2013-02-12 Hel.fi : Helsinki kokeilee nimetöntä työnhakua

[Lalli IsoTalo]

Kuinkahan kauan menee ennen kuin joku tiedostava saa ahaa-elämyksen ja keksii vaatia että nimetön työnhaku ja paperiton "Siirtolainen" on yhdistettävä jotta ei koe itseään syrjityksi ja saa pahoja takaumia ihmisarvonsa loukkaamisesta?

Nimetön ja paperiton työnhakulotto, ilman henkilöllisyys- ja työtodistuksia, on seuraava looginen askel: "arvotaan seuraava palkattava".

[dothefake]

Käsitettä nimetön ja paperiton työntekijä voidaan laajentaa myös siten, työpaikka on työläisetön. Sinne ei siis tarvitse fyysisesti mennä, mutta palkka juoksee.

No, mutta, niinhän se jo notmien ja vutkelmien kohdalla onkin. Hupsis.

[travolta]

Kuinkahan kauan menee ennen kuin joku tiedostava saa ahaa-elämyksen ja keksii vaatia että nimetön työnhaku ja paperiton "Siirtolainen" on yhdistettävä jotta ei koe itseään syrjityksi ja saa pahoja takaumia ihmisarvonsa loukkaamisesta?

Nimetön ja paperiton työnhakulotto, ilman henkilöllisyys- ja työtodistuksia, on seuraava looginen askel: "arvotaan seuraava palkattava".

Painotettuna ihonvärillä ja etnisyydellä kuitenkin arvokkaampien henkilöiden suuntaan. Sitähän tässä tosiasiassa kuitenkin yritetään hakea.

[Alkuasukas]

Jatkossa saadaan palkata ihan vapaasti kuka vaan hakeneista homoneekereistä.

[Leso]

Jatkossa saadaan palkata ihan vapaasti kuka vaan hakeneista homoneekereistä.

HUOMHUOM! Ei ihan ketä vaan, koska sen pitää olla myös muslimi.

[Ernst]

Heh, palkkasin juuri kokopäiväiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen henkilön, jolla on nimi. Vieläpä oikea ja suomalainen. Toistaiseksi kukaan ei ole tullut neuvomaan, millä tavalla ja mistä nämä asiantuntija-ammattiin tulevat pitää värvätä. Jos tulee, minä lähden. Sitä vittuilun määrää, jos joku värväys ei mene kohdilleen, ei voi terve mies sietää. Enkä minäkään. Prosessi on jo riittävän vaativa ilman mitään piiloleikkejä.

Kun en ole muuta keinoa keksinyt, minä keskustelen jokaisen kanssa nokikkain ennen valintaa. Työsuhdeasiat sovitaan siinä. Sitä ennen on nimi, tausta ja meriitit oltava näkyvissä.

[Roope]

Nimettömät työpaikka-ilmoitukset lisääntyneet

Suuret hakijamäärät ajavat yrityksiä käyttämään nimettömiä työpaikkailmoituksia. Rekrytointi- ja henkilöstövuokrausfirmojen kautta kulkee viikottain anonyymejä työpaikkailmoituksia, joissa työnantajayrityksen nimeä ei kerrota lainkaan.

Taustalla on kehno työllisyystilanne, joka on johtanut siihen, että hakemusmäärät yhtä työpaikkaa kohden ovat kasvaneet, kertoo rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritys Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Vanhala-Harmasen mukaan tietynlaiseen tehtävään saattoi olla jokunen vuosi sitten vain kourallinen hakijoita, kun tänä päivänä vastaavaa paikkaa saattaa hakea kymmeniä tai jopa satoja hakijoita.

Kun työpaikka antaa toimeksiannon rekrytoinnista henkilöstövälitysfirmalle, se ei todennäköisesti halua yhteydenottoja suoraan työnhakijoilta.

– Tänä päivänä yhteen työpaikkaan saattaa olla tuhansia hakijoita. Voi vain kuvitella, millainen puhelutulva yrityksessä on, jos yrityksen tiedot näkyvät hakemuksessa, Vanhala-Harmanen toteaa.

