2010-06-01 Romanit - tuntematon vähemmistömme (yhdistetty)

[Ink Visitor]

Vaasassa satunnaisen vastaantulijan puukotuksesta epäilty nuorukainen on saanut murhasyytteen Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Syytteen mukaan poika iski yllättäen puukolla vastaantulijan kaulaan kaupungin ydinkeskustassa.

60-vuotias uhri kuoli seuraavana päivänä. Verityö tapahtui viime lokakuussa.

Syyttäjän mukaan nuorukainen oli mennyt työpaikaltaan ulos puukko taskussaan ainoana tarkoituksenaan tappaa joku.

Poika oli tekoaikaan alaikäinen. Syyttäjä vaatii hänelle 12 vuoden vankeusrangaistusta

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/72926-alaikainen-puukotti-satunnaisen-vastaantulijan-kuoliaaksi-syyte-murhasta

Lainaus käyttäjältä: Junes Lokka

Rainer Koivisto, 050598-, PK 13/1331
Pohjanmaan käräjäoikeus

Tästä sattumuksesta on oma ketjukin...
http://hommaforum.org/index.php/topic,96799.0.html

[valkobandiitti]

Mustalaisia on yritetty rahalla integroida työtätekeviksi ympäri Eurooppaa nelisensataa vuotta.
Olisiko jo aika alkaa vaatia sitä itseyrittämistä ja töihin menoa?

Ikävä romuttaa hyvää fantasiaa, mutta mustalaisia on orjuutettu euroopassa, Suomessa on ollut hirttolakia ja muuta.

Mistään integroinnista ei voi puhua, jos puhutaan 400 vuoden ajanjaksosta.

Luitko Kirkon mokutussanomien blogista vai mistä kuulit?

[Iloveallpeople]

Nurmeksen museoon upea romaniasujen kokoelma

Nurmeksen museo on saanut ainutlaatuisen romaniasujen kokoelman. Tampereelta tulleeseen kokoelmaan kuuluu yli kuusikymmentä romanikulttuurin tekstiiliä.

Nurmeksen museoon on saapunut hieno kirjo romanivaatteita. Kaikkiaan Nurmeksessa on nyt yli kuusikymmentä romanikulttuuriin liittyvää tekstiiliä.

Kokoelma oli alun perin Tampereen museoiden omaisuutta. Nurmekseen asut siirtyivät museoiden valtakunnallisen työnjakoyhteistyön puitteissa. Työnjaossa Nurmekselle on määritelty tallennusvastuu suomalaisesta romanikulttuurista.

Samassa yhteydessä Nurmekseen siirrettiin myös Haiharan museosäätiön omistama romanivaatekokoelma. Säätiölle kuuluneet romanitekstiilit on lahjoittanut Hellin Baltzar 1980-luvulla. Tekstiilit ajoittuvat valtaosin 1970-luvulle.

Ensimmäisen kerran tekstiilit ovat yleisön nähtävinä Ikolan ulkomuseon kesänäyttelyssä; tämän jälkeen ne siirtyvät osaksi Kötsin museon perusnäyttelyä.

Yle

[hamppari]

Nurmeksen museoon upea romaniasujen kokoelma

Jotainhan niille piti tehdä kun eivät kirpputorilla menneet kaupaksi.

[Punaniska]

Nurmeksen museoon upea romaniasujen kokoelma
Kokoelma oli alun perin Tampereen museoiden omaisuutta.

Ja sitä ei sitten kannata kysellä, missä ovat romaniasut 1800-luvulta. Tai miksei autokuskin lakki ole enää romaniasun elementti, niin kuin oli 50-luvulla.

[dothefake]

Ajurin lakki, ei autokuskin, luulisin.

[Kyklooppi]

Ajuri = tukiohjelma,kai jotain mainoslippiksiä vois olla saatavilla.
Mä olen kyllä siis niin hauska ettei mitään rajaa.

[P]

Nurmeksen museoon upea romaniasujen kokoelma

Jotainhan niille piti tehdä kun eivät kirpputorilla menneet kaupaksi.

