Pentti Linkola - ekoajattelijoiden nuivin kärki?

[Roope]

Äärioikeisto Suomessa:

Demokratiaa Linkola ei arvosta, koska se on mahdollistanut sen kaiken pahan, mitä hän näkee nyky-yhteiskunnassa. Periaatteessa hän sanoo kannattavansa diktatuuria, Suomeenkin, koska silloin elämänmenoa voisi valvoa ja rajoittaa helpommin.

– Olen luonteeltani veneenkeikuttaja, että löytäisin siitäkin varmaan kritisoitavaa, mutta systeemiä pitäisin arvossa.

Valko-Venäjää hän pitää Euroopan maista hyvänä mallimaana:

– Valko-Venäjä on valopilkku. [Aleksandr] Lukašenko pitää väestöä kurissa. Hitlerin kannatus oli yli 90 prosenttia. Lukašenkolla on valtava kannatus. Ihminen on hierarkkinen eläin. Ei tavallinen ihminen halua ottaa valtaa.

Kansan Uutiset: Pentti Linkola: "Valko-Venäjä on valopilkku" 7.12.2012

[Igor Sika]

Pienenä sorminäppäryysharjoitteena sekä edellisen jäljennöksen aiheuttaman valtavan polemiikin (yksi tykkääminen) innostamana ajattelin ikuistaa jälkipolville kasan valikoituja otoksia Linkolan kirjallisesta tuotannosta.

No, ehkä suurin syy on kuitenkin se, että useimpia netistä löytyneitä Linkola-keskusteluja yhdistää lähinnä voimakkaat tuomitsevat tai kannustavat mielipiteet yhdistettyinä täydelliseen tietämättömyyteen Linkolan ajattelusta. Sen verran pahaa tekee niitä lukea, että yritän nyt kantaa oman pienen osani ihmiskunnan henkiselle kasvulle digitaalisessa muodossa, koska tuskinpa näihin kirjaston varastokirjoihin monikaan vahingossa tulee eksymään.

Ensimmäisenä vuorossa Linkolan arvostelu Jörn Donnerin teknokratian ylistyslauluun Uusi Maammekirja Parnassossa vuonna 1968. Ei tarvitse ihmetellä miksi nämä miehet ovat täysin eri mieltä myös maahanmuutosta nyt 44 vuotta myöhemmin.

"Donnerin suhde maatalouteen vie minut siihen, minkä rinnalla kaikki edellä kuvatut erehdykset ovat harmittomia, siihen, missä Uusi Maammekirja on vaarallisimmillaan, D:n varsinaiseen sanomaan, kantavaan ideaan. Se voidaan tiivistää valikoimattoman edistyksen julistukseksi: kaikessa, joka alalla, entinen murskaksi, uutta tilalle, mitä tahansa kunhan se on muuta - poispäin entisestä, suunnalla ei väliä. Teollisuutta, kilpailua, kaupunkeja, tuotantoa ja tavaraa määrättömiin - perinteet, maaseutu ja luonto tieltä pois. Staattinen on sana, jonka voi lausua vain sylkäisemällä. On johdonmukaista, että juuri maatalous on tällaisen ohjelman hampaissa: sen piirissä on eniten tasapainoisia, viihtyviä ihmisiä, jotka eivät muuta pyydä kuin saada olla rauhassa - mikä murhanhimoa herättävä vastus uudistushysteerikolle! D ei kainostele perusnäkökulmaansa, hän ilmoittaa suoraan, että hän ei halua onnellisia, vaan etsiviä, levottomia ihmisiä."

http://ikihonka.blogspot.fi/2013/01/donnerin-kummitusmaailma.html

[Igor Sika]

Igor on todellakin onnistunut valitessaan Linkola-sitaatteja. Donner-teilauksen luin lukiopoikana teoksesta "Unelmat paremmasta maailmasta", jossa se taisi olla viimeisenä juttuna.

Ja tuo Karjala-kuvaus todellakin kiteyttää Linkolan ehkä paremmin kuin mikään muu hänen kirjoituksistaan (taisi olla teoksessa "Johdatus 1990-luvun ajatteluun" -olikohan?)

Oli nostalgista lukea näitä. Kiitokset Igorille.

Kiitän. Jos vaan puhkua riittää, niin eiköhän noita aika monta tule kopioitua kevääseen mennessä. Tuo Donner-juttu löytyy tosiaan tuosta "Unelmat paremmasta maailmasta" -kirjasta toiseksi viimeisenä kirjoituksena. Sen kirjan päätti hieman erilainen itsenäisyyspäivän puhe, jonka Linkola piti ilmeisesti radiossa vuonna 1967. Nykypäivänä saattaisi palautelaatikot täyttyä. Täytyy sekin jakaa kun ehtii. Karjala löytyy Linkolan viimeisestä kirjasta "Voisiko elämä voittaa".

[sivullinen.]

Pienenä sorminäppäryysharjoitteena sekä edellisen jäljennöksen aiheuttaman valtavan polemiikin (yksi tykkääminen) innostamana ajattelin ikuistaa jälkipolville kasan valikoituja otoksia Linkolan kirjallisesta tuotannosta.