Turun Sanomat 23.7.2014

[Uuno Nuivanen]

^ Ei sitten mennyt tämäkään kukkisprojekti ihan ns. putkeen. 

[Joker]

Nimettömät työnhakijat voivat hakea nimettömiä työpaikkoja???

Tätä ideaa voisi laajentaa ja nimettömät työnhakijat lähtevät aamuisin (tai herättyään) anonyymeina hakemaan töitä nimeämättömästä työpaikasta. Paikka voi olla vaikka kauppakeskus tai muu verkostoitumiseen sopiva ja ansainta- tai työmahdollisuuksia tarjoava paikka. Koska kaikki eivät heti löydä töitä, heille kuitenkin maksetaan korvausta siitä että he ovat näin nimettöminä nimeämättömien työpaikkojen käytettävissä julkisessa tilassa.

Lopputuloksena meillä olisi valtava työvoimareservi notkumassa asemilla ja kauppakeskuksissa, joka vain odottaa että heille tullaan tarjoamaan töitä.
Eikö olekin loistava idea?
Ai miten niin on jo olemassa? Häh?

[Roope]

Nimetön työnhakukokeilu

Muunkielisten osuuden kasvattaminen -toimenpideohjelmaan (MOK) on sisällytetty virastoille vapaaehtoinen nimettömän työnhaun kokeilu. Nuorisoasiainkeskus valitsi keväällä projektipäällikön nimetöntä työnhakumenetelmää käyttäen. Kokeilu oli valtakunnallisesti ensimmäinen kuntatason kokeilu.

Kokeilun onnistumisen avaintekijöiksi tunnistettiin selkeä prosessi, vastuunjako sekä toimiva tiedotus. Työpaikkailmoituksessa kerrottiin, että kyseessä on nimetön työnhakuprosessi. Työnhakijat laativat hakemuksensa kuten normaalissa työnhakuprosessissa. Kokeilun esivalintavaiheessa työhakemuksesta poistettiin nimi sekä muut tiedot, jotka viittasivat hakijan henkilöllisyyteen, sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan. Varsinaisille valitsijoille hakemuksesta kävi ilmi vain hakijan koulutus, työkokemus ja osaaminen. Osa haastatteluun päässeistä arvioi, etteivät todennäköisesti olisi tulleet kutsutuiksi haastatteluun ilman esivalinnan anonyymiyttä. Henkilökohtaisten tietojen puuttuminen auttoi muun muassa työttömyysjaksoja läpikäyneitä hakijoita etenemään haastatteluun paremmin nimettömässä haussa kuin normaalihaussa.

Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2013

Helsingin kaupungin MOK-toimenpideohjelmaa ("Muunkielisten osuuden kasvattaminen") ei pidä sekoittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen MOK-hankkeeseen ("Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön").

Muuta hauskaa samasta raportista:

Strategiakaudella 2013-2016 virastojen osaamista muunkielisen kohtaamisessa vahvistetaan. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota muunkielisten työntekijöiden urakehitysmahdollisuuksiin. Tavoitteena on, että muunkielisten määrä kaupungin henkilöstössä lähenee heidän osuuttaan väestöstä. Tavoitteena on lisäksi, että muunkielisten osuus kasvaa myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Henkilöstöjohtaja ja -asiantuntijat kokoontuivat raportoimaan johtajistossa hyväksytyn "Meillä työn jälki ratkaisee. Toimenpiteitä muunkielisten työntekijöiden osuuden kasvattamiseksi Helsingin kaupungilla" -toimenpideohjelman (MOK) ja sen erillisen toimintasuunnitelman toteutumisesta virastoissa ja liikelaitoksissa.

Kumpi se nyt oikein on? Työn jälki eli osaaminen ratkaisee vai äidinkieli eli etninen tausta ratkaisee?