Hamerahahankinnat palaavat yhteiskunnan hellään huomaan?

[Pyöräilijä]

Lindberg toivoo, että tulevaisuudessa romaneita nähtäisiin yhä enemmän myös korkeakouluissa.

Tosiaan - korkeakoulut voisivat tarjota esimerkiksi luentomahdollisuuksia.

1. Arvoautojen hankinta ilman omarahoitusta - taloustieteellinen tarkastelu.
2. Tukien maksimointi postmodernissa yhteiskunnassa.
3. Neuvottelu, suostuttelu ja uhkailu osana kotitalouksien ansaintalogiikkaa.

[Arvoton]

Naapurinlikkojen mummo pelotteli mua mustalaisilla ollessani muistaakseni 6-7 v. Onko täällä muita, joita on koskettanut vanha kansanperinne? Kaikki idyllinen perinne vaipuu unholaan.

[Topi Junkkari]

Naapurinlikkojen mummo pelotteli mua mustalaisilla ollessani muistaakseni 6-7 v. Onko täällä muita, joita on koskettanut vanha kansanperinne? Kaikki idyllinen perinne vaipuu unholaan.

Kyllä minäkin muistan lapsuudestani pelottelut Ukko Mustilaisella ja sillä, että jos lapsi ei ole kiltisti, hänet myydään mustalaisille.

Yksi Zitron oli luokallani ensimmäiset kaksi kouluvuotta. Sen jälkeen tutustuin heikäläisten tapoihin lähinnä oman kouluni kanssa samassa pihapiirissä olleen erityiskoulun (o.s. apukoulu) välityksellä.

[vellihousu]

Elämme aikaa, jolloin arvoja tarvitaan kipeämmin kuin koskaan.
Meidän on rakennettava yhteiskuntaa yhdessä yhteiset kulttuuriarvot huomioiden. Kahdensuuntaista vuorovaikutusta tarvitaan

Tietävätkö kansanedustajat ja vaaliehdokkaat oikeasti, mikä on kaikkien suomalaisten paras? Mitä tulee yhdenvertaisuuteen ja kulttuureihin on nähtävissä, että osaamattomuus, yli-innokkuus, ja lyhytnäköisyys vaivaavat tämän päivän politiikkaa.
Elämme aikaa, jolloin arvoja tarvitaan kipeämmin kuin koskaan. Kysymys kuuluu: miksemme kääntyisi niiden kulttuurien puoleen, joissa hyvistä arvoista kuten esimerkiksi vanhustenhoidosta ei koskaan ole tingitty?

Valtaväestön vanhustenhoidon ongelma on meille käsittämätön. Kyse on arvoista, jotka liittyvät yksilön ja elämän kunnioittamiseen, ja joista ei sen tähden voi tinkiä. Näitä arvoja löytyy harvoin valtaväestön politiikasta ja nyt on valtaväestön otettava opiksi suomalaisten vähemmistökulttuurien arvoista.

Meillä romaneille on herkät vaistot, ja tällä hetkellä emme koe voivamme luottaa yhteiskuntaan. Vaikka valtaväestöllä olisikin tietoa vähemmistökulttuureita, jää se vääjäämättä pinnalliseksi, sillä kulttuurin ulkopuolelta tuleva ei voi koskaan ymmärtää kulttuurin ydintä. Kun jostain ei tiedetä, niin se koetaan vaaraksi ja torjutaan.

Tarvitsemme sillanrakentajan, joka tulee kulttuurista, mutta joka on täysin integroitunut myös valtaväestön kulttuuriin ja toimii meille muille tulevaisuuden toivoa antavana edelläkävijänä.

Nyt meillä on ensi kerran toivoa ja uskoa, että tämä voi tulla todeksi, Meillä on oma, varteenotettava eduskuntavaaliehdokas, kulttuurineuvos, kirjailija Veijo Baltzar , jonka saamisella eduskuntaan olisi suuri merkitys yhteiskunnalle.

