TV kakkosen tuomioilta oli täydellinen limbo.

[siviilitarkkailija]

Eräs toinen professori* sanoi eräällä luennolla, että Suomessa vankiloissa istuu 90 % semmoista porukkaa, jonka paikka olisi jossain muualla, 9 %:lle vankila on oikea paikka, ja 1 % ei pitäisi koskaan päästää pois vankilasta.

Erään suomalaisen yliopiston käytävillä haahuili sellaisia dosentteja, joiden paikka olisi jossain muualla. Sokerina pohjalla yksilöt jotka ovat pokerinaamalla ryhtyneet perustamaan Suomen hallituksen vastaisia omia valtio- ja oikeusjärjestelmiään naapurimaan korkeinta poliittista johtoa mielistelläkseen.

Murhaajat ja roistot ovat kuitenkin rikoksiensa suhteen aivan eri kategoriassa kuin nämä yliopistojen tuottamat huippuyksilöt jotka käyttävät koko akateemisen ja yhteiskunnallisen tarmonsa Suomen tasavallan ja sen ulkomaansuhteiden sekä oikeusvaltion julkisuuskuvan tärvelyyn.

Suomalaisen vankeinhoidon tosiasiallinen arvo ei ole ollut rikollisuuden vaan päihdetorjunnan ja sosiaalipalvelun tarjoaminen ihmisille joilla kaikki lelut on jääneet lapsena patterin väliin ja nallekarkitkin varastettiin. Tämä on ollut suomalaiskulttuurillinen perinne ja tapa joka ei kestä monikulttuuriseksi ajetun yhteiskunnan paineita ja seurauksia. Siksi sosiaalipalveluja tarvitsevat mielummin heitetään kadulle samaan aikaan kun hymistellään rinta rottingilla muka suvaitsevaista.

Merkittävin yksittäinen vankeinhoitoa haittaava syy on kannabis ja kannabiksen käytön sekä myynnin kriminalisointi. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa kannabis on pakko lopulta hyväksyä. Suomalaiskansallisessa kulttuurissa kannabis on kriminalisoitu ja pysyy kriminalisoituna, kunnes vankilamme ovat niin täynnä kannabiksen myyjiä, käyttäjiä ja kasvattajia että järjestelmä romahtaa ja kaikki konnat on pakko päästää vapaaksi.

Mikäli kannabiksen myynti ja valmistus otettaisiin apteekkitavaraksi, vankiloiden täyttö ja käyttö sekä järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus laskisi merkittävästi. Nykyisellä järjestelmällä muutaman pensaan takia valtion varoja käytetään kuusinumeroinen luku kannabiskukkahatun istuttamiseen ja käräjöittäiseen.

ps ja ensimmäinen huumepoliisi joka tämän totesi ääneen, istuu kohta elinkautista, mikä ei anna uskoa järjestelmän itsekorjautumiseen.

[Suvaitsevainen Vihreä]

Onko Suomessa muuten mitään väliä, että kuka sinua puolustaa oikeudessa? Eli vaikka siinä istuisi täytetty nukke vs. kaikki lainkohdat tietävä ja niitä täysin oikein hyödyntävä huippujuristi, niin tuomio on se minkä oikeus on jo etukäteen päättänyt.

Heh. Tässä on pieni kommervenkki mikä liittyy oikeusopintojen LOPPUUNSUORITTAMISEEN. Aloittaminen on tehty valitettavan vaikeaksi, itse opiskelu on helppoa, mutta lopetus ja valmistuminen vaikeaa. Palaan kysymykseen onko väliä kuka sinua puolustaa. Vastaus on kyllä. Aivan ehdottomasti. Haasteellisesti voisin yllyttää kokeilemaan puolustamaan itse itseäsi käräjillä. Huomaat melko pian että jos ja kun...

Ajattelen lähinnä Lampelan tyypillistä asiakasta, joka on otettu kiinni juuri, kun tämä on ollut vetämässä sitä puukkoa pois uhristaan.

Saako asianajaja puhuttua lievemmän rangaistuksen siihen verrattuna, että rikollinen sanoisi ettei aio puolustautua ja ottaa sen tuomion mikä tästä kuuluukin?

[siviilitarkkailija]

Saako asianajaja puhuttua lievemmän rangaistuksen siihen verrattuna, että rikollinen sanoisi ettei aio puolustautua ja ottaa sen tuomion mikä tästä kuuluukin?

Kyllä. Tästä hän saa rahansa. Tämä on juridiikan taloudellinen motiivi ja olemus. Tai jos on oikein hyvä, niin voi puhumalla onnistua vakuuttamaan tuomioistuimen asiakkaansa syyttömyydestä.

Tuomion määräytymisessä eniten riippuu siitä kuuluuko käräoikeuden tuomari demlaan vai ei.  Ja mitä korkeammalle mennään, sitä poliittisempia lopputulkinnat ovat. Laki ja taulukot on  kaikille samat, niiden tulkinta on täysin erilaista ja tekijän taustaan liittyvää. Esim jos suomalainen skini lyö puukolla, hän saa heti maksimin. Jos romani lyö puukolla, hän saa minimin. Koska oikeuksissa lähdetään tuomioita kirjoittaessa aina siitä että romanikulttuurin mukaan on miehen kunnia, kunniaa puolustetaan, vaikka puukolla, mistä seuraa ymmärrys ja teon hyväksyntä. Tai jos nainen lyö miestä puukolla, niin se on vähäisempi tai ymmärrettävämpi teko kuin jos mies lyö naista puukolla.