Vuoden aikana kerätyn palautteen perusteella arvioitiin, että työyhteisösovittelu sopii hyvin monimuotoisten työyhteisöjen erilaisista tulkinnoista johtuvien konfliktien käsittelyyn esimiestä ja työyhteisöä hyödyttävien oppimisvaikutusten vuoksi. (..) Työyhteisösovittelusta ja monimuotoisuuden johtamisesta järjestettiin esimieskoulutuksia. Henkilöstölle ja esimiehille räätälöitiin sovitteluun ja monimuotoisuuden ymmärtämiseen perustuvia työpajoja ja työyhteisön kehittämispäiviä. Lisäksi annettiin erillistä konsultointia monimuotoisuuteen liittyvissä ristiriitatilanteissa.

[Emo]

Vuoden aikana kerätyn palautteen perusteella arvioitiin, että työyhteisösovittelu sopii hyvin monimuotoisten työyhteisöjen erilaisista tulkinnoista johtuvien konfliktien käsittelyyn esimiestä ja työyhteisöä hyödyttävien oppimisvaikutusten vuoksi. (..) Työyhteisösovittelusta ja monimuotoisuuden johtamisesta järjestettiin esimieskoulutuksia. Henkilöstölle ja esimiehille räätälöitiin sovitteluun ja monimuotoisuuden ymmärtämiseen perustuvia työpajoja ja työyhteisön kehittämispäiviä. Lisäksi annettiin erillistä konsultointia monimuotoisuuteen liittyvissä ristiriitatilanteissa.

!!Henkeäsalpaavaa!!

Tyhmä voisi kuvitella olevan kaikin tavoin helpompaa, edullisempaa ja järkevämpää maassa, jossa ei edes ole työtä tarjolla, rajoittaa työyhteisöjen "monimuotoisuus" ihan minimiin. Olen tälläinen tyhmä.

[Archaeopteryx]

Oulukin on liittymässä joukkoon tummaan: http://issuu.com/forum24/docs/f24_20140902 (Forum24-lehden nettiversio, sivu 5).

Sama jargon kaikuu läpi suomenmaan, kunhan vain nimetönnä voi tointa anella.

[Roope]

Oulukin on liittymässä joukkoon tummaan: http://issuu.com/forum24/docs/f24_20140902 (Forum24-lehden nettiversio, sivu 5).

- Työhakemusten nimettömyys ja taustatietojen puuttuminen edistävät rekrytoijaa kiinnittämään huomion tehtävän kannalta olennaiseen osaamiseen ja työkokemukseen.

Helpompaa ja halvempaa on ohjeistaa rekrytoija kiinnittämään huomio olennaiseen tai sen epäonnistuessa delegoida rekrytointi pätevämmälle.

On hölmö ajatus, että prosessissa päästäisiin parempaan lopputulokseen karsimalla tietoa. Jos nimettömällä työnhaulla saataisiin oikeasti parempia tuloksia, niin se olisi jo käytössä kaikkialla yksityisellä sektorilla.

[Roope]

Minä jaksan melskata meidän naisten oikeuksista, vaikka kulttuurikodin kasvattina olen elänyt kuin trampoliinilla. Aina on joku heittämässä ylöspäin. Yhdenkään väheksytyn ihmisryhmän asiaa ei auta kurjuuskilpailu vaan tutkimukseen perustuva tieto syrjinnästä ja toiminta syrjinnän poistamiseksi.

Yksi hyvä keino on anonyymi rekrytointi, jota monessa kunnassa jo käytetäänkin menestyksekkäästi.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun valitaan hakijoiden joukosta haastateltavia, valitsijat eivät vielä tässä vaiheessa näe hakijoiden nimeä ja ikää. Näin ennakkoasenteet eivät pääse turhaan tyssäyttämään hyvän hakijan tietä jo lähtötelineissä.

Helsingin Sanomat: Romanien vainolla on Suomessa "kunniakkaat" juuret 2.3.2015

Hyvä keino syrjinnän poistamiseksi on varmaankin sellainen, joka on osoittautunut tehokkaaksi syrjinnän poistamisessa. Anonyymi rekrytointi ei ole vaikuttanut rekrytointituloksiin sen enempää Suomen tähänastisissa noin kolmessa tapauksessa kuin muissa maissa suoritetuissa kokeiluissakaan.

