2015-11-02 Poliisi: Viharikollisuuden määrässä ei suuria muutoksia viime vuonna

[Väärä Signaali]

Aha. Poliisi on ainakin tutkinut asiaa viharikoksena, mutta ei ole tietoa onko syyttäjä vaatinut koventamisperustetta asiassa. Tosin, ei sillä rangaistuksen kanssa ole juuri merkitystä, ellei 13-16 vuoden päästä presidentti muista asiaa, jos kekluttelija todetaan syylliseksi murhaan ja saa elinkautisen. Miten siitä enää soveltaa koventamisperustetta?

Syyttäjä pitää tekoa murhana ja nuoren romanimiehen valtaväestöön kohdistamana viharikoksena.

http://hommaforum.org/index.php/topic,96799.msg2064147.html#msg2064147

Murhatuomiota ei toki voi enempää koventaa. Nuoren ikänsä takia tekijä murhasta tuomittuna voitaisiin päästää ehdollisene kymmenen vuoden jälkeen. Asianhan käsitelisi tuolloin Helsingin hovioikeus. Presidentin armahdusoikeus on vielä olemassa, mutta nykyisellä hovioikeuden "automaatirmahdus"-aikakaudella se on muuttunut käytännössä merkityksettömäksi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1447993599487.html
Tuomioksi määrättiin 12 vuotta vankeutta asteikon ollessa 2-12 vuotta eli alaikäiselle ei elinkautista. Jääkö tuosta edes neljää vuotta kärsittäväksi nuorelle ensikertalaiselle?

[RP]

Tuomioksi määrättiin 12 vuotta vankeutta asteikon ollessa 2-12 vuotta eli alaikäiselle ei elinkautista. Jääkö tuosta edes neljää vuotta kärsittäväksi nuorelle ensikertalaiselle?

Juu. En tullut ajatelleeksi, että kymmenen vuoden elinkautiset on rajattu 18-20 vuotiaille. Ehdonalaiseen kun tuomiosta on kulunut 1/3 ja koevapauteen voi päästä vielä puoli vuotta aikaisemmin. Tästä noin 3,5 vuodesta vähennetään vielä tähän mennessä vangittuna vietetty aika (miten paljon sitä sitten onkaan).

[Roope]

Tutkiva toimittaja Kukka Ranta tarttui rasistisiin rikoksiin.

Long Play: Toistuvia yksittäistapauksia 4.12.2015

Suomessa on tilastoitu viharikoksiin lukeutuvia rasistisista rikoksia vuodesta 2008 lähtien, ja niiden määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, seitsemänsadan rikoksen hujakoilla vuodessa. Poliisiammattikorkeakoulun syksyn 2015 selvityksen mukaan viime vuonna viharikosten määrä hieman laski edellisvuodesta.

Tilastoissa ei ole kyse tutkituista viha- tai rasistisista rikoksista vaan rikosepäilyistä, joihin arvellaan liittyvän vihamotiivin piirteitä. Tapausten tilastointi on varsin mielivaltaista. Poliisin rasismikoodilla merkitsemien rikosilmoitusten osuus on ollut pitkään laskussa, kun taas tutkijoiden ns. vihasanalistan avulla tilastoimat tapaukset ovat olleet kasvussa.

On kiinnostava nähdä tämän vuoden luvut, kun tietää mitä kaikkea vastaanottokeskusten ympärillä on viime aikoina tapahtunut. Tilastoluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kaikkia maahanmuuttajiin kohdistuvia rikoksia ei luokitella rasistisiksi rikoksiksi, vaikka rasistinen motiivi olisi ilmeinen.

Väärin. Vaikka poliisi ei merkitsisi rikosta rasismikoodilla, viimeistään Poliisiammattikorkeakoulun tutkija luokittelee sen aivan varmasti rasistiseksi rikokseksi. Tapaus on ja pysyy tilastoissa rasistisena rikoksena, vaikka sitä ei myöhemmässä käsittelyssä todettaisi edes rikokseksi.

Syyskuussa 50-vuotias mies ajoi päihtyneenä taksilla Kouvolan hätämajoituskeskuksen pihaan ja heitti polttopullon ovelle. Kaakkois-Suomen poliisi luonnehti iskua "yksittäiseksi tapaukseksi". Mies sai syytteen törkeän tuhotyön yrityksestä. Marraskuussa Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi miehen tuhotyön yrityksestä vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, mutta hylkäsi syyttäjän huomioiman rasistisen vihamotiivin rikokselle.

Ei hylännyt. Palavan muovipullon vastaanottokeskuksen oven edustalle heittänyt mies sai kovennetun rangaistuksen rasistisen motiivin perusteella. Syyttäjä perusteli motiivia sillä, että mies oli jakanut Facebookissa Pelastetaan Kouvola monikulttuurisuudelta -sivuston kuvan ja käyttänyt pakolaisista ronskia kieltä. Oikeus katsoi rasistisen motiivin todistetuksi.

Oikeus katsoi, että teon motiivi oli rasistinen ja käytti seikkaa rangaistuksessa koventamisperusteena.