Nimenomaan siksi, että Baltzar ei aja omaa, ei romaniväestön, ei vähemmistöjen, vaan yhdenvertaisuuden asiaa, rotuun katsomatta. Hän luo toivoa ja uskoa siitä, että yhdenvertaisuus voi vielä toteutua.

Edelleen päättäjien ja median yleinen toimintatapa on sysätä vähemmistöt ahtaaseen lokeroon.
Veijo Baltzaria eivät ole kyenneet päättäjät, ei media, eivätkä muutkaan viemään marginaaliin, ja sen tähden olemme hänestä ylpeitä ja tuemme häntä.

Viimeisin esimerkki tästä meille tutusta kaavasta on Ylen vaaligallerian haastattelu, joka herätti suurta närää meidän ja myös valtaväestön keskuudessa – marginalisointi oli röyhkeää.

Me vähemmistöt näemme selvästi, että tulevaisuuden Suomen suurin haaste on oppia hyödyntämään vähemmistökulttuureita, sen sijaan, että heidät ohjataan sosiaaliluukulle, ja opetetaan tulemaan toimeen veronmaksajien kustannuksella.

Miksi me ottaisimme vastaan maahanmuuttajia, jos me emme kykene vastaanottamaan heidän kulttuuriaan ja osaamistaan. Korkeasti koulutetuista ihmisistä tehdään siivoojia ja asetetaan vastakkain valtaväestön työttömien kanssa?

Olemmehan olleet Suomessa jo yli 500 vuotta ja Suomi on isänmaamme. Meidän on rakennettava yhteiskuntaa yhdessä yhteiset kulttuuriarvot huomioiden. Kaikkien on osallistuttava ja kaikki on otettava mukaan.
Me olemme valmiit, oletteko te?

Taito Lehmusta
Etelä-Suomen alueellisen
romaniasianneuvottelukunnan pj

Seppo Hagert
Itä-Suomen alueellisen
romaniasiainneuvottelukunnan varapj

Mertsi Lindgren
taiteilija


Ketkä?
Romanit
Romanit ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli 500 vuotta. Suomen romaneita arvioidaan olevan 10 000. Ruotsin puolella on noin 3 000 suomalaista romania.
Valtaosa romaneista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Myös helluntailiikkeen ja muiden vapaiden kristillisten suuntien piirissä on uskonnollisesti aktiivisia romaneja.
Romaneilla on vahva oma kulttuurinen identiteetti, mutta he tuntevat hyvin voimakkaasti olevansa suomalaisia. Romanien osallistuminen Suomen sotiin vuosina 1939-1945 vaikutti voimakkaasti.
Lähde: Stm

[Malla]

Vaikka valtaväestöllä olisikin tietoa vähemmistökulttuureita, jää se vääjäämättä pinnalliseksi, sillä kulttuurin ulkopuolelta tuleva ei voi koskaan ymmärtää kulttuurin ydintä. Kun jostain ei tiedetä, niin se koetaan vaaraksi ja torjutaan.

Siis mitä? Ei voi ymmärtää mutta pitää ymmärtää?

[foobar]

Ainakaan minä en halua saada kovin syvällistä tietoa romanikulttuurista - se kun on kaikille tuntemilleni tutustujille tarkoittanut siirtymistä ajasta ikuisuuteen.

[Khalifatta]

Onkohan artikkeli kieli poskessa kirjoitettu?

Kysymys kuuluu: miksemme kääntyisi niiden kulttuurien puoleen, joissa hyvistä arvoista kuten esimerkiksi vanhustenhoidosta ei koskaan ole tingitty?

Muistaaksen tämän kulttuurin edustajat ovat viime aikoinakin olleet kiusallisen hyvin edustettuina, mitä "vanhusten omaisuuden hoitoon" tulee.

Tarvitsemme sillanrakentajan, joka tulee kulttuurista, mutta joka on täysin integroitunut myös valtaväestön kulttuuriin ja toimii meille muille tulevaisuuden toivoa antavana edelläkävijänä.