Mikäli rekrytointiprosessi on syrjivä, nimettömyys ei tätä syrjintää poista. Se vain lisää rekrytoinnin kustannuksia ja antaa tekosyyn väittää, että jotain on muka tehty syrjinnän poistamiseksi. Tehotonta ja kallista puuhastelua.

[J.M]

Rosa Meriläiselle:

Nimetön työnhaku syö liikaa resursseja

Espoo on kokeillut nimetöntä työnhakua. Kokeilun perusteella kaupungin resurssit eivät kuitenkaan riitä nimettömään hakuun laajemmin käytettynä.

Espoo ei suosittele menetelmää varsinkaan sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tulee runsaasti hakemuksia. Espoo kokeili nimetöntä työnhakua syksyllä kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa.

– Tämä käytäntö vaati paljon manuaalista työtä. Hakemuksia oli kokeilussa vain 11, ja silti tässä oli kymmenkertainen työmäärä, kertoo Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.

Nimettömässä työnhaussa haastattelukutsut tehdään tietämättä hakijan nimeä, osoitetta, ikää, sukupuolta, syntymäpaikkaa, siviilisäätyä, kansalaisuutta ja äidinkieltä.

Espoon kaupunki jatkaa kokeilua keväällä. Se ei kuitenkaan aio laajentaa nimetöntä työnhakua koskemaan kaikkia hakuja. Sarekosken mukaan haku voisi sopia esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.

Mitä se muuten hyödyttää, jos siinä vaiheessa, kun valitaan hakijoita haastatteluun, ei tiedetä hakijan nimeä, ikää, etnisyyttä tai muuta vastaavaa seikkaa? Jos työnantajat ovat sellaisia rassissteja kuin Rosa Meriläinen hengenheimolaisineen kuvittelee, niin eiköhän se "väärien" hakijoiden karsinta tapahdu sitten, kun haastateltava on nähty.

Vai onko suunnitteilla lakikokonaisuus, joka takaa työhönhakijalle automaattisen työpaikan, kunhan vain pääsee haastatteluun asti? Siinä menisi razzeille jauhot suuhun kertalinttuulla. Tai sitten rekrytoija ei uuden lain mukaan saisi koskaan selville, kuka loppujen lopuksi on hakenut ja päässyt töihin. Haastattelu hoidettaisiin puhelimen välityksellä, ja puhumisen hoitaisi kantasuomalainen välikäsi, jotta hakijan alkuperästä ei saisi selvyyttä puheen perusteella. Työpaikalla taas olisi vältettävä kaikkia kontakteja työntekijöiden kanssa, ettei pinnan alla kytevä rassismi pääsisi pintaan -taustaisten työntekijöiden läsnäolosta.

Pointtini tällä vuodatuksella oli siis se, että eiköhän työnhakijan taustat paljastu joka tapauksessa, vaikka haastatteluun asti kaikki tiedot pysyisivät piilossa. Joten, miksi rekrytointiprosessi pitäisi hoitaa läpi kalliin suvaitsevaisuusmankelin, kun lopputulos on riippumaton tuosta mankeloinnista? Tokihan siinä työllistetään muutama verorahoja nauttiva virkamies lisää, ja tämä lienee perimmäinen tarkoitus koko tuossa hömpötyksessä. Mamut ja vähemmistöt toimivat (jälleen) vain ponnahduslautana verorahojen kuppaamiselle ja moraalikilven kiillotukselle.

Poistettu ylimääräinen läpi

[Mika]

Mitä se muuten hyödyttää, jos siinä vaiheessa, kun valitaan hakijoita haastatteluun, ei tiedetä hakijan nimeä, ikää, etnisyyttä tai muuta vastaavaa seikkaa? Jos työnantajat ovat sellaisia rassissteja kuin Rosa Meriläinen hengenheimolaisineen kuvittelee, niin eiköhän se "väärien" hakijoiden karsinta tapahdu sitten, kun haastateltava on nähty.

Vai onko suunnitteilla lakikokonaisuus, joka takaa työhönhakijalle automaattisen työpaikan, kunhan vain pääsee haastatteluun asti?

