Hämeenlinna: Turvapaikanhakijat, pakolaiset ja vastaanottokeskukset

[Fidel Von Infidel]

Sain juuri kuulla että Hämeenlinnan seurakuntayhtymä antaa Rengon seurakuntatalon vastaanottokeskuksen partalapsille käyttöön ja paikalle hankitaan imaami puhujaksi. Tähän mennessä seurakuntayhtymä on järjestänyt Rengossa mm. kokkikouluja seuriksella, matu-messuja Rengon kirkossa jne.

[Nuivanlinna]

Vastaanottokeskuksessa palaa Lammilla
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/308164-vastaanottokeskuksessa-palaa-lammilla
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Mainiemessä on tulipalo. Sammutustyöt ovat käynnissä.Paikalla on kymmenen pelastustoimen ja kaksi ensihoidon yksikköä.Palo syttyi vastaanottokeskuksen saunatiloissa. Siellä oli kuivateltu patjoja, jotka syttyivät palamaan.

[Kni]

Siellä oli kuivateltu patjoja

Huom. monikossa patjoja. Isompikin vesivahinko tapahtunut?

[Kni]

Alkupalo saatiin sammutettua, mutta mites loppupalo?

Alkupalo saatiin sammutettua ennen puoli viittä iltapäivällä torstaina.

Palo syttyi vastaanottokeskuksen päärakennuksen kellaritilojen saunassa. Siellä oli kuivateltu patjoja, jotka syttyivät palamaan.
Palon lähdettä ei vielä ole tunnistettu.
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/308164-vastaanottokeskuksessa-paloi-lammilla

[Nuivanlinna]

Mitä tekee ne VOK:in ohjaajat jos eivät ohjaa märkiä patjoja kuivatettavan auringossa ja tuulessa? Niin luulisi patjoja kuivatettavan Arabiassakin.

[Lahti-Saloranta]

Kuinkahan ne patjat ovat päässeet kastumaan.

[Peltipaita]

Taiitaa olla paljon yökastelijoita joukossa.

[Archaeopteryx]

Oli vain unohtunut kotoutumiskoulutuslistauksesta 30 opintoviikon kurssi: "kiukaan päällä, lähellä ja yläpuolella ei kuivata eikä ripusteta kuivamaan yhtään mitään". Eihän nyt voi kukaan tajuta, että satoihin asteisiin nouseva lämpötila sytyttää tulipaloja ja sulattaa hengarit ja muoviset kuivaustelineet.

Olisiko patjoissa ollut jo sen verran epämääräisiä eritetahroja, että oli pitänyt pestä koko pino suihkussa?

[Nuivanlinna]

Vastaanottokeskuksen johtaja Minna Jussila kertoo Hämeen Sanomille, että sauna palveli varastotilana. Keskuksen asukkailla ei ole tiloihin pääsyä, ainoastaan henkilökunnalla.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2271580

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Viime aikoina media on kertonut huolesta ja murheesta, kun vastaanottokeskuksia lakkautetaan ja ihmissuhteiden ylläpitäminen vaarantuu. Jos uusi vyöry tulee, voidaankin vastaanottokeskuksia avattaessa vedota siihen, kuinka turvapaikanhakijoita on rakastettu ja ikävöity eri puolilla Suomea.

Ystävyys yli rajojen vie Hiekkarannan saunomaan kesämökille turvapaikanhakijoiden kanssa

Viime syksynä Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita. Samoihin aikoihin hämeenlinnalainen Tiina Hiekkaranta paluumuutti miehensä kanssa kaupunkiin seitsemän vuoden Brasiliassa ja Italiassa asumisen jälkeen.

30 vuotta Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnan Normaalikoulun musiikkiluokkien opettajana työskennellyt Hiekkaranta päätti ryhtyä toimeen, ja nyt esimerkiksi perheen kesämökillä vierailee tämän tästä turvapaikanhakijoita. Siellä turvapaikanhakijat kotoutuvat metsänhoidon, talon töiden, ruoanlaiton, syömisen ja saunomisen merkeissä.

Yhteensä perhe on asunut kuudessa eri maassa.

– Olemme asuneet viidessä eri maassa. Ulkomailla ollessani olen kokenut mielekkääksi tehdä hyväntekeväisyystyötä. Viime syksynä päätin aloittaa hyväntekeväisyystyöt Suomessakin.

Hiekkaranta päätyi vapaaehtoiseksi Lammin Mainiemen ja Iittalan vastaanottokeskuksiin SPR:n vapaaehtoisten sekä Lammin Suomikamujen kautta.

