TV kakkosen tuomioilta oli täydellinen limbo.

[nitkunatku]

Vakavista rikoksista oikea rangaistus on elinkautinen elinkautinen ja kuolemantuomio sähkötuolissa ja sillä selvä. Sitten ei tarvitsisi kuunnella, kun joku manne muodon vuoksi pahoittelee tekosiaan televisiossa ja rääkkää heimoveljensä kanssa kuulijoiden korvia b-luokan räpillä. Vaikka biisi toki oli aika uskottava, kun sen tekivät oikeat "alan miehet". Vaikken siis räpistä muuten pidäkään.

[niemi2]

On tietysti osa rikollisia, joita ei koskaan tulisi päästää vapaalle jalalle. Mutta sitten kylmästi yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on parasta, etteivät vankilat ole barbaarisia kosto- ja kidutuslaitoksia, jotka brutalisoivat ja antisosialisoivat sen huomattavan joukon, joka voi vielä korjata tiensä. Etenkin nuorille ja ensikertalaisille on yksinkertaisesti rationaalista olla helläkätinen. Parempi meidän järjestelmämme on kuin vaikkapa USA:n tai Venäjän, vaikka eräät rangaistuskategoriat ovatkin liian lieviä (väkivaltarikokset ja niiden uusinnat).

Jossain määrin samaa mieltä, vaikka en lähtisi kuvaamaan vankilaan barbaariseksi kosto- ja kidutuslaitokseksi, joka on vahvasti tunneperäisesti latautunut lähtökohta. On vain ihmisiä, jotka eivät kykene elämään yhteiskunnassa normaalisti.

Lain rikkomisella on seurauksensa ja tämä on sikäli ihmisen omista valinnoista kiinni ellei kyse ole esim. yhteiskunnnan heitteille jättämästä ihmisestä, joka oireilee kukin omalla tavallaan. Esim. mielenterveysongelmaisten hoito on retuperällä ja tämä saattaa johtaa erinäisiin ongelmiin ja rikoksien uusintaan vaikuttaa enemmänkin terveydenhuolto kuin itse rangaistuksen pituus.

Lähtökohtaisesti yhteisön hyvinvointi ja suojelu rikoksilta menee rikoksia tehneen tuomion pituuden edelle ja rikokset voivat olla pidempiä kunhan näissä on vastapainona minimirangaistusten jälkeen tarveharkintaa tuomion ehdollisena jatkamiselle esim. käytöksen, opintojen ja riskiarvion kautta. Tätä tulisi painottaa etenkin väkivaltarikoksissa ja väkivaltarikoksissa voisi olla USA:n 3 strikes and out-mali myös toimiva.

Tappo ja murha ovat jo sellainen rajan ylitys, että tuomio voi olla joissakin tapauksissa elinkautinen elämän loppuun asti, vaikka ehdoton rangaistus muuttuisi jossain kohti ehdolliseksi tuomioksi, mutta yhteisön suojelun täytyy olla aina ensisijaista. Väkivaltaisen käytöksen uudestaan ilmetessä ehdollinen muuttuu takaisin ehdottomaan muotoon kunnes henkilön voi todeta soveltuvan vankilan ulkopuolelle. Päihtyneenä ajaminen törkeä, liikenteenvaarantaminen ja siitä seurannut kuolemantuottamus tulisi katsoa tapoksi auto kun on väärin käytettynä tappava ase. Edit: lisätty viimeinen lause.

[Suvaitsevainen Vihreä]

Huippujuristina markkinoitu Heikki Lampela todisti sen, minkä olen saanut tietää hänestä jo kauan sitten. Jankutti vaan samaa mantraa kaltevasta pinnasta ja esitti näkemyksensä jonka mukaan vankilat pitäisi poistaa kokonaan.

Keskustelin kerran erään käräjätuomarin kanssa kaljalasin ääressä ja hän kertoi näkemyksensä tästä "huippujuristi" Lampelasta. Hän sanoi, että ei voi ymmärtää, mistä moinen status on miehelle langennut. Hän ei osaa vedota oikeisiin lainkohtiin, puolustusesitys on täydellisen sirpaleinen eikä siinä ole minkäänlaista ehjää kokonaisuutta, ei osaa puhua selkeästi, vetoaa sellaisiin näkökohtiin joilla ei ole juridista pohjaa yms.

Ok, eli Lampelan asiakkailleen saamat lievät tuomiot eivät johdu hyvästä juristista, vaan ne tulevat siitä huolimatta.

Onko Suomessa muuten mitään väliä, että kuka sinua puolustaa oikeudessa? Eli vaikka siinä istuisi täytetty nukke vs. kaikki lainkohdat tietävä ja niitä täysin oikein hyödyntävä huippujuristi, niin tuomio on se minkä oikeus on jo etukäteen päättänyt.

[repsikka]

Huippujuristina markkinoitu Heikki Lampela todisti sen, minkä olen saanut tietää hänestä jo kauan sitten. Jankutti vaan samaa mantraa kaltevasta pinnasta ja esitti näkemyksensä jonka mukaan vankilat pitäisi poistaa kokonaan.

Keskustelin kerran erään käräjätuomarin kanssa kaljalasin ääressä ja hän kertoi näkemyksensä tästä "huippujuristi" Lampelasta. Hän sanoi, että ei voi ymmärtää, mistä moinen status on miehelle langennut. Hän ei osaa vedota oikeisiin lainkohtiin, puolustusesitys on täydellisen sirpaleinen eikä siinä ole minkäänlaista ehjää kokonaisuutta, ei osaa puhua selkeästi, vetoaa sellaisiin näkökohtiin joilla ei ole juridista pohjaa yms.

Ok, eli Lampelan asiakkailleen saamat lievät tuomiot eivät johdu hyvästä juristista, vaan ne tulevat siitä huolimatta.

Onko Suomessa muuten mitään väliä, että kuka sinua puolustaa oikeudessa? Eli vaikka siinä istuisi täytetty nukke vs. kaikki lainkohdat tietävä ja niitä täysin oikein hyödyntävä huippujuristi, niin tuomio on se minkä oikeus on jo etukäteen päättänyt.