Nyt meillä on ensi kerran toivoa ja uskoa, että tämä voi tulla todeksi, Meillä on oma, varteenotettava eduskuntavaaliehdokas, kulttuurineuvos, kirjailija Veijo Baltzar , jonka saamisella eduskuntaan olisi suuri merkitys yhteiskunnalle.

Tältä sillanrakentajalta onkin jo työnäytöksenä yksi silta rakennettuna. Sillan nimi oli muistaakseni "Synergian Silta", joka oli kuin rikkaan miehen talon kolmannet portaat (jotka eivät vieneet minnekään).
Suurempi merkitys taisi tällä "siltainsinöörillä" olla vakuutusyhtiölle joku vuosi takaperin...

[Arvoton]

Onkohan artikkeli kieli poskessa kirjoitettu?

Kysymys kuuluu: miksemme kääntyisi niiden kulttuurien puoleen, joissa hyvistä arvoista kuten esimerkiksi vanhustenhoidosta ei koskaan ole tingitty?

Muistaaksen tämän kulttuurin edustajat ovat viime aikoinakin olleet kiusallisen hyvin edustettuina, mitä "vanhusten omaisuuden hoitoon" tulee.

En muista, kirjoitinko jo, mutta yhden tutun anopilta (sairasteleva lähes 8-kymppinen) meni jokunen tonni pitsikauppiaille muutama vuosi sitten. Unohdin kysyä, menikö kultaa tai hopiaa mukaan myös. Ihan toisessa maakunnassa saivat myytyä oikeaa pitsiä tuntemalleni bouttia kuuskymppiselle äijälle, joka oli mielenterveyskuntoutuja. Kotitavaran "ulostautumista" en tiedä. Mutta nämä tietysti yksittäistapauksia, mistä muistan huomauttaa, ennen kuin ehdin kappaleeni loppuun.

[Pyöräilijä]

Meillä on oma, varteenotettava eduskuntavaaliehdokas, kulttuurineuvos, kirjailija Veijo Baltzar , jonka saamisella eduskuntaan olisi suuri merkitys yhteiskunnalle.

Mustalaisia täytyy ihailla ainakin turhan häpeän puutteesta.

Kirjailija Veijo Baltzar hankki vastikään Kuopiosta Minnan Canthin kotitalon "kansainväliseksi kulttuurikeskukseksi". Jokainen saa vapaasti arvailla, mistä Baltzar hankkii rahat tämän "kulttuurikeskuksen" korjaamiseen ja pyörittämiseen. Ainakin hän on jo esittänyt, että EU:n täytyy myöntää kansallisille vähemmistöille neljä kertaa nykyistä enemmän rahaa, josta vähemmistöt saisivat itse vapaasti päättää. En yllättyisi, jos tämä umpihullu rahahanke etenisi Euroopan unionissa.

Tavalla tai toisella me varmasti pääsemme rahoittamaan Baltzarin kulttuurityötä.

Veijo Baltzar ei itse kärsi syrjinnästä - päinvastoin hän on kaikkien apurahoittajien lemmikki. Hän sai presidentti Haloselta jopa kulttuurineuvoksen arvon vuonna 2010 kahden rikostuomion jälkeen, mikä olisi aikamoinen kunnia kenelle tahansa rehelliselle kalkkinaamalle.

Veijo Balzar tuomittiin Hovioikeudessa 1999 vakavasta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän keinotteli opiskelijatyttöjä "avustajikseen" kulttuurimatkoilleen. Balzar oli opettajana Teatterikorkeassa ja ymmärsi tehtävän ehkä liian laajaksi.

Vuonna 2005 Veijo Balzar tuomittiin vankeuteen vakuutuspetoksesta kun hän yritti huijata vakuutusyhtiö Pohjantähdeltä miljoona euroa. Oikeus epäili, mutta ei nähnyt riittävästi todisteita, että Balzar olisi houkutellut ystävänsä sytyttämään omakotitalonsa tarkoituksella tuleen, mikä säästi hänet vielä kovemmalta tuomiolta.