[...]

http://ikihonka.blogspot.fi/2013/01/donnerin-kummitusmaailma.html

Mukava noita Linkolan juttuja on lueskella. Tunnetuimmat jutut ovat kuitenkin jo useampaan kertaan luettuja, ettei niistä ihan täyttä iloa saa. Karjala kuvauksen olen itse lukenut ainakin kolmeen kertaan ja uuden maamme kirjan arvostelunkin ainakin kerran. Itsenäisyyspäivän puhe oli sentään uusi tuttavuus. Kiitoksia siitä. Muistuttele täällä uusista kirjoituksista.

[coscarnorth]

Itse sain juuri joululahjaksi Linkolan viimeisimmän teoksen (Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla, 2004). Jonkin verran on tullut jo luettua. Onhan tämäkin herra hiukan pehmentynyt vuosien varrella, vaikkei ukosta nyt tässäkään demokraattia saa tekemälläkään.

Itseäni viehättää erityisesti Linkolan tyyli kirjoittaa. Hän taitaa hyvin kaunokirjallisuuden, joka on tarkasti hiottua pienimpiäkin yksityiskohtia myöten. Sen lisäksi kirjoituksissa - varsinkin varhaisemmissa teoksissa - on jokseenkin julistava ja profeetallinen ote, joka myös teki ainakin minuun aikoinaan suuren vaikutuksen, luettuani Linkolan Vihreän Liikkeen ohjelman, vuodelta 85 (?).

Mikäli sinulta, Igor Sika, löytyy tämä Linkolan ohjelma jostain, sen voisit kyllä lisätä tuonne blogiisi. Minä luin sen aikoinaan Osmo Soininvaaran ja Linkolan Kirjeitä Linkolan ohjelmasta -kirjasta. Ohjelma löytyy liitteenä kirjan lopusta. Toki Oden ja Linkolan välinen dialogikin on kirjassa mielenkiintoinen.

[Igor Sika]

Pari uutta kirjoitusta nyt naputeltuna, vuosilta 1993 ja 1964:

http://ikihonka.blogspot.fi/2013/01/vihrea-valhe.html

http://ikihonka.blogspot.fi/2013/01/ihminen-luonto-ja-yhteiskuntasuunnittelu.html

[Igor Sika]

Nyt oon pikku hiljaa saanut urakoitua jo koko joukon valikoituja kirjoituksia laidasta laitaan, viime aikoina lähinnä Linkolan kestävimmästä teoksesta Johdatus 90-luvun ajatteluun, mikä kirjana on ehdottomasi Linkolan johdonmukaisin ja ehjin kokonaisuus, mielestäni hänen pääteoksensa.

Osoitehan on siis http://ikihonka.blogspot.fi. Edellä mainittujen Karjalan ja Donnerin kummitusmaailman lisäksi kannattaa lukea ainakin Itke rakastettu maa, missä Linkola kuvaa luonnon katoamista omasta perspektiivistään, ja sen jatko-osaa Minkä tähden?, missä hän yrittää päästä näiden "luonnontuhoajien" tajuntaan. Aina keväisin maisemaan ilmestyvät järkiköyhät kevätharvennukset antavat ainakin minulle melko hyvän samaistumisen mahdollisuuden, kuten varmaan jokaiselle luontoihmiselle.

Uusin kirjoitus on puolestaan Linkolan yhteenveto Vihreän puolueen synnytystuskista ja henkisestä konkurssista vuodelta 1988. Osaltaan se tietysti on huvittavasti vanhentunut ja toimisi nykyaikana paremmin jonkun toisen nimeltämainitsemattoman puoleen kohdalla, kuten viittaukset Vihreitten aatteiden sekasotkuun (homogeenisempää puoluettahan ei nykyään enää löydy) tai lehdistön pahantahtoisuuteen, mutta sisältää myös paljon ajatonta pohdintaa Vihreitten luontosuhteesta.

Maahanmuutosta ei Linkolalta löydy juuri tekstiä, sivulauseissa lähinnä, mutta sekä kulttuurin että luonnon kannalta kyseessä on tietysti niin poskettoman typerä ajatus, ettei koko ilmiön yksityiskohtaisessa käsittelyssä ole edes mieltä.

[Igor Sika]

Alkavan syksyn kunniaksi rustailen vielä muutaman valitun otoksen Linkolan ajattelusta. Mietteitä ja muistoja vanhasta sivistyneistöstä – näkökulma vuosisadan aatehistoriaan olisi omana nostalgisena vanhojen hyveiden muistelona mainiota materiaalia vaikkapa Sarastus-lehteen, vaikka en nyt ihan kirjaimellisesti lähtisi Linkolan käsityksiä esimerkiksi "punakapinasta" jakamaan, vaan olen kyllä enemmän Linnan linjoilla. Muutenkin kiiltokuvat suomalaisesta sivistyneistöstä todennäköisesti kuvaamat enemmän Linkolan omaa poikkeuksellista perhettä kun vuosisadan alun sivistyssukuja keskimääräisesti.

