2013-02-12 Hel.fi : Helsinki kokeilee nimetöntä työnhakua

[kivimies]

On ristiriitaista, että maahanmuuttajat samaan aikaan paikkaavat työvoimapulan ja korjaavat huoltosuhteen, mutta tarvitsevat nimetöntä työnhakua ja matalampia kielitaitovaatimuksia.
Valitettavasti tähän uskotaan myös kaupungin johdossa.

"Hyi, maahan­muuttaja!" sanoi vanhempi rouva Tawab Qaderzadalle – Helsinki toivoo kasvavansa maahan­muuttajien varassa, mutta syrjintä vaikeuttaa heidän työllistymistään
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005639705.html

...
Razmyarin mukaan osasyy maahanmuuttajataustaisten työttömyyteen ovat kuitenkin ennakkoluulot: maahanmuuttajataustaisia syrjitään työelämässä.

Helsingissä näkyy siis sama kuin koko Suomessa. EU:n perusoikeusviraston FRA:n tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista.

Se ei ole hyvä asia, kun maahan yritetään houkutella kansainvälisiä osaajia.
...
"EN halua sanoa, että maahanmuuttajat eivät työllisty", Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkönä toimiva Ilkka Haahtela sanoo.

Haahtela sanoo, että etenkin työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan Helsingissä kipeästi. Väestö vanhenee, syntyvyys laskee, huoltosuhde heikkenee ja niin edelleen. Viime viikolla teknologiayrittäjä Timo Ahopelto kirjoitti Evan blogissaan, että koodarivaje uhkaa kuihduttaa Suomen halpatuotantomaaksi.

Ongelmia maahanmuuttajien työllistymisessä silti on, sitä Haahtela ei kiellä. Osalla on kielitaidon puutetta, osalla osaamispuutetta, osaa hidastaa byrokratia, ja osa kohtaa rasismia.
...
Viime vuonna avattu International House Helsinki pyrkii tarjoamaan samasta toimipisteestä kaikki palvelut työtä etsivälle maahanmuuttajalle ja työvoimaa etsivälle yrittäjälle. Tarkoituksena on, että ihmiset, joilla on jo asiantuntijuutta, pääsisivät lupa- ja byrokratiaviidakon läpi töihin.

Stadin osaamiskeskus taas yhdistää kieliopinnot, ammatillisen koulutuksen ja työpalvelut samaan tilaan. Sen palvelut on tarkoitettu kaikille yli 17-vuotiaille, jotka tähtäävät toisen asteen koulutusta vastaavaan työpaikkaan. Toisin kuin tavallisissa ammattikouluissa, kielitaidottomuus ei ole este etenemiselle.

Lisäksi pyritään helpottamaan ulkomailla tehtyjen tutkintojen pätevöittämistä Suomen standardeja vastaaviksi ja aloittamaan esimerkiksi ulkomaalaisille suunnattuja harjoitteluohjelmia Helsingin kaupungin palveluksessa.

Myös Haahtela pitää nimettömän rekrytoinnin tutkimista tarpeellisena. Vaikutuksiltaan vielä laajempi teko olisi kuitenkin löyhentää kaupungin rekrytoinnissaan käyttämiä kielitaitovaatimuksia.

[Eisernes Kreuz]

On ristiriitaista, että maahanmuuttajat samaan aikaan paikkaavat työvoimapulan ja korjaavat huoltosuhteen, mutta tarvitsevat nimetöntä työnhakua ja matalampia kielitaitovaatimuksia.
Valitettavasti tähän uskotaan myös kaupungin johdossa.

Eihän tässä touhussa ole koskaan mitään mieltä ollutkaan. Ne maahanmuuttajat, jotka oikeasti osaavat jotakin ja ovat kysyttyjä työmarkkinoilla, eivät tarvitse positiivista erityiskohtelua. Siitä toisesta porukasta, jota Suomeen on urakalla haalittu jo kohta 30 vuotta, ei puolestaan koskaan ole minkään kestävyysvajeen korjaajaksi, koska he todellisuudessa vain pahentavat sitä.

Mikään argumentti ei silti näytä hidastavan mokukoneiston rattaiden pyörimistä. Vain pelottavan harva pystyy näkemään, ettei keisarilla ole vaatteita.

[Roope2]

Vantaa jatkaa anonyymin rekrytoinnin kokeilemista – Esimerkiksi hakijan nimi ja etninen tausta poistetaan hakupapereista

Vantaan kansainvälisyyden pitäisi kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan näkyä myös virkamieskunnassa.

Vantaan kaupunginhallitus päätti eilen jatkaa nimettömän rekrytoinnin kokeilua, vaikka edellisessä kokeilussa hakemusten anonymisointi koettiin liian työläänä.

Lisäksi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen muutti esitystään kokouksessa: alkuperäisen esityslistan mukaan (siirryt toiseen palveluun) Viljanen esitti kokeilun merkitsemistä tiedoksi eli käytännössä kokeilun lopettamista.

Kaupunki kokeili nimetöntä rekrytointia kahdessa työnhaussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen toimialoilla viime keväänä.

Kokeilussa hakemuksista poistettiin hakijan nimi, ikä, sukupuoli, etninen tausta sekä tieto siitä, onko hakija Vantaan palveluksessa ja muiden työnantajien sekä oppilaitosten nimet. Hakemuksesta kävi ilmi ainoastaan tehtävän kannalta oleellinen osaaminen ja koulutus. Tiedot häivytettiin käsin.