Me voimme vain arvailla, mitä todella tapahtui. Tahallinen sytytys olisi ollut murhapoltto ja Balzar istuisi siitä vieläkin linnassa, mutta ei istu vaan pääsi vakivieraaksi toiseen linnan, presidentinlinnaan.

Minna Canthin talon suojelijaksi Balzar on varma valinta, jos hän ei eduskuntaan pääsekään. Ainakin vakuutussumma lienee riittävä, jos talo joskus vahingossa ja tarkoittamatta palaa.


(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSNuX1X5GXQMdb9c1mk2rLD2GmtT8iTX9VHd0Q1hMFjo1l-JFZY)

Kulttuurineuvos Balzar on todellinen kirjailija
ja tarinankertoja: tämä talo maksoi miljoona euroa.

[Pyöräilijä]

Teatterin tiedotuskeskus 9.10.2014

Opetusteatteri Baltzar hakee esiintyjiä ja tanssijoita kevään 2015 produktioon

Haetaan esiintyjiä ja tanssijoita tummaan kabareeproduktioon Rakastatko vielä tänään?
                               
Monikulttuurisen opetusteatteri Baltzarin kevätkausi 2015 starttaa! Tule mukaan ja koe tumma kabaree: kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus, sillä kausi on viimeinen osallistumismaksuton kausi!

Etsimme esiintymisestä ja uusista oppimiskokemuksista, luovasta ilmaisuvoimasta ja tunneälymenetelmistä kiinnostuneita yksilöitä Aleksanterin teatterissa harjoitettavaan ja esitettävään tummaan kabareeproduktioon Rakastatko vielä tänään?

Teatteri BALTZARin ohjauksessa paneudutaan tekniikan sijasta monikulttuuriseen tunneäly-ilmaisuun kokeneen ja arvostetun teatteriohjaajan, kulttuurineuvos Veijo Baltzarin johdolla (www.veijobaltzar.fi). Kabareenäytelmää esitetään Aleksanterin teatterissa toukokuussa 2015 (3 esitystä).

[Randy]

Käsittääkseni Veijolla on kaksi lasta tehtynä hänen oman veljen tyttären kanssa. Ainakin saman nimisellä henkilöllä on ja tuo tytär on käynyt aikoinaan samalla luokalla koulua minun kanssa ja oli kiusattu mustalaisten keskuudessa siitä, että oli "setänsä tyttö". Kuulemma ihan normaalia touhua mannepiireissä ja siis suoraan tuon mustalaistytön suusta. 

[Ink Visitor]

"Tuntematon vähemmistö"...
Kissanpaskat, jokainen Suomalainen tuntee tämän sakin kyllä aivan riittävän hyvin.
Omalta kohdaltani voin sanoa sen, että mitä enemmän näistä opin tai tiedän niin vastenmielisyydentunne vain kasvaa...

[Iloveallpeople]

UEF väitös 8.5.: Valtavӓestӧn elӓmӓntavan omaksuminenkaan ei ole poistanut Suomen romanien syrjintӓӓ

Väitös sosiologian alalta

Väittelijä YTM Jenni Berlin

Väitösaika ja -paikka: perjantai 8.5. klo 12.00, Tietoteknian auditorio, Kuopion kampus

Suomen romanit haluavat elӓӓ kuten kaikki muutkin suomalaiset: asua vanhempien ja lasten muodostamissa ydinperheissӓ, hankkia koulutuksen ja kӓydӓ tӧissӓ. Yhteiskuntatieteiden maisteri Jenni Berlinin väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että tӓstӓ huolimatta he edelleen kokevat syrjintӓӓ, ja useimmiten heidät mielletӓӓn poikkeavaksi ryhmӓksi.