Toinen kirjoitus on sitten tutumpaa Linkolaa eli katsaus Kessin metsäkiistoihin 80-luvulla. Jos aihe yhtään kiinnostaa tai nämä kirotut ekoterroristit kiukuttavat, niin kannattaa lukea (kaikki Linkolan tekstit kannattaa tietysti lukea jo ihan kielenkin takia). Huomioitavaa on, että Kemijärven sellutehdas, jota varten iso osa Lappia hävitettiin, suljettiin sekin jo vuonna 2008. Nyt voidaan miettiä, oliko äärettömän hitaasti uusiutuvien Pohjois-Lapin ikimetsien hävittäminen todella sen aluepoliittisen tekohengittämisen arvoista. Mikä on oikeasti isänmaallista ja mikä ei?

http://ikihonka.blogspot.fi/2013/09/mietteita-ja-muistoja-vanhasta.html

"Kun pääkaupungissa vuosi tai pari sitten avattiin uusi tavaratalo nimeltä Gigantti, joka lupasi monenvärisiä välineitä sikahalpaan hintaan 9,90, 99,90 ja 999,90, parkkikenttien peltikuoriaislautat ulottuivat taivaanrantaan, ja niiden lomassa kiemurtelevat kymmentuhantiset ihmisjonot löivät laudalta kaikki vanhan kunnon Neuvostoliiton ennätykset. Kun katselin noita lehtikuvia, huulilta purkautui tuskainen parahdus: Ei demokratiaa, taivaan tähden, ei demokratiaa! Ei yleistä äänioikeutta, ei ikinä! Ei, ei, ei!"

http://ikihonka.blogspot.fi/2013/05/kessin-eramaa-ja-ihminen.html

"Ja toisaalla kuvottavan ruma ja törkeä, turhuutta markkinoiva Ivalon kylä Inarin vastakkaisessa päässä! Ei missään järky ja horju usko ihmiseen niin perusteellisesti, ei missään inhimillinen kulttuuri kaikkinensa asetu mielessä niin elävästi kyseenalaiseksi. Siinä saa kuunnella pitkään Beethovenia ja Sibeliusta ja lukea Rasputinia, Singeriä, Kunderaa ja Bellowia niteen poikineen, ennen kuin taas vakuuttuu siitä, että ihmisellä sittenkin on jotakin pientä annettavanaan maailmalle."

[AfriCat]

Äärioikeisto Suomessa:

Demokratiaa Linkola ei arvosta, koska se on mahdollistanut sen kaiken pahan, mitä hän näkee nyky-yhteiskunnassa. Periaatteessa hän sanoo kannattavansa diktatuuria, Suomeenkin, koska silloin elämänmenoa voisi valvoa ja rajoittaa helpommin.

– Olen luonteeltani veneenkeikuttaja, että löytäisin siitäkin varmaan kritisoitavaa, mutta systeemiä pitäisin arvossa.

Valko-Venäjää hän pitää Euroopan maista hyvänä mallimaana:

– Valko-Venäjä on valopilkku. [Aleksandr] Lukašenko pitää väestöä kurissa. Hitlerin kannatus oli yli 90 prosenttia. Lukašenkolla on valtava kannatus. Ihminen on hierarkkinen eläin. Ei tavallinen ihminen halua ottaa valtaa.

Kansan Uutiset: Pentti Linkola: "Valko-Venäjä on valopilkku" 7.12.2012

Vanhempi juttu, mutta pakko kommentoida:

Tottahan Linkola tässäkin haastelee. Valko-Venäjä on monessa suhteessa erittäin terve valtio varsinkin jos tilannetta verrataan moniin muihin ex-neuvostotasavaltoihin ja myös entisiin itäblokin valtioihin.

[Aallokko]

Nyt oon pikku hiljaa saanut urakoitua jo koko joukon valikoituja kirjoituksia laidasta laitaan, viime aikoina lähinnä Linkolan kestävimmästä teoksesta Johdatus 90-luvun ajatteluun, mikä kirjana on ehdottomasi Linkolan johdonmukaisin ja ehjin kokonaisuus, mielestäni hänen pääteoksensa.

Maahanmuutosta ei Linkolalta löydy juuri tekstiä, sivulauseissa lähinnä, mutta sekä kulttuurin että luonnon kannalta kyseessä on tietysti niin poskettoman typerä ajatus, ettei koko ilmiön yksityiskohtaisessa käsittelyssä ole edes mieltä.

On merkittävä kulttuuriteko tuoda nämä kirjoitukset nettiin (kunhan asiassa ei ole tekijänoikeusongelmaa).

Muistaakseni Hesarin 75-vuotishaastattelussa Linkola koki nykymallisen maahanmuuton niin järkyttävänä, että sai vain kuiskattua: "Aivan sairasta".

[Hippo]

Mielestäni Linkola on oikeassa siinä että ihminen on maailman pahin tuhoeläin.

Mutta ihmisissäkin on eroja: ihmisistä pahin tuhoeläin on kommunisti.

Linkolan mielestä pahin tuholainen on kapitalisti. Kommunisti on lähinnä tehoton tuholainen ja siksi hieman vähemmän paha.

[AfriCat]

Mielestäni Linkola on oikeassa siinä että ihminen on maailman pahin tuhoeläin.

Mutta ihmisissäkin on eroja: ihmisistä pahin tuhoeläin on kommunisti.