– Se oli hyvin aikaa vievä rekrytointitapa, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo.

Viljasen mukaan suunnitelmissa on kuitenkin helpottaa tilannetta tekniikan avulla.

– Yritämme korjata sähköistä rekrytointijärjestelmäämme niin, että se [tietojen anonymisointi] voitaisiin tehdä sähköisesti. Eli jos tiettyyn tehtävään tulee paljon hakijoita, tietyt kentät voidaan poistaa automaattisesti.

– Meidän täytyy myös katsoa, missä tehtävissä nimetön rekrytointi auttaa parhaiten. Kaikkiin rekrytointeihin tämä ei ehkä sovi, mutta löydämme varmasti tehtävänalueita joihin tämä sopisi hyvin. Voisin kuvitella, että esimerkiksi nuorisotyöhön liittyy tällaisia tehtäviä, Viljanen jatkaa.
Haastatteluun voi päästä hyvän maineen avulla

Nimettömän rekrytoinnin tuloksena kaupunki palkkasi kolme vakituista lähihoitajaa vanhus- ja vammaispalveluihin sekä yhden vakituisen lastenhoitajan varhaiskasvatukseen.

Kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan kaikissa kolmessa tapauksessa olisi todennäköisesti valittu samat henkilöt normaalissakin rekrytoinnissa, sillä valittujen ihmisten osaaminen sekä työ -ja koulutustausta vastasivat haettavaa työtehtävää.

– Kun esimiehiltä kysyttiin mielipidettä anonyymistä rekrytoinnista, he totesivat, että hakemuksen merkitys, että se oli tehty hyvin ja että se välitti positiivista asennoitumista ja ihmiskuvaa, oli todella tärkeää. Hakemuksen sisältöön kiinnitettiin ehkä vielä enemmän huomiota kuin aikaisemmin.

Anonyymi, huonosti tehty hakemus voi siis myös torpata jonkun pätevän henkilön pääsyn haastatteluun. "Tunnettuus" voi auttaa pääsemään haastatteluun.

– Jos tiedetään, että henkilö on erittäin hyvä tehtävässään, niin hän pääsee varmaan helpommin haastatteluun, Viljanen toteaa.

Yhdenvertaisuuden takaamiseksi on Viljasen mukaan myös muita keinoja, kuten esimiesten koulutus ja rekrytointituki nuorille hakijoille.

– Eli autetaan ansioluettelon teossa, että haussa pärjää paremmin. Kaupungille on asetettu tavoitteita, että pitäisi monimuotoistaa meidän virkamieskuntaa. Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki ja se pitäisi näkyä meillä myös virkamieskunnassa.

Viljanen pohtii myös nimettömän rekrytoinnin haasteita yhdenvertaisuuteen liittyen.

– Yhdenvertaisuutta on myös se, että kun on tasavertaiset hakijat, niin silloin asetetaan se, joka edustaa vähemmistöä etusijalle. Esimerkiksi jos on tehtävänala, jossa on paljon miehiä ja jos on yhtä hyvät nais- ja mieshakijat niin silloin se vähemmistöä edustava laitetaan etusijalle. Nimettömässä rekrytoinnissa tätä ei voida ottaa huomioon, kaupunginjohtaja Viljanen sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-10349866




Ritva Viljanen vaan jaksaa toteuttaa unelmaansa. Nyt Vantaalla.

[Dangr]

Nimettömän rekrytoinnin tuloksena kaupunki palkkasi kolme vakituista lähihoitajaa vanhus- ja vammaispalveluihin sekä yhden vakituisen lastenhoitajan varhaiskasvatukseen.

Palkattiin alimman tehtävätason työntekijöitä. Koska pomoluokkaa? Olisiko pelkoa että hyväsiskojärjestelmä ei toimisi enää ja tehtävään voisi valikoitua taantumuksellinen?

[Roope2]

– Eli autetaan ansioluettelon teossa, että haussa pärjää paremmin.

50 hakijaa, jotka osaavat tehdä ansioluettelon.
Yksi, joka ei.
BINGO !

[rätkä]

Nuo kaupunginjohtajien paikat voisi ainakin ihan arpoa ilman hakemuksiakin ja lopputulos olisi varmasti parempi.

[Rokka]

Nuo kaupunginjohtajien paikat voisi ainakin ihan arpoa ilman hakemuksiakin ja lopputulos olisi varmasti parempi.

Nykyäänhän ne ovat apulaispormestareita. Kaksi vihreää, demari ja kokkari, joten taidat olla ihan oikeassa. Arpomalla sinne ei varmaan olisi osunut kahta vihreää joukkoon.
Vielä kun saavat Vapaavuoren kammettua pois tuosta virasta ja tilalle jonkun vihreän/demari-naisen, niin sittenhän Helsingin pormestareiden joukossa on tasa-arvo toteutunut 100-prosenttisesti. Sitten voidaankin pikkuhiljaa hankkiutua eroon myös suomalaisista, Nasima voi jäädä mutta muiden tilalle pitäisi kyllä saada vaikka joku ruskeista tytöistä.
Yksi irakilainen ja somali pitää vielä myös saada, sitten ollaan jo askel lähempänä sitä ihanaa monikulttuurista Helsinkiä...

[Ernst]

Ritva Viljanen vaan jaksaa toteuttaa unelmaansa. Nyt Vantaalla.