Lakimiestutavani määritteli termin "huippujuristi" seuraavasti:
Asianajaja, jonka naama ja koti ovat päässeet naistenlehteen ja joka ryövää asiakkailtaan kolminkertaista taksaa.
Kyllä suomalaisessa oikeusistuimessa faktat ratkaisevat, eivätkä asianajajien jaaritukset. Näin sanoi.

[Asra]

Lakimiestutavani määritteli termin "huippujuristi" seuraavasti:
Asianajaja, jonka naama ja koti ovat päässeet naistenlehteen ja joka ryövää asiakkailtaan kolminkertaista taksaa.
Kyllä suomalaisessa oikeusistuimessa faktat ratkaisevat, eivätkä asianajajien jaaritukset. Näin sanoi.

Suomalaisessa oikeusistuimessa ratkaisee usein kokematon tai epäpätevä tuomari, joista varsinkin naispuolisilla tuomareilla taitaa olla tarvetta myötäillä ns. tunnettuja asianajajia.

[Vörå]

On tietysti osa rikollisia, joita ei koskaan tulisi päästää vapaalle jalalle. Mutta sitten kylmästi yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on parasta, etteivät vankilat ole barbaarisia kosto- ja kidutuslaitoksia, jotka brutalisoivat ja antisosialisoivat sen huomattavan joukon, joka voi vielä korjata tiensä. Etenkin nuorille ja ensikertalaisille on yksinkertaisesti rationaalista olla helläkätinen. Parempi meidän järjestelmämme on kuin vaikkapa USA:n tai Venäjän, vaikka eräät rangaistuskategoriat ovatkin liian lieviä (väkivaltarikokset ja niiden uusinnat).

Jossain määrin samaa mieltä, vaikka en lähtisi kuvaamaan vankilaan barbaariseksi kosto- ja kidutuslaitokseksi, joka on vahvasti tunneperäisesti latautunut lähtökohta. On vain ihmisiä, jotka eivät kykene elämään yhteiskunnassa normaalisti.

Tarkoitin esimerkiksi Venäjän ja USA:n järjestelmiä, jotka laajalti ovat jonkinlaisia elämäntaparikollisen valmistuslaitoksia. Meidän systeemimme puree niihin, joilla on valmius palata kaidalle tielle. Enkä haluaisi myöskään niille toisille mitään barbaarisia olosuhteita vain emotionaalisen tyydytyksen takia - tälläisistä olosuhteista tihkuu sitä mätää vastustamatta myös ympäröivään yhteiskuntaan.

Pidän siitä, että oikeuslaitos on korostetun rationaalinen ja epäemotionaalinen, vaikka se ihan varmasti rikkoisi omiakin tuntemuksia, jos joku läheinen joutuisi rikoksen kohteeksi, tai vaikka sivullinenkin. On yhteiskunnan kylmän kokonaisedun mukaista, etteivät emotionaaliset reaktiot säätele oikeuslaitoksen toimintaa. Esimerkiksi niinkin omituiselta tuntuva asia kuin "syytetyn oikeudet" ovat tärkeä tekijä sen oikean syyllisen löytämisessä: etteivät viranomaiset voi poimia sitä ensimmäistä uskottavaa vastaantulijaa ja hakata hänestä tunnustuksen ulos (kuten tapahtuu monissa maissa, joissa syytetyillä ei ole juurikaan niitä oikeuksia).

Mutta, toki, väkivaltarikoksista ja etenkin niiden uusinnoista pitäisi rangaista merkittävästikin pidemmillä vankeustuomioilla.

[Mursu]

Rikos on rikos ja siitä pitää langettaa tietty rangaistus. Ei tuomioon saa vaikuttaa se, että onko tekijä ensikertalainen, (tutustumisalennus) onko päihteetön, opiskeleeko hän, katuuko hän, tms.

Kyllähän joka oikeusjärjestelmässä paatuneita rikollisia rangaistaan ankarammin kuin uusijoita. Suomessa ongelmana on se, että ensikertalaisten alennus on niin kategorinen. Toisaalta uusijoita täällä ei rangaista riittävän ankarasti vaan paatunutkin rikollinen tulee päästää vapaaksi vaikka elinkautisesta, koska niin pitää tehdä.

[Mursu]

Demlahan ei käsittääkseni vankilan pelotevaikutteesta perusta. Liekö oikeusministeriössäkään kuulleet koko asiasta tämän vuosituhannen puolella.

Mihin perustat tuon väitteen? Suomessa nimenomaan oikeus perustuu tuohon pelotevaikutukseen. Sillä perustellaan lieviä rangaistuksia: rangaistuksen tulee olla niin lievä kuin mahdollista, jotta haluttu pelotevaikutus saadaan. Suomessa ei tunnusteta sitä, että oikeus olisi arvo sinänsä, eikä vain väline rikosten vähentämiseksi.

[Totti]

Huippujuristina markkinoitu Heikki Lampela todisti sen, minkä olen saanut tietää hänestä jo kauan sitten. Jankutti vaan samaa mantraa kaltevasta pinnasta ja esitti näkemyksensä jonka mukaan vankilat pitäisi poistaa kokonaan.

Lampela on itse mustalainen ja puolustaa pääasiassa juuri oman porukan rikollisia. Lyhyet vankilatuomiot sataa Lampelan laariin kahdella tavalla: jos tuomio on lyhyt, mustalaisasiakkaita kiertää nopeammin hänen toimistonsa kautta ja hän pääsee laskuttamaan veronmaksajia useammin ja lojaalisuussyistä hän kannattaa heimonsa jäsenille lyhyempiä tuomioita.

Itse ohjelmasta niin se perinteiseen malliin keskittyi rikollisen aseman pohtimiseen. Tämä johtuu siitä, että oikeusoppineet näkevät pääasiassa vain rikollisen elinkaaren järjestelmän läpi. Uhrin/omaisten elinkaarihan loppuu tuomioon eli on varsin lyhyt. Tästä syntyy vahva akateeminen painotus juuri rikollisen tilanteeseen.