Noin se varmaan useimmissa tapauksissa tulee olemaan.  Jos haastatteluun pääsee paperivalinnan perusteella mamuja, lopullinen valinta tapahtuu todennäköisimmin näiden joukosta. Muuhan olisi rasismia.  Pelleilyähän tällainen on joka tapauksessa.  Hyvin usein hakijan tausta paljastuu jo hakupapereista, vaikkei sitä erikseen mainittaisikaan.

[SimoMäkelä]

Jos nimettömän työnhaun kokeilun tuloksena olisi, että haastatteluun valitut olisivat vain tai pääosin pottunokkia, olisiko tulos hyvä vai huono. Jos se arvotetaan huonoksi, niin mikä nimettömässä hakumenettelyssä mättää? Vähän jää arvoitukselliseksii, mitä kokeilussa arvioidaan hyväksi ja mikä huonoksi.

[Jaakko Sivonen]

Espoo kokeilee uudestaan nimetöntä työnhakua. Ensimmäisen kerran Espoossa kokeiltiin anonyymia työnhakua viime syksynä. Myös Helsinkissä on kokeiltu nimetöntä työnhakua hyvin tuloksin.

http://yle.fi/uutiset/anonyymista_tyonhausta_hyvia_kokemuksia__espoo_kokeilee_uudestaan/7195088

Helsinkissä? Pitäisiköhän Ylen painottaa suomen kielen taitoa nykyistä enemmän rekrytoinnissaan?

[foobar]

Helpompaa ja halvempaa on ohjeistaa rekrytoija kiinnittämään huomio olennaiseen tai sen epäonnistuessa delegoida rekrytointi pätevämmälle.

On hölmö ajatus, että prosessissa päästäisiin parempaan lopputulokseen karsimalla tietoa. Jos nimettömällä työnhaulla saataisiin oikeasti parempia tuloksia, niin se olisi jo käytössä kaikkialla yksityisellä sektorilla.

Ylipäänsä: tarvitaan täydellinen julkissektori- tai politiikkakalkkuna kuvittelemaan, että kilpailluilla työmarkkinoilla kaikki työnantajat vuosikymmenestä toiseen syrjivät kansanryhmiä palkkauksessa syistä, jotka eivät liity mitenkään työntekijöiden tehokkuuteen, suorittaman työn laatuun tai muuhun luotettavuuteen. Yritykset jotka tällaisia käytänteitä palkkauksessaan harjoittavat kärsisivät tehottomuudesta, ja jos yksikin yritys keksisi kokeilla innovatiivisesti toisenlaista palkkausta, se saavuttaisi etua markkinoilla suhteessa muihin toimijoihin, ja hyvin pian olisi enemmän tai vähemmän pakko muidenkin korjata palkkauskäytäntöjään. Oikeastaan vain valtiovalta voisi heitä estää siirtymästä tällaiseen tehokkaampaan palkkaukseen.

Vihervasemmistolaiset kuitenkin kuvittelevat, että työnantajat ovat sokaistuneet joko typeryydestään ja pahantahtoisuudestaan, ja jonkinlaisessa joukkopsykoosissa välttelevät ottamasta käyttöönsä rahanarvoista etua. Nyt herää väkisinkin seuraava kysymys: kummillakohan on parempi asiantuntemus palkkauksesta ja siihen liittyvistä riskeistä - yrittäjillä ja työnantajilla yleensä vai kenties vihervasemmistolaisilla teoreetikoilla?

Olen suhteellisen vakuuttunut, että työmarkkinat ovat työnantajien näkökulmasta lähes optimaalitilassa - lukuunottamatta valtiovallan negatiivista vääristävää vaikutusta niihin. Taitavat, ahkerat ja luotettavat maahanmuuttajat joilla on osaamista tarpeelliselta alalta löytävät kyllä Suomesta työpaikan. Jotenkin epäilen, että vihervasemmiston airuet ovat oikeastaan huolissaan niiden hyväpalkkaisuudettomuudesta jotka eivät työnantajan leivissä työnantajalle voittoa tuottaisikaan. Ja se on kuitenkin pystyssä pysymään pyrkivälle yritykselle pidemmän päälle aika keskeinen tavoite, sanoivat yliopiston kasvatit metafyysisistä ulottuvuuksista mitä tahansa.