Asianajaja voi vakuuttaa tuomarin näistä asioista tai sitten ei. Mutta taito liittyy siihen että ne pitää osata tuoda käräjillä oikeassa paikassa oikeaan aikaan esille. Jolloin tuomari päättää välittääkö niistä vai pyyhkiikö asialla sen paikan missä aurinko ei paista.

[SimoMäkelä]

Lampela menetti kaiken uskottavuutensa ja arvostukseni. Hän on tyhjä ja turha olento silmissäni tästä eteen päin (tai ehkei turha siinä mielessä, että on kuitenkin haitallinen).

[Mursu]

Hieman käsitteelistä näkökulmaa ettei mene puurot ja vellit sekaisin.
...

Ymmärtääkseni rangaistusten oikeuttamisessa viitataan yleensä johonkin kolmeen seuraavista periaatteista:

1) pelote- / hyötyperuste (utilitaarinen)
Hyvää: vaaralliset rikolliset eristetään --> mahdollisuus rikoksiin pienenee, toimii peloitteena muille, rikollinen oppii, ettei rikos kannata.
Huonoa: Ei toimi, sillä joitakin rikoksia tuskin tehtäisiin vaikka tuomiot olisivat lyhyitäkin, esim. harva ryhtyisi murhaajaksi vaikka tietäisi selviävänsä siitä vähällä. Tämän voi jokainen kysyä itseltään. Jos siis rankaisemisen yksinomainen tarkoitus on estää rikoksia, murhista ei siis tarvitsisi rangaista erityisen ankarasti.

Sinulla menee nyt erityis- ja yleisestävät argumentit pahasti sekaisin. Rikoksentekijän eristäminen ja pelote ovat täysin erilaisia perusteita rangaistukselle. Eristäminen kuuluu samaan luokkaan kuin kuntouttaminen. Sinä olet täysin väärässä noiden murhien suhteen. Mene vaikka Somaliaan katsomaan. Jos murhista ei rangaistaisi, joutaisi se koston kierteeseen ja lopulta ihmisten jakaantumiseen joihinkin jengeihin tai klaaneihin. Ajan myötä sitten voisivat muodostaa valtioita ja ympyrä sulkeutuisi. Mitä itse tekisit, jos joku olisi raiskannut ja murhannut tyttäresi, eikä häntä rangaistaisi ja tietäisit, että sinuakaan ei rangaistaisi, jos tappaisit hänet? Vaikuttaisiko asiaan, jos tekijä uhkaisi tulla joskus tappamaan toisenkin  tyttäresi?

2) retributiivinen teoria (ihmista on oikein rangaista juuri siksi, että he ovat tehneet rikoksen)
Hyvää: Hivelee monen oikeudentajua. On oikein, että rikoksesta rangaistaan eikä rangaistuksella tarvitse olla muita perusteita.
Huonoa: Käsitteellisesti ongelmallinen. Teoria ei anna rangaistukselle oikeastaan mitään perustetta: "Miksi rangaistus on oikein? --> Se vain on oikein." --> Dogmaattinen virhepäätelmä. Tuntuu monen mielestä samaistuvan kostoon, jolle ei välttämättä löydy moraalista perustetta. Tosin moni ajattelee, että kosto on ihan riittävä peruste rangaistukselle.

Kyse e ole kostosta vaan oikeudesta, joka on arvo sinänsä. On oikein, että väärintekijää rangaistaan ja oikeintekijää palkitaan. Jos joku auttaa sinua, kiitätkö sinä jostain utilitaarisesta syystä, mahdollisesti laskien oikean kiitoksen määrän? Vai kiitätkö vain, koska se on oikea tapa toimia? Oikeudentunto on ihmisissä (tarkemmin miehissä) synnynnäinen biologinen piirre. Sille on biologinen tarve aivan kuin syömiselle. Toki kulttuuri vaikuttaa siihen, ja muokkaa sitä, mitä katsomme kussakin tilanteessa oikeudenmukaiseksi seuraukseksi millekin teolle.

Minä näen oikeuden väheksymisenä, jos se alistetaan pelkäksi välineeksi muiden asioiden saavuttamiseksi. Ymmärrän, että tällainen on suosittua nykyisessä "kaikille kaikkea kivaa" -yhteiskunnassa.

3) korjaava- terapeuttinen teoria. (rikollisuus yksilön/yhteiskunnan sairaus, joka tulee parantaa)
Hyvää: Mahdollisuus eheyttää yhteiskuntaa ja tehdä sitä tätä kautta turvallisempi kaikille. Estää rikollisia uusimasta tekojaan. Tähän osittain se vankilapsykologi ja Lampelakin tarttuivat. Rangaistuksella nähdään selkeästi myös tavoitteellinen rooli, ei vain kostonhimon tyydyttäminen
Huonoa: Viekö rikollisilta oman vastuun teoistaan, jos esim. yhteiskunnan rakenteita syyllistetään yksilön valintojen sijaan. Rikollisista tulee syyntakeettomia uhreja. Oma kommentti: Toisaalta, kuka viisivuotias lapsi tietoisesti päättää ryhtyä isona murhaajaksi?