STT: Kouvolan polttopulloiskusta vuosi vankeutta – motiivi rasistinen 20.11.2015

Turvapaikanhakijoihin tänä syksynä kohdistuneita iskuja yhdistää se, että niitä pidetään yksittäistapauksina, vaikka poliisilla on selkeä ohjeistus viharikoskoodin käyttämiseen rikosilmoitusta kirjatessa. Poliisin lisäksi syyttäjät ja tuomarit saattavat sivuuttaa vihamotiivin rikoksen taustalla. Rasistisen motiivin tulisi koventaa tuomittavaa rangaistusta, mutta näyttää siltä, että se jätetään kerta toisensa jälkeen huomioimatta.

Jos on pienintäkään epäilyä rasistisesta motiivista, viimeistään Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat tilastoivat tapauksen rasistiseksi rikokseksi. Näin jopa silloin, kun rasistisen motiivin epäillään olleen uhrilla, joka on sanallisesti provosoinut maahanmuuttajan rikokseen. Osassa Suomea poliisi merkitsee rasismikoodilla automaattisesti kaikki rikosilmoitukset, joissa asianomistaja on maahanmuuttaja.

Poliisin viharikoskoodin käyttö tai käyttämättä jättäminen ei vaikuta syyttäjän tai tuomarin toimintaan. Jos teon syyksi epäillään rasistista motiivia, se pitää jotenkin osoittaa. Kouvolan tapauksessa todisteeksi riitti monikulttuurisuuden vastustaminen ja kielenkäyttö.

Suomessa työskentelee yhteensä kolme nettipoliisia, joiden työkenttänä on koko maa. Poliisin määrärahoja on viime vuosina leikattu rajusti, ja resurssit ovat täysin riittämättömät rasistisen vihapuheen valvontaan.

Miksi poliisin pitäisi "valvoa rasistista vihapuhetta"? Nettivihjeiden, rikosilmoitusten, syytteiden ja tuomioiden määrästä päätellen ilmiö on merkitykseltään mitätön, mutta nimenomaan perusteettomat ilmoitukset kuormittavat poliisia.

Vikaa on varmasti myös asenteessa. Suomessa rasistisiin vihapuheisiin ei juuri reagoida, rasistisia rikoksia ei riittävästi ehkäistä, ja kun rasistinen rikos sitten jossain tapahtuu, sitä pidetään humalaisten nuorten miesten hölmöilynä tai ikävänä yksittäistapauksena.

Rasistisia rikoksia tuomitaan muutama vuodessa. Esimerkiksi nykyinen turvapaikanhakijoiden rikollisuus on siihen verrattuna monikymmenkertaista.

Teksti perustuu yhdessä Mikael Brunilan ja Pontus Purokurun kanssa tehtyyn taustatutkimukseen. Juttuun on haastateltu asiantuntijana Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattilaa.

Garbage in, garbage out. Kukka Ranta on esiintynyt aiemmin jonkinlaisena ryöstökalastusasiantuntijana ja yhtä laihoin eväin:

Keskiviikon A-studiossa (Yle Areena, 41:50->) yhtenä aiheena oli "EU:n ryöstökalastus". Toimittaja Jyrki Saarikoski käytti asiantuntijahaastateltavana "tietokirjailija" ja "tutkiva toimittaja" Kukka Rantaa, jonka tiedot Senegalin tilanteesta olivat anekdoottitasoa. Senegalissa vierailleelle Rannalle oli kerrottu, että kalastajilla "ei ole enää varaa syödä". Eräskin kalastaja "ei ole 12 vuoteen syönyt aamupalaa", ja jos ei ole muuhun varaa, hän "syö vain riisiä sokerilla". Rantaa oli kohdannut "lohduton näky", kun rannat olivat olleet "täynnä tyhjiä käyttämättömiä veneitä". Tämä johtui Rannan mukaan "kalakannat tuhonneesta" liikakalastuksesta, joka taas on etenkin EU:n kalastussopimusten vika.

EU:lla ei kuitenkaan ole Senegalin kanssa kalastussopimusta, ja paikallisten kalasaaliit ovat jopa Greenpeacen mukaan hyviä. Ryöstökalastuksen harjoittamisen sijaan EU on uhannut estää senegalilaisen kalan tuonnin EU-alueella, mikäli maa ei pane EU:n sääntöjen vastaista laitonta kalastusta kuriin.

[Roope]

Kyse on rikosepäilyistä, joihin arvellaan liittyvän vihamotiivin piirteitä, ei viharikoksista tai edes viharikoksina tutkittavista rikosepäilyistä. Yle tekee samat virheet joka vuosi, kun viharikosraportti julkaistaan, joten vaikea uskoa sen olevan vahinko.

Jos joutuu rikoksen uhriksi elämänkatsomuksensa takia, kyseessä on viharikos. Tällaisia tapauksia tuli toissa vuonna poliisin tietoon yli 800.

Yle: Tutkija: Baaritappelut voivat johtaa viharikoksiin 19.2.2016