Euroopassa ja Suomessa oikeusdiskurssi nivoutuu lisäksi hyvin vahvasti (vasemmistolaiseen) yhteiskuntapolitiikkaan missä rikoksen tekijä tulkitaan yhteiskuntajärjestelmän uhriksi. Näkökanta on, että rikollisella on vain vähän valintoja päättää tekemisistään ja on lähes pakotettu rikolliselle tielle. Poikkeuksena on vain talousrikolliset, joiden tulkitaan käyttäytyvän harkitun oikeistolaiseksi huijatessaan verottajaa ja viranomaisia, jonka takia rangaistuksetkin ovat suhteellisen kovat.

Tämän puitteissa korostetaan vahvasti, että rangaistuksilla ei saisi olla minkäänlaista kosto- ja hyvitysarvoa uhreille (paitsi talousrikoksissa). Asiaa painotettiin paljon tässäkin ohjelmassa.

Looginen johtopäätös tästä on, että rangaistukset annetaan hyvin lievinä ja niiden kärsiminen tehdään mahdollisimman helpoksi. Mieluiten niitä ei annettaisi lainkaan jos mahdollista, jonka takia ehdonalaisia jaetaan ruhtinaallisesti myös tapauksissa missä vapaudenriisto olisi välttämätöntä.

Ohjelmassa kävi selväksi, että kansan oikeustaju on valovuosien päästä annetuista rangaistuksista. Lähinnä talousrikoksissa oikeusoppineet soveltavat rankempaa rangaistusta kun kansa. Tämä johtuu siitä, että oikeusoppineet noudattavat edellä mainittua löysää poliittista tulkintaa kun taas kansa näkee rangaistuksissa myös hyvityksen (eli koston) tarpeen.

On selvä, että Suomen nykyinen rangaistuskäytäntö ei ole ajan tasalla vaan se lähtee liikaa rikollisen eduista. Tarve hyvitykselle on kuitenkin aina olemassa *). Lievät rangaistukset vaan katkeroittavat uhria/omaisia ja luo epäuskoa oikeusjärjestelmään. Pahimmassa tapauksessa se johtaa oman käden oikeuteen kun uhri ei koe saavansa oikeutta oikeusteitse.

Rangaistusasteikot olisi ihan pakko kiristää lakiteitse ellei tuomarit itse ymmärrä soveltaa kovempaa linjaa.

*) Hyvitys eli kosto on luontainen ihmisen reaktio kokemaansa vääryyteen. Jos uhri ei saa hyvitystä eli koe saavansa oikeutta, asia jää avoimeksi jopa loppuiäksi. Hyvityksen puute luo siten oman psykologisen haavansa uhrille varsinaisen rikoksen lisäksi.
Tämän takia on erittäin tärkeä, että rangaistus koetaan myös oikeudenmukaiseksi uhrin näkökulmasta eikä pelkästään tuomita rikollisen etuja ajatellen.

[Totti]

Demlahan ei käsittääkseni vankilan pelotevaikutteesta perusta. Liekö oikeusministeriössäkään kuulleet koko asiasta tämän vuosituhannen puolella.

Mihin perustat tuon väitteen? Suomessa nimenomaan oikeus perustuu tuohon pelotevaikutukseen. Sillä perustellaan lieviä rangaistuksia: rangaistuksen tulee olla niin lievä kuin mahdollista, jotta haluttu pelotevaikutus saadaan. Suomessa ei tunnusteta sitä, että oikeus olisi arvo sinänsä, eikä vain väline rikosten vähentämiseksi.

Miten lievillä rangaistuksilla saadaan aikaan pelotevaikutus? Eikös silloin rankaisematta jättäminen pitäisi olla paras pelote?

[far angst]

(naps)
Lakimiestutavani määritteli termin "huippujuristi" seuraavasti:
Asianajaja, jonka naama ja koti ovat päässeet naistenlehteen ja joka ryövää asiakkailtaan kolminkertaista taksaa.
Kyllä suomalaisessa oikeusistuimessa faktat ratkaisevat, eivätkä asianajajien jaaritukset. Näin sanoi.

Osa juristeista pitää käräjäsalia teatterina, jossa heidän tehtävänään on näytellä taitavaa juristia ennen kaikkea omalle asiakkaalleen.  Nämä ovat oikeusdraaman luonnenäyttelijöitä, jotka esiintyvät vakuuttavasti, tunteellisesti ja onnistuvatkin vakuuttamaan oman yleisönsä, päämiehensä, vaikka sitten ukkotuomari jääkin vakuuttamatta ja vaikka esityöt ja muu asian valmistelu jääkin kokonaan tekemättä.

Tuon juristia näyttelevän porukan erottaa muista juristeista siinäkin, että he ovat erikoisen taitavia käyttämään lehdistöä draamansa osasena.  Toinen varma tuntomerkki näistä luonnenäytelijöistä on, että rikosasiassa he aina hyökkäävät muiden muassa poliiseja ja yleensä esitutkintaa vastaan.  Tämä tietenkin muuten on toivotonta, mutta tuolla taas saadaan asiaa osaamaton asiakas vakuuttumaan, että "kyä muj juristi om mum pualella".

Juttunsa nuo dramaqueenit häviävät, mutta asiakkaansa he onnistuvat vakuuttamaan tästä huolimatta.  Tuollaiset juristi vastaavat lääkäreissä niitä, joista jenkit sanovat: 

"Knows nothing of medicine, but has one helluva bedside manner!"

[Mursu]

(naps)
Miten lievillä rangaistuksilla saadaan aikaan pelotevaikutus? Eikös silloin rankaisematta jättäminen pitäisi olla paras pelote?

Rangaistuksen ja pelotevaikutuksen suhde ei ole lineraarinen. Pelotevaikutusajattelussa rangaistus säädetään nimenomana niin lieväksi, että saadaan haluttu pelotevaikutus. Tämä on oikkarin pääsykoekirjojen ekalla sivulla.

[LyijyS]

Hieman käsitteelistä näkökulmaa ettei mene puurot ja vellit sekaisin.

