Kansan edustaja vai oman vallan tavoittelija

[duc]

Alla siteerattua juttua lukiessani jäin miettimään, että valta voi sokaista kansanedustajan niin paljon, että nöyryys ja arvostelukyky häviävät. Jos ihminen voi polttaa 100 000 euroa omaa rahaansa, kuinka paljon enemmän toisten (vero)rahoja nämä saavat palamaan itkemättä siitä kyyneltäkään, koska niitä ei tarvitse maksaa takaisin, niin kuin pankkilainan joutuu. Ymmärtävätkö nämä ihmiset ollenkaan, että valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Sitten kun tilinteon aika tulee ja poliittinen vastuu lankeaa maksettavaksi. Nämä ihmiset pitävät itseään syyttöminä ja menevät shokkiin. (Lihavointi minun.)

YLE

Eduskunnasta putoaminen monelle shokki – "Maksan edelleen 8 vuoden takaisia vaalivelkoja"

Edustajapaikan mukana menee työyhteisö, iso osa kavereista ja valtaa. Jäljelle jäävät karvas pettymys ja paksu nivaska laskuja, joiden maksaminen voi viedä vuosia.
Mikkeliläinen Arto Seppälä (sd.) oli maaliskuussa 2007 vakavan paikan edessä. Erittäin työläs ja kallis vaalikampanjan päättyi mahalaskuun. Kaksi kautta eduskunnassa istuneen äänimäärä putosi kolmanneksella edellisvaaleista. Paikka jäi uusimatta.
– Kyllä siinä tuli tippa silmään. Oma pettymys oli raju, mutta ehkä vielä enemmän surin läheisten ja tukijoukkojen puolesta, Seppälä muisteee vieläkin ääni värähtäen.
– Se tunnelma oli käsinkosketeltava. Vaalityöhön oli panostettu niin valtavasti sekä henkisesti että taloudellisesti. Oli se shokki, sillä oli kuitenkin uskottu, että voisin jatkaa tehtävässä kun mitään mokia en tietääkseni ollut tehnyt.
Synkästä vaali-illasta alkoi "vähintään kuukausia" kestänyt kujanjuoksu. Seppälän onni oli työsuojelutarkastajan työ, johon hän pääsi palaamaan jo seuraavalla viikolla.
– Ja onneksi oli läheisiä, tukijoukkoja ja hyviä kavereita, joiden tuella selvisin asian läpi.
Yksi "tukija" oli pankki, johon entinen edustaja marssi pian vaalien jälkeen. Valtaosa vajaan 50 000 euron vaalibudjetista meni omasta pussista. Seppälä yritti paluuta eduskuntaan vielä vuonna 2011. Rahaa paloi edellisvaalien tapaan, mutta ääniä tuli enää reilut tuhat.
– Niitä laskuja tässä maksetaan edelleen. Samassa lainassa on niitä kahdeksan vuoden takaisia, Seppälä myöntää.
Tuloksen selviämisen jälkeen pintaan nousi suuri kysymys putoamisen syistä. Syiden puiminen johti pian umpikujaan.
– Vaimon ja ystävien kanssa yritimme etsiä vastausta miksi-kysymykseen, mutta siihen on vaikea löytää syytä. Vaalien tulos on äänestäjien tahto, johon ei ole valitusoikeutta. Kerran aiemmin Seppä oli vetäytynyt neljäksi päiväksi omiin oloihinsa Puumalaan hiihtämään ja lepäämäään. Tällä kertaa mies purki pettymystään kotimaisemissa Mikkelissä.
– Kai siitä kokemuksesta joku apu oli, että pystyi ottamaan iskuja vastaan.