Linkolan mielestä pahin tuholainen on kapitalisti. Kommunisti on lähinnä tehoton tuholainen ja siksi hieman vähemmän paha.

Kiinan kansantasavallan esimerkki osoittaa sen, että pahin mahdollinen tuholainen saadaan kun yhdistetään kommunisti ja kapitalisti.

[Aleksei]

Kirjoitanpa minäkin vuosien tauon jälkeen yhden harvoista viesteistäni hommafoorumille, jotta tulen esittäneeksi julkisen kannustukseni, arvostukseni sekä kiitokseni nimimerkille Igor Sika noiden Linkolan tekstien saattamisesta nettiin tuohon blogiinsa.

Juuri pari viikkoa ennen kuin pistit nettiin tuon Muistoja ja mietteitä vanhasta sivistyneistöstä -tekstin olin itse omassa blogissani käsitellyt sitä, käyttäen jonkinmoista määrää lainauksia, mutta en mistään löytänyt netistä valmiiksi naputeltuna sitä kokonaisuudessaan kunnon viittauksen kohteeksi. Sitten kannaltani kuin tilauksesta vain hieman myöhemmin sinun ansiostasi hyvä viittauskohde tuli saataville. Linkola-blogillasi on myös kiva graafinen ilme. Kiitos, ja ihana nähdä hommafoorumilla näinkin korkeatasoista aatteellista toimintaa kuin Linkolan edustaman kulttuuriperinnön vaaliminen on. (Ei sillä että tarkoittaisin tällä kommentillani halveksua hommafoorumin yleistä tasoa, joka on kyllä sekin riittävän hyvä että olemassaolonsa oikeuttaa.)

[Igor Sika]

Kiitoksia kovasti. Niin kannustuksestasi kuin myös siitä, että joka kerta kun tämä Linkola-ketju nousee ylös, muutama kymmenen uutta katselukertaa ilmestyy tilastoihin. Enpä ole muualla jaksanut mainostaa. Kaikki linkit ja Facebook-jakelut blogiin otetaan siis kiitollisena vastaan.

Homman puunhalaajasiiven edustajana yritän parhaani mukaan kansankiihottaa tovereitani myös ympäristöajatteluun, etten enää koskaan joutuisi lukemaan Perussuomalaisten/Oinosen pari vuotta sitten laatiman ympäristöohjelman kaltaisia manifesteja.

[sozaburo]

Kirjoitanpa minäkin vuosien tauon jälkeen yhden harvoista viesteistäni hommafoorumille, jotta tulen esittäneeksi julkisen kannustukseni, arvostukseni sekä kiitokseni nimimerkille Igor Sika noiden Linkolan tekstien saattamisesta nettiin tuohon blogiinsa.

Kuin myös.

[sozaburo]

Ohjelmassa kuullaan myös Linkolan mietteitä.

Perttu Häkkinen: Misantropia - ihmisviha
http://areena.yle.fi/radio/2030643

Puheenaiheena misantropia eli ihmisviha. Studiossa aiheesta on keskustelemassa Juri Nummelin, jonka aiheesta toimittama teos Misantropian historia on hiljattain ilmestynyt.

[Igor Sika]

Millä uskottavuustasolla liikutaan kun Jussi K. Niemelä, narsisti joka todistettavasti ei tule toimeen kenenkään kanssa, syyttää ihmisvihasta ihmistä, joka tulee toimeen kaikkien kanssa? Tuo kirja jää kyllä väliin, koska on kiusallista seurata kun hiiri haastaa jättiläistä, vaikka eväitä siihen ei löydy. Ihmisten olisi hyvä tiedostaa omat rajansa.

Mutta mainostan nyt vielä kerran Linkola-blogiani, koska 25 kirjoitusta on valmiina, ja eiköhän se riitä. Ei tarvitse enää arvailla mitä se Linkola sanoo ja tarkoittaa. Ainakin aika moni asia pitäisi selvitä. Ja kirjastosta löytyy kyllä lisää, jos asia niin pitkälle kiinnostaa. Varsinkin kaiken kattava filosofinen kirjoitus Johdatus 90-luvun ajatteluun samannimisestä kirjasta on ehdottomasti lukemisen arvoinen, mutta sen sisältämä 70 sivua oli liikaa, joten sen kopioiminen jäi lopulta alkutekijöihin. Veteläksi on nuori polvi mennyt. Itseasiassa viimeiset kirjoitukset valitsin lähinnä siksi, että ne on lyhyitä.

Osoite on: http://ikihonka.blogspot.fi

Pääsivun ensimmäisestä viestistä löytyy sisällysluettelo.

[JJohannes]

Millä uskottavuustasolla liikutaan kun Jussi K. Niemelä, narsisti joka todistettavasti ei tule toimeen kenenkään kanssa, syyttää ihmisvihasta ihmistä, joka tulee toimeen kaikkien kanssa? Tuo kirja jää kyllä väliin, koska on kiusallista seurata kun hiiri haastaa jättiläistä, vaikka eväitä siihen ei löydy. Ihmisten olisi hyvä tiedostaa omat rajansa.