Vantaalla ei ole käynyt nytkään kummoinen herralykky.

[dothefake]

Matun ansioluettelo:
Haluan 2000 euroa
Haluan 2500 euroa
Haluan 3000 euroa

[Roope]

Vantaa jatkaa anonyymin rekrytoinnin kokeilemista – Esimerkiksi hakijan nimi ja etninen tausta poistetaan hakupapereista
...
– Se oli hyvin aikaa vievä rekrytointitapa, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo.
...
– Meidän täytyy myös katsoa, missä tehtävissä nimetön rekrytointi auttaa parhaiten. Kaikkiin rekrytointeihin tämä ei ehkä sovi, mutta löydämme varmasti tehtävänalueita joihin tämä sopisi hyvin. Voisin kuvitella, että esimerkiksi nuorisotyöhön liittyy tällaisia tehtäviä, Viljanen jatkaa.
...
Kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan kaikissa kolmessa tapauksessa olisi todennäköisesti valittu samat henkilöt normaalissakin rekrytoinnissa, sillä valittujen ihmisten osaaminen sekä työ -ja koulutustausta vastasivat haettavaa työtehtävää.

Toisin sanoen "kokeilua" jatketaan, vaikka kaupunginjohtaja Viljanenkaan ei usko "aikaa vievän rekrytointitavan" vaikuttavan rekrytoinnin lopputulokseen.

Yhdenvertaisuuden takaamiseksi on Viljasen mukaan myös muita keinoja, kuten esimiesten koulutus ja rekrytointituki nuorille hakijoille.

– Eli autetaan ansioluettelon teossa, että haussa pärjää paremmin. Kaupungille on asetettu tavoitteita, että pitäisi monimuotoistaa meidän virkamieskuntaa. Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki ja se pitäisi näkyä meillä myös virkamieskunnassa.

Viljanen pohtii myös nimettömän rekrytoinnin haasteita yhdenvertaisuuteen liittyen.

– Yhdenvertaisuutta on myös se, että kun on tasavertaiset hakijat, niin silloin asetetaan se, joka edustaa vähemmistöä etusijalle. Esimerkiksi jos on tehtävänala, jossa on paljon miehiä ja jos on yhtä hyvät nais- ja mieshakijat niin silloin se vähemmistöä edustava laitetaan etusijalle. Nimettömässä rekrytoinnissa tätä ei voida ottaa huomioon, kaupunginjohtaja Viljanen sanoo.

Nimetön työnhaku ei takaa yhdenvertaisuutta. Nimettömälllä työnhaulla ei ole todettu olevan mitään vaikutusta rekrytoinnin lopputulokseen.

Vähemmistöjen suosiminen ei tarkoita yhdenvertaisuutta. Joidenkin ryhmien suosiminen on päinvastoin yhdenvertaisuuden vastakohta. Tavoitteeksi esitetty "virkamieskunnan monimuotoistaminen" viittaa laittomaan syrjintään kehottamiseen, sillä hakijat eivät ole käytännössä koskaan "yhtä hyvät".

[sancai]

Nimettömässä työnhaussa kävisi ironisesti niin, että valittujen mamujen osuus laskisi. Kaupungin rekrytoijatantta ei voisi enää harjoittaa etnistä ja sukupuolita suosintaa. Humanitääristen henkilöiden keskimääräisen koulutus- ja osaamistason tietäen he ovat altavastaaja-asemassa, mikäli puhtaasti cv:tä katsotaan.

[Lalli IsoTalo]

Vähemmistöjen suosiminen ei tarkoita yhdenvertaisuutta. Joidenkin ryhmien suosiminen on päinvastoin yhdenvertaisuuden vastakohta. Tavoitteeksi esitetty "virkamieskunnan monimuotoistaminen" viittaa laittomaan syrjintään kehottamiseen, sillä hakijat eivät ole käytännössä koskaan "yhtä hyvät".

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on rakenteellinen rasistoija, sieltä pahimmasta päästä.

[jahve]

Nimettömässä työnhaussa kävisi ironisesti niin, että valittujen mamujen osuus laskisi. Kaupungin rekrytoijatantta ei voisi enää harjoittaa etnistä ja sukupuolita suosintaa. Humanitääristen henkilöiden keskimääräisen koulutus- ja osaamistason tietäen he ovat altavastaaja-asemassa, mikäli puhtaasti cv:tä katsotaan.

Äläs nyt, Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kertoo "Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä", Soile Syrjäläinen on huomannut. "Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan", hän toteaa. 

[paukuttaja]

Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kertoo "Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä", Soile Syrjäläinen on huomannut. "Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan", hän toteaa. 

Tämä fraasi on aina yhtä hauska. En tiedä yhdenkään suvakin esittäneen kokeita jolla voitaisiin "koneinsinöörien" pätevyys testata.

Esikarsinta olisi ainakin helppo, jokin yksinkertainen mitoitustehtävä tai vaikka lämpölaajenemisen laskenta.

Toinen vaihe olisi sitten vaativampi. Taitaisi toisessa vaiheessa olla hiljaista.

[Rokka]

Kokeilussa hakemuksista poistettiin hakijan nimi, ikä, sukupuoli, etninen tausta sekä tieto siitä, onko hakija Vantaan palveluksessa ja muiden työnantajien sekä oppilaitosten nimet. Hakemuksesta kävi ilmi ainoastaan tehtävän kannalta oleellinen osaaminen ja koulutus. Tiedot häivytettiin käsin.