Suomessa valtion romaneihin kohdistamalla positiivisella hyvinvointipolitiikalla oli 1970-luvulla suuri rooli heidӓn kotouttamisessaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja valtavӓestӧn elӓmӓntapaan. Valtion positiivinen syrjintӓ kasvatti Suomen romanien luottamusta valtioon ja sitӓ kautta koko yhteiskuntaan ja valtavӓestӧӧn. Heidän hyvinvointinsa ei nӓin ollen ole enӓӓ riippuvainen perheestӓ ja yhteisӧstӓ.

Vaikka Suomen romanien hyvinvointi on huomattavasti kasvanut valtavӓestӧn elӓmӓntavan omaksumisen myӧtӓ, kokevat he silti syrjintӓӓ ja rasismia. Asiaa ei helpota se, ettӓ jopa valtion virallisissa raporteissa romanien elӓmӓntavasta annetaan usein hyvin stereotypinen ja vanhanaikainen kuva.

Toisaalta Suomen romanipolitiikkassa yritetään tällä hetkellä päästä eroon 'ongelmaryhmӓ'-leimasta, ja siinä painotetaan muun muassa romanikieltӓ ja musiikkia. Berlin muistuttaa, että yksistään tämänkaltainen politiikka jӓttӓӓ historiallisista, yhteisӧn sisӓisistӓ syistӓ huonommassa asemassa olevat perheet ja yksilӧt ilman tarvitsemaansa apua.
...

Romanien kokemalla rasismilla on niin Suomessa, Englannissa kuin muuallakin Euroopassa syvӓt ja historialliset juuret. Suomen romanien tilanne osoittaa, ettei edes valtavӓestӧn elӓmӓntavan omaksuminen ole poistanut 'romanipelkoa' ('Romaphobia'). Berlinin mukaan on selvää, että tulevaisuudessa valtion lisӓksi tavallisilla kansalaisilla oltava suurempi ja positiivisempi rooli sekä vastuu romanien kotouttamisessa ja syrjinnӓn lopettamisessa.
...

Itä-Suomen yliopisto

[Blanc73]

BALTZARin ohjauksessa paneudutaan tekniikan sijasta monikulttuuriseen tunneäly-ilmaisuun

Ei helkatti, eipä meinaa allekirjoittaneen naurukohtauksesta tulla loppua

[Chew Bacca]

Yle kertoo tänään viimeisistä vaunumustalaisista. Vaikutti tavanomaista mielenkiintoisemmalta mutta näin vain loppua. Valkolaisen nainut ja työelämässä ollut rom-nainen arvosteli mm verikostoa ja sen salailua. Pääpaino toki kaalojen kärsimyksillä. Mustalaisnaisen kärsimyksillä ei ole loppua kun pitää lapsia huoltaa, kuulemma. Miehistä ei mainittu ovatko linnassa vai missä.

Ihan luontevasti siirryin inhomoodiin heti kun näin isohame-konkkanokkia telkkarissa. Ei riitä muutama dokumentti pesemään pois vuosikymmeninä kehittynyttä inhoa. Sääli, mutta oma vikansa.

[Ink Visitor]

Romanit tuovat tapojaan tutuksi: "Olemme vieraskoreita, kaikki tulijat otetaan avosylin vastaan"

Romanit ovat olleet osa Suomen kansaa satojen vuosien ajan. Romanikulttuuri on säilynyt vahvana, mutta valtaväestölle romanit ovat edelleen vieraita. Tätä verhoa halutaan nyt avata.

Romanit ovat kulkeneet pitkän matkan Pohjois-Intiasta Lähi-idän kautta Eurooppaan. Suomessa romanit ovat asuneet yli 500 vuotta. Tähän matkaan tutustutaan keskiviikkona Kajaanin kaupunginteatterin Sissilinnassa Romani-iltamissa. Tapahtumassa on avoimet ovet eli romanikielellä "vudar phirro".

Iltamien taustalta löytyy kahden teatteriammattilaisen lisäksi neljä romanikulttuurityöntekijäksi Savon ammattiopistossa opiskelevaa romania. Yksi heistä on kajaanilainen Tanja Svarts Lindgren.