Arto Seppälä on ollut ehdokkaana yhteensä 13 kertaa, kuusissa eduskuntavaaleissa ja seitsemissä kuntavaaleissa. Ura kuntapolitiikassa on jatkunut eduskunnasta putoamisen jälkeen. Tällä hetkellä hän kuuluu Mikkelin kaupunginhallituksen varapuheenjohtajistoon. Seppälä myöntää, että vuoden 2007 vaalikampanjan aikaan usko paikan uusimiseen oli luja. Putoamisen mahdollisuus piti pitää takaraivossa, mutta vauhti vaalien alusviikkoina on kova.
– Syntyy helposti väärä kuva sitä kautta, että ihmiset ilmoittelee ennakkoäänestyksen jälkeen, että hei, me äänestettiin sua. Mutta niitä ääniä tarvitaan niin paljon. Arto Seppälä on mukana Mikkelin kuntapolitiikassa.
– MInulla työpaikka oli hyvä väylä päästä irti entisestä yhteisöstä, mutta läheskään kaikilla putoavilla edustajilla sitä ei ole. Pudotessaan kansanedustaja menettää osan kavereistaan ja ison osan valtaa.
– Se on arvostettu valta-asema, jonka menetys kirpaisee. Silti haluan muistaa, että se oli hieno ja upea kokemus. Sain olla yhtenä lenkkinä mukana sen kahdeksan vuotta. Kansanedustajia arvostellaan usein siitä, että edustajavuosien myötä yhteys arkeen hämärtyy. Seppälä varoittaa yleistämästä.
– Se on tyyppikysymys. Joillakin se nousee päähän, joihinkin se ei vaikuta mitenkään.
– Omasta mielestäni olen selvinnyt kuitenkin hyvin, osin kuntapolitiikan ansiosta. Valtaa meni, mutta vaikutusvaltaa kuitenkin jäi. Voin olla vaikuttamassa yhteiskunnan asioihin. Eduskunta on myös tiivis työyhteisö, jossa kaveruus- ja ystävyyssuhteita syntyy yli puoluerajojen.
– Näissäkin vaaleissa meni joku vanha edustajakaveri läpi ja kyllä se lämmitti. Itse voin vinkata heille asioita, joita voisi eduskunnassa edistää. Seppälä meni ensimmäisen kerran läpi vuoden 1999 vaaleissa. Sitä mies muistaa paljon mieluummin.
– Se läpimenon ilo oli kuitenkin paljon isompi kuin se putoamisen suru. Ainakin jälkikäteen ajatellen.
Tämän kevään vaaleissa nelisenkymmentä putosi eduskunnasta. Seppälä vinkit pudonneille kumpuavat omista kokemuksista.
– Toivon, että he eivät jää yksin vaan käyvät asiaa läpi perheen ja ystävien kanssa. Ei kannata jäädä yksin nurkkaan. Elämää on eduskunnan ulkopuolellakin. Pankki nappaa edelleenkin kuukausittaisen lyhennyksen pankkilainasta. Se pitää muistoa yllä epäonnisesta kampanjasta.
– Onhan se raha jostain pois, mutta mutta katkera en ole. Demokratia maksaa, Seppälä naurahtaa.
Entisillä kansanedustajilla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhteyttä entiselle työpaikalleen. Veteraanikansanedustajat kokoontuvat kahdesti vuodessa. Lisäksi ovet avautuvat entisille edustajille helposti.
– Meillä entisillä edustajilla on lupa käydä eduskunnassa. Sitä mahdollisuutta kyllä käytän jatkossakin.
Tämän kevään vaaleissa Seppälä toimii Pauliina Viitamiehen taustalla. Entä oma ehdokkuus tulevissa eduskuntavaaleissa?
– Ei, ei, ei. Kyllä ne vaalit riittävät. Ellei joku tule pyytämään, Seppälä virnistää.     