Minä näen tämän selvästi alisteisena muille perusteille. Ei ei sinänsä ole tarpeeton useimmissa tapauksissa, mutta se sinänsä ei ole syy rankaisemiseen. Se on tapa käyttää itse rangaistus tekijän ja yhteiskunnan hyväksi. Mitä nuoremmasta on kyse, sitä olennaisempi tämä on.

[Tykkimies Pönni]

(nipsis)
Rangaistuksen ja pelotevaikutuksen suhde ei ole lineraarinen. Pelotevaikutusajattelussa rangaistus säädetään nimenomana niin lieväksi, että saadaan haluttu pelotevaikutus.Tämä on oikkarin pääsykoekirjojen ekalla sivulla.

Aha. No kyllä täytyy myöntää että pelotevaikutuksen idea on Demla-virkamiehillä hyvin hallussa. Onko tarkoitus siis pelotella lainkuuliaisia kansalaisia ja mahdollisia rikosten uhreja? 

[SimoMäkelä]

Ohjelmassa väitettiin, että kovat tuomiot raastavat rikollisuutta ja tuottavat yhteiskuntaan turvattomuutta. Kukaan ei vaan kertonut sitä vaikutusmekanismia, joka raaistaa ja aiheuttaa turvattomuutta (en tosin iljennyt katsoa ohjelmaa loppuun).

[SimoMäkelä]

Mitä helvettiä tuo mannekin vapaana panta jalassa liihottaa. Perhe ja kaverit kuulema auttanut häntä sopeutumaan takaisin yhteiskuntaan. 

Kohta joku saa taas puukosta.

Niin, ja eikö klo 21 pitänyt mannen olla jo kotona (tai ainakin poissa ulkoa...yöpyykö siis studiossa?).

[Mursu]

3. Pelotevaikutus suomalaisessa rikollisuudessa. Suomalaisen rikollisuuden erityisenä piirteenä on se, että rangaistusten pelotevaikutuksella ei ole suurta merkitystä. Rikollinen tekee rikoksensa ajattelematta seurauksia, usein humalassa, eli on jopa kykenemätön ymmärtämään ja käsittelemään rangaistuksen olemassaoloa. Toki on rikoksia ja rikollisia, joihin voisi olla vaikutusta rangaistuksen kovuudella. Näitä ei ole lukumääräisesti paljon, ja tähän ehkä vaikuttaa maahan tulleiden kulttuurilliset erot suhteessa perinteiseen suomalaiseen rikollisuuteen.

Humala saattaa toki vähentää harkintakykyä ja tietoisuutta maailmasta, mutta se ei poista sitä. Jos poistaisi lähes jokainen humalatila johtaisi vakavaan onnettomuuteen. Kovilla rangaistuksilla, etenkin, jos ne kohdistetaan tiettyihin tekoihin, voidaan ajaa viesti perille niin, että se pysyy siellä humalassakin. Suomessa on näihin kännipuukotuksiin suunnoilleen alistuva asenne: ei niille mitään kuitenkaan voi, joten olkoot vain tappoja. Kuitenkin niihin liittyy teräaseen laiton kantaminen, alkoholin nauttiminen, kun näin tehdään ja sitten puukotus. Jos ne tulkittaisiin aina murhiksi ja istuttaisiin loppuun asti, niin varmasti alkaisi muutaman näyttävän tuomion jälkeen joillakin ne puukot jäämään kotiin ja ihmishenkiä pelastuisi. Tuntuu, kuin noilla uhreilla, jotka ovat usein itsekin alkoholisteja ei olisi niin väliä.

[LyijyS]

2) retributiivinen teoria (ihmista on oikein rangaista juuri siksi, että he ovat tehneet rikoksen)
Hyvää: Hivelee monen oikeudentajua. On oikein, että rikoksesta rangaistaan eikä rangaistuksella tarvitse olla muita perusteita.
Huonoa: Käsitteellisesti ongelmallinen. Teoria ei anna rangaistukselle oikeastaan mitään perustetta: "Miksi rangaistus on oikein? --> Se vain on oikein." --> Dogmaattinen virhepäätelmä. Tuntuu monen mielestä samaistuvan kostoon, jolle ei välttämättä löydy moraalista perustetta. Tosin moni ajattelee, että kosto on ihan riittävä peruste rangaistukselle.

Onhan sille peruste: Se että yhteiskunta rankaisee, ehkäisee koston uhrin tai tämän lähimmäisten taholta. Ja käänteisesti, liian pieni rangaistus saa uhrin ja omaiset raivon valtaan, niin että omankäden oikeus ei ole kaukana.

Ja miksi omaiset eivät sitten ota jo nyt oikeutta omiin käsiinsä? Pelotevaikutus.. jos tyttäresi on raiskattu, haluatko juuri silloin mennä vankilaan, vai niellä ylpeytesi ja jäädä vapaalle tukemaan lasta? Mutta jos esim. ainoa lapsi tapettaisiin.. noh.. jos rangaistus on pieni (ensikertailainen, provosoitu, jne jne..) ja menetettävää ei enää ole, niin itse ainakin tekisin sen mitä tarvii.