Kun tuomion yhteydessä puhutaan hyvittämisestä tarkoitetaan aiheutetun vahingon korvaamista ei vielä rangaistusta. Hyvitys palauttaa tilanteen lähtöpisteeseen ja keskustelua herättää mikä on mihinkin tilanteeseen riittävä hyvitys ja voiko sellaista kaikkiin tapauksiin edes antaa.

Oleellinen kysymys kuitenkin on, että riittääkö hyvitys vai vaadimmeko vielä rangaistusta tämän lisäksi. Matti palauttaa Villelle hyvityksenä varastamansa pyörän, mutta siitä huolimatta haluamme monesti Matille myös rangaistuksen. Rangaistus on siis lisäpahan aiheuttamista ja sen oikeuttaminen ei ole niin yksinkertaista kuin "kansan musta tuntuu" gallupit antavat ymmärtää.

Ymmärtääkseni rangaistusten oikeuttamisessa viitataan yleensä johonkin kolmeen seuraavista periaatteista:

1) pelote- / hyötyperuste (utilitaarinen)
Hyvää: vaaralliset rikolliset eristetään --> mahdollisuus rikoksiin pienenee, toimii peloitteena muille, rikollinen oppii, ettei rikos kannata.
Huonoa: Ei toimi, sillä joitakin rikoksia tuskin tehtäisiin vaikka tuomiot olisivat lyhyitäkin, esim. harva ryhtyisi murhaajaksi vaikka tietäisi selviävänsä siitä vähällä. Tämän voi jokainen kysyä itseltään. Jos siis rankaisemisen yksinomainen tarkoitus on estää rikoksia, murhista ei siis tarvitsisi rangaista erityisen ankarasti.

2) retributiivinen teoria (ihmista on oikein rangaista juuri siksi, että he ovat tehneet rikoksen)
Hyvää: Hivelee monen oikeudentajua. On oikein, että rikoksesta rangaistaan eikä rangaistuksella tarvitse olla muita perusteita.
Huonoa: Käsitteellisesti ongelmallinen. Teoria ei anna rangaistukselle oikeastaan mitään perustetta: "Miksi rangaistus on oikein? --> Se vain on oikein." --> Dogmaattinen virhepäätelmä. Tuntuu monen mielestä samaistuvan kostoon, jolle ei välttämättä löydy moraalista perustetta. Tosin moni ajattelee, että kosto on ihan riittävä peruste rangaistukselle.

3) korjaava- terapeuttinen teoria. (rikollisuus yksilön/yhteiskunnan sairaus, joka tulee parantaa)
Hyvää: Mahdollisuus eheyttää yhteiskuntaa ja tehdä sitä tätä kautta turvallisempi kaikille. Estää rikollisia uusimasta tekojaan. Tähän osittain se vankilapsykologi ja Lampelakin tarttuivat. Rangaistuksella nähdään selkeästi myös tavoitteellinen rooli, ei vain kostonhimon tyydyttäminen
Huonoa: Viekö rikollisilta oman vastuun teoistaan, jos esim. yhteiskunnan rakenteita syyllistetään yksilön valintojen sijaan. Rikollisista tulee syyntakeettomia uhreja. Oma kommentti: Toisaalta, kuka viisivuotias lapsi tietoisesti päättää ryhtyä isona murhaajaksi?

[Ernst]

Kuvottavaa kuunneltavaa kolmoismurhaajalta jonka suusta tulvi vittua ja perkelettä aivan solkenaan. Onko hänen päänsrkynsä meidän päänsärkymme. Juuri tuollaisia tapauksia varten vankiloita tarvitaan.

Jos hän on edelleen siellä vankilan suljetulla puolella, se on aivan oikea paikka. Osa vangeista ei kestä haasteita, ja silloin on loppujen lopuksi viisasta unohtaa kuntoutumistavoitteet ja antaa elinkautisen kulua. Kaikki pääsevät helpommalla, kun vetäytyminen sallitaan.

[Svarte Ruudolf]

Tämä ilta oli melkoinen fiasko! Alkupuolella oli ihan hyvää keskustelua tuomioista ja varsinkin Pekka Lehtisen asettama kysymys rangaistusasteikon yläpään käyttämisestä on askarruttanut itseänikin monesti. Miksi esim. neekeri, joka raiskasi illassa mukana olleen Jasminin kolme kertaa puukolla uhaten, ei saanut ankarinta mahdollista rangaistusta? Mitä pitäisi tehdä, jotta ankarin rangaistus tuomittaisiin?

Melko huvittava tuomio oli myös rattijuopon tappamaksi joutuneen tytön keissi. Kyllähän jokainen normaalin ihmisen järjenjuoksulla varustettu tajuaa, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen voi johtaa em. kaltaisiin lopputuloksiin, joten mielestäni tappo olisi asiallinen rikosnimike. Rikokseen ryhtyminen on alkanut jo siitä, kun känniläinen hyppää auton rattiin. Tuolloin on ymmärrettävä, että pahimmillaan voi aiheuttaa toiminnallaan vakavia seurauksia, joista tulee kantaa täysimittainen vastuu. Joku taisikin todeta twiitissä, että Suomessa rangaistuksella mitattuna helpoin tapa murhata jokin henkilö olisi ajaa kännissä päälle.

Loppupuolella sitten vain lässytettiin vankien oloista ja vangit "uhriutuivat" oikein urakalla. Pisti sapettamaan varsinkin eniten äänessä ollut räp-artisti "Elinkautinen". Tämä jantteri on nimeltään Shahin Nyman, joka murhasi Laajasalossa useita kertoja puukottamalla 19-vuotiaan Mari Vaittisen. Miksi tällaiselle saastalle annettiin eniten puheaikaa, vaikka studiossa oli paljon mielenkiintoisempia vieraita?

[Ajattelija2008]

Mainitsiko kukaan siellä TV:ssä akateemista tutkimusta USA:sta? Sen mukaan pitkät vankeusrangaistukset vähentävät rikollisuutta. Näin ollen Suomessakin pitäisi vähintään tuplata ehdottomien vankeusrangaistusten pituus.