Eli ei se laatu, vaan se määrä, niinkö? Eihän tuollainen tietenkään voi toimia mitenkään, ainakaan yksityisellä puolella. Uskon, että työnantajaa kiinnostaa esim. sellaiset seikat, että onko varastoalan työkokemus hankittu jostain isosta yrityksestä, joissa tod.näk. on tullut käytettyä eri varastointijärjestelmiä ja työkoneita, vai onko työkokemus Muhammed-sedän Basran autiomaan laitamilla pitämän pikkukaupan takahuoneesta. Tai onko myynnillinen työkokemus tullut B2B-myynnistä isoille yrityksille vai khatin myynnistä Mogadishun torilla.
Ajokokemuskin on ajokokemusta Viljasen mukaan, oli se sitten hankittu täällä Suomessa täysperän ratissa tai aavikolla kamelin selässä. Myöskin työnantajaa ehkä kiinnostaa sellaisissa tapauksissa joissa työkokemusta on kertynyt vain vähän, että onko hakija juuri koulusta valmistunut parikymppinen vai 20v. Kelalla "töissä" ollut "ammattimies".

– Yhdenvertaisuutta on myös se, että kun on tasavertaiset hakijat, niin silloin asetetaan se, joka edustaa vähemmistöä etusijalle. Esimerkiksi jos on tehtävänala, jossa on paljon miehiä ja jos on yhtä hyvät nais- ja mieshakijat niin silloin se vähemmistöä edustava laitetaan etusijalle. Nimettömässä rekrytoinnissa tätä ei voida ottaa huomioon, kaupunginjohtaja Viljanen sanoo.

Kuinkakohan usein toteutuu tuo tasavertaisuus, niin ettei sieltä löytyisi jotain eroa? Tuolla mallilla, jossa hakemuksessa ei näy edellisten työnantajien tai oppilaitosten nimiä, pyritään juuri siihen tasavertaistamiseen, mutta ihan väärällä tavalla. Sillä koululla nyt vaan on eroa, samoin työkokemuksissa on eroa riippuen siitä missä on ollut töissä.

Mitenkäs tämä muuten toimii sitten sen nimettömän hakemuksen jälkeen, jos kutsu tulee haastatteluun? Voinko toimittaa haastatteluun sensuroidut versiot työtodistuksistani ja koulutodistuksistani? Helpottaa huomattavasti tuota työnhakua, kun voi vain lainata kavereilta tarvittavat koulu/työtodistukset, ottaa niistä kopiot ja sutata nimet. Aina löytyy tarvittava pätevyys ja työkokemus vaadittuun kaupungin työtehtävään/virkaan. Miksi sen tasavertaisuuden pitäisi ilmetä vain siinä hakemuksen jättövaiheessa. Kyllähän se pitää jatkua kautta linjan.

[Kemolitor]

Äläs nyt, Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kertoo "Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä", Soile Syrjäläinen on huomannut. "Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan", hän toteaa. 

Korjataan nyt taas kerran tämä internetissä vellova väärinkäsitys: Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen ei ole noin sanonut. Alkuperäisessä lehtijutussa lukee näin:

Sen Syrjäläinenkin on huomannut, että Lieksankin pakolaisten joukossa on runsaasti pitkälle koulutettuja ihmisiä. Samaa todistaa kielten opettajana Somaliassa työskennellyt Muqtar Nuur.

- Yhteisössämme on monia enemmän koulutettuja ihmisiä kuin minä, muun muassa koneinsinöörejä. Heidän todistuksensa vain jävivät Somaliaan.

Karjalainen 28.10.2011

Lausunnon antaja on siis Muqtar Nuur, ei Soile Syrjäläinen.

[Outo olio]

S-Ryhmä seuraavana vuorossa:

S-ryhmä kokeilee nimetöntä ja iätöntä työnhakua - "Emme voi hyväksyä, että työntekijöitä tai -hakijoita syrjittäisiin"
Tänään klo 15:45

Marraskuussa järjestettävän kokeilun tarkoituksena on testattava mahdollista tiedostamatonta syrjintää.

S-ryhmä tiedottaa kokeilevansa syksyn aikana anonyymia rekrytointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan nimi, ikä ja sukupuoli häivytetään siinä vaiheessa, kun hakemuspinosta valikoidaan haastatteluun kutsuttavia henkilöitä.

- Tällä varmistamme, että työhaastatteluun kutsutaan henkilöt relevantin työkokemuksen, opiskelutaustan ja esimerkiksi osaamistekijöiden perusteella, eivätkä mainitut taustatiedot vaikuta valintoihin edes tiedostamattomasti, sanoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.

Tempaus on osa Elinkeinoelämän keskusliiton Työ ei syrji -kampanjaa. Kokeilun tarkoituksena on testata, ohjaavatko taustatiedot tiedostamattomasti henkilövalintoja

--

LIISA KAUPPINEN
[email protected]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808202201148042_u0.shtml

[l'uomo normale]

S-Ryhmä seuraavana vuorossa:

S-ryhmä kokeilee nimetöntä ja iätöntä työnhakua - "Emme voi hyväksyä, että työntekijöitä tai -hakijoita syrjittäisiin"
Tänään klo 15:45

Marraskuussa järjestettävän kokeilun tarkoituksena on testattava mahdollista tiedostamatonta syrjintää.

S-ryhmä tiedottaa kokeilevansa syksyn aikana anonyymia rekrytointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan nimi, ikä ja sukupuoli häivytetään siinä vaiheessa, kun hakemuspinosta valikoidaan haastatteluun kutsuttavia henkilöitä.

- Tällä varmistamme, että työhaastatteluun kutsutaan henkilöt relevantin työkokemuksen, opiskelutaustan ja esimerkiksi osaamistekijöiden perusteella, eivätkä mainitut taustatiedot vaikuta valintoihin edes tiedostamattomasti...

Pitkäaikaistyöttömiä humkandeja syrjitään siis edelleen, vaikkei se makkarapaketti välitä, laittoi sen hyllyyn vaikka tohtori.

Kaupan kassasta tulee pääkaupunkiseudulla kohtapuolin lähinnä jonkun muun kuin valkoihoisen duuni. Kiva suvaitsevaistolle, kun saavat itselleen mustien palvelijoiden luokan niinkuin valkoiset apartheidin Etelä-Afrikassa.

[Aukusti Jylhä]

Marraskuussa järjestettävän kokeilun tarkoituksena on testattava mahdollista tiedostamatonta syrjintää.

Ei nämä toimittelijat osaa edes sitä alansa helpointa osa-aluetta, oikeinkirjoitusta. Ja näihin törmää nykyisin huolestuttavan usein. Vai onko mulla taas aivot jumissa?

[rätkä]

Onneksi voivat sitten haastattelussa kuitenkin nähdä itse mikä se hakija on.

[Niobium]

S-Ryhmä seuraavana vuorossa:

S-ryhmä kokeilee nimetöntä ja iätöntä työnhakua - "Emme voi hyväksyä, että työntekijöitä tai -hakijoita syrjittäisiin"
Tänään klo 15:45

Marraskuussa järjestettävän kokeilun tarkoituksena on testattava mahdollista tiedostamatonta syrjintää.

S-ryhmä tiedottaa kokeilevansa syksyn aikana anonyymia rekrytointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan nimi, ikä ja sukupuoli häivytetään siinä vaiheessa, kun hakemuspinosta valikoidaan haastatteluun kutsuttavia henkilöitä.

- Tällä varmistamme, että työhaastatteluun kutsutaan henkilöt relevantin työkokemuksen, opiskelutaustan ja esimerkiksi osaamistekijöiden perusteella, eivätkä mainitut taustatiedot vaikuta valintoihin edes tiedostamattomasti, sanoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.

Tempaus on osa Elinkeinoelämän keskusliiton Työ ei syrji -kampanjaa. Kokeilun tarkoituksena on testata, ohjaavatko taustatiedot tiedostamattomasti henkilövalintoja

--

LIISA KAUPPINEN
[email protected]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808202201148042_u0.shtml

Voi ristumandeera sentään tätä hyvyyden säteilyä. Kilpaa juostaan sille maalille, että kuka tai mikä on kaikkein hyväksyväisi. Se on ihan yksi ja sama, minkä värinen työntekijä on, kunhan tekee työnsä.

Tuo tekopyhyys, mikä loistaa linnunradan ulkopuolelle ällöttää. Totta ihmeessä työnantaja laskee hyötysuhteen, millä hinnalla saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Pätee ihan kehen tahansa työnhakijaan.

Nyt kun kiillotetaan omaa kilpeä julistamalla ja hemmetin isoin kirjaimin alleviivaamalla omaa suvaitsevaisuutta, niin eihän se ole mitään muuta kuin markkinointia. Joka ihmeen mainoksessa pitää olla nykyään tummaihoinen, se tarkoitus paistaa läpi kuin miljoona wattia. Se nyt vaan on muotia olla suvaitsevainen, käänteistä rotuoppia jota Himmler aikoinaan varsin suurella menestyksellä viljeli. Sairas sälli oli hän, mutta kun käännetään Himmlerin suuri suunnitelma ympäri, niin päästään nykytilanteeseen. Ja minkä vuoksi? Raha, raha ja vielä kerran raha. Halpaa työvoimaa jonka yhteiskunta maksaa, hyötysuhde on se avainsana. Ei inhimillisyys.

Ällöttää. Tämä yhteiskunta ottaa markkinoinnin kautta hyötyä niiden kustannuksella, jotka oikeasti tarvitsisivat apua.

[l'uomo normale]

- Tällä varmistamme, että työhaastatteluun kutsutaan henkilöt relevantin työkokemuksen, opiskelutaustan ja esimerkiksi osaamistekijöiden perusteella, eivätkä mainitut taustatiedot vaikuta valintoihin edes tiedostamattomasti, sanoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.

Jos ensimmäisellä naishakijalla on kahden vuoden relevantti työkokemus ja toisella naishakijalla on kolmenkymmenen vuoden relevantti työkokemus, ovat ensimmäisen naishakijalla tissit todennäköisesti relevantimmat asiakaspalvelutilanteissa miesasiakkaiden kanssa; ja haastattelukutsun lähettämisessä tai lähettämättä jättämisessä voidaan, sitä julki tuomatta, painottaa tätä oletettavissa olevaa ulkoista relevanssia, muiden työkokemuksen määrän kautta ilmenevien relevanssien ohella. Eli tuskin mikään oikeasti muuttuu kun ei ole tarkoituskaan mitään muuttaa.