Aluksi hän otti ihmisiä vastaan ja auttoi kaavakkeiden täytössä, mutta saman tien alkoi suomen kielen opettaminen ja kulttuuriin tutustuttaminen. Lapsille Hiekkaranta opetti leikkien ja laulujen avulla, aikuisten kanssa avuksi olivat esimerkiksi lehtiartikkelit.

– Aloitimme numeroiden ja värien opettelusta, ja siitä, miten kertoa vähän itsestään.

Porsaita äidin oomme kaikki -laulun avulla opeteltiin kaikki suomen vokaalit

Hiekkaranta on opettanut englantia Suomessa ja Italiassa, ja myös vetänyt Suomen kielen ja kulttuurin kursseja Hämeen ammattikorkeakoulun ulkomaalaisille opiskelijoille. Aivan uutta ei suomen opettaminen siis hänelle ollut.

[---]

Esimerkiksi mökkiretket ovat olleet antoisia kummallekin osapuolelle. Turvapaikanhakijat harjoittelevat risusavotassa luontoon ja tekemiseen liittyvää sanastoa, kotitöissä siinä tarvittavaa suomen kieltä. Samalla Hiekkarannat oppivat paljon muista kulttuureista, heidän ajatuksistaan ja elämisen tavoistaan.

Muslimiuskoon kuuluu tietty häveliäisyys. Edes miehet eivät saa keskenään olla alasti saunassa, ja toisaalta somalinaisille on vaikea ymmärtää, että Suomessa nainen voi ihan hyvin antaa käskyjä miehelle ja kaikki syövät samassa pöydässä yhtä aikaa.

– Tällaisissa tilanteissa olemme puhuneet siitä, että jos he aikovat jäädä Suomeen, kunnioitamme kyllä heidän uskontoaan, mutta heidän täytyy sopeutua kulttuurimme. Maassa eletään maan tavoilla.

[---]

– Olen saanut viime syksystä saakka paljon uusia hyviä ystäviä ja oppinut valtavasti esimerkiksi Irakin kulttuurista, kielestä ja eri uskonnoista. Koen olevani monelle kuin kummitäti.

Vaikka vapaaehtoistyö on vienyt pari tuntia aikaa viikossa, Hiekkaranta kokee, että se ei ole ollut häneltä pois.

Yksi niistä, joihin Hiekkaranta on tutustunut on libyalainen 23-vuotias Hamid Daghdugh, jolla on jo turvapaikka Suomessa.

Daghdugh saapui Suomeen vuoden 2014 lopussa, ja sai viime vuoden syyskuussa päätöksen turvapaikastaan. Hänet tunnetaan myös jalkapallojoukkue Härmän riveistä, jossa hän pelasi aiemmin keväällä.

Libyassa hän vietti 2,5 vuotta syyttömänä vankilassa.

Ystävyys Hiekkarannan kanssa on hänelle äärimmäisen tärkeää. He ovat yhdessä käyneet tapaamassa muita turvapaikanhakijoita ja Hiekkaranta auttaa häntä arkisissa asioissa.

– Tiina on mahtava persoona ja yrittää tehdä kaikille ihmisille hyvää, Daghdugh kehuu.

Myös ystävyys Tavastian suomen kielen opettajan kanssa on tärkeää. Kaikki kontaktit suomalaisiin auttavat.

– Tämä ystävyys on kaiken alku. Kun perhe ja muut ystävät ovat jääneet toiseen maahan, on tärkeää saada jotain, mistä lähteä liikkeelle.

Daghdughin unelma on opiskella rakennusinsinööriksi, ja hän aikoo tavoitella sitä parantamalla ensin suomen kielen taitojaan Vanajaveden opistossa ensi syksynä.

Hiekkarantaa huolettaa, että pian monen turvapaikanhakijan ja vapaaehtoisen tukihenkilön ystävyys voi olla katkolla.

Iittalan vastaanottokeskus lakkautetaan kokonaan kesäkuun lopussa, samoin kuin Pälkäneen ja Kärkölän keskukset hieman myöhemmin.

Lahdessa ja Lammilla paikkojen määrää vähennetään. Yhteensä vastaanottokeskuksen paikkoja katoaa Hämeen Piiristä marraskuun loppuun mennessä tällä tietoa 410.

[---]

Hämeen Sanomat

Kuvasta päätellen Tiina Hiekkaranta ei ole kertonut Hamid Daghdughille, että Suomessa miehet eivät pidä päähinettä sisällä.

[MW]

***
Kuvasta päätellen Tiina Hiekkaranta ei ole kertonut Hamid Daghdughille, että Suomessa miehet eivät pidä päähinettä sisällä.