Vai oliko koko ohjelma juristien showta, jolla he yrittävät lyhentää rangaistuksia ja lisätä asiakkaidensa määrää?

[Totti]

(nips)
Rangaistuksen ja pelotevaikutuksen suhde ei ole lineraarinen. Pelotevaikutusajattelussa rangaistus säädetään nimenomana niin lieväksi, että saadaan haluttu pelotevaikutus. Tämä on oikkarin pääsykoekirjojen ekalla sivulla.

Suomen rangaistusasteikko ei missään nimessä toteuta pelotevaikutusta tehokkaasti. Rangaistukset ovat aivan liian lieviä siihen. Johan vangit itsekin sanoivat ettei rangaistuksilla ole juuri mitään vaikutusta. Etenkin ehdonalainen rangaistus on täysi vitsi, joka ei toimi lainkaan.

On totta, että pelotevaikutus ei ole lineaarinen, mutta epälineaarisuus näkyy lähinnä kovissa rikoksissa. Esim. kuolemantuomio ei välttämättä vähennä murhien määrää koska murhaaja aina olettaa ettei jää kiinni. Murha siis pyritään suunnittelemaan niin, ettei rangaistusta tule lainkaan jolloin potentiaalisen rangaistuksen luonne on yhdentekevä.
Toisaalta kuolemantuomion lieventäminen elinkautiseksi ei sekään vähennä murhien määrää samasta syystä. Sen lisäksi potentiaalinenkin pelotevaikutus laskee.

Lievemmissä tapauksissa, esim. ehdonalainen vs. ehdoton tilanteissa, on kuitenkin täysin selvä, että ehdonalainen ei ole pelote kun taas ehdoton on pelote.

Väite, että lievempi rangaistus aiheuttaa suuremman pelotevaikutuksen ei siis pidä lainkaan paikkansa. Ihmisen psykologia ei yksinkertaisesti toimi niin, että lievempi seuraamus vähentäisi rikosaltiutta.

[Totti]

Hieman käsitteelistä näkökulmaa ettei mene puurot ja vellit sekaisin.

Kun tuomion yhteydessä puhutaan hyvittämisestä tarkoitetaan aiheutetun vahingon korvaamista ei vielä rangaistusta.

Itse käytin "hyvitystä" muodossa henkinen hyvitys, ei utilitaarinen hyvitys.

1) pelote- / hyötyperuste

2) retributiivinen teoria

3) korjaava- terapeuttinen teoria.

Hyvin rakennettu oikeusjärjestelmä toteuttaa kaikkia noita. Tällä hetkellä toteutetaan kohta 3, kohtaa 1 pyritään toteuttaa huonolla menestyksellä ja kohta 2 ei edes haluta toteuttaa.

Fakta kuitenkin on, että myös kohta 2. on täysin välttämätön, jota oikeusjärjestelmän uskottavuus säilyisi ja oikeus uhrin näkökannalta toteutuisi. Kohta 2. on tavallaan rangaistuksen henkinen ulottuvuus kun nuo muut on käytännön ulottuvuuksia.

Oleellinen kysymys kuitenkin on, että riittääkö hyvitys vai vaadimmeko vielä rangaistusta tämän lisäksi. Matti palauttaa Villelle hyvityksenä varastamansa pyörän, mutta siitä huolimatta haluamme monesti Matille myös rangaistuksen. Rangaistus on siis lisäpahan aiheuttamista ja sen oikeuttaminen ei ole niin yksinkertaista kuin "kansan musta tuntuu" gallupit antavat ymmärtää.

Tälle "lisäpahalle" ei ole olemassa mitään johdettua arvomäärää vaan se on puhtaasti arvokysymys.

Ymmärrämme kaikki, että jos tavaraa voisi varastaa vain sillä riskillä, että sen joutuisi palauttamaan, varkaudet räjähtäisivät käsiin. Ts. jonkinlainen lisäpaha eli "kosto" on välttämätön.
Se on sitten yhteiskunnan arvomaailmasta kiinni mille tasolle tämä lisäpaha asetetaan.

Oikeusoppineiden käsitys, että rangaistuksissa ei saisi olla lainkaan kostoelementtiä ei ole sen enemmän oikein kun kansan käsitys siitä, että rikollinen pitäisi näpäyttää, joskus kovaakin.

Jostain syystä oikeusoppineille annetaan tässä täysi mielipideoikeus ja kansan käsitys mitätöidään vaan sen perusteella, että se ei perustu akateemiseen pohdintaan.

Kansan arvomaailma kuitenkin on selvästi se, että rangaistukset ovat aivan liian lieviä. Tämä käsitys pitäisi silloin heijastua myös lainsäädännössä eikä rikosseuraamukset voi olla riippuvaisia jonkin liberaalisen juristiklikin vinksahtaneista vasemmistolaisista käsityksistä, että rikollinen aina on uhri.

[Ink Visitor]

PS:n Saarakkala laittaisi rikoksen uusijat istumaan koko tuomion

Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.) on jättänyt kansalaisaloite.fi -palveluun aloitteen rikoslain muuttamisesta.

Vesa-Matti Saarakkalan mielestä rikoslakia olisi muutettava siten, että ensikertalaisuuden nojalla ainoastaan tosiasiallisesti ensimmäistä vankeustuomiotaan kärsivillä henkilöillä olisi oikeus päästä ehdonalaisuuteen kärsittyään puolet tuomiostaan.

- Ainostaan, jos rikoksen tekijä on alle 21-vuotias, voisi henkilö päästä ehdonalaisuuteen ennen tuomion suorittamista kokonaan myös uuden vankilatuomion jälkeen, mikäli rikostuomiota edeltävinä kolmena vuotena tämä ei ole syyllistynyt vankeusrangaistukseen johtaneeseen tekoon, Saarakkala toteaa.

Hänen mielestään alle 21-vuotiaiden pitäisi kuitenkin istua tuomiostaan puolet vankilassa ennen oikeutta ehdonalaisuuteen pääsyyn nykyisen kolmanneksen sijaan.

Saarakkala teki rikoslain ensikertalaisuussäännösten kiristämistä koskevan lakialoitteen viime eduskuntakaudella, mutta aloite ei saanut eduskunnassa riittävää kannatusta.

Saarakkala uskoo, että rikoslain ensikertalaisuuskäytäntöjen muuttamista koskeva kansalaisaloite saa vastakaikua suomalaisilta, mikä hänen mukaansa lisää painetta tulevalle hallitukselle muuttaa Suomen epäonnistunutta vasemmistoliberaalia kriminaalipolitiikkaa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/saarakkala_kansalaisaloite-35398

[VeePee]

Miten saattoivat "toimittajat" olla noin kuutamolla. Tumma poika mökelsi epäselvästi ja mukanäpsäkkä tyttötoimittaja sai suustaan lähinnä totanoin-totanoin ja totanoin. Ja totanoin.

Linnanvenkuloita kun kuunteli niin entisestään minulla vahvistui käsitys, että noita ei pitäisi ikinä vapaalle päästää. "Elinkautisvangit" kehuvat käyvänsä lomilla ja silti valitetaan vankilassa olosta.

Rikosten uhrit ja omaiset kertoivat asiallisesti tarinansa ja niitä kuunnellessa ei voinut kuin ihmetellä rikollisten saamia mitättömiä tuomioita.

Oma näkemys rikollisten rankaisemisesta on se, että jokaisesta uusintarikoksesta pitäisi tulla aina kovempi ja kovempi tuomio sillä perusteella, että venkula ei ota oppiakseen. Toisaalta rangaistuksena on vain vapauden menetys, joten mielestäni vankilassaoloaika pitäisi käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi. Olisi kaikkien etu, jos vankeusaikana edes osa tuomituista kuntoutuisi ja pääsisi pois rikoskierteestä. Vankilassaoloaikana rikollisvenkula ainakin pysyy poissa pahanteosta.

[Chew Bacca]

Tuhlasin viisi minuuttia elämästäni. Jaksoin kuunnella 30 sek ensimmäisen rikollisen "kaikkihan tekevät erehdyksiä"-tarinaa ja sitten paloi käpy. Rikollisilla ei tule olla minkäänlaista sanomista rangaistuksiin.

Väkivalta- ja seksuaalirikoksissa rangaistuksen pitää suojella potentiaalisia uhreja = mahdollisimman pitkä koppihoito ja seuranta loppuiäksi. Talousrikoksissa pitää saada rikoshyöty pois ja estää vastaava toiminta jatkossa, mutta eristäminen maailmasta vuosiksi ei hyödytä ketään. Omaisuusrikoksissa sama juttu, mutta taparikollisen ollessa kyseessä eristäminen on ainoa vaihtoehto. Kunnianloukkaus- ynnä muissa haistapaskajutuissa pitäisi riittää kun solvattu sanoo samat sanat takaisin.

Noin, fiksattu. Rikolliset pitäköön suunsa kiinni, uhriensa vuoksi.

[Totti]

Melko huvittava tuomio oli myös rattijuopon tappamaksi joutuneen tytön keissi. Kyllähän jokainen normaalin ihmisen järjenjuoksulla varustettu tajuaa, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen voi johtaa em. kaltaisiin lopputuloksiin, joten mielestäni tappo olisi asiallinen rikosnimike.

Juuri näin.

Rikosoikeuden ongelma rattijuopumustapauksissa on, että suurin osa tapahtumaketjusta jätetään huomioimatta. Eli katsotaan vaan itse kolaritapahtumaa. Koska juovuksissa on vaikea ajaa, juopumistilasta tulee tavallaan lieventävä asianhaara. Se, että juopunut aina olisi voinut valita toisin jo ennen kun päätyi humalakuskiksi, jätetään täysin huomioimatta.

Oikeasti pitäisi harkita koko tapahtumaketjua. Eli jos kuski asettaa itsensä sellaiseen tilaan (juo viina auton avaimet taskussa), että onnettomuusriski on suuri, teko pitäisi nähdä harkittuna ja siten vähintään tappona.

[Chew Bacca]

Linnanvenkuloita kun kuunteli niin entisestään minulla vahvistui käsitys, että noita ei pitäisi ikinä vapaalle päästää. "Elinkautisvangit" kehuvat käyvänsä lomilla ja silti valitetaan vankilassa olosta.

Ihan absurdia kuulla rikollisia. Miksei kysytä raiskaajilta oliko kyyti kopin arvoista! Pervot arvioimaan pikkulasten kuvista montako vuotta istuisi siitä ilosta että... Ja hei, viisi kuudesta on sitä mieltä että joukkoraiskaus on hauskaa!

[Taikakaulin]

Mahtoi olla olla mieli korkealla näillä raakuuksia kokenella naisilla ja lapsensa menettäneellä äidillä, kun elinkautisvangit pääsivät vikisemään suljetun osaston huonoista olosuhteista. Toinen vieläpä kirosanojen siivittämänä. Ylelle: 

Lampela vaikuttaa todella tyhmältä ihmiseltä. Sama levy soi joka puheenvuorolla. En ottaisi asianajajakseni.

[Taikakaulin]

Mitä helvettiä tuo mannekin vapaana panta jalassa liihottaa. Perhe ja kaverit kuulema auttanut häntä sopeutumaan takaisin yhteiskuntaan. 

Kohta joku saa taas puukosta.

[Ernst]

Mainitsiko kukaan siellä TV:ssä akateemista tutkimusta USA:sta? Sen mukaan pitkät vankeusrangaistukset vähentävät rikollisuutta. Näin ollen Suomessakin pitäisi vähintään tuplata ehdottomien vankeusrangaistusten pituus.

Vai oliko koko ohjelma juristien showta, jolla he yrittävät lyhentää rangaistuksia ja lisätä asiakkaidensa määrää?