– Olemme monille valtaväestön ihmisille edelleen vieraita, vaikka olemme olleet täällä monta polvea taaksepäin, sodassakin oli mukana esivanhempiamme. Tuntuu ikävältä, että meistä tiedetään niin vähän, koska me tunnemme olevamme suomalaisia.

Koko perheen tapahtumassa kuullaan perinteisiä lauluja, kajaanilaisen romaniyhteisön omia kokemuksia ja tarinoita sekä nähdään pukuja ja koruja. Romanien historiaan työryhmässä tutustunut teatteri-ilmaisun ohjaaja Kimmo Penttilä hämmästelee, miten värikäs historia on.

– Jos matkaa tarkastelee vain sorron kautta, niin sitä on tapahtunut joka käänteessä. Voin vannoa, että historiassa on melkoisia asioita. Esimerkiksi 1600-luvulla tuli täytäntöön laki, jonka mukaan vastaan tulevan romanin sai tappaa ilman seuraamuksia. Laki oli täytännössä sata vuotta. Historia ei kuitenkaan pidä sisällään vain surua, vaan romanit ovat olleet osa Suomen kansaa peltotöistä alkaen. Haluamme tuoda iltamissa esille myös näitä asioita

Kylään saa tulla kutsumatta, silloin pöytään laitetaan parasta

Romanikulttuuri on säilynyt vahvana ja sitä myös vaalitaan. Esimerkiksi Kajaanissa romanien omaa romanikieltä opetetaan Lohtajan nuorisotalon Kielipesässä.

– Oma kulttuurimme on vahva, mutta sitä ei ajattele, koska olemme kasvaneet siihen. Näkyvin asia on varmaankin vaatetus, ja se on säilynyt. Tietenkin myös meillä muoti muuttuu vuosien varrella, mutta tyyliltään se on säilynyt melkein samanlaisena lähes 50 vuotta, kertoo Tanja Svarts Lindgren.

– Meillä on tiettyjä tapoja, joita noudatamme. Häveliäisyys ja kunnioitus ovat varmaan niitä asioita, jotka poikkeavat eniten valtaväestöstä. Me esimerkiksi kunnioitamme vanhempia ihmisiä, heitä ei sinutella, vaan teititellään, jatkaa kajaanilainen Leif Lindgren.

Lindgrenin mukaan romanit ovat myös vieraskoreita. Pöytään laitetaan parasta, ja vieraat otetaan lämpimästi vastaan.

– Kaikki tulijat otetaan avosylin vastaan, tämä on meille ihan jokapäiväistä. Tulostaan ei tarvitse ilmoittaa, vaan se joka tulee, niin tulee. Sitten kysytään, että saisiko olla kahvia, tai jos on nälkä, niin syödäkin saa.

Kajaanissa on kolmisenkymmentä romaniperhettä. Yhteisö on tiivis, kertoo Tanja Svarts Lindgren.

– Kaikki tuntevat toisensa ja tietävät kuka on ketäkin. Kokoonnumme aina lauantaisin, meillä on silloin kielipesätoimintaa. Kaikki ovat sinne ovat tervetulleita ja siellä käy paljon romaneja tapamaassa toisiaan.

– Aina, kun näemme, niin silloin joku laulaa laulun ja soittaa. Itse en ole soittaja- tai laulajamiehiä, olen poikkeus, mutta ympärillä on paljon soittoa ja laulua. Mutta olen hevosmies, olen harrastanut hevosurheilua jonkin aikaa. Tottapahan ne vanhat perinteet, mitä isät ovat tehneet, niin ovat jääneet meille ja hevoset ovat sydäntä lähellä, naurahtaa Leif Lindgren.

Romani-iltamia työryhmä odottaa jännittyneenä. Tapahtumaan he odottavat paljon väkeä.

– Odotukset ovat korkealla. Toivottavasti tapahtumasta tulee hyvä kokemus myös valtaväestölle, Leif Lindgren summaa.

http://yle.fi/uutiset/romanit_tuovat_tapojaan_tutuksi_olemme_vieraskoreita_kaikki_tulijat_otetaan_avosylin_vastaan/7983619

[Uimakoulutettava]

^ No niin... Kiitos taas, YLE, tästä valistuksesta...