Juu, näin se varmaan on. Länsimaissa kostoa ei vain ole arvostettu oikeudenkäytön perustana, kuten nimim. Tottikin aikaisemmin totesi. Toisin joku voisi sanoa, että juuri tämä erotaa meidät "Paskastaneista" ja muista kehittymättömistä valtioista. En itsekään näe, että ihmisen luonnollisen tuntuista tarvetta saada "kostaa" tulisi kokonaan sivuttaa rangaistuskeskustelussa. Tämä juuri uhrin oman subjektiivisen oikeudenmukaisuuden kokemuksen vuoksi. Toisaalta subjektiiviset kokemukset eivät aina ole paras mittari kun yhteiskuntaa rakennetaan.

[Parturi Perjantai 13]

Aika perus yle-laatu keskustelu. Ei nyt ihan huonokaan mutta kyllähän tossa mentiin taas niin fiilispohjalta kuin vaan mahdollista.
Aika vähissä olivat taas mihinkään tutkimustietoon päinkään perustuvat väitteet.
En oikeen ymmärrä miten näissä ollaan päädytty menemään perstuntumalta.

Mielipiteitä:

Ihmisiä useampaan otteeseen puukolla huitoneen paikka ei ole panta jalassa vapaalla.

On turha valittaa linnasta jos ei kuntoutustoimet kelpaa kun sillä omalla tosi fantsulla tavalla mutta osastolla ei kiinnostais niinku loppuikää käkkiä.

Kivitalossa ei pidäkkään olla kivaa. Sen takia sen paikan nimi on 'vankila'. Eli ei vois krooniset vatsakalvontulehdukset vähempää kiinnostaa.

Seksuaalirikoksista sietäis langettaa kovia tuomioita - ja pelkääjien osastolta pois. En mitenkään pysty 'suvaitsemaan' sitä jos täyskasvuinen mies menee naista raiskaamaan niin pääsee oikeen valtion suojaamana pois "kovasta koulusta" naureskelemaan uhreille 10 samanlaisen olion kanssa.

Rattiin jurrissa hyppääminen on senverran typerä teko että siitäkin sietäs kärsiä kyllä kivitalossa ainakin muutaman vuoden,enemmänkin jos menee jonkun tappamaan tempauksellaan.

Huomioita:

Ei tullut (yllätys) mieleen mainita sattumalta nyt vapautumassa olevaa sompulakultamunaa "Abdikadibiri:a"...

voishan tästä jatkaa...

[Mursu]

Onhan sille peruste: Se että yhteiskunta rankaisee, ehkäisee koston uhrin tai tämän lähimmäisten taholta. Ja käänteisesti, liian pieni rangaistus saa uhrin ja omaiset raivon valtaan, niin että omankäden oikeus ei ole kaukana.

Tämä toimii, kun erot ovat suuria, jos virallinen oikeustaju on täysin erillään yleisestä oikeustajusta. Pienissä eroissa sen sijaan vaikutus on helposti päinvastainen. Yleinen oikeustaju on on yleensä aina hieman virallista oikeustajua ankarampi. Jos rangaistuksia kovennetaan, muuttuu yleinen oikeustajukin sitä myötä kovemmaksi. Missäs niitä lynkkauksia olikaan? Niitä nimenomaan oli USA:n etelässä, jossa rangaistukset olivat hyvin kovia. Siis vaikka omankäden oikeuden esto on syy rangaistuksille yleisesti, ei se ole peruste niiden koventamiselle.

[Lalli IsoTalo]

PELOTEVAIKUTUS

... vankilan ja vankilatuomion tärkein funktio on pelotevaikutus.

Cape  Town 1996: "Jos pysähdyt moottoritiellä keenerihässäkkään, kuolet heti. Jos joudut oikeuteen yliajamisesta, kuolet vankilassa vuoden sisään."

-- Autoliisausfirman virkailijan pelotevaikutukselliset suulliset ohjeet.

(Normaalit muotoilut mahdottomia, johtuen SMF-päivityksestä).

[Foundation]

Yksi tuttu entinen vankilalääkäri luonnehti asiakaskuntaansa sanoilla sad, bad, mad.

Siis sopeutumisongelmaisia reppanoita, urarikollisia psykopaatteja ja pieni osa vars. mielisairaita.

Yksi Sveitsiin muuttanut suomalaismies taisi sanoa joskus, että Suomessa selviytyäkseen pitää olla nero.

[Sibis]

"Eli ei vois krooniset vatsakalvontulehdukset vähempää kiinnostaa."

Manne puhui potaskaa.

Josko vatsakalvontulehdukset niin kaveri ois operoitu HETI ja kulkis avannepotilaana puukottelemassa.
Ei näyttänyt pöyhkeydellään tältä.

[Jepulis]

Ei saa hoitoa plaaplaa.

Voin kertoa, ettei saa työtätekevä rehellinen mieskään, ainakaan jos sattuu asumaan väärässä paikassa. Yksityisellä kyllä.

[Suorapuheinen]

Lisään vielä vettä myllyyn. Unohdin aloituksesta.

Rikostoimittaja Pekka Lehtinen esitti kyseisessä ohjelmassa kysymyksen koskien tapahtunutta törkeää rikosta jossa pahoinpitelijä oli kaivanut uhriltaan silmän päästä ulos muun pahoinpitelyn lisäksi ja tuomio oli 1 v 8kk ehdonalaista? Kuinka tällainen tuomio selittyy? Siihen eivät viisaat oikeusoppineet osanneet sanoa mitään. Kuului vain jotain tuhahtelua. Tästä "yksittäistapauksien" kommentoimattomuudesta on tullut maan tapa ja tämän "keinokäsitteen" taakse on helppoa paeta kun sanat eivät riitä. Jokainen pahoinpitely, tappo, murha, kavallus on yksittäistapaus. Onhan kansanmurhakin yksittäistapaus jos sille tielle lähdetään. Entä toinen maailmansota? Sekin on yksittäistapaus sillä kahta "toista maailmansotaa" ei ole käyty.