Juu, huomasin tuon yksityiskohdan, joss "huippujuristi" Lampela väitti USA:n rikollisuuden kasvaneen. Todellisuudessa on käynyt päinvastoin. Ennakkotiedot viime vuodelta näyttävät tältä:

Preliminary figures indicate that law enforcement agencies throughout the nation showed an overall decrease of 4.6 percent in the number of violent crimes brought to their attention for the first 6 months of 2014 when compared with figures reported for the same time in 2013. The violent crime category includes murder, rape, robbery, and aggravated assault. The number of property crimes in the United States from January to June of 2014 decreased 7.5 percent when compared with data for the same time period in 2013. Property crimes include burglary, larceny-theft, and motor vehicle theft. Arson is also a property crime, but data for arson are not included in property crime totals due to fluctuations in reporting. Figures for 2014 indicate that arson decreased 6.5 percent when compared with 2013 figures for the same time period.

Lähde: http://www.fbi.gov/about-us/cjis/ucr/crime-in-the-u.s/2014/preliminary-semiannual-uniform-crime-report-january-june-2014/preliminary-semiannual-uniform-crime-report-january-june-2014


Vankeustuomioita enemmän rikollisuutta vähensi nuorten ikäluokkien pieneneminen, aktiivinen puuttuminen ns. pikkurikoksiin, nollatoleranssikäytännöt ja CCW-lait osavaltioissa. CCW tarkoittaa lupaa pitää mukanaan ja käyttää ei-näkyvää ampuma-asetta.

[siviilitarkkailija]

Onko Suomessa muuten mitään väliä, että kuka sinua puolustaa oikeudessa? Eli vaikka siinä istuisi täytetty nukke vs. kaikki lainkohdat tietävä ja niitä täysin oikein hyödyntävä huippujuristi, niin tuomio on se minkä oikeus on jo etukäteen päättänyt.

Heh. Tässä on pieni kommervenkki mikä liittyy oikeusopintojen LOPPUUNSUORITTAMISEEN. Aloittaminen on tehty valitettavan vaikeaksi, itse opiskelu on helppoa, mutta lopetus ja valmistuminen vaikeaa. Palaan kysymykseen onko väliä kuka sinua puolustaa. Vastaus on kyllä. Aivan ehdottomasti. Haasteellisesti voisin yllyttää kokeilemaan puolustamaan itse itseäsi käräjillä. Huomaat melko pian että jos ja kun...

En sano että Lampela tekisi virheitä tai olisi huono juristi. Kuvitellaan nyt kuitenkin että juristi jättäisi pienen yksityiskohdan huomiotta. Mitä tapahtuu yleensä? Käräjätuomari EI kiinnitä asiaan huomiota. Käräjätuomari ei yleensä edes rankaise asiasta koska tietää että toimisto tehtailee valituksia ja rahastaa lisää. Pieni harmillinen yksityiskohta menee ohi rutiinisuorituksen triviana.

Entäs jos edustat itse itseäsi oikeudessa? Mitä sitten tapahtuu jos teetkin muotovirheen puolustuksessasi? Entäs jos et tanssi käräjäpolkkaa kommari- tai ämpäriyliopistossa opiskeltujen askelkuvioiden mukaan? Nyt tämä ukko- eli akkatuomari iskee terävin hampain kiinni juttuusi. Kaikki mitä sanot juuttuu ja kumoutuu muotoseikan takia. Ei ole väliä oletko syytön tai syyllinen. Käräjätuomarille koko asia on aivan yhdentekevää. Hän hyökkää täysillä kimppuusi koska UHKAAT HÄNEN HENKILÖKOHTAISTA TULONHANKITANKEINOAAN, JURIDIIKKAA. Tuomarin kannalta asia on jo päätetty siinä vaiheessa kun henkilö erehtyy edustamaan itse itseään. Syyllinen. Ne hyvin harvat tapaukset joissa henkilö edustaa itse itseään, ja vastoin ennakko-odotusta menestyy jutussaan, tukevat lähinnä tätä tosiasiallista oikeudenkäynnin periaatetta.

huom!

1. Pelkkä kategorinen vankeusrangaistusten pituuksien nosto EI ole mikään ratkaisu vaan VALTIONTALOUDEN LISÄRASITE! (JOS VALTION KYKY MAKSAA VANKIEN YLLÄPIDOSTA LOPPUU, PÄÄSTETÄÄN VANGIT RIKOKSISTA RIIPPUMATTA VAPAAKSI!)

2. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ainoa järkevä ja toimiva keino on ulkomaalaisvankien vaihtosopimus kotimaansa kanssa kuten Venäjän ja Viron ja muiden maiden. Samoin esim afrikkalaisvankien siirto afrikkalaisvaltioden kanssa tehtävin sopimusjärjestelyin. Tätä on vastustanut ja vastustaa oikeusministeriö koko voimin koska heille ulkomaalaisrikolliset ovat merkittävä tulonhankintaväylä jonka hyvinvoinnin valvonta on suomalaisia tärkeämpi kv arvo.

[[email protected]]

Pari pointtia:

1. Huippujuristi. Eräs professori* mainitsi oikeustieteen opiskelijoiden aloitusluennolla, että helpoin tapa nousta huippujuristien luokkaan on ajaa kännissä autolla ylinopeutta poliisin tutkaan. Lööpeissä on sitten huippujuristi.

2. Amerikkalainen tutkimustieto siitä, että ptkät vankeusrangaistukset vähentävät rikollisuutta. Kyllä vähentävät, mutta myös sen vuoksi, että rikoksentekijä on vankilassa eikä voi jatkaa rikollista uraansa. Yleensäkin vankila on se paikka, missä olon jälkeen rikollisen todennäköisyys tehdä uusia rikoksia kasvaa. Ei vankilaa -> vähemmän tehtyjä rikoksia. Pitkät tuomiot -> vähemmän tehtyjä rikoksia. Näin yleistäen. Tässä on yhteiskunnassa valinnan paikka, ketkä laitetaan lopulta vankilaan ja mikä on riski. Jos vankilaan laitetaan paljon porukkaa, yhteiskunnan kustannukset kasvavat rajusti. Mikä on järkevintä yhteiskunnan etua ajatellen? Tässä ei paina se, mikä olisi yleisen oikeudenmukaisuuskäsityksen kannalta perusteltua tai yksittäisen rikoksen uhrin henkisen eheytymisen kannalta parasta. Jos muutosta halutaan, niin se on politiikkaa ja siihen pitää löytää varoja. Lopultakin kaikki on kiinni poliitikoista.