Tai sitten Hamid on kertonut Tiinalle, ettei tartte kertoa kahdesti. Oliko Tiinalla edes mustaa silmää?

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Keskiviikkona 6.7.2016 kello 16–18 kannattaa suunnata Hämeenlinnan pääkirjastoon, jos sattuu olemaan kiinnostunut irakilaisten turvapaikanhakijataiteilijoiden teoksista ja haluaa keskustella taiteilijan kanssa.

Taiteilija tavattavissa -vieraana taidemaalari Ihab Al Tai

Ensimmäisessä In the name of art -näyttelyn (21.6.-30.7.2016) Taiteilija tavattavissa -tilaisuudessa on vieraana irakilainen taidemaalari ja kuvanveistäjä Ihab Al Tai.

Taiteilijan vastaanotolla näyttelyn katsojat voivat kysyä omalla kielellään taiteilijan töistä, koska paikalla on arabian kielen tulkki.

Taiteilija tavattavissa -tilaisuudet liittyvät 30.7.2016 asti auki olevaan In the name of art -taidenäyttelyyn. Näyttely esittelee Ihab al Tain, Hussam Attan ja Ahmed Alrassamin taidetta. Tekijät ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita.

Mosulissa vuonna 1988 syntynyt Ihab Al Tai on saanut kuvataidekoulutuksen Ninivessä ja kuulunut useisiin paikallisiin ja valtakunnallisiin taiteilijaryhmiin Irakissa, missä työskenteli 2006-2014. Tällä hetkellä hän tekee taidettaan Hämeenlinnassa. Aiemmin hän on ollut Suomessa mukana Rengon kirjaston Asylum in art – turvapaikka taiteessa -yhteisnäyttelyssä keväällä 2016.

Tervetuloa!

Hämeen Sanomat

Turvapaikanhakijat ovat päässeet esittelemään osaamistaan jo monella alalla, mutta avosydänleikkausta joudumme ilmeisesti odottelemaan vielä jonkin aikaa.

[siviilitarkkailija]

Turvapaikanhakijat ovat päässeet esittelemään osaamistaan jo monella alalla, mutta avosydänleikkausta joudumme ilmeisesti odottelemaan vielä jonkin aikaa.

Valitettavasti emme joudu. Eräät turvapaikanhakijat ovat saavuttaneet pakolaisstatuksensa mm isis-daesh järjestön johdolla suoritettujen avosydänleikkauksiin osallistumisen johdosta. Nyt nämä moniosaajat ovat Suomessa korporaatiokommunistisen kokoomuspuolueen ja vihervasemmistolaisen virkakoneiston suojissa odottelemassa turvapaikkahakemuksensa hyväksymistä kun tarvitsevat tätä avosydänleikattujen omaisten vaatimia rangaistuksia välttääkseen.

Ja ei, tämä ei ole mikään vitsi vaan naurettava totuus!

[Uuno Nuivanen]

Kaulakirurgeja ainakin on, ja uskon heidän kyllä esittelevän taitojaan aikanaan.

[Kallan]

Porsaita äidin oomme kaikki -laulun avulla opeteltiin kaikki suomen vokaalit

Kotouttaja piilokettuilee tph-miehille?

[Sydämistynyt]

Ohoh, Ihab Al Tai on sepitellyt kunnon tarinat.  . Ninivessä opiskellut kuvanveistäjä...  Hänen  pitäisi olla noin 2600 vuotta vanha, jos kerran Ninivessä on kuvataiteita opiskellut.

Kuinka kritiikittömiä nuo toimittajat tosiaan ovat noiden Palestiinan prinssien ja Niniven kuvanveistäjien tarinoiden edessä?

Assyrian kuningas Sanherib teki Ninivestä pääkaupunkinsa kahdeksannella vuosisadalla eaa. Hän parannutti kaupungin kastelujärjestelmää ja rakennutti "palatsin vailla vertaa". Se oli kooltaan 210x200 metriä. Palatsi koostui yli 80 huoneesta, joista suurin osa oli koristeltu veistoksin. Tuohon aikaan Ninive oli noin seitsemän neliökilometrin laajuinen, siellä oli 15 porttia ja 18 kanavaa toi vettä kaupunkiin.

Meedialaiset ja Babylonialaiset hävittivät Niniven maan tasalle vuonna 612 eaa.[1] Jäljelle ei jäänyt edes raunioita.

Niniven kaupunkia on kaivettu esiin 1800-luvulta alkaen.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ninive

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Ylen toimittaja on käynyt kuulostelemassa tunnelmia Iittalassa.