[LyijyS]

Hieman käsitteelistä näkökulmaa ettei mene puurot ja vellit sekaisin.
...

Ymmärtääkseni rangaistusten oikeuttamisessa viitataan yleensä johonkin kolmeen seuraavista periaatteista:

1) pelote- / hyötyperuste (utilitaarinen)
Hyvää: vaaralliset rikolliset eristetään --> mahdollisuus rikoksiin pienenee, toimii peloitteena muille, rikollinen oppii, ettei rikos kannata.
Huonoa: Ei toimi, sillä joitakin rikoksia tuskin tehtäisiin vaikka tuomiot olisivat lyhyitäkin, esim. harva ryhtyisi murhaajaksi vaikka tietäisi selviävänsä siitä vähällä. Tämän voi jokainen kysyä itseltään. Jos siis rankaisemisen yksinomainen tarkoitus on estää rikoksia, murhista ei siis tarvitsisi rangaista erityisen ankarasti.

Sinulla menee nyt erityis- ja yleisestävät argumentit pahasti sekaisin. Rikoksentekijän eristäminen ja pelote ovat täysin erilaisia perusteita rangaistukselle. 1. Eristäminen kuuluu samaan luokkaan kuin kuntouttaminen. Sinä olet täysin väärässä noiden murhien suhteen. Mene vaikka Somaliaan katsomaan. Jos murhista ei rangaistaisi, joutaisi se koston kierteeseen ja lopulta ihmisten jakaantumiseen joihinkin jengeihin tai klaaneihin. Ajan myötä sitten voisivat muodostaa valtioita ja ympyrä sulkeutuisi. Mitä itse tekisit, jos joku olisi raiskannut ja murhannut tyttäresi, eikä häntä rangaistaisi ja tietäisit, että sinuakaan ei rangaistaisi, jos tappaisit hänet? Vaikuttaisiko asiaan, jos tekijä uhkaisi tulla joskus tappamaan toisenkin  tyttäresi?

2) retributiivinen teoria (ihmista on oikein rangaista juuri siksi, että he ovat tehneet rikoksen)
Hyvää: Hivelee monen oikeudentajua. On oikein, että rikoksesta rangaistaan eikä rangaistuksella tarvitse olla muita perusteita.
Huonoa: Käsitteellisesti ongelmallinen. Teoria ei anna rangaistukselle oikeastaan mitään perustetta: "Miksi rangaistus on oikein? --> Se vain on oikein." --> Dogmaattinen virhepäätelmä. Tuntuu monen mielestä samaistuvan kostoon, jolle ei välttämättä löydy moraalista perustetta. Tosin moni ajattelee, että kosto on ihan riittävä peruste rangaistukselle.

2. Kyse e ole kostosta vaan oikeudesta, joka on arvo sinänsä. On oikein, että väärintekijää rangaistaan ja oikeintekijää palkitaan. Jos joku auttaa sinua, kiitätkö sinä jostain utilitaarisesta syystä, mahdollisesti laskien oikean kiitoksen määrän? Vai kiitätkö vain, koska se on oikea tapa toimia? 3.Oikeudentunto on ihmisissä (tarkemmin miehissä) synnynnäinen biologinen piirre. Sille on biologinen tarve aivan kuin syömiselle. Toki kulttuuri vaikuttaa siihen, ja muokkaa sitä, mitä katsomme kussakin tilanteessa oikeudenmukaiseksi seuraukseksi millekin teolle.

Minä näen oikeuden väheksymisenä, jos se alistetaan pelkäksi välineeksi muiden asioiden saavuttamiseksi. Ymmärrän, että tällainen on suosittua nykyisessä "kaikille kaikkea kivaa" -yhteiskunnassa.

1. En ole kuullutkaan, että eristämien olisikin kuntoutuskeino. Ymmärtääkseni kaikki tutkimusaineisto viittaa päinvastaiseen suuntaan, joten kyseessä on vain mielipiteesi. Vähän kuin se kuuluisa persreikä. Meillä jokaisella on sellainen.

2. Jälleen perustelematon subjektiivinen mielipide. Perustele, miksi esittämäsi asia olisi objektiivisesti oikeudenmukaista eikä sitä vain sinun itsesi mielestä. Lainaus: "Vai kiitätkö vain, koska se on oikea tapa toimia?" = Esimerkki mainitsemastani dogmaattisesta virhepäätelmästä.

3. Naturalistinen virhepäätelmä. Jollakin voi olla aivan erilainen oikeudentunto kuin sinulla ja lisäksi kaikki luonnollinen ei ole moraalisessa mielessä automaattisesti hyvää. Esim. pedarilla on luonnollinen, sisäsyntyinen ja biologinen ominaisuus tuntea vetoa lapsiin. Luonnollinen tarve ei ole automaattisesti yhtä kuin moraalinen hyvä/oikeudenmukaisuus tai ainakin se vaatii vähän vankemmat perustelut tuekseen.