Tulin hankkineeksi Misantropian historian ja vaikka teoksesta löytyy ihan hyviäkin esseitä niin Niemelän tuotokset ovat todella vaivaannuttavia ja myötähäpeää aiheuttavia lapsellisia itkupotkuraivareita. Teksti on suoraan sanoen surkeaa eikä sellaista saivartelua, mutkien suoraksi vetämistä ja asenteellista paatosta jaksa kauaa lukea. Sääli, että Niemelä oli laitettu käsittelemään kaikkein kiintoisimmat henkilöt, Nietzsche, Mishima ja Linkola.

[kriittinen_ajattelija]

Tullut kuunneltua Linkolan juttuja tässä tänään, ja ihan asiaahan mies puhuu. Vielä pari vuotta sitten pidin Linkolaa lähinnä kylähulluna mutta nyt kun "ajatteluni" on kehittynyt niin huomaan olevani Linkolan kanssa samoilla linjoilla monesta asiasta, pitää jatkaa kuuntelua.

Aika hyvä tuo Saska Saarikosken haastattelu Linkolasta maahanmuuttoon liittyen. 
http://www.youtube.com/watch?v=ZqJFPAGSRyc
Ja somalian nälänhätä oli jo silloin vuonna 1991 vauhdissa, voi voi, onko Somalissa ylipäätänsä ollut joskus aikakautta minä ei olisi ollut "nälänhätää" ?

[AfriCat]

Ja somalian nälänhätä oli jo silloin vuonna 1991 vauhdissa, voi voi, onko Somalissa ylipäätänsä ollut joskus aikakautta minä ei olisi ollut "nälänhätää" ?

Kyllä, ainakin Siad Barren kaudella, ennen kuin IMF ja maailmanpankki sekoittivat ja lopulta romahduttivat toiminnallaan Somalian valtion.

[sozaburo]

Pentti Linkola ei tingi elämäntavastaan

Löytyyköhän tätä kirjoitusta jostain kokonaisuudessaan?

[coscarnorth]

Harva tietää, että Linkolan ajatuksille löytyy kysyntää myös ulkomailla, erityisesti traditionalistisissa ym. oikeistoradikaaleissa piireissä. Linkolan viimeisin kirja Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla on käännetty englanniksi vuonna 2009. Kyseisestä käännöksestä on julkaistu arvostelu mm. Counter-Currents -nimisellä verkkosivulla.

Pentti Linkola
Can Life Prevail?
A Radical Approach to the Environmental Crisis
Trans. Eetu Rautio and Olli S.
Arktos, 2009

This is the first-ever collection of essays by Pentti Linkola, a controversial figure in his native Finland, to appear in English. Linkola's interest is in the environmental crisis, but unlike most authors on the subject, he does not propose simple solutions such as recycling or electric cars. Rather, for Linkola, the root of the problem lies in the nature of modern civilization itself, and only by a complete transformation of it can there by any hope for survival.

Loput arvostelusta linkistä: http://www.counter-currents.com/can-life-prevail/

[Aktiivieläin]

Linkola tuskin on perustavasti väärässä johtoajatuksessaan biosfäärin tuhoutumisessa, mutta poliitikko hän ei ole, eikä suhtaudu pragmaattisesti asian poliittiseen puoleen purkaessaan höyryjään puheilla ihmisten tappamisen autuudesta. Ihmisten tappamisella on näet turbulentteja poliittisia seurauksia, joita mikään järjestelmä ei pidemmän päälle kestä romahtamatta. Me taas tarvitsemme järjestelmän, mikäli ylipäätään minkäänlaisesta keskusjohtoisesta yhden lapsen politiikasta halutaan edes keskustella. Muuten palataan 1800-luvulle, ja 1800-luku ei retrospektiivisesti tarkasteltuna todellakaan edustanut stabiilia yhteiskunnallista järjestystä. Tarkoitan tässä stabiililla siis ekologista vakautta, jossa väestö ei kasva ja ekosysteemit eivät häviä resurssien tuotannon vuoksi.

Omavaraisuusaste Suomessa ja euroopassa lähenee nollaa. Mamukriitikkoja luulisi kiinnostavan, selviävätkö he ilman venäläistä öljyä tai elektroniikkaan käytettäviä afrikkalaisia mineraaleja. Ei kai vain kukaan elättele toivetta vieraiden luonnonvarojen rahtaamisesta tänne ilman ns. humanitaarista velvoitetta? Aika naiivi kuvitelma se olisi. Toisekseen mikä kenties on tärkein seikka keskustelussa, eurooppalainen ihminen ei voi odottaa mitään kehitystä, ellei hän aloita kehitystä itsestään. Sanoisin sen olevan kaiken inhimillisen olemassaolon peruspilareita, mutta väestöpolitiikassa periaatteen yhteiskunnallinen puoli korostuu kulutustapojemme takia. Väestöpoliittisen linjan tulisi lähteä eurooppalaisesta syntyvyyden sääntelystä, ja heti ensimmäiseksi pitäisi lakkauttaa sellaiset vanhoilliskristilliset* puolueet, joissa kielletään jopa naisten mahdollisuus keskeyttää raskaus. Samoin lestaadiolaiseen liikkeeseen tulisi puuttua jo väsyneiden perheiden vuoksi. Sikiäminen pitää saada pysäytetyksi ja keskipitkän aikavälin väestötavoite tulisi laatia. Sen täytyy olla keskipitkän aikavälin tavoite, koska järjestelmä ei kestä nopeita vallankumouksia. Siksi Linkola jää marginaalihahmoksi: mikään poliittinen järjestelmä ei kauaa kestä, jos se ei pyrikään sovittelemaan ihmisten tarpeita yleisempien tavoitteiden kanssa. Itse asiassa tällöin joko järjestelmä hajoaa kokonaan tai poliittinen päätöksenteko siirtyy virallisen kanavan ulkopuolelle.