Iittalan vastaanottokeskus suljettiin: Asukkaat olisivat halunneet jäädä

Vastaanottokeskuksia suljetaan ja turvapaikanhakijoita siirretään toisiin keskuksiin. Majoituspaikkoja vähentämällä saadaan miljoonien eurojen säästöt. Iittalan vastaanottokeskus on yksi lakkautetuista.

Iittalan vastaanottokeskuksen pihassa kannetaan lastensänkyä, matkalaukkuja ja laatikoita muuttoautoon. Keskus tyhjenee tavaroista, asukkaista ja työntekijöistä.

– Lähden nyt Hämeenlinnaan, koska keskus suljetaan. On ollut hieno kokemus asua täällä viimeiset kolme kuukautta, sanoo nigerialainen Osawe Monday.

Osawen ja irakilaisen Aikhafaji Adnan Allawi Mohammedin perheet ovat talon viimeiset asukkaat. Oleskelulupapäätöksiä odotellessa heistä ehti tulla hyviä ystäviä.

– Tämän paikan sulkeminen on kova isku, Akhafaji sanoo.

Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja kotoisin Bagdadista. Aikhafaji muutti Iittalaan viime lokakuussa ja osaa jo puhua suomea.

– Minulle tulee ikävä tätä paikkaa ja jokaista ihmistä. Jään kaipaamaan myös SPR:n työntekijöitä sekä hyvin aktiivisia vapaaehtoisia.

"He joutuvat taas siirtymään tuntemattomaan"

Iittalan vastaanottokeskus perustettiin viime lokakuussa keskellä kiireisintä maahanmuuttajaruuhkaa. 130 majoituspaikan keskuksessa asui turvapaikanhakijoita muun muassa Somaliasta, Afganistanista, Nigeriasta, Irakista ja Syyriasta.

– Tähän muuttoon on jo tottunut, mutta hiukan olen haikein mielin. Tämä on ollut kuin yksi iso perhe. Oikein mukava työpaikka, pohtii keskuksessa ohjaajana työskentelevä Martti Kutilainen.

Osalla työntekijöistä työt päättyvät ja osa jatkaa muissa keskuksissa.

Asukkaille on etsitty uusi koti Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksista.

– Aluksi ihmisiä harmitti, mikä on ymmärrettävää. He joutuvat taas siirtymään tuntemattomaan. Vastaanottokeskuksen elämä vain on sellaista, että välillä tyhjennetään ja välillä aloitetaan uusia keskuksia, kertoo Iittalan vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Kim Malmström.

Iittalassa yhteiselo paikkakuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä on sujunut sopuisasti.

– Paikkakunta ja yhteisö ovat tosi hyvin ottaneet vastaan. Pientä kipuiluahan on aina, mutta hyökkäyksiä ei todellakaan ole ollut puolin eikä toisin, Malmström lisää.

"Valtion täytyy säästää kustannuksissa"

Maahanmuuttovirasto lakkauttaa tänä vuonna kymmeniä keskuksia ja alaikäisyksikköjä. Heinäkuussa lopetetaan vastaanottokeskus Hyvinkäällä, elokuussa Kutomotie Helsingissä ja Vihdin keskus syyskuussa.

Suurin osa lakkautettavista sulkee ovensa loppuvuodesta.

Majoituspaikat vähenevät tänä vuonna 16 tuhannella. Toimenpitein säästetään 60-70 miljoonaa euroa.

– On surullista, että Iittalan keskus suljetaan ja joudumme lähtemään. Ymmärrän sen kuitenkin, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt. Valtion täytyy säästää kustannuksissa ja keskusten täytyy toimia tehokkaasti, Osawe Monday sanoo.

Yle

On liikuttavaa, että sotaa, vainoa ja sortoa paenneet hädänalaiset jaksavat tuntemattoman määränpään edessä ajatella asioita valtionkin kannalta.

[Uuno Nuivanen]

Iittalan vastaanottokeskus perustettiin viime lokakuussa keskellä kiireisintä maahanmuuttajaruuhkaa.

Hehän ovatkin jo maahanmuuttajia.

[JJohannes]

Ohoh, Ihab Al Tai on sepitellyt kunnon tarinat.  . Ninivessä opiskellut kuvanveistäjä...  Hänen  pitäisi olla noin 2600 vuotta vanha, jos kerran Ninivessä on kuvataiteita opiskellut.

Kuinka kritiikittömiä nuo toimittajat tosiaan ovat noiden Palestiinan prinssien ja Niniven kuvanveistäjien tarinoiden edessä?

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ninive

Ninive (tai Ninawa) on myös maakunta Pohjois-Irakissa (https://en.wikipedia.org/wiki/Nineveh_Governorate) jossa sijaitsee Mosulin kaupunki.

[Elemosina]

Tämä on vähän sellainen säästö kun yllättävä ja järkyttävän iso kuluerä onkin 15%  pienempi.
Sellaista säästöä.
(Matikkanerojen on turha laskea mitään, prosenttiluvun vedin about hatusta)

Majoituspaikat vähenevät tänä vuonna 16 tuhannella. Toimenpitein säästetään 60-70 miljoonaa euroa.

[writer]

Kotimaa 5.7.2016 klo 16:16 | päivitetty 5.7.2016 klo 16:16
Iittalan vastaanottokeskus suljettiin: Asukkaat olisivat halunneet jäädä
Vastaanottokeskuksia suljetaan ja turvapaikanhakijoita siirretään toisiin keskuksiin. Majoituspaikkoja vähentämällä saadaan miljoonien eurojen säästöt. Iittalan vastaanottokeskus on yksi lakkautetuista.

Kolme miestä siirtää lapsen sänkyä kuljetusauton kyytiin.
Kuva: Yle

Iittalan vastaanottokeskuksen pihassa kannetaan lastensänkyä, matkalaukkuja ja laatikoita muuttoautoon. Keskus tyhjenee tavaroista, asukkaista ja työntekijöistä.

– Lähden nyt Hämeenlinnaan, koska keskus suljetaan. On ollut hieno kokemus asua täällä viimeiset kolme kuukautta, sanoo nigerialainen Osawe Monday.

Osawen ja irakilaisen Aikhafaji Adnan Allawi Mohammedin perheet ovat talon viimeiset asukkaat. Oleskelulupapäätöksiä odotellessa heistä ehti tulla hyviä ystäviä.

    Tämän paikan sulkeminen on kova isku.

    – Aikhafaji Adnan Allawi Mohammed

– Tämän paikan sulkeminen on kova isku, Akhafaji sanoo.

Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja kotoisin Bagdadista. Aikhafaji muutti Iittalaan viime lokakuussa ja osaa jo puhua suomea.

– Minulle tulee ikävä tätä paikkaa ja jokaista ihmistä. Jään kaipaamaan myös SPR:n työntekijöitä sekä hyvin aktiivisia vapaaehtoisia.
"He joutuvat taas siirtymään tuntemattomaan"

Iittalan vastaanottokeskus perustettiin viime lokakuussa keskellä kiireisintä maahanmuuttajaruuhkaa. 130 majoituspaikan keskuksessa asui turvapaikanhakijoita muun muassa Somaliasta, Afganistanista, Nigeriasta, Irakista ja Syyriasta.

    Hiukan olen haikein mielin. Tämä on ollut kuin yksi iso perhe.

    – Martti Kutilainen

– Tähän muuttoon on jo tottunut, mutta hiukan olen haikein mielin. Tämä on ollut kuin yksi iso perhe. Oikein mukava työpaikka, pohtii keskuksessa ohjaajana työskentelevä Martti Kutilainen.

Osalla työntekijöistä työt päättyvät ja osa jatkaa muissa keskuksissa.

Asukkaille on etsitty uusi koti Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksista.

– Aluksi ihmisiä harmitti, mikä on ymmärrettävää. He joutuvat taas siirtymään tuntemattomaan. Vastaanottokeskuksen elämä vain on sellaista, että välillä tyhjennetään ja välillä aloitetaan uusia keskuksia, kertoo Iittalan vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Kim Malmström.

Iittalassa yhteiselo paikkakuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä on sujunut sopuisasti.

    Paikkakunta ja yhteisö ovat tosi hyvin ottaneet vastaan.

    – Kim Malmström

– Paikkakunta ja yhteisö ovat tosi hyvin ottaneet vastaan. Pientä kipuiluahan on aina, mutta hyökkäyksiä ei todellakaan ole ollut puolin eikä toisin, Malmström lisää.

"Valtion täytyy säästää kustannuksissa"

Maahanmuuttovirasto lakkauttaa tänä vuonna kymmeniä keskuksia ja alaikäisyksikköjä. Heinäkuussa lopetetaan vastaanottokeskus Hyvinkäällä, elokuussa Kutomotie Helsingissä ja Vihdin keskus syyskuussa.

Suurin osa lakkautettavista sulkee ovensa loppuvuodesta.

Majoituspaikat vähenevät tänä vuonna 16 tuhannella. Toimenpitein säästetään 60-70 miljoonaa euroa.

– On surullista, että Iittalan keskus suljetaan ja joudumme lähtemään. Ymmärrän sen kuitenkin, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt. Valtion täytyy säästää kustannuksissa ja keskusten täytyy toimia tehokkaasti, Osawe Monday sanoo.

http://yle.fi/uutiset/iittalan_vastaanottokeskus_suljettiin_asukkaat_olisivat_halunneet_jaada/9004239

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Oleskeluluvan saaneesta huolehditaan kolme vuotta

Vuonna 2015 Hämeenlinnaan tuli koko vuoden aikana yhteensä 160 oleskeluluvan saanutta, ja vuonna 2014 heitä tuli 120.

Oleskeluluvan turvapaikkaprosessin kautta saaneita on saapunut Hämeenlinnaan vuonna 2016 lokakuuhun mennessä noin 160. Suurin osa heistä on kuntaan itsenäisesti muuttaneita.

– He ovat meidän asiakkainamme kolme ensimmäistä vuotta, mutta tarvittaessa heitä ohjataan yleisiin palveluihin, johtava sosiaalityöntekijä Tiina Hofström pakolaisten vastaanotosta kertoo.

Tulijoilla viisi eri tietä

Pakolaisia saapuu kaupunkiin viittä eri reittiä: kiintiöpakolaisina, sovitusti vastaanottokeskuksista, itsenäisinä tulijoina, perheenyhdistämisen perusteella ja paluumuuttajina.

– Kiintiöpakolaisia on tullut tänä vuonna kymmenkunta suoraan pakolaisleireiltä. He kuuluvat viime vuoden kiintiöön. Vastaanottokeskuksista on tullut sovitusti vastaanotettuna vain hyvin pieni määrä ihmisiä, ja myös inkeriläisten paluumuuttajien määrä on tyrehtymässä. Itsenäisesti kuntaan muuttamisen ja perheidenyhdistämisen kautta sen sijaan on tulossa suhteellisen paljon väkeä, Hofström kertoo.

Ilman huoltajaa alaikäisinä tulleita kaupunki ei vielä toistaiseksi ole juuri ottanut vastaan, mutta Ely-keskuksen kanssa on sopimus 20 kiintiöpakolaisen tai ilman huoltajaa tulleen vastaanottamisesta. Todennäköisesti tänä vuonna kiintiö painottuu nimenomaan alaikäisiin.

Evon toiminta on loppumassa marraskuun loppuun mennessä, ja Harvialassa sijaitsevan alaikäisten vastaanottokeskuksen toiminta supistuu 7 turvapaikanhakijan verran. Alaikäisten sijoittaminen riippuu siitä, missä vaiheessa heidän oleskelulupansa hakeminen on. Jos heillä on prosessi käynnissä, heidät siirretään toiseen vastaanottoyksikköön.

– Jos he ovat saaneet myönteisen lupapäätöksen, heillä on kansainvälisen suojelun asema, ja heille voidaan etsiä sopivaa asumismuotoa sopivasta kunnasta vastaanottokeskuksesta käsin. Kun asunto on järjestynyt, heille voidaan tällöin hakea kuntapaikkaa kunnasta.  He tarvitsevat usein tuettua asumista, Hofström sanoo.

Terveystarkastus tehdään kaikille

Hämeenlinnassa olevien turvapaikanhakijoiden yleisimmät kielet ovat arabia, somali, persia ja dari. Afganistanilaisten ja syyrialaisten osuus saattaa olla hieman nousussa tulevaisuudessa.

Hofströmin mukaan vieraat tulijat ovat samanlaisia ihmisiä samankaltaisine murheineen kuin me muutkin, mutta tietyt asiat askarruttavat heitä kantaväestöä enemmän.

– Parisuhde mietityttää ja lasten kasvatus, kuten muitakin ihmisiä. He tarvitsevat usein apua ja tukea myös siinä, miten Suomessa ylipäätään hoidetaan erilaisia asioita, hän kertoo.

Kaupungin pakolaisten vastaanotossa uusille asiakkaille tehdään ensimmäinen kunnan terveystarkastus, ja tarvittaessa heidät ohjataan saamaan hoitoa sairauksiinsa.

– Nämä ihmiset tulevat hyvin erilaisista taustoista, toiset ovat vauraista perheistä, toiset taas hyvinkin köyhistä oloista, mutta suurin osa asettuu näiden ääripäiden väliin. Osalla terveydellinen vointi saattaa olla koetuksella, sillä moni on tullut sotaolosuhteista tai kokenut kidutusta, Hofström kertoo.

Hämeenlinna

Eiköhän piikki ole auki kolmen vuoden jälkeen vielä vuosikymmeniä.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Mielen maisemia -näyttely syntyi yhteisötaideprojektina

Näyttely Mielen maisemia esittelee yhteisöllisessä maalausprosessissa syntyneitä maalauksia.

Yhteisötaideprojektissa olivat mukana Harvialan ryhmäkodin ja tukiasumisyksikön turvapaikanhakijanuoret Hämeenlinnan Perttulasta, ArsHäme ry:n taiteilijat sekä HAMKin sosiaalialan opiskelijat.

Mielen maisemia -näyttely on esillä HAMKin Lahdensivun kampuksella Ainola-rakennuksen ruokasalissa (os. Korkeakoulunkatu 3, Hämeenlinna) 31.1.2017 saakka. Näyttely on avoinna arkisin klo 8–16.

Yhteisötaideprojektissa tavoitteena oli uuden, taidelähtöisen toiminnan järjestäminen ryhmäkodin nuorille turvapaikanhakijoille. Taidelähtöisyyttä sovellettiin sosiaalisen innostamisen, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukijana.

Taidelähtöisen yhteisöllisen toiminnan malli perustui moniammatilliseen ohjaukselliseen yhteistyöhön toiminta-alueen eri tahojen kesken. Toimintaa tarjottiin kaikille ryhmäkodin noin 25 asukkaalle osana heidän koulutoimintaansa, opetushenkilökunnan kannustavalla tuella.  Toimintamallissa mukana olleet HAMKin opiskelijat saivat ryhmäkoti-toimintaympäristössä suoritetun työpanoksensa osaksi opintojaan. Taiteilijat suunnittelivat, koordinoivat ja ohjasivat taiteellisen prosessin ja sovelsivat taiteellista osaamista mm. parantamaan turvapaikanhakijoina olevien nuorten psykososiaalista hyvinvointia.

Taideprojekti toteutui loka-joulukuussa 2016 ja on osa Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen säätiön rahoittamaa Luovasti yhdessä -hanketta sekä ArsHäme ry:n Taiteen edistämiskeskuksen kehityshanketta. Maalaukset jäävät jatkossa ryhmäkodin yksikön käyttöön, ja niitä sijoitetaan yhteisiin tiloihin sekä huoneistoihin.

Yhteisöllisen taideprojektin taustalla on syksystä 2015 kesäkuun 2016 jatkunut kerhotoimintapilotti lapsille ja nuorille Lammin ja Iittalan vastaanottokeskuksissa, Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvointiosaamisen yksikön, Suomen Punaisen Ristin ja Hämeen Setlementin yhteistyönä.

[---]

HAMK

Kuvan perusteella mukana ei ollut tyttöjä, mutta joku nuorukaisista voi hyvinkin olla alaikäinen.

[Golimar]

Tuo HAMK on aiemminkin kunnostautunut monikulttuurin saralla.

https://vimeo.com/27476423

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Tuo HAMK on aiemminkin kunnostautunut monikulttuurin saralla.

En tiedä, haluaisinko rehtorina, opettajana tai opiskelijana oppilaitokseeni henkilöitä, joita tuollainen video houkuttelee.

[ikuturso]

https://yle.fi/uutiset/3-9974591

Entisen vastaanottokeskuksen korjauksista lihava riita Lammilla – rikosilmoitus ja kantelu oikeusasiamiehelle

Turvapaikkaturistit ovat paskoneet kelvossa kunnossa olleet tilat liikuntahallia myöten käyttökelvottomiksi. Vokkitoiminnasta vastaava SPR on laiminlyönyt tilojen huollon täysin. Nyt sitten tapellaan, onko vahingot 57000 vai 212000 euroa. Ihanan halpaa, oli miten kuten...

Vuokranantajan vaatimus on Savolaisen mukaan reilut 212 000 euroa verollisena.

– Lisäksi olemme jo korjanneet seitsemän keittiötä, joihin piti asentaa uudet kalusteet ja koneet. Myös Maahanmuuttovirasto on sitoutunut sovintotarjoussummaamme. Mehän olemme operaattori ja Maahanmuuttovirasto maksaa toiminnasta aiheutuneet todelliset kustannukset.

naps

Nummenmaan mukaan Mainiemen kiinteistöjen alueella on täysin tuhoutunut seitsemän keittiötä, kolme pesuhuonetta sekä liikuntahalli. Käytössä olleet majoitustilat ovat likaiset ja hoitamattomat ja valtaosassa on rikkoutuneita, korjausta vaativia pintoja.

-i-

[Mr.Reese]

Vieraat näyttivät rasistisille isännille mitä mieltä ovat majoituksen tasosta. Jatkossa parasta hotellia Helsingistä. Mikään ei ole liian hyvää vieraillemme. Ja tähän se Kari Suomalaisen sarjakuva.

[Pentecost]

This Maahanmuutto, it just keeps givin' 

Ajatelkaa, jos suomalaiset pistäisivät paskaksi 200000+++ edestä paikkoja. Olisivat putkassa, oikeudessa ja saisivat maksaa joka vatun sentin viimeiseen asti.

Nyt kun Rikkaus ja Voimavara ovat hieman bailanneet sillei väreilevästi, mietitään mikä valtiollinen tai kolmannen sektorin taho kuittaisi homman veronmaksajien piikkiin.

Jotenkin alkaa riittää. Vanhuksiltamme viedään kahvit, kun ei ole varaa. Vanhukset saavat istua paskaisissa vaipoissa yksin odottamassa jotakuta, kun ei ole varaa. Kouluruoka on paskaa, kun ei ole varaa.

Mutta maahanmuutto! Siihen on VARAA!

[Nuivanlinna]

Tuosta Mainiemestä, niin tuo Nummenmaahan osti tilat Hämeen päihdehuollon kuntayhtymältä SPR:n jo ollessa tiloissa vokkeineen vuokralla. Onkohan Nummenmaa laskenut että VOK olisi jatkanut tiloissa pidempään ja näin valtio maksanut kokonaan tämän sote kiinteistön yksityistämisen? Taitaa olla enemmän harmitusta vokin ennenaikaisesta loppumisesta...

[Alaric]

Laitetaanpas tähän ketjuun, kun Lammin vastaanottokeskuksesta on aika paljon juttua.

https://yle.fi/uutiset/3-10398066 (13.9.2018)

Yli kaksituhatta turvapaikanhakijaa vuodelta 2015 odottaa yhä hakemuksensa ratkaisua – moni viettänyt vuosia vastaanottokeskuksessa

Esimerkiksi moni Hämeenlinnan seudun turvapaikanhakija on juuttunut Lammin vastaanottokeskukseen pitkäksi aikaa.

Suurin osa Hämeenlinnan seudun turvapaikanhakijoista on viettänyt Lammin vastaanottokeskuksessa vuosia.

Maahanmuuttoviraston ja oikeusjärjestelmän aikaavievän käsittelyn takia Lammin vastaanottokeskuksessa on edelleen paljon sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka tulivat Suomeen 2015–2016. He odottavat turvapaikkapäätöksiään.

Myös Lahden vastaanottokeskuksessa on vastaava tilanne. Yli puolet keskuksen 120 asiakkaasta on ollut siellä jo kolmisen vuotta, kertoo keskuksen johtaja Suvi Komu.

Vuonna 2015 turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui Suomeen syksyllä. Heistä vielä reilun kahden tuhannen asia on edelleen vireillä. Maahanmuuttoviraston mukaan muutama yksittäistapaus odottaa yhä ensimmäistä päätöstään. Näissä tapauksissa odotetaan selvityksiä tai lausuntoja, joihin virasto ei voi vaikuttaa.

Tänä vuonna turvapaikkaa on hakenut noin 2 300 ihmistä. Hakemuksista noin puolet on uusintahakemuksia hakijoilta, jota ovat aiemmin saaneet vähintään yhden turvapaikkapäätöksen.

"Paikkaluku on koko ajan täynnä"

Lammilla on 150 paikkaa SPR:n Hämeen piirin koordinoimassa vastaanottokeskuksessa. Lisäksi turvapaikanhakijoita on yksityismajoituksessa.

– Paikkaluku on koko ajan täynnä. Tarpeen tulleen soluasuntoja tiivistetään, mutta pääosin meillä on perheitä, kertoo keskuksen johtajan sijainen Tiina Siikaluoma.

Arki ja vastaanottopalvelut pyörivät opinto- ja työtoiminnan kautta. Suomen kieltä opiskellaan kuusi tuntia viikossa, tai turvapaikanhakija voi valita työtoiminnan. Näin arki rytmittyy, kertoo Siikaluoma.

Käsittelyaikojen pitkittymisestä huolimatta Lammin vastaanottokeskuksen arki on rauhallista, hän sanoo.

– Jokaisen prosessi on yksilöllinen ja jokainen suhtautuu siihen omalla tavallaan. Yleisesti meillä on hyvin rauhallista. Moniammatillisessa tiimissä käydään asiakkaan asioita tarpeen mukaan läpi.

(...)