[Titus]

Tällaisella "haulla" on helppo karsia persvakokokemussetämiehet töitä kyselemästä. Ja mainitut +5v työkokemusta omaavat muutkin.

Kaikenkaikkiaan helpottaa sähköisesti tehtävää karsintaa jossa esim

kokemus / koulutus  parempi kuin itse rekryhenkilöllä (tulevaisuuden yleneminen pienemmissä yrityksissä) -> ei jatkoon

+30v -> ei jatkoon

palkkapyyntö kehdattu laittaa hakemukseen -> ei jatkoon

jne

[Roope]

Oikeusministeriön viestintäyksikössä ei ollut muutakaan tekemistä, joten päättivät kokeilla anonyymiä rekrytointia ja tussata hakemuksista pois epätasa-arvoiset tiedot eli nimen, iän ja sukupuolen.

Kati Pärnänen: Kokeilimme anonyymia rekrytointia, mitä opimme?

Oikeusministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena monimuotoisuuden lisääminen henkilöstöpolitiikalla. Osana tätä kokeilimme viestintäyksikön rekrytoinnissa niin sanottua anonyymin rekrytoinnin mallia.  Halusimme testata toimintamallia ja katsoa, paljastuuko samalla tiedostamattomia asenteita.

Olen itse lukenut, että Suomessa anonyymia rekrytointia olisivat testanneet Espoon ja Helsingin kaupungit. Ministeriöiden osalta minulla ei ole tietoa anonyymin rekrytoinnin kokeiluista.

Viestintäyksikössä oli haettavana vakituinen viestintäasiantuntijan tehtävä. Koska viestinnän tehtäviin hakeudutaan hyvin erilaisilla koulutuksilla ja taustoilla, arvoimme tämän tehtävän sopivan erityisen hyvin anonyymin rekrytoinnin testaamiseen. Lisäksi arvioimme, että hakemuksia tulee vähintään kymmeniä. Kerroimme hakuilmoituksessa anonymisoinnista.

Anonymisointi tehtiin käsin ja vei aikaa

Oikeassa olimme: saimme 107 hakemusta. Anonyymin rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa hakemuksista poistettiin hakijan nimi, ikä ja sukupuolitiedot. Tämä vaihe tehtiin käsin, mikä vei runsaasti aikaa.

Anonymisointi vietiin sille tasolle, että jos itse hakemustekstissä esimerkiksi olisi lukenut: Olen 38-vuotias viestinnän ammattilainen, poistettiin tekstistä sana 38-vuotias. Samoin poistettiin hakijoiden kuvat ja sosiaalisen median profiilitiedot. Hakemukset myös numeroitiin. Kaikki hakemukset jouduttiin siis lukemaan ainakin kursorisesti läpi. Tämän työlään vaiheen suorittivat muut kuin minä, joka olin yksikkööni henkilöä palkkaamassa.

Anonyymista hakemuksesta nousi esiin kokemus

Sen jälkeen alkoi oma työni, mustattujen hakemusten lukeminen. Ensimmäisten hakemusten kohdalla en voinut välttää ajatusta, että kukahan tämä henkilö on, mies vai nainen? Mutta sitten kävi päässä naks. En miettinyt, keitä henkilöt olivat, vaan katsoin vain kokemusta, osaamista ja hakemustekstiä. Jäljellä oli vain ihminen, joka osasi jotain, ei maija tai matti. Itse asiassa hakemusten lukeminen nopeutui, kun hyppäsin henkilötiedon yli suoraan henkilön osaamiseen.

Kaikkia tietoja ei voi täysin anonymisoida. Tällä tarkoita sitä, että kun joukossa oli joistakin minulle tutuista organisaatioista henkilöitä, pystyin tunnistamaan heidät kokemuksen perusteella. Samoin oli iän suhteen, jos henkilöllä oli yli 20 vuotta kokemusta, voi päätellä, ettei kyse ole ihan juniorista.

Valitsimme kuusi numeroa haastatteluun, jonka jälkeen meille selvisi, keitä he olivat. Kaikki hakijat olivat hyviä ja koska niitä hyviä oli niin paljon, koin, että pystyin hyvin puolueettomasti valitsemaan haastateltavat, kun en tiennyt, keitä he olivat. Vain kokemuksella, osaamisella ja hakemuksella oli merkitystä. Kahden haastattelukierroksen perusteella saimme sitten valittua parhaimman hakijan meille töihin. Valituksi tuli tällä kertaa nainen. En muuten edelleenkään tiedä, keitä loput 101 olivat, sillä en pitänyt tarpeellisena selvittää asiaa.

Itse koin, että tästä hakuprosessista oli minulle hyötyä. Pystyin keskittymään siihen, mitä paperissa luki. Sillä on tunnustettava: kuten romaania lukiessaan jokainen lukija kuvittelee romaanissa kuvatun maiseman omanlaisekseen, tekee päässään myös työnhakijoista eräänlaisen kuvan hakemuksen perusteella. Nyt tuo kuva muodostui vain osaamisesta. En muuten myöskään saanut yhtään vinkkiä, että tämä hakija kannattaisi huomioida. Kas, kun se oli mahdotonta, en olisi voinut erottaa suositeltua hakijaa anonyymeistä.

Mitä sitten opimme prosessista?

– Anonyymi rekrytointi sopii tilanteisiin, joissa hakijoita on jonkin verran ja heidän osaamisensa erilaista. Jos haetaan tekijää hyvin syvän erityisosaamisen tehtävään  ja hakijoita arvioidaan olevan vain muutamia, ei anonymisoinnista ole merkittävää hyötyä.

– Anonyymissa rekrytoinnissa olisi tullut ohjeistaa hakijoita tarkemmin eli kertoa, ettei hakemukseen kannata laittaa kuvia tai sosiaalisen median linkkejä, joista hakijan sukupuoli tai ikä on pääteltävissä. Nyt nämä tiedot jouduttiin poistamaan hakemuksista. 

– Anonymisointi korosti hakijan hakemusta, osaamisen esille tuomista ja kokemusta. Hyvät hakijat siis erottuivat erityisen hyvin.

Voin itse suositella anonyymia rekrytointia kokeiltavaksi. Prosessi oli mielenkiintoinen ja voisin rekrytoida tällä mallilla uudestaan.

_____________________________

Kirjoittaja on oikeusministeriön viestintäjohtaja.

Oikeusministeriön Oikeusblogi 10.10.2018

Kun ministeriö päättää kokeilla anonyymiä rekrytointia siitä huolimatta, että yhdestäkään tähänastisesta kokeilusta Suomessa ja maailmalla ei ole osoitettu olleen hyötyä, sille pitäisi olla sekä etukäteen että jälkikäteen erittäin hyvät perustelut. Sellaisia ei ole. Aikaa ja rahaa haaskaavaan kokeiluun ryhdyttiin huvin vuoksi, eikä kokeilusta (jälleen kerran) osoitettu olleen mitään hyötyä rekrytointiin liittyvän oletetun syrjinnän vähentämisessä. Rekrytoinnin tehnyt johtaja ei yrittänytkään selvittää, kuinka syrjimättömyys toteutui hänen valinnoissaan (107>6>1), vaan oli prosessissa tyytyväinen itseensä, kun oli ollut omasta mielestään puolueeton.

Nettisivujen muutoksista päätellen viestintäjohtaja Kati Pärnänen valitsi viestintäyksikkönsä uudeksi viestintäasiantuntijaksi Johanna Askolin-af Ursinin. Vaikka viestintäjohtaja ei sitä blogikirjoituksessaan suoraan sano, on aika selvää, että Pärnänen tunnisti oikeusministeriön kanssa yhteistyötä huhtikuussa tehneen Asianajajaliiton viestintäasiantuntija Johanna Askolin-af Ursinin jo pelkän CV:n perusteella. Ja ties kuinka monta muuta. Toisin sanoen prosessi oli jo lähtökohtaisesti kaikkea muuta kuin anonyymi.

Lisäksi, kun anonyymiä rekrytointia on toivottu väitetyn epätasa-arvon (lopputuloksen tasa-arvo) tasaajaksi, viestintäjohtajan valinta kohdistui naiseen ("Valituksi tuli tällä kertaa nainen.") yksikössä, jossa oli nettisivujen mukaan ennestäänkin pelkkiä naisia.

[Roope]

Jutusta ei selviä, kenelle nimetöntä työnhakua tasa-arvoratkaisuna tyrkyttävä Ekvalita-firman konsultti, tasa-arvo- ja moninaisuusasiantuntija Malin Gustavsson myy palvelujaan, mutta toivottavasti ei ainakaan Helsingin kaupungille.

Svenska Yle: Namn, kön, etnicitet och ålder ska inte spela roll då Helsingfors rekryterar: "Större chans att bli kallad till intervju" 14.11.2018

Vi behöver utmana våra egna fördomar och helt omprogrammera oss – och därför behövs anonym rekrytering. Det säger likabehandlingskonsult Malin Gustavsson.

Helsingfors stadsstyrelse behandlar en motion om att införa anonym rekrytering när ny personal rekryteras till stadens förvaltning. Staden har för ett par år sedan testat anonym rekrytering inom den tidigare Ungdomscentralen.

Anonym rekrytering innebär att man i en arbetsansökan döljer sådana uppgifter om den sökande som kan påverka rekryteraren, till exempel namn, kön, hemadress och modersmål.

- Med anonym rekrytering kommer vi bort från maggropskänslan, vi förstår kanske inte alltid hur mycket den styr. När rekryteringen är anonym så får vi tillgång till den pool av människor som faktiskt finns där utan att det blir hinder på vägen, säger Gustavsson.

Trots att anonymiteten tar slut vid intervjutillfället så menar Gustavsson att den anonyma rekryteringen räcker för att hindra förutfattade meningar från att påverka rekryteringen.

- Det räcker på så sätt att människor som vanligtvis inte skulle få en chans att komma till en arbetsintervju nu får möjlighet att faktiskt visa sin kompetens.

Tutkimusten mukaan nimetön työnhaku ei vaikuta havaittavasti rekrytointipäätöksiin. On lopputuloksen kannalta epäolennaista, vaikuttaako se haastatteluihin valikoituviin, joita ei valita.

Bara anonym rekrytering fixar förstås inte problem med en ojämlik rekrytering – det krävs mer arbete än bara anonymisering.

Niinkin voi sanoa, sillä nimettömän työnhaun ei ole osoitettu vaikuttavan väitettyyn rekrytoinnin epätasa-arvoisuuteen. Tietääkseni yhdessäkään suomalaisessa kokeilussa ei ole edes yritetty selvittää rekrytointiprosessin syrjinnän määrää tai nimettömän työnhaun vaikutusta siihen.