[Lalli IsoTalo]

Onhan kansanmurhakin yksittäistapaus jos sille tielle lähdetään.

Jeps.

[Gamma]

1) pelote- / hyötyperuste (utilitaarinen)
Hyvää: vaaralliset rikolliset eristetään --> mahdollisuus rikoksiin pienenee, toimii peloitteena muille, rikollinen oppii, ettei rikos kannata.
Huonoa: Ei toimi, sillä joitakin rikoksia tuskin tehtäisiin vaikka tuomiot olisivat lyhyitäkin, esim. harva ryhtyisi murhaajaksi vaikka tietäisi selviävänsä siitä vähällä. Tämän voi jokainen kysyä itseltään. Jos siis rankaisemisen yksinomainen tarkoitus on estää rikoksia, murhista ei siis tarvitsisi rangaista erityisen ankarasti.

Unohdit tästä hyötyajattelusta uhrille koituvan hyödyn. Uhri varmasti jatkaa elämäänsä myönteisemmällä asenteella, jos tietää että rikollinen on saanut ansaitsemansa rangaistuksen, kuin jos tuomio olisi selvästi liian lievä yleisen oikeustajun valossa. Tästä seuraa lisäksi ehkä uhrin lisäksi hyötyä myöskin yhteiskunnalle. Ainakin ylimääräiset valitusprosessit kustannuksineen voisivat vähentyä jos rangaistukset olisivat heti alkuunsa lähempänä sellaista, minkä uhrikin voi hyväksyä. Ja hyötyajatteluun liittyen, törkeissä rikoksissa rangaistusten pituus tosiaan voi ääritapauksissa vaikuttaa myös riskiin, syntyykö henkeen tai terveyteen kohdistuvasta rikoksesta koston kierre.

[Sour-One]

(schnaps)
Tarkoitin esimerkiksi Venäjän ja USA:n järjestelmiä, jotka laajalti ovat jonkinlaisia elämäntaparikollisen valmistuslaitoksia. Meidän systeemimme puree niihin, joilla on valmius palata kaidalle tielle. Enkä haluaisi myöskään niille toisille mitään barbaarisia olosuhteita vain emotionaalisen tyydytyksen takia - tälläisistä olosuhteista tihkuu sitä mätää vastustamatta myös ympäröivään yhteiskuntaan.

Pidän siitä, että oikeuslaitos on korostetun rationaalinen ja epäemotionaalinen, vaikka se ihan varmasti rikkoisi omiakin tuntemuksia, jos joku läheinen joutuisi rikoksen kohteeksi, tai vaikka sivullinenkin. On yhteiskunnan kylmän kokonaisedun mukaista, etteivät emotionaaliset reaktiot säätele oikeuslaitoksen toimintaa. Esimerkiksi niinkin omituiselta tuntuva asia kuin "syytetyn oikeudet" ovat tärkeä tekijä sen oikean syyllisen löytämisessä: etteivät viranomaiset voi poimia sitä ensimmäistä uskottavaa vastaantulijaa ja hakata hänestä tunnustuksen ulos (kuten tapahtuu monissa maissa, joissa syytetyillä ei ole juurikaan niitä oikeuksia).

Mutta, toki, väkivaltarikoksista ja etenkin niiden uusinnoista pitäisi rangaista merkittävästikin pidemmillä vankeustuomioilla.

Jenkeissä muutamassa osavaltiossa saa elinkautisen kolmannesta tuomiosta. Siis olivatpa rötökset mitä tahansa. Mm. yhdellä kundilla nuoruudessaan huumeen hallussapito ja autovarkaus. Sitten näistä pitkän ajan päästä varasti talvitakin. Elinkautinenhan siitä napsahti. Täysin järjetöntä.

[Joopa]

(schnips)
Lakimiestutavani määritteli termin "huippujuristi" seuraavasti:
Asianajaja, jonka naama ja koti ovat päässeet naistenlehteen ja joka ryövää asiakkailtaan kolminkertaista taksaa.
Kyllä suomalaisessa oikeusistuimessa faktat ratkaisevat, eivätkä asianajajien jaaritukset. Näin sanoi.

Tuttavasi on väärässä. Asianajajien keskuudessa huippujuristilla tarkoitetaan vakiintuneesti lakimiestä, joka on saanut naamansa ja/tai nimensä lehteen tekemänsä törttöilyn vuoksi:

"Huippujuristi kärysi ratista"
"Huippujuristi kiersi veroja"
"Huippujuristi kavalsi varoja kuolinpesästä"
jne.

Huippujuristi on lehdistön kehittämä termi, jolla ei ole mitään tekemistä ko. lakimiehen osaamistason kanssa. Sitä käytetään koska lehdistön mielestä "keskivertojuristi kärysi ratista" ei ilmeisesti ole vetävä otsikko. Lisäksi toimittajilla ei yleensä ole mitään käsitystä siitä kuka oikeasti on huippujuristi alallaan.

Avauksen kirjoittajan tuomariystävä on tämälleen oikeassa Lampelan suhteen. Huonompaa saa hakea. Asiakkaiden kannalta valitettavasti hän kuitenkin saa naamansa julkisuuteen (ja työntääkin sitä sinne aina kun mahdollista: jos Helsingin käräjäoikeudessa on TV-kameroita, on Lampela taatusti paikalla vaikkei hänellä olisi päämiestä jutussa). Huonous ilmenee yleensä asiakkaan kannalta liian myöhään.