3. Pelotevaikutus suomalaisessa rikollisuudessa. Suomalaisen rikollisuuden erityisenä piirteenä on se, että rangaistusten pelotevaikutuksella ei ole suurta merkitystä. Rikollinen tekee rikoksensa ajattelematta seurauksia, usein humalassa, eli on jopa kykenemätön ymmärtämään ja käsittelemään rangaistuksen olemassaoloa. Toki on rikoksia ja rikollisia, joihin voisi olla vaikutusta rangaistuksen kovuudella. Näitä ei ole lukumääräisesti paljon, ja tähän ehkä vaikuttaa maahan tulleiden kulttuurilliset erot suhteessa perinteiseen suomalaiseen rikollisuuteen.

4. Vankila oikea paikka rikolliselle. Eräs toinen professori* sanoi eräällä luennolla, että Suomessa vankiloissa istuu 90 % semmoista porukkaa, jonka paikka olisi jossain muualla, 9 %:lle vankila on oikea paikka, ja 1 % ei pitäisi koskaan päästää pois vankilasta. Tämän lauseen osalta merkittävintä on se, että monen rikollisen ennuste palata yhteiskuntaa hyödyttäväksi jäseneksi heikkenee radikaalisti heti, kun he aloittavat tuomionsa suorittamisen. Toisaalta merkittävää on se, että osa vangeista ei tule koskaan palautumaan sellaiseen tilaan, että heidät olisi turvallista saati järkevää päästää osaksi vapaata yhteiskuntaa. Ongelma on siinä, että ennen vankilaan joutumista on vaikea tehdä eroa niiden kesken, kenelle vankila on oikea paikka ja kenelle väärä. Tällöin merkitystä annetaan sille, että yhteiskunnan kannalta on tärkeää osoittaa, että rikosta seuraa rangaistus. Huolimatta siitä, että yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta tämä on vahingollista. Lisäksi tästä syystä vankiloissa on erilaisia tukitoimia vangeille - osa vangeista pääsee takaisin kiinni yhteiskuntaan näiden avulla osin siitä syystä, että vankila on heille lähtökohtaisesti väärä paikka.

5. Rangaistuksen pelotevaikutus. Rationaalisesti ajattelevalle ihmiselle rangaistuksen pelotevaikutus toimii osittain, mutta henkilölle, joka heti kohta aikoo suorittaa rikollisen teon harvoin tulee mieleen rangaistukset. Kuten Totti sanoi, rikollinen lähtökohtaisesti joko odottaa, ettei jää kiinni, tai vaihtoehtoisesti, eri syistä, ei piittaa. Mikäli tilanne ajautuu siihen, että rikollisella ei ole mitään menetettävää, ts. kiinnijääminen on varmaa, ankarat rangaistukset päin vastoin madaltavat rikollisen kynnystä ryhtyä rankkoihin rikoksiin. Eli, henkilö on tehnyt rikoksen, josta tietää saavansa ankaran rangaistuksen, ja tietää, että jää kiinni. Tällöin ei ole mitään ulkoisia pidäkkeitä olla ryhtymättä uusiin rikoksiin. Perinteisesti on katsottu, että tilanteen pitäisi olla sellainen, että rikolliselle on aina edullisempaa jättäytyä kiinni kuin jatkaa rikollista toimintaa. Tähän perustuu se, että poliisilla on hyvät välit rikollisten kanssa, siis perinteisesti. Rikolliset ymmärtävät, milloin tilanne on se, että poliisi on voittanut ja homma ohi. Jos ei ole mitään hävittävää rikollisen on helpompi turvautua rankkoihin tekoihin. Yhteenvetona, merkittävää ei ole se, että rangaistukset ovat ankaria, vaan se, että rikollinen jää kiinni. Mikäli kiinnijääminen on täysin varmaa, rikolliseen tekoon ryhtyviä on vähemmän, mutta huomioitava on, että vaikka kiinnijääminen on täysin varmaa, silti löytyy rikollisia tekemään rikoksia. Tällainen on suomalainen rikollisuus.

* päätin käyttää epämääräistä muotoa henkilöiden yksilöinnin sijaan.

[vihapuhegeneraattori]

2) retributiivinen teoria (ihmista on oikein rangaista juuri siksi, että he ovat tehneet rikoksen)
Hyvää: Hivelee monen oikeudentajua. On oikein, että rikoksesta rangaistaan eikä rangaistuksella tarvitse olla muita perusteita.
Huonoa: Käsitteellisesti ongelmallinen. Teoria ei anna rangaistukselle oikeastaan mitään perustetta: "Miksi rangaistus on oikein? --> Se vain on oikein." --> Dogmaattinen virhepäätelmä. Tuntuu monen mielestä samaistuvan kostoon, jolle ei välttämättä löydy moraalista perustetta. Tosin moni ajattelee, että kosto on ihan riittävä peruste rangaistukselle.

Onhan sille peruste: Se että yhteiskunta rankaisee, ehkäisee koston uhrin tai tämän lähimmäisten taholta. Ja käänteisesti, liian pieni rangaistus saa uhrin ja omaiset raivon valtaan, niin että omankäden oikeus ei ole kaukana.

Ja miksi omaiset eivät sitten ota jo nyt oikeutta omiin käsiinsä? Pelotevaikutus.. jos tyttäresi on raiskattu, haluatko juuri silloin mennä vankilaan, vai niellä ylpeytesi ja jäädä vapaalle tukemaan lasta? Mutta jos esim. ainoa lapsi tapettaisiin.. noh.. jos rangaistus on pieni (ensikertailainen, provosoitu, jne jne..) ja menetettävää ei enää ole, niin itse ainakin tekisin sen mitä tarvii.

[Ernst]

Yksi tuttu entinen vankilalääkäri luonnehti asiakaskuntaansa sanoilla sad, bad, mad.

Siis sopeutumisongelmaisia reppanoita, urarikollisia psykopaatteja ja pieni osa vars. mielisairaita.