli on, sitä vähemmän ihmisiä pystyy tunnin aikana siirtymään hyperloopin kautta. Ja jos tunnissa ei pääse siirtymään sen kautta kuin pieni määrä ihmisiä, nousevat kustannukset matkustajaa kohden vielä entisestään ja samalla hankkeen taloudellinen kannattavuus heikkenee entisestään.

[Kirjolohikäärme]

Ja että ihminen räjähtää (melkein) tyhjiössä.

Nuohan oli sinut omat kuvitelmasi; ilmapallon tapaan paisuvat ihmiset.

Arnold Schwarzenegger Marsissa on ainoa ihminen joka paisuu matalapaineessa.  Ihmisen sisällä ei ole ulospäin työntävää voimaa joka saisi paisumaan.  Keuhkoissa oleva ilma tulee nopeasti ulos.  Suurin osa ihmisestä on vettä, ja se ei ole kompressoitunut (nesteet ja kiinteät aineet eivät kompressoidu mainittavasti) eikä siten laajene.

Ihmiset ovat kokeilleet tätä useasti niin tahallaan kuin vahingossa. Kerran yhden ilmapalloilijan käsi paisui kun painepuvun hanska hajosi ja veri pakkautui käteen; jos koko painepuku feilaa, tätäkään ei tapahdu.

Vedessä kymmenen metrin syvyydessä on kahden ilmakehän paine; ihminen ei siellä romahda rusinaksi eikä paisu tyhjiössä palloksi.

Relevantti artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Space_exposure

[Skeptikko]

Luulisi, että hätätilassa paineen tasaaminen olisi aivan ratkaistavissa oleva ongelma. Esimerkiksi riittävän suuri määrä sähköisesti avattavia venttiilejä pitkin putkea, jotka päästäisivät pienehköjen reikien kautta ilmaa, jolloin paine tasaantuisi suhteellisen nopeasti, mutta rauhallisesti.

Suomi-Ruotsi -putki olisi tarkoitus rakentaa meren alle. Sitä ei voi paineistaa pitkin putken pituutta vaan se on tehtävä päistä.

Itse asiassa, tähän taitaa olla aika helppo ratkaisu. Laitetaan pääputken rinnalla kulkemaan ohut ilmaputki, johon pumpataan paineilmaa. Ja sitten sen ja pääputken välille laitetaan paineilmasäiliöitä venttiileineen matkan varrelle. Jos pääputki täytyy paineistaa, niin se voi tapahtua näiden ennalta täytettyjen ilmasäiliöiden avulla, jotka toimivat kuin kondensaattorit elektroniikassa.

Sen sijaan pelastustoimet meren alla tuollaisessa putkessa voivatkin olla sitten haasteellisempia...

Jos putki on maan päällä sen voi paineistaa pitkin putkea kuten kuvailet, mutta samalla rakenne heikkene kun kuoreen tulee reikiä. Kuori pitää siis vahvistaa tätä varten, joka nostaa kustannuksia entisestään.

En usko, että tällaisten täyttöreikien mahdollisesti vaativat paikalliset vahvistukset  ovat tämän hankkeen pääasiallisten ongelmien joukossa. Kyllä sitä reikiä tehdään huomattavasti kovempienkin paineiden kanssa tekemisiin tulevissa kohteissa, kuten syvänmeren sukellusveneissä, joissa voidaan puhua tuhatkertaisista paineista. Niihin verrattuna joku yhden barin paine on pelkkä pyöristysvirhe.

[pw]

On kyllä paskamaista että jotkut yrittää ja vielä jotain uutta teknologiaa. Pitäis pysyä himassa valittamassa niinku me muutkin.

[Skeptikko]

Magleveista saa tosiaan hintavertailua. Niitäkään meillä ei ole koska kallista. Suunnilleen miljardin per 100km rataa. Ja uusi tekniikka suuremmalla nopeudella on vielä kalliimpaa. Vertailukohtaa voisi etsiä myös concordematkailusta. Joka periaatteessa

Mikäs maglev-rata noin halpa on? Tässä vertailun vuoksi jotain hinta-arvioita Wikipediasta:

Maglev
https://en.wikipedia.org/wiki/Maglev#Economics

The Shanghai maglev demonstration line cost US$1.2 billion to build.[65] This total includes capital costs such as right-of-way clearing, extensive pile driving, on-site guideway manufacturing, in-situ pier construction at 25 metre intervals, a maintenance facility and vehicle yard, several switches, two stations, operations and control systems, power feed system, cables and inverters, and operational training. Ridership is not a primary focus of this demonstration line, since the Longyang Road station is on the eastern outskirts of Shanghai. Once the line is extended to South Shanghai Train station and Hongqiao Airport station, which may not happen because of economic reasons, ridership was expected to cover operation and maintenance costs and generate significant net revenue.[according to whom?]

The South Shanghai extension was expected to cost approximately US$18 million per kilometre. In 2006 the German government invested $125 million in guideway cost reduction development that produced an all-concrete modular design that is faster to build and is 30% less costly. Other new construction techniques were also developed that put maglev at or below price parity with new high-speed rail construction.[66]

The United States Federal Railroad Administration, in a 2005 report to Congress, estimated cost per mile of between $50m and $100m.[67] The Maryland Transit Administration (MTA) Environmental Impact Statement estimated a pricetag at US$4.9 billion for construction, and $53 million a year for operations of its project.[68]

The proposed Chuo Shinkansen maglev in Japan was estimated to cost approximately US$82 billion to build, with a route requiring long tunnels. A Tokaido maglev route replacing the current Shinkansen would cost 1/10 the cost, as no new tunnel would be needed, but noise pollution issues made this infeasible.[citation needed][neutrality is disputed]

The only low-speed maglev (100 km/h or 62 mph) currently operational, the Japanese Linimo HSST, cost approximately US$100 million/km to build.[69] Besides offering improved operation and maintenance costs over other transit systems, these low-speed maglevs provide ultra-high levels of operational reliability and introduce little noise[verification needed]and generate zero air pollution into dense urban settings.

[Ari-Lee]

Kyse on alunperin Elon Muskin (Tesla sähköautojen perustaja) idea nopeasta kulkuvälineestä. Hyperloop on eräänlainen metrojuna, jonka vauhtia nopeutettaisiin sijoittamalla vaunu tyhjiöputkeen ja leijuuttamalla se magneettikentän päällä niin, että ilmanvastus ja kitka minimoituu. Tällä tavoin saataisiin vaunu liikkuman toista tuhatta kilometriä tunnissa.

Minne ihmeeseen ihmisellä olisi niin kiire? Ja kyyti tulisi olemaan niin kallista lystiä, että kenellä siihen olisi varaa? Ei ainakaan duunareilla. Tulevaisuudessa töitäkin on yhä harvemmalla ja useat työt tulevat katoamaan kokonaan.

Kun aloitin tietotekniikan opiskelut A.D. 1998 höpinät ja jorinat keskittyivät paperittomaan toimistoon ja etätyöskentelyyn. "Kohta ei tarvitsisi sännätä pakkasaamuina ruuhkaan vaan omalle tietokoneelle omassa kotona." Siihen aikaan tietoliikenteen hitaus oli merkittävin este etätyöskentelylle. Entäs nyt? Minne se etätyöskentely unohtui?

Uutinen on ankka.