[Sour-One]

Eräs toinen professori* sanoi eräällä luennolla, että Suomessa vankiloissa istuu 90 % semmoista porukkaa, jonka paikka olisi jossain muualla, 9 %:lle vankila on oikea paikka, ja 1 % ei pitäisi koskaan päästää pois vankilasta.

Erään suomalaisen yliopiston käytävillä haahuili sellaisia dosentteja, joiden paikka olisi jossain muualla. Sokerina pohjalla yksilöt jotka ovat pokerinaamalla ryhtyneet perustamaan Suomen hallituksen vastaisia omia valtio- ja oikeusjärjestelmiään naapurimaan korkeinta poliittista johtoa mielistelläkseen.

Murhaajat ja roistot ovat kuitenkin rikoksiensa suhteen aivan eri kategoriassa kuin nämä yliopistojen tuottamat huippuyksilöt jotka käyttävät koko akateemisen ja yhteiskunnallisen tarmonsa Suomen tasavallan ja sen ulkomaansuhteiden sekä oikeusvaltion julkisuuskuvan tärvelyyn.

Suomalaisen vankeinhoidon tosiasiallinen arvo ei ole ollut rikollisuuden vaan päihdetorjunnan ja sosiaalipalvelun tarjoaminen ihmisille joilla kaikki lelut on jääneet lapsena patterin väliin ja nallekarkitkin varastettiin. Tämä on ollut suomalaiskulttuurillinen perinne ja tapa joka ei kestä monikulttuuriseksi ajetun yhteiskunnan paineita ja seurauksia. Siksi sosiaalipalveluja tarvitsevat mielummin heitetään kadulle samaan aikaan kun hymistellään rinta rottingilla muka suvaitsevaista.

Merkittävin yksittäinen vankeinhoitoa haittaava syy on kannabis ja kannabiksen käytön sekä myynnin kriminalisointi. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa kannabis on pakko lopulta hyväksyä. Suomalaiskansallisessa kulttuurissa kannabis on kriminalisoitu ja pysyy kriminalisoituna, kunnes vankilamme ovat niin täynnä kannabiksen myyjiä, käyttäjiä ja kasvattajia että järjestelmä romahtaa ja kaikki konnat on pakko päästää vapaaksi.

Mikäli kannabiksen myynti ja valmistus otettaisiin apteekkitavaraksi, vankiloiden täyttö ja käyttö sekä järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus laskisi merkittävästi. Nykyisellä järjestelmällä muutaman pensaan takia valtion varoja käytetään kuusinumeroinen luku kannabiskukkahatun istuttamiseen ja käräjöittäiseen.

ps ja ensimmäinen huumepoliisi joka tämän totesi ääneen, istuu kohta elinkautista, mikä ei anna uskoa järjestelmän itsekorjautumiseen.

Onko tutkittua tietoa siitä, kuinka monelle kannabis on ensimmäinen askel kohti kovempia huumeita?

[Sour-One]

(napsis)
Tuttavasi on väärässä. Asianajajien keskuudessa huippujuristilla tarkoitetaan vakiintuneesti lakimiestä, joka on saanut naamansa ja/tai nimensä lehteen tekemänsä törttöilyn vuoksi:

"Huippujuristi kärysi ratista"
"Huippujuristi kiersi veroja"
"Huippujuristi kavalsi varoja kuolinpesästä"
jne.

Huippujuristi on lehdistön kehittämä termi, jolla ei ole mitään tekemistä ko. lakimiehen osaamistason kanssa. Sitä käytetään koska lehdistön mielestä "keskivertojuristi kärysi ratista" ei ilmeisesti ole vetävä otsikko. Lisäksi toimittajilla ei yleensä ole mitään käsitystä siitä kuka oikeasti on huippujuristi alallaan.

Avauksen kirjoittajan tuomariystävä on tämälleen oikeassa Lampelan suhteen. Huonompaa saa hakea. Asiakkaiden kannalta valitettavasti hän kuitenkin saa naamansa julkisuuteen (ja työntääkin sitä sinne aina kun mahdollista: jos Helsingin käräjäoikeudessa on TV-kameroita, on Lampela taatusti paikalla vaikkei hänellä olisi päämiestä jutussa). Huonous ilmenee yleensä asiakkaan kannalta liian myöhään.

Ja höpön löpön. Uskon kyllä nuo mainitsemasi otsikot todeksi. Että huippujuristi kärysi ratista yms. Ne "tuhat" muuta huippujuristia sitten ei olekaan mediassa, kun niistä ei ole mitään mediaa kiinnostavaa tietoa. Tämän varmasti sinun täytyi itsekin tajuta.

[Joopa]

Huippujuristina markkinoitu Heikki Lampela todisti sen, minkä olen saanut tietää hänestä jo kauan sitten. Jankutti vaan samaa mantraa kaltevasta pinnasta ja esitti näkemyksensä jonka mukaan vankilat pitäisi poistaa kokonaan.

Lampela on itse mustalainen ja puolustaa pääasiassa juuri oman porukan rikollisia. Lyhyet vankilatuomiot sataa Lampelan laariin kahdella tavalla: jos tuomio on lyhyt, mustalaisasiakkaita kiertää nopeammin hänen toimistonsa kautta ja hän pääsee laskuttamaan veronmaksajia useammin ja lojaalisuussyistä hän kannattaa heimonsa jäsenille lyhyempiä tuomioita.