* Minun on yleensä vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka ovat vastustavinaan islamisaatiota muodostamatta vastustamiensa asioiden kanssa koherenttia kantaa kristinuskoon.

[Emo]

"Minulla on skeptikon tragedia"

http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/minulla-on-skeptikon-tragedia/

Kalastaja-filosofi Pentti Linkola, 81, liittyi kolmisen vuotta sitten takaisin kirkkoon. Miksi?

– Nuoruudessa olin niin kireän johdonmukainen, että erosin kirkosta, koska minulla ei ollut tarpeeksi uskoa. Edelleen minulla on tämä skeptikon tragedia. Haluaisin olla uskovainen, mutten voi.

– Kysyin kuitenkin Sääksmäen kirkkoherra Kari Kauhaselta, voinko liittyä kirkkoon siksi, että annan sen toiminnalle suurta arvoa, Linkola kertoo Kotimaa24lle.

– Kauhanen vastasi hiukan surumielisesti, että suuri osa kirkon jäsenistä taitaa olla kaltaisiasi, että tervetuloa vaan, Linkola toteaa.

Linkolalla on hyviä henkilökohtaisia kokemuksia uskovaisista ihmisistä.

– Kun olen joutunut reissuillani hätään tai pulaan, olen saanut usein kokea lähimmäisenrakkautta uskovaisissa kodeissa. Jos sairaus tai nälkä on yllättänyt, olen saanut hoitoa, ruokaa ja huolenpitoa osakseni. Kokemukseni mukaan monet papitkin ovat viisaita, jotkut hyviä ystäviänikin, Linkola kiittää.

Linkolan mielestä ihmisellä pitäisi olla Jumala, koska vapaa ihminen on täydellinen hirviö.

– Mitä vapaampi ihminen on, sitä enemmän se maailmaa tuhoaa.

Skeptisyydestään huolimatta Linkolakin uskoo, että luonnon yläpuolella on jotakin korkeampaa.

– Luonto on minulle pyhä, se on enemmän kuin vain lajien aineenvaihduntaa.

Kirkolta Linkola toivoo jämäkkyyttä tuomita vääriä asioita. Pelkkä armosta puhuminen ei riitä.

– Toivon etten elämäni aikana lankeaisi ihmisen pahimpaan syntiin suvaitsevaisuuteen. Kyllä hyvä pitää sanoa hyväksi ja paha pahaksi, oikea oikeaksi ja väärä vääräksi, Linkola toteaa.

Syväekologista elämänkatsomustaan Linkola kutsuu ekosofiaksi. Hänen mukaansa ekosofin on mahdollista - ja jopa luontevampaa ja helpompaa - selittää elämänkehän synty Luojan avulla kuin monimutkaisella evoluutiokehityksellä.

Linkola puhui tänään (20.08.14) Kirkon ympäristöpäivillä Jyväskylässä.

Kommenteista:

Linkola, tule jo pois sieltä metsästä tänne Punavuoreen minun juttusilleni! Vapautan sinut skepsisismin tragediastasi. Saat nähdä ylösnousseen Kristuksen. Tähän käteen. Tarjoan myös kahvit. Vai juotko sinä edes kahvia?

Käyhän, Linkola, kahvilla.

[Emo]

Linkola on muistaakseni teemiehiä.

...

Kantsii käydä teellä, ei se ota jos ei annakaan ja antaahan se tapaaminen ainakin teetä.
Uskomisessa ei ole mitään "pystymistä", ja varmasti Peitsamo keskustelee kenen tahansa kiinnostuneen kanssa koska sehän on kohtapuoliin pappina jo hänen työtäänkin.

http://www.karipeitsamo.com/

26.10. Su  Mikael Agricolan kirkko, Helsinki (klo 12:00)
09.11. Su  Mikael Agricolan kirkko, Helsinki (klo 12:00)
13.11. To  Kirkon päivä, Tuomiokirkon krypta, Helsinki (klo 13:00)
28.12. Su  Mikael Agricolan kirkko, Helsinki (klo 12:00)

On surullista nähdä ihmisiä, jotka tahtoisivat mutta eivät pysty asiaan, johon kukaan ei pysty omin lihasvoimin.
Linkolakin vanha mies, aika kuluu tiimalasissa kohta väistämättä umpeen. Menis nyt kun on kutsuttu. Jos filosofia muuttuu niin antaa muuttua, lopulta meidän filosofiamme maatuvat kumminkin.

Linkola on älykäs, ja älykkäälle esteeksi voi nousta juuri äly, jos ei osaa nähdä oman älynsä rajoja. Tyhmälle  saattaa jotkut asiat olla helpompia, mutta omat ongelmansa on tyhmilläkin. Elämä on laiffii, kuten joku suuri ajattelija on sanonut.