[Finanz Schwein]

Ylipäänsä: tarvitaan täydellinen julkissektori- tai politiikkakalkkuna kuvittelemaan, että kilpailluilla työmarkkinoilla kaikki työnantajat vuosikymmenestä toiseen syrjivät kansanryhmiä palkkauksessa syistä, jotka eivät liity mitenkään työntekijöiden tehokkuuteen, suorittaman työn laatuun tai muuhun luotettavuuteen. Yritykset jotka tällaisia käytänteitä palkkauksessaan harjoittavat kärsisivät tehottomuudesta, ja jos yksikin yritys keksisi kokeilla innovatiivisesti toisenlaista palkkausta, se saavuttaisi etua markkinoilla suhteessa muihin toimijoihin, ja hyvin pian olisi enemmän tai vähemmän pakko muidenkin korjata palkkauskäytäntöjään.

Paitsi jos asiakas on valmis (korkeampien hintojen muodossa) maksamaan syrjinnästä. Esimerkkinä ravintoloiden harrastama "vain valkoisille" politiikka 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Jos ketään ei olisi haitannut mustien olo samassa ravintolassa, ravintolanpitäjä olisi varmasti sallinut sen.

Mitään näin räikeää ei tietenkään ilmene nykyään. Kuitenkin väittäisin, että melkein jokaisessa ilmenee jonkinverran ennakkoluuloja esimerkiksi juuri niitä mustia vastaan. Tällöin firman tulos voi kärsiä kun palkattu musta alentaa kuvaa firmasta asiakkaiden mielissä (suurimmaksi osaksi toki alitajuisesti). Tässä tapauksessa tosin on järjetöntä syyllistää firmaa asiasta: sen tehtävä on tuottaa voittoa.

Summa summarum: syrjintä on asiakkaiden asenteista kiinni.

[Mursu]

Rosa Meriläiselle:

Nimetön työnhaku syö liikaa resursseja

Espoo on kokeillut nimetöntä työnhakua. Kokeilun perusteella kaupungin resurssit eivät kuitenkaan riitä nimettömään hakuun laajemmin käytettynä.

Espoo ei suosittele menetelmää varsinkaan sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tulee runsaasti hakemuksia. Espoo kokeili nimetöntä työnhakua syksyllä kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa.

– Tämä käytäntö vaati paljon manuaalista työtä. Hakemuksia oli kokeilussa vain 11, ja silti tässä oli kymmenkertainen työmäärä, kertoo Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.

Nimettömässä työnhaussa haastattelukutsut tehdään tietämättä hakijan nimeä, osoitetta, ikää, sukupuolta, syntymäpaikkaa, siviilisäätyä, kansalaisuutta ja äidinkieltä.

Espoon kaupunki jatkaa kokeilua keväällä. Se ei kuitenkaan aio laajentaa nimetöntä työnhakua koskemaan kaikkia hakuja. Sarekosken mukaan haku voisi sopia esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.

Mitä se muuten hyödyttää, jos siinä vaiheessa, kun valitaan hakijoita haastatteluun, ei tiedetä hakijan nimeä, ikää, etnisyyttä tai muuta vastaavaa seikkaa? Jos työnantajat ovat sellaisia rassissteja kuin Rosa Meriläinen hengenheimolaisineen kuvittelee, niin eiköhän se "väärien" hakijoiden karsinta tapahdu sitten, kun haastateltava on nähty.

Asia ei ole niin mustavalkoista, kuin annat ymmärtää. Monella saattaa olla ennakkoluuloja, mutta normaalilla ihmisellä nämä karisevat nopeasti, kun näkee ihmisen kasvotusten. Toisaalta syrjinnästä jää helpommin kiinni, jos sen tekee siinä vaiheessa, kun hakijoita on enää vähän.

Minä en ymmärrä tuota miksi siitä tuli niin paljon työtä. Toimiiko Espoo vielä paperisysteemeillä? Sähköisessä hakemuksessa asiasta ei tule yhtään lisätyötä sen jälkeen, kun systeemit on ohjelmoitu kerran. Lisäksi en näe miksi sähköisessä systeemissä valitsijalle pitäisi näyttää epäoleellisia tietoja ylipäätään.

[Roope]

Asia ei ole niin mustavalkoista, kuin annat ymmärtää. Monella saattaa olla ennakkoluuloja, mutta normaalilla ihmisellä nämä karisevat nopeasti, kun näkee ihmisen kasvotusten. Toisaalta syrjinnästä jää helpommin kiinni, jos sen tekee siinä vaiheessa, kun hakijoita on enää vähän.

Onhan tästä tutkimuksia. Nimettömän työnhaun prosessi lisää hieman satunnaisuutta haastattelukutsuihin, mutta ei vaikuta itse rekrytointeihin. Oli valinta syrjivä tai ei, ainakaan nimetön työnhaku ei siihen vaikuta, koska lopputulos ei näytä muuttuvan.

Minä en ymmärrä tuota miksi siitä tuli niin paljon työtä. Toimiiko Espoo vielä paperisysteemeillä? Sähköisessä hakemuksessa asiasta ei tule yhtään lisätyötä sen jälkeen, kun systeemit on ohjelmoitu kerran. Lisäksi en näe miksi sähköisessä systeemissä valitsijalle pitäisi näyttää epäoleellisia tietoja ylipäätään.

En ymmärrä, miksi jonkun pitäisi määritellä minun puolestani, mikä on minulle oleellista tai epäoleellista tietoa.

[J.M]

Asia ei ole niin mustavalkoista, kuin annat ymmärtää. Monella saattaa olla ennakkoluuloja, mutta normaalilla ihmisellä nämä karisevat nopeasti, kun näkee ihmisen kasvotusten. Toisaalta syrjinnästä jää helpommin kiinni, jos sen tekee siinä vaiheessa, kun hakijoita on enää vähän.

Nyt mennään juuri siihen osastolle, että silloin ei enää voisi perääntyä, kun näkee, että haastatteluun on tullut joku -taustainen. Peli olisi työnantajan puolelta tuossa vaiheessa menetetty, palkkaa tai olet rasisti.

Ei sillä käytännössä ole väliä, näkyvätkö ne nimet vai eivät kun valitaan haastateltavia, vaan paras palkataan. Muutenhan firma tekee itselleen hallaa. Täällä on jo mainittukin, että mikäli nimetön työnhaku olisi niin menestyksekästä, sitä luultavasti käytettäisiin yksityisellä sektorilla ahkerasti. Nyt niin ei tapahdu.

Minäkään en tiedä tarkkaa syytä, miksi nimien piilottelu tekee rekrytointiprosessista raskaamman, mutta sen tiedän, että rekryprosessia on tyhmää vaikeuttaa kyseisenlaisella näpertelyllä, joka ei vaikuta lopputulokseen millään lailla.

[Elemosina]

Medialla näyttää olevan [tässäkin] käytössä menetemä, jonka mukaan väite muuttuu todeksi kun vaan tarpeeksi monta kertaa toistaa.
Ja lähdettä tutkimatta median mukavaan sanomaan luottavat henkilöt [joiden omaan agendaan sanoma myös sopii] toistavat samaa väitettä totena.
Näin asia on totta, vaikka mikään tutkimustulos ei sitä tue.

[Suomitalon renki]

Samalla myös paperittomille oma työnhaku 

[Maailmanmies]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015082020207210_uu.shtml

Iltalehden tietojen mukaan väärinkäytösepäilyt kohdistuvat kahteen Staran työntekijään, joiden epäillään käyttäneen esimiesasemaansa oman taloudellisen etunsa tavoitteluun. Iltalehden tietojen mukaan epäillyt olivat painostaneet alaisiaan merkitsemään tekaistuja ylityötunteja ja luovuttamaan saadun hyödyn heille.

Pidetään silmällä. Haiskahtaa jonkun muun kuin pottunokan tekosilta.