Ei pidä paikkaansa. Lampelalla ei kovin paljoa ole mustalaisia asiakkainakoska hän itse vähän välttelee heitä. Hänellä on kova tarve olla mahdollisimman vähän mustalainen. Porvoon autokaista-ampujan hän otti asoakkaaksi koska kyseessä oli julkisuusjuttu ja sai taas naamaa lehteen.

[Joopa]

(napsis)
Ja höpön löpön. Uskon kyllä nuo mainitsemasi otsikot todeksi. Että huippujuristi kärysi ratista yms. Ne "tuhat" muuta huippujuristia sitten ei olekaan mediassa, kun niistä ei ole mitään mediaa kiinnostavaa tietoa. Tämän varmasti sinun täytyi itsekin tajuta.

Keihin viittaat näillä tuhannella muulla huippujuristilla?

[siviilitarkkailija]

Aha. No kyllä täytyy myöntää että pelotevaikutuksen idea on virkamiehillä hyvin hallussa. Onko tarkoitus siis pelotella lainkuuliaisia kansalaisia ja mahdollisia rikosten uhreja?

Kyllä. Oikeudenkäytössä ainoa todellinen pelotuksen kohde on nykyään ns lainkuuliainen kansalainen, koska vankilat eivät pelota konnia. Jos ovat koskaan pelottaneet. Häirinneet, estäneet tai haitanneet ovat. Mutta eivät missään tapauksessa pelottaneet.

Oikeudenkäytön ja oikeusvaltion ainoa todellinen pelotusvaikutus on halu estää ihmisiä itse ottamasta oikeudenkäyttöä omiin käsiinsä. Mikäli esim tappaja tappaa lapsen, ja lapsen vanhempi tai sukulainen tappaa tappajan, niin tällöin tuomio on hatusta tempaisten n 1,5 kertainen koska oikeuslaitos haluaa viestittää taviksille että suurin rikos on omankädenoikeus.

Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä lähtokohta kaikelle ajattelulle on rikollisen maksimaalinen etu. Siksi tuomiota määrättäessä ei arvioida tekoa vaan lievintä pelotevaikutusta. Suomalainen oikeuslaitos ja oikeusjärjestelmä ei ole suunniteltu eikä sitä ylläpidetä ihmisiä palvelevana vaan valtiollisena toimijana jolloin koko rangaistuksen ja korvauksen käsitteet menevät ihmisiltä sekaisin. Rikoshyöty menee valtiolle. Sakot menevät valtiolle. Käytännössä tavikset, jos ovat uhreja, jäävät aina heikoille ja joutuvat lopulta tappelemaan valtionkonttorin kanssa pennosista.

Suomen oikeuslaitos on Ruotsin kuninkaan perustama ja venäjän tsaarin hallitsema ja myöhemmin itsenäinen toimija jonka ainoa kuningasajatus ei ole oikeudenmukaisuuden vaan valtion edun varmistaminen kaikissa oloissa. Sen se myös tekee. Uhreilla ja suomalaisilla ei ole maamme oikeusjärjestelmässä ollut moniin vuosisatoihin mitään arvoa. Ei ollut kuninkaan aikana, ei tsaarin eikä nykyisen itsenäisen hallintonsa aikana.

[Sour-One]

(napsis)
Keihin viittaat näillä tuhannella muulla huippujuristilla?

Kuten taasen varmastikin huomasit se tuhat oli hakasuluissa siis "tuhat". Hokasitko? Ja viittaan helvetin päteviin juristeihin, joptka ratkovat oikeastikin hankalia juttuja eikä jotain mäkkärin autolinjalla tapahtunutta murhaa. Ja ei, en ole nimeämässä tässä nyt yhtäkään.

[Joopa]

(napsis)
Kuten taasen varmastikin huomasit se tuhat oli hakasuluissa siis "tuhat". Hokasitko? Ja viittaan helvetin päteviin juristeihin, joptka ratkovat oikeastikin hankalia juttuja eikä jotain mäkkärin autolinjalla tapahtunutta murhaa. Ja ei, en ole nimeämässä tässä nyt yhtäkään.

Eli kuten arvelinkin, missasit pointtini täysin. Kyse oli siitä kenestä tai keistä käytetään termiä "huippujuristi". Termillä nykykäytössä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka hyvä joku alallaan on. Lampela on hyvä esimerkki tästä.

[Sour-One]

(napsis)
Kuten taasen varmastikin huomasit se tuhat oli hakasuluissa siis "tuhat". Hokasitko? Ja viittaan helvetin päteviin juristeihin, joptka ratkovat oikeastikin hankalia juttuja eikä jotain mäkkärin autolinjalla tapahtunutta murhaa. Ja ei, en ole nimeämässä tässä nyt yhtäkään.

Eli kuten arvelinkin, missasit pointtini täysin. Kyse oli siitä kenestä tai keistä käytetään termiä "huippujuristi". Termillä nykykäytössä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka hyvä joku alallaan on. Lampela on hyvä esimerkki tästä.

Varmasti media mielellään käyttää Lampelasta nimitystä huippujuristi. Jokainen voi miettiä Lampelan caseja miettiä, voiko niiden perusteella sanoa Lampelaa huippujuristiksi. Helposti voi todeta, että ei.  Ehkä nyt ymmärsit?