[Emo]

Tuossa on nyt mielestäni teologisen tason ongelma.

Jos Linkola tai minä emme pysty uskoon omin "lihasvoimimme", niin mistä saamme siihen voimat?

Jos nämä voimat ovat ulkopuolellamme, niin miksi emme ole saaneet apua?

Peitsamo-han lupasi juuri noihin kysymyksiin vastata. Emollekin saavat halukkaat laittaa yksäriä 

Joku on väittänyt, että aivotkin ovat lihas, jota pitää jumpata. Siksi käytin sanaa "lihasvoimin", vaikkei aivot olekaan lihas.

[Igor Sika]

Tamperelaisille olisi perjantaina tällainen tilaisuus tarjolla. Kai sitä täytyy käydä poikkeamassa, kun ei noita tilaisuuksia Linkolan kuunteluun varmaan enää kauheasti tule, vaikka tämä dokumentti kyllä haukotuttaa jo valmiiksi. Toivottavasti ei ole pitkä.


http://www.tampere.fi/tyovaenopisto/kurssit/yleisluennot/linkolajaapunenkohtaavat.html

Linkola ja Apunen kohtaavat

perjantaina 28.11. klo 18.00-21.00 Sampolan juhlasalissa

Pentti Linkola ja Matti Apunen keskustelevat ympäristöasioista. Kolmantena pyöränä paikalle on tulossa Petri Luukkainen, jonka elokuvan Tavarataivas trailerin katsomme tilaisuuden alussa ja filmin tilaisuuden lopussa.

Keskustelun juontaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kallio.

Pentti Linkola on Suomen kuuluisin kalastaja, kirjailija, toisinajattelija ja luonnonsuojelija isolla L-kirjaimella.

Matti Apunen on Aamulehden entinen päätoimittaja, Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja, joka keväällä hätkähdytti ympäristöväkeä toteamalla, että insinöörit ja talouskasvu ratkaisevat ilmastokriisin ja muut ympäristöongelmat. Ratkaisu on jo ovella tai tehty, mutta näkynyt pikku-uutisena lehdessä.

27-vuotias Petri Luukkainen tuli tunnetuksi elokuvastaan Tavarataivas: Alussa on mies, joka kokee tavarantäyteisen elämänsä ontoksi. Hiljalleen kehittyneen ahdistuksen raunioille syntyy rohkea seuraavaan neljään sääntöön nojaava projekti: 1) yhden vuoden ihmiskoe 2) kaikki tavarat varastoon 3) enintään yksi tavara päivässä takaisin 4) älä osta mitään tavaraa.

Tapahtuma liittyy viikolla 48 vietettävään Euroopan jätteen vähentämisen viikkoon ja sen järjestävät Ekokumppanit Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen seudun työväenopisto.

[Jari Leino]

Mä näin ton trailerin joskus. Ei se välttämättä kaikkein tylsin dokumentti ole.

Saatan tulla paikalle. Minut tunnistaa Muutos-hupparista.

[vade_w]

http://www.tampere.fi/tyovaenopisto/kurssit/yleisluennot/linkolajaapunenkohtaavat.html
Linkola ja Apunen kohtaavat

perjantaina 28.11. klo 18.00-21.00 Sampolan juhlasalissa

Pentti Linkola ja Matti Apunen keskustelevat ympäristöasioista. Kolmantena pyöränä paikalle on tulossa Petri Luukkainen, jonka elokuvan Tavarataivas trailerin katsomme tilaisuuden alussa ja filmin tilaisuuden lopussa.
[...]
27-vuotias Petri Luukkainen tuli tunnetuksi elokuvastaan Tavarataivas: Alussa on mies, joka kokee tavarantäyteisen elämänsä ontoksi. Hiljalleen kehittyneen ahdistuksen raunioille syntyy rohkea seuraavaan neljään sääntöön nojaava projekti: 1) yhden vuoden ihmiskoe 2) kaikki tavarat varastoon 3) enintään yksi tavara päivässä takaisin 4) älä osta mitään tavaraa.
[...]

Hmph... Vain yksi vuosi? kaikki tavarat? yksi tavara? älä osta mitään? Jopas on rohkea. 

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1444445643368

Pentti Linkola tyrmää öykkärimäisen elintason ja antaisi talouden romahtaa – "Ihmisellä ei ole tulevaisuutta"

1. Mitä ajattelette Suomen talouskriisistä?

Aina sanotaan, että meidän pitää olla mukana kansainvälisessä kilpailussa. En ymmärrä, kuka sellaisen kilpailun on julistanut, ja miksi meidän pitäisi kilpailla toisten kansakuntien kanssa.

Kasvun sijaan talouden pitäisi antaa romahtaa. Mitään talouskasvun kaltaista ei olisi saanut olla 1950-luvun jälkeen. Elintasomme ylittää kaikki järjelliset mitat, ja se pitäisikin pudottaa pieneen osaan nykyisestä. Ihmiset ylläpitävät väkisin öykkärimäistä elintasoa, jossa ei ole järjen hiventä.