[Morsum]

Otsikossa on yhdyssanavirhe.

[Myrkkymies]

Otsikossa on yhdyssanavirhe.

Kansanedustaja on työnimike. Kansan edustaja taas on yleisesti kuka tahansa, joka edustaa kansaa.

SKP:n toverit kyllä edustavat kansaa.

[Micke90]

Otsikossa on yhdyssanavirhe.

Että oikein yhdys sana virhe. On se hyvä, että kieli sala poliisit päivystävät tälläkin sivustolla kyttäämässä kirotusvireitä. 

[Miniluv]

Otsikossa on yhdyssanavirhe.

...tai sitten aloituksen tekijä haluaa korostaa pointtiaan näin.

[Goman]

Selvästi osa eduskuntaan päässeistä ovat jatkossa kansan edustajia,  osa taas on kansanedustajia. Aika monet tuntuvat matkan varrella jopa kokevat metamorfoosin;  kansan edustajasta muotoutuu kansanedustaja.

Tähänkin juttuun on pakko sotkea sahuri Hakkarainen. Hän on kansan edustaja puhtaimmillaan. Kansanedustaja hän taas ei kaikkien mielestä ole.

[L.N]

Lainasin itseäni toisesta ketjusta.
Asia mikä lämmittää mieltäni on se, ettei rahalla saa kaikkea. Onneksi meillä on uskottava vaalijärjestelmä ja riittävästi omilla aivoillaan ajattelevia kansalaisia. Mua aina oikein oksettaa ja puistattaa, kun jonkun tyypin aukeaman kokoinen tekohymyilevä naamankuva on joka toisella sivulla lehdissä ja telkkarissa & netissä. Ei kaikkea voi ostaa ja erittäin hyvä näin. Kun mainonta ja itsensä tyrkyttäminen menee yli, se haisee ja kääntyy itseään vastaan.

Kyllä täytyy ihmisellä olla kova halu päästä edustajaksi, jos sijoittaa siihen kymmeniä tuhansia euroja. Onko ehdokas niin hyväsydäminen ja jalo, että hän ottaa lainaa ja laittaa säästöjään peliin, että pääsee EDUSTAMAAN KANSAA?  Vai mahtaako kyse olla aivan jostain muusta? Vallanhimo, hyväpalkkainen siisti sisätyö mukavilla eduilla vai näyttäminen muille? Jos ite lähden ehdolle vielä joskus, niin voin vannoa, etten ota lainaa kampanjaa varten, enhän ota sitä lottoamiseenkaan tms. Kovaa peliä kyllä jotkut pelaa ja ainakin mun tulotasoon ja kulutustasoon nähden, mun on erittäin vaikea ymmärtää kymmenien tuhansien lyömistä peliin.

[ISO]

Lainasin itseäni toisesta ketjusta.
Asia mikä lämmittää mieltäni on se, ettei rahalla saa kaikkea. Onneksi meillä on uskottava vaalijärjestelmä ja riittävästi omilla aivoillaan ajattelevia kansalaisia.

Suosiota on vaikea ostaa rahalla, voi kyllä saada hännystelijöitä mutta rehellistä arvostusta on vaikea ostaa rahalla. Jos haluaa käyttää rahaa mainostamiseen, pitää kyllä osata tosi tarkkaan laskelmoida miten sen käyttää että äänestäjistä ei tunnu että yritetään ostaa ääniä. Ameriikoissa tuntuvat tämän osaavan, mutta samat opit ei taida toimia täällä meillä.

[op]

8 vuotta edustajana ja silti ottaa lainaa kymmeniä tuhansia kamppanjaan? Palkkahan tuossa on n. 6300€/kk + kulut -> nettopalkka n. 50 000 € / vuosi. 4 vuotta edustajana -> 200 000 €.

Vertailuksi v. 2011 vaaleissa läpimenneiden kampanjakustannukset olivat keskimäärin 35 000 €, josta toki iso osa on puolueilta/yrityksiltä/yhdistyksiltä ja jonkin verran myös yksityisiltä. Vaikka maksaisi kaiken itse, niin nettokuukausituloiksi jää (200 000 € - 35 000 €)/4*12 = 3 437,5 € + kulut. Jos ei osaa talouttaan suunnitella yli 4000 €:n bruttopalkalla seuraavia vaaleja silmälläpitäen, niin ei ole kyllä mielestäni mitään asiaa kansaa edustamaan.

[duc]

Otsikossa on yhdyssanavirhe.

...tai sitten aloituksen tekijä haluaa korostaa pointtiaan näin.

Kyllä, kieltä voi käyttää näinkin korostaakseen, mitä tahtoo korostaa. Ensimmäistä vastausta lukuunottamatta pointti tuli näemmä ymmärretyksi. Tämä entinen kansanedustaja ei mielestäni ole sopiva mihinkään luottamustehtävään, vaikka toisaalta rehellisyydestä häntä kiitän. Kuinka moni nykyisistä edustajista on de facto samanlaisia vallan sokaisemia? Väitän, että monet, erityisesti vuosikymmenet Arkadianmäellä istuneet. Kepulla meni läpi pelottavan monta potentiaalista henkilöä. Ne kansanedustajat, jotka nyt puhuvat kansan antamasta valtakirjasta itselleen, eivät omaa mielestäni riittävää nöyryyttä luottamustehtävään, kansan edustamiseen.

[maahanmuuttaja]

Otsikon kysymykseen vastaan, että kaikissa maissa, lähes kaikki valtion tasolla olevat poliitikot ovat oman edun tavoittelijoita. Suomen kansanedustajista kansan asialla on vain muutama kansanedustaja.