[TheVanishedTerrorist]

Samalla myös paperittomille oma työnhaku 

Jep, ja työhaastatteluun tulijat ohjataan suoraan koppiautoon jolla ne heivataan vaikka... ruotsiin.

[Melbac]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015082020207210_uu.shtml

Iltalehden tietojen mukaan väärinkäytösepäilyt kohdistuvat kahteen Staran työntekijään, joiden epäillään käyttäneen esimiesasemaansa oman taloudellisen etunsa tavoitteluun. Iltalehden tietojen mukaan epäillyt olivat painostaneet alaisiaan merkitsemään tekaistuja ylityötunteja ja luovuttamaan saadun hyödyn heille.

Pidetään silmällä. Haiskahtaa jonkun muun kuin pottunokan tekosilta.

Taitaa olla ihan pottunokkaisia kuitenkin?.Eikös ns erotettu rakennusvirastosta(eu säädöksien mukaan ne kunnan toiminnot piti yksityistää jotka kilpailevat yksityisten kanssa tms) jossa on ollut samanlaisia juttuja aikaisemminkin.

/edit
Ton täysin älyttömän "nimetön työnhaku" systeemin taisi keksiä joku vatipää jostain vihervasuri sektorilta jotka sitten runnoivat sen läpi noissa valtuustoissa.

[TheVanishedTerrorist]

Asia ei ole niin mustavalkoista, kuin annat ymmärtää. Monella saattaa olla ennakkoluuloja, mutta normaalilla ihmisellä nämä karisevat nopeasti, kun näkee ihmisen kasvotusten. Toisaalta syrjinnästä jää helpommin kiinni, jos sen tekee siinä vaiheessa, kun hakijoita on enää vähän.

Minä en ymmärrä tuota miksi siitä tuli niin paljon työtä. Toimiiko Espoo vielä paperisysteemeillä? Sähköisessä hakemuksessa asiasta ei tule yhtään lisätyötä sen jälkeen, kun systeemit on ohjelmoitu kerran. Lisäksi en näe miksi sähköisessä systeemissä valitsijalle pitäisi näyttää epäoleellisia tietoja ylipäätään.

On se hyvä että harjoitan liiketoimintaa maassa jossa vihervasemmisto ei sekaannu sen pyörittämiseen. Kuten Roope tuossa alla totesi ei ole kenenkään muun asia päättää mitä tietoja työnantaja haluaa nähdä kuin työnantajan itse. Tällainen nimetön työnhaku on yksi järjettömimmistä ajatuksista mitä tuo suomen byrokratia on suoltanut ulos. Minä en ainakaan valitse ketään pelkkien papereiden perusteella eikä tee myöskään headhunter firmat. Ei edes tuotantolinjalle.

Helsingin virkamiesten, ja monen muunkin, pitäisi katsoa ensin peiliin ja kertoa sille peilikuvalle miten positiivinen syrjintä ei ole syrjintää...

Lisäys:
http://www.halla-aho.com/scripta/positiivisen_syrjinnan_ongelmia.html
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/86820-helsinki-antaa-maahanmuuttajille-%E2%80%9Dpositiivista-erityiskohtelua%E2%80%9D

[Tabula Rasa]

Katsotaanpas. Duunarit 1 ja 2. 1 on kantis omilla kasvoillaan, nimellään ja osaamistasollaan. Toinen on nimetön jonka hakemuksen kirjoitukseen on valjastettu virkamieslegioona joka tekee näitä työkseen. Ja jos työnantajana menet palkkaamaan henkilön 1 niin heti on ammattiloukkaantujat rummuttamassa rasismia. Tai erehdyt palkkaamaan henkilön 2 niin mikään työaika, työn tekeminen jne ei kunniakansalaista kosketa. Vaan varo jos mainitsetkaan näitä koska rasismi. Poispotkiminen onkin sitten jo oikeusjuttu jossa sinun tulee aukottomasti todistaa ettei jonkun virkaloisen määritelmää rasismista ole tapahtunut. Esim rasistista katsetta tai katsomatta jättämistä.