Esimerkiksi hallituksen kesälomaleikkauksilla ei ole mitään merkitystä. Ostovoima pitäisi pudottaa toisiin lukemiin, jotta saisimme lisäaikaa tälle maailmalle. Jo suuren markettihallin ovelta näkee, ettei ihmisellä ole tulevaisuutta. 90 prosenttia marketeissa myytävistä tavaroista on joko turhia tai vahingollisia.

2. Suomeen on tänä vuonna saapunut yli 20 000 turvapaikanhakijaa. Mitä mieltä olette Euroopan pakolaiskriisistä?

Pakolaisasioissa ei lainkaan ajatella ihmiskunnan tulevaisuutta. Eurooppa on kaikista maanosista ylivoimaisesti tiheimmin asuttu ja tupaten täynnä. Tänne ei missään tapauksessa pitäisi tuoda yhtäkään ihmistä muista maanosista, vaan rajat pitäisi saada kiinni jo Välimerellä.

Maailmassa on 7,5 miljardia ihmistä, joten enää ei pidä ajatella yksilöä, vaan sitä, jäävätkö ihmislaji ja inhimillinen kulttuuri lainkaan jäljelle. Yksi naula ihmiskunnan ruumisarkkuun onkin lajisolidaarisuus.

Nykyisin ihmisten pitäisi vähintäänkin pysytellä sillä alueella, mihin he ovat alkujaan syntyneet. Nykyistä pakolaistilannetta ei voi mitenkään verrata aikaisempiin kansainvaelluksiin, koska silloin maapallolle vielä mahtui väkeä. Esimerkiksi suomalaisten onnenonkijoiden valtava muuttoliike Amerikkaan ja Australiaan olivat eri asia, koska näissä maissa riitti tilaa ja maailman väkiluku oli aivan toista luokkaa. Maailmassa ei oikeastaan ole muuta ongelmaa kuin väestöräjähdys, josta kaikki muut ongelmat säteilevät.

3. Viimeaikaiset maailmanpoliittiset tapahtumat ovat johtaneet EU:n ja Venäjän väliseen vastakkainasetteluun. Millaisia ajatuksia Venäjän presidentti Vladimir Putin teissä herättää?

Ei hän ole sen kummempi kuin muutkaan. Syntipukki on aina oltava, ja nyt se on Venäjä. Missään mielessä se ei ole parempi tai pahempi kuin muutkaan valtiot. Kapinat ja hullutukset saavat aina alkunsa nuorista fanaattisista miehistä, niin myös Ukrainassa kuin aikanaan Suomessa Isänmaallisen kansanliikkeen aikoihin. Sota on se, mikä ihmistä innostaa. Tässä väestöräjähdyksen tilanteessa kansalliset intohimot ovat lähinnä naurettavia.

4. Tasa-arvoisen avioliittolain on määrä astua voimaan maaliskuussa 2017. Mitä mieltä olette tasa-arvoisesta avioliittolaista?

Tasa-arvoinen avioliittolaki on mielestäni positiivinen ilmiö, koska käsitykseni mukaan se hiukan vähentää syntyvyyttä. Siinä mielessä homoseksuaalisuus on myönteistä. Ikävä kyllä, usein käy niin, että lesboparit kuitenkin hankkivat lapsia. Tosin harvoin heilläkään on esimerkiksi 5–10 lasta.

5. Mitä mieltä olette Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta?

Energia millä tavalla hyvänsä tuotettuna on tuhoisaa. Energiankäyttöä pitäisi vähentää, ei rakentaa ydinvoimaloita eikä tuulivoimaloita. Myös suurin osa vesivoimaloista pitäisi purkaa ja palauttaa virrat luonnontilaan.

6. Millaisia ajatuksia ilmastonmuutos teissä herättää?

Ilmastonmuutos on yksi tämän planeetan katastrofeista, mutta sitä suurempi ongelma on luonnonvarojen ehtyminen. Ihminen voi torjua luonnonvarojen ehtymistä vähentämällä kuormitustaan niin pitkälle kuin voi. Yksityisautoilu, ulkomaanmatkat ja lentäminen pitää jättää. Myös asuntojen energiankulutusta ja asuinpinta-alaa tulisi vähentää. Askeettinen elämä yhden ihmisen osalta antaa hiuksenhienosti lisäaikaa elämälle maapallolla.

Ihmisen sukupuutto ei ole kaukana, hän saa mitä tilaa. Suurin kysymys on, miten käy muun luomakunnan, joka on syytön ihmisten toimiin. Yksi mahdollinen ihmisen sukupuuton aiheuttaja on käsistä riistäytynyt ydinsota. Taudeista hävitys ei tule, koska lääketiede pitää viimeiseen saakka taudit hallinnassaan.

7. Mitä ajattelette vanhenemisesta ja ikääntymisen vaikutuksista mielipiteisiinne?

Tietenkin on surullista, kun jo viiden kilometrin puolukkareissu on raskas ja kaatuneiden puiden yli on vaikea kulkea.

Vanhemmiten olen myös vähän enemmän joutunut hyväksymään yksityisten ihmisten öykkärimäisen elintason. Olin ankarampi nuorena. Maapallon elämään liittyvistä asioista ajatukseni ovat kuitenkin pysyneet samanlaisina.