Den anonyma rekryteringen kan också gå åt fel håll, säger Gustavsson – ibland kan det vara relevant att veta till exempel kön när det rekryteras till en arbetsplats som är homogen i den aspekten.

- Men: vi ska ju rekrytera på basen av kompetens, inte på basen av kön. Också då det inte finns en enda kvinna på en arbetsplats så ska man inte få jobbet för att man är kvinna. Den anonyma rekryteringen handlar om att inte sortera bort kompetens på grund av fördomar.

Nimetöntä työnhakua on puolustettu antamalla ymmärtää, että se automaattisesti korjaisi työpaikkojen sukupuoli- ja etnisyysvinoumat, kun vähemmistöt pääsevät helpommin haastatteluihin. Hyvä että myöntävät, että tämäkään ei pidä paikkaansa.

Hur vanligt det är att rekrytering påverkas av förutfattade meningar och fördomar är omöjligt att säga exakt – de fall vi känner till är de som kommit till diskriminerings- eller jämställdhetsombudsmannen, och de är bara en liten del av allt som sker, säger Malin Gustavsson.

- Det sker säkert hela tiden. Vi behöver utbildning för att komma åt det, titta igenom vår organisation, vad är det som saknas och hur kan vi jobba med det.

Aivan mainiota. Konsultti ei osaa sanoa, miten yleistä syrjintä on rekrytoinnissa, mutta on varma, että "sitä tapahtuu kaiken aikaa". Siksi ihmisiä pitää kouluttaa ja organisaatioiden ryhtyä toimenpiteisiin, vaikka väitettyä syrjintää ei kyetä mittaamaan tai havaitsemaan sen enempää kuin sen poissaoloa ja toimenpiteiden tehoakaan.

Gustavsson tror i dagsläget inte på en framtid där anonym rekrytering blir onödig. Men metoden behöver utvecklas.

- I dag kan det vara ganska arbetsdrygt eftersom det måste göras manuellt. Det behövs bra mjukvara, jag tänker till exempel AI. Om vi är medvetna så kan vi bygga jättebra grejer som kan hjälpa oss att komma förbi det här.

- Att komma bort från detta kommer ta enorm tid, vi måste lära om oss. När samhället förändras så förändras vi. Men vi kan inte förändras imorgon på basen av hur samhället ser ut i dag.

Nimetön työnhaku vertautuu tehottomiin uskomushoitoihin, paitsi että kyse on veronmaksajien rahoista, jotka menevät tasa-arvokonsulteille ja totaalisen turhaan byrokratiaan.

[Roope]

Näinhän siinä sitten kävi:

Anonyymia rekrytointia alettaisiin lisätä asteittain ensi kesän jälkeen. Helsingin kaupunginhallitus päätti asiasta yksimielisesti.

Yle: Helsinki suunnittelee suurta mullistusta: Työhakemuksessa ei näkyisi enää nimeä eikä sukupuolta – "Todella tärkeä askel" 26.11.2018

Pitkässä artikkelissa ei esitetä ainuttakaan perustelua anonyymin rekrytoinnin käyttöönotolle. Mitäs me sellaisista. Siinä vain viitataan äskeiseen romanien nimillä tehdyn feikkiselvityksen virheelliseen uutisointiin, joka oli todistavinaan romanien rekrytoinnissa kokemasta syrjinnästä.

Kaikki kokeilut kuitenkin osoittavat, että anonyymillä rekrytoinnilla ei vaikuteta rekrytoinnin lopputulokseen. Anonymisointi vain lisää täysin turhaa ja typerää byrokratiaa ja kustannuksia:

Hellman arvelee, että nimetön työnhaku tulee lisäämään henkilöstöhallinnon työtä jollakin tapaa. Varsinkin "kerro itsestäsi" -osion käsittely saattaa lisätä työmäärää.

– Tämäntyyppisessä tiedossa joudutaan analysoimaan tekstin sisältöä. Se vaatii tulkintaa ja ihan niiden tekstien läpikäymistä, ja se tekee siitä työläämmän. Työnjakoa esimiehen ja HR:n välillä joudutaan varmaankin katsomaan uusiksi.

[Jorma Teräsrautela]

Mitenkähän tämä nyt sitten suhtautuu kaupungin harjoittamaan positiiviseen syrjintään? Siitäkö nyt luovuttiin samalla?

[Uuno Nuivanen]

Ei vaan kun tarkoitus on palkata pelkkiä vähemmistöjen edustajia, tällä tavalla se yritetään saada näyttämään sattumalta ja johtuvan vain matujen, mannejen ym. suuresta pätevyydestä.

[acc]

Nimettömässä työnhaussa on omat vaaransa. Kuinka osataan päästää suosittavat hakijat ohituskaistalle, jos nimet ja muut taustan paljastavat asiat eivät ole tiedossa.

[Kari Kinnunen]

Ei vaan kun tarkoitus on palkata pelkkiä vähemmistöjen edustajia, tällä tavalla se yritetään saada näyttämään sattumalta ja johtuvan vain matujen, mannejen ym. suuresta pätevyydestä.

Juu, eiköhän siinä pieni ero ole kotimaisen akakoomikon ja somalialaisen yhteisöpedagogin papereissa. Valinnasta tulee vieläkin helpompaa.