Tulivatpa romanien tavat toden tuntuisesti tutuiksi.

YLE:n -armeija on koska tahansa vietävissä kahville.

[Peltipaita]

 

Kaikki tulijat otetaan avosylin vastaan, tämä on meille ihan jokapäiväistä. Tulostaan ei tarvitse ilmoittaa, vaan se joka tulee, niin tulee. Sitten kysytään, että saisiko olla kahvia, tai jos on nälkä, niin syödäkin saa.

Suhtautuminen vieraisiin syöjiin saattaisi olla toinen jos ruuat olisi hankittu omalla työllä ansaituilla rahoilla.

[TheVanishedTerrorist]

– Olemme monille valtaväestön ihmisille edelleen vieraita, vaikka olemme olleet täällä monta polvea taaksepäin, sodassakin oli mukana esivanhempiamme. Tuntuu ikävältä, että meistä tiedetään niin vähän, koska me tunnemme olevamme suomalaisia.

No niin. Selvisi sitten syy sille ase- ja varustepulalle eturintamassa. 

[Topi Junkkari]

Tuntematon vähemmistömme tirvaisi minulta toissapäivänä keskellä kirkasta päivää (tosin hämärässä paikassa) huulen halki, koska minulla ei ollut päihteitä tarjota ja kehotin pariskuntaa siirtymään kauemmaksi.

Valitsivat vielä tirvaisijaksi naisen, joten en herrasmiehenä voinut lyödä takaisin, ainoastaan asettua puolustusasentoon.

Ehtivät livistää ennen konstaapelien saapumista. R-ilmoitus kuitenkin kirjattiin, joten toivottavasti kameroille on tallentunut jotakin.

Mitään verenvuotoa kummempia henkilö- tai omaisuusvahinkoja ei onneksi koitunut.

[Ink Visitor]

– Olemme monille valtaväestön ihmisille edelleen vieraita, vaikka olemme olleet täällä monta polvea taaksepäin, sodassakin oli mukana esivanhempiamme. Tuntuu ikävältä, että meistä tiedetään niin vähän, koska me tunnemme olevamme suomalaisia.

Rintamalla oli myös näitä "sankareita" toteuttamassa rikasta kulttuuriperintöä...

"Tuntematon Rokka – Antti Rokan esikuvan Viljami Pylkkään vaiheet talvi- ja jatkosodassa", sivut 64-65:

"Eräs kuudenteen komppaniaan sijoitettu mustalaispoika ampui eräässä hyökkäyksessä selkään lukuisia omia miehiään. Tulitaistelun tiimellyksessä teloituksia ei aluksi huomattu, kunnes aseeseensa häiriöin saanut sotamies näki mustalaisen ampuvan syöksyyn nousevia aseveljiään kylmäverisesti takaapäin. Järkkyttyneenä hän alkoi huutaa ystävilleen näkemästään, mutta valtavassa tulimyrskyssä oli vaikea saada asiaa kenenkään tietoon. Huomattuaan teollaan olleen silminnäkijän romani ryntäsi linjojen väliin, jossa hän lymyili iltaan asti. Hämärän laskeuduttua mies ryntäsi viimein armoa pyytäen, kädet kohotettuna takaisin, mutta juuri sen porukan kohdalle, jossa oli verityönsä tehnyt. Tuomio oli jo langetettu, jäiset silmät katsoivat tähtäimien läpi armoa pyytävää murhaajaa. Useat kiväärinlaukaukset kajahtivat samanaikaisesti. Kun mustalaisen taskut sitten tutkittiin, häneltä löytyi edellisenä päivänä korttipelissä voittaneen miehen lompakko ja kello. "

[Noottikriisi]

Romanit ovat tuntematon vähemmistö koska heitä koskevissa uutisissa romanitausta jätetään yleensä mainitsematta.