Venäjän uhka ja vaihtoehtoiset polttoaineet & tekniikka

[latrom]

Autoilun kustannusten vähentäminen ei sovi Suomen CO2 -tavoitteisiin. Verot tappiin ja kansa Helsinkiin, niin maailma pelastuu. Missään ei ole ollut keskustelua siitä, että miten CO2 -hulluus tulee vaikuttamaan käytännössä.

Laitoin muuten skootterin toimimaan E85llä. Vääntö parani alakierroksilla ja nyt on varauduttu pakotteisiin.

[mikkojuha]

Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan.
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Mielenkiintoinen hanke, mutta mitenkäs se kustannuspuoli? Mihinkä hintaan rypsistä saisi litran polttoainetta? Sähkö saa siirtoineen noin 10 sentillä Kwh eli polttoaine saisi maksaa noin 30-40 senttiä litralta. Silloin voitoksi jäisi liittymämaksu miinus agregaatin kulut ja oma työ. Jos öljystä saisi myydessä enemmän niin silloin kannattaisi jäädä kiinni sähköihin. Jos rypsiöljyn markkinahinta olisi selkeästi alle omakustannusten niin silloin se kannattaisi ostaa valmiina.

[Tunkki]

Mikkojuha, huomaa että tuolla aggregaatilla saadaan myös talo lämpimäksi, ei pelkkiä sähköjä.

[Totti]

Bensa-auto ei toimi sellaisenaan kaasulla samaan tapaan kun dieselauto toimii biodieselillä.

Jos nestekaasun(autogas) jakeluasemia olisi Suomessa, kaasu-trukkitekniikka maksaisi n.200€ käytettynä + säiliö ja ajoneuvolla voisi myös ajaa bensiinillä, toisin kuin dieselillä.

Tässä on kyse autojen massavalmistuksesta, ei jälkikäteisvirityksistä käytetyillä osilla.

Jotta vaihtoehtoisella polttoaineella olisi merkitystä kansantaloudelle, ei voi tukeutua harrastelijoiden viritelmiin vaan autokantaan pitää laajalti saada kyseistä polttoainetta tukevaa tekniikkaa. Käytännössä se tarkoitta, että uudet autot pitää sisältää kyseisen teknologian jo tehtaalta tullessaan.

Auton valmistuksessa pätee että tehtaan nettohinta jollekin osalle on moninkertainen kun auto on kaupassa. Jos siis kaasujärjestelmä maksaa tehtaalle 1000 euroa sen hinta asiakkaalle on tuhansia euroja. Tämä johtuu runsaasta väliportaiden määrästä sekä kirjavasta ja raskaasta autojen verotuksesta eri maissa.
Jottei auton hinta olisi kohtuuttoman korkea, uusi teknologia pitäisi siis olla erittäin edullinen valmistushetkellä.

Miksi täällä on 20 X dieselvero nestekaasulle(autogas)?

Suomessa autoilua verotetaan koska asiakkaat ei voi protestoida. Pitkässä maassa auto on välttämätön ja välttämättömyydet ovat aina paras verotuskohde.

[Totti]

Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan.
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Mielenkiintoinen hanke, mutta mitenkäs se kustannuspuoli? Mihinkä hintaan rypsistä saisi litran polttoainetta? Sähkö saa siirtoineen noin 10 sentillä Kwh eli polttoaine saisi maksaa noin 30-40 senttiä litralta. Silloin voitoksi jäisi liittymämaksu miinus agregaatin kulut ja oma työ. Jos öljystä saisi myydessä enemmän niin silloin kannattaisi jäädä kiinni sähköihin. Jos rypsiöljyn markkinahinta olisi selkeästi alle omakustannusten niin silloin se kannattaisi ostaa valmiina.

Kasviöljyjen energiatiheys on 33-35 MJ/l. Poltettuna ja muunneltuna muuksi energiaksi (sähkö+lämpö) ainakin puolet energiasta menee harakoille jolloin efektiivinen energiatiheys on 15 MJ/l luokkaa eli 4,1 kWh/l. Kesäisin hyötysuhde laskee koska polttamisesta syntyvää lämpöä ei voi hyödyntää helposti. Keskihyötysuhde vuoden aikana lienee silloin alhaisempi.

30-40 snt litrahinnalla biodieselenergia maksaisi siis 10-13 snt/kWh jos laskin oikein (kesäisin enemmän). Sähkö maksaa tällä hetkellä noin 5 snt/kWh ja siirto esim. Helsingissä vajaa 4 snt/kWh sis. ALV.

Faidroksen biodieselvoimala on siis kalliimpi pyörittää kun sähkön käyttö jos vertaa joulesta jouleen. Eli vastaus on, että biodieselvoimala ei näyttäisi olevan taloudellinen vaihtoehto tällä hetkellä.

Suuressa skaalassa biodieselvoimala kuitenkin voisi toimia koska silloin olisi mahdollista käyttää tehokkaampia suuria matalierroksisia dieselkoneita joiden hyötysuhde ylittää 50%. Biodieselin etu on myös kotimaisuus, jolloin myös työllisysvaikutus tulisi laskea mukaan. Kansantaloudellisesti biodieselvoimala voi hyvinkin olla järkevä investointi.

[Punaniska]

Puukaasutuksesta: kätevä ja raaka-ainetta riittää. Alkuperäistä häkäpönttöä on jalostettu hieman, mutta kehitysmahdollisuuksia on vielä.

Gasek teki aiemmin konttiin CHP-yksiköitä, joista saatiin sekä lämpöä että virtaa autonmoottori-generaattori -yhdistelmällä. Nykyisin tekevät lähinnä lämmöntuottoon.

TODELLINEN ongelma kaikissa eri uusiutuvan energian laitteistoissa on posketon takaisinmaksuaika. Esimerkkinä tämä Fixteri, joka on energiapuun korjuujärjestelmä. Pöyryn tekemän selvituksen mukaan se on miltei yhtä kustannustehokas (tietyillä vertailuarvoilla) kuin vaikkapa moto. Mutta siinä missä motolla metsää menee nurin nopeasti ja tuotantoa tulee, niin Fixterillä joutuu hiippailemaan metsässä noukkien harvennuspuut. Metsäpalstalta X tulee Y määrä tukkipuuta, mutta vain Y/10 energiapuuta(hatusta vedetty). Sama aika tai enemmänkin menee kuitenkin työssä.

Jos pistää rinnakkain energiapuun hinnan / korjuuseen käytetyn ajan / 500000€ laitehankintaan, niin  kuka ryhtyy hankkeeseen? Tässä raporttia, korjatkaa jos olen ymmärtänyt jotain väärin.

http://www.fixteri.fi/sites/default/files/CrossCluster%20Fixteri%20Loppuraportti%2013012014%20%283%29.pdf

e:viilattu

[mikkojuha]

Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan.
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Mielenkiintoinen hanke, mutta mitenkäs se kustannuspuoli? Mihinkä hintaan rypsistä saisi litran polttoainetta? Sähkö saa siirtoineen noin 10 sentillä Kwh eli polttoaine saisi maksaa noin 30-40 senttiä litralta. Silloin voitoksi jäisi liittymämaksu miinus agregaatin kulut ja oma työ. Jos öljystä saisi myydessä enemmän niin silloin kannattaisi jäädä kiinni sähköihin. Jos rypsiöljyn markkinahinta olisi selkeästi alle omakustannusten niin silloin se kannattaisi ostaa valmiina.

Kasviöljyjen energiatiheys on 33-35 MJ/l. Poltettuna ja muunneltuna muuksi energiaksi (sähkö+lämpö) ainakin puolet energiasta menee harakoille jolloin efektiivinen energiatiheys on 15 MJ/l luokkaa eli 4,1 kWh/l. Kesäisin hyötysuhde laskee koska polttamisesta syntyvää lämpöä ei voi hyödyntää helposti. Keskihyötysuhde vuoden aikana lienee silloin alhaisempi.

30-40 snt litrahinnalla biodieselenergia maksaisi siis 10-13 snt/kWh jos laskin oikein (kesäisin enemmän). Sähkö maksaa tällä hetkellä noin 5 snt/kWh ja siirto esim. Helsingissä vajaa 4 snt/kWh sis. ALV.

Faidroksen biodieselvoimala on siis kalliimpi pyörittää kun sähkön käyttö jos vertaa joulesta jouleen. Eli vastaus on, että biodieselvoimala ei näyttäisi olevan taloudellinen vaihtoehto tällä hetkellä.

Suuressa skaalassa biodieselvoimala kuitenkin voisi toimia koska silloin olisi mahdollista käyttää tehokkaampia suuria matalierroksisia dieselkoneita joiden hyötysuhde ylittää 50%. Biodieselin etu on myös kotimaisuus, jolloin myös työllisysvaikutus tulisi laskea mukaan. Kansantaloudellisesti biodieselvoimala voi hyvinkin olla järkevä investointi.

Jotain tällaista päässäni laskeskelin. En vaan tiedä mikä on rypsiöljyn käypä hinta, siinä asiassa Fairdos voisi valistaa. Suomalaisilla on kovan tason osaamista isompien dieselvoimalaitosten rakentamisessa ja asentamisessa. Niitä pyörii ainakin Afrikassa ja Lähi-idässä. Kokoluokka on muutamasta mWatista ylöspäin. Kun muuta jatkuvaa energiaa ei ole ja öljy on halpaa, niin mikä ettei. Hukkalämmöllä siellä voisi kai puhdistaa vettä, en tiedä. Konstit on monet, sanoi vaimo kun kissalla pöytää pyyhki.

[Faidros.]

Ei nää asiat yleensä selviä teoreetikoiden laskutikuissa. En myöskään väitä, että olisin oikeassa itsetehdyn biodieselin halpuudessa. Kokeilla pitää, ennen kuin voidaan sanoa mitään hinnasta.
Itse olen kokeillut etanolia ja maa- bio- ja nestekaasua, kaikki toimii bensiiniä edullisemmin.
Maa-/biokaasuautoni polttoainekulut on noin 5€/100km, pienimmillään on ollut 4,08€/100km. Kokemusta on jo kymmeniätuhansia kilometrejä.

Jos vaihtoehtoiset polttoaineet alkaa kovasti kiinnostamaan, esittelen mielelläni etanoli/bensiini prätkän ja maa-/biokaasu/bensiini auton. Jos joku maksaa polttoaineet, käydään heittämässä vaikka testilenkkiä!
Nestekaasuprätkän laitteet olivat vain lainassa, joten sitä ei pääse kaasulla kokeilemaan, bensiinillä kyllä.

[Nuivanlinna]

Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan.
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Miten olisi Stirling-moottori kattilan kylkeen jauhamaan sähköä?

[Faidros.]

Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan.
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Miten olisi Stirling-moottori kattilan kylkeen jauhamaan sähköä?

Hyvä idea! Eikä tavitse edes happea.
http://www.youtube.com/watch?v=RzW0--FMbVg
http://www.youtube.com/watch?v=Jo73UtaDY6Y

[Nuivanlinna]

Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan.
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Miten olisi Stirling-moottori kattilan kylkeen jauhamaan sähköä?

Hyvä idea! Eikä tavitse edes happea.
http://www.youtube.com/watch?v=RzW0--FMbVg
http://www.youtube.com/watch?v=Jo73UtaDY6Y

Ei kaiketikaan riittäisi sähkön tuotantoon ainoana lähteenä, mutta jonkinlainen aurinkokenno ja tuuligeneraattori avuksi, ainakin pakkaskuukausina virtaa tulisi.

p.s. en löytänyt kolmatta osaa noista videoista, jäi hieman kesken jummartaa tuo projekti.

[talous ja muutos]

Mäntyöljyllä on oma osuutensa nestemäisten biopolttoaineitten joukossa.

Wikipedia/Mäntyöljy

"UPM on 2012 investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan biojalostamoon, jonka pääraaka-aine on mäntyöljy. Uusi biojalostamo valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita liikennekäyttöön."

Havupuista saadaan Suomessa raakamäntyöljyä keskimäärin 35 kg/t sellua eli 3.5 %.

Wikipedia/Selluloosa
Puuaines sisältää 33 - 50 % selluloosaa.

Wikipedia/Suomen metsät
Puuston lisäkasvuksi on 2000-luvulla arvioitu 86,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Jos oletetaan, että
- Suomessa kasvaisi vain havupuita
- Puuaines sisältäisi keskimäärin 40 % selluloosaa
- Kaikki puuaines saataisiin korjattua talteen
- Valmistusprosessissa ei olisi hävikkiä
- Yksi kuutiometri puuta painaisi yhden tonnin
niin Suomen metsien kasvusta voitaisiin vuosittain valmistaa mäntyöljypohjaisia nestemäisiä likennepolttoaineita:
3.5 % x 40 % x 86,7 x 10e6 x 10e3 kg
= 1,2138 x 10e9 kg
= 1,2138 miljardia kiloa

5 miljoonaa asukasta kohti:
1,2138 x 200 kg
= 242,76 kg

Olisiko käytännössä mahdollisuus saada edes puolta tuosta ylioptimisesti lasketusta määrästä?

[Tosiasiallinen Nuiva]

Olisiko käytännössä mahdollisuus saada edes puolta tuosta ylioptimisesti lasketusta määrästä?

Taitaa jäädä määrät hieman pienemmäksi. Tuo UPM:n mäntyöljylaitos on juuri joitakin päiviä sitten aloittanut tuotannon. Tekniikka on sama kuin Neste Oilin NEXBTL-tuoteperheessä. Siksi Neste ja UPM ovat patenttikiistoissa.

UPM:n Lappeenrannanlaitos tuottaa noin 100 milj. litraa uusiutuvaa dieseliä vuosittain. Kuitenkin UPM joutuu ostaa mäntyöljyä ulkopuolisilta, vaikka heillä on parin miljoonan sellutonnin kapasiteetti.

Yksi pikku mutta asiassa on se, että mäntyöljystä voidaaan valmistaa myös muita arvokkaita kemikaaleja, eli polttoaine tuotanto on pääosin pois muusta tuotannosta. Tämä ei ole kansantalouden kannalta hyvä asia.

[Tabula Rasa]

Mitä vanhoja muistelen niin mäntyöljyä kyllä voitaisiin käyttää dieselin tavoin, mutta hartsipuoli pitää huolen siitä että normaalikoneilla rupeaa kulumaan polttoaineensuodattimia useampi tuhannelle kilometrille tai sitten tarvitsee rakentaa koneet sietämään huomattavasti suurempia epäuhtauksia eli nokeutmista tms vastaavaa tukosta.

Itse näkisin että henkilöautoliikenteeseen voitaisiin tuottaa toimivia ratkaisuja kaasulla sekä kierrätysöljyillä. Eli käytännössä mätänevistä alkoholia ja kaikki hiilivetypohjaiset roskat eli muovit palautetaan nestemuotoon. Vinyyli vaatii erikoisteräksiset käsittelylaitteet ja tämä muovi johon lisätään valmistuksessa happea ei käy anaerobiseen prosessiin, mutta silti sitä voisi käyttää polttoaineena.

Eli nuorille työmaata jätteiden lajittelussa ja joka kaupunkiin oma keskus jossa käsitellään em aineet polttoaineiksi ja hukkalämpö joko kaukolämmöksi tai sähköksi(se mitä ei prosessissa tarvita). Toki tuollainen sähköntuotanto on huomattavan tehotonta, mutta se onkin lähinnä sivutuote.

Voisi laskea minkä kokoluokan laitos olisi kannattavin. Ei välttämättä olisi poissuljettua rakentaa laitoksia joilla pienikin kylä voisi jauhaa osan lämmityksestä, osan sähköstä ja osan tarvittavista polttoaineista pelkistä jätteistä. Tai vaikka lähiö. Hinta laskee myös osaltaan kun kuljetusmatkat lyhenevät.

[mikkojuha]

Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan.
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Mielenkiintoinen hanke, mutta mitenkäs se kustannuspuoli? Mihinkä hintaan rypsistä saisi litran polttoainetta? Sähkö saa siirtoineen noin 10 sentillä Kwh eli polttoaine saisi maksaa noin 30-40 senttiä litralta. Silloin voitoksi jäisi liittymämaksu miinus agregaatin kulut ja oma työ. Jos öljystä saisi myydessä enemmän niin silloin kannattaisi jäädä kiinni sähköihin. Jos rypsiöljyn markkinahinta olisi selkeästi alle omakustannusten niin silloin se kannattaisi ostaa valmiina.

Kasviöljyjen energiatiheys on 33-35 MJ/l. Poltettuna ja muunneltuna muuksi energiaksi (sähkö+lämpö) ainakin puolet energiasta menee harakoille jolloin efektiivinen energiatiheys on 15 MJ/l luokkaa eli 4,1 kWh/l. Kesäisin hyötysuhde laskee koska polttamisesta syntyvää lämpöä ei voi hyödyntää helposti. Keskihyötysuhde vuoden aikana lienee silloin alhaisempi.

30-40 snt litrahinnalla biodieselenergia maksaisi siis 10-13 snt/kWh jos laskin oikein (kesäisin enemmän). Sähkö maksaa tällä hetkellä noin 5 snt/kWh ja siirto esim. Helsingissä vajaa 4 snt/kWh sis. ALV.

Faidroksen biodieselvoimala on siis kalliimpi pyörittää kun sähkön käyttö jos vertaa joulesta jouleen. Eli vastaus on, että biodieselvoimala ei näyttäisi olevan taloudellinen vaihtoehto tällä hetkellä.

Suuressa skaalassa biodieselvoimala kuitenkin voisi toimia koska silloin olisi mahdollista käyttää tehokkaampia suuria matalierroksisia dieselkoneita joiden hyötysuhde ylittää 50%. Biodieselin etu on myös kotimaisuus, jolloin myös työllisysvaikutus tulisi laskea mukaan. Kansantaloudellisesti biodieselvoimala voi hyvinkin olla järkevä investointi.

Kiitokset. Ne olisin voinut antaa vaikka kommenttisi olisi ollut jotain muutakin. Ongelma energiakeskustelussa on se, että jutut liikkuvat usein mielikuva- ja toivetasoilla. Opettelin aikoinaan käyttämään helmitaulua ja laskutikku oli melkoinen edistysaskel. Sen käytössä joutui miettimään pilkun paikan eli suuruusluokan. Se on hyödyllinen taito edelleenkin.
Tulee jopa mieleen, että perustuslakiin pitäisi laittaa ehto, jota edes valkoiset nököhampaat eivät saisi sivuuttaa: eduskuntavaaliehdokkaan pitää osata peruslaskutaitojen lisäksi myös fysiikan perusteet.

[MW]

***
Tulee jopa mieleen, että perustuslakiin pitäisi laittaa ehto, jota edes valkoiset nököhampaat eivät saisi sivuuttaa: eduskuntavaaliehdokkaan pitää osata peruslaskutaitojen lisäksi myös fysiikan perusteet.

*like* En nyt lukenut koko ketjua, mutta kuinka totta, tuo lainaamani osa ainakin.

[Faidros.]

http://www.rypsienergia.fi/omavaraisuuteen.php

Mielenkiintoista, että rypsiöljyä pystyy esilämmittämällä käyttämään suoraan polttoaineena. Esteröinti myrkyllisillä aineilla ei oikein tunnu mukavalta.
Tämähän on tietysti laitteita myyvän firman sivusto, mutta sanovat litrahinnan olevan minimissään 0,2€ ja esteröitynä 0,5€.

PS: Täytyy huomioida, että rypsin puristamisesta saatava jäte voidaan suoraan käyttää/myydä rehuna.

[Faidros.]

Tässä on hyvä artikkeli autokäytöstä
http://www.rypsienergia.fi/artikkelit/artikkeli3.pdf

[Faidros.]

Jotta vaihtoehtoisella polttoaineella olisi merkitystä kansantaloudelle, ei voi tukeutua harrastelijoiden viritelmiin vaan autokantaan pitää laajalti saada kyseistä polttoainetta tukevaa tekniikkaa. Käytännössä se tarkoitta, että uudet autot pitää sisältää kyseisen teknologian jo tehtaalta tullessaan.

Kaikki lpg tekniikka on jo olemassa, sitä ei vain kannata tuoda Suomeen koska tappoverotus. Vihreätkään ei paskaa nakkaa puhtaimman polttoaineen puolesta silloin, kun kyse on yksityisautoilusta.
Onkohan sillä sitten mitään kansantaloudellista merkitystä jos tappoverolla estetään muutaman harrastelijan kehittely asian tiimoilta. Saattaa jäädä vaikka uudet innovaatiot keksimättä, kun jostain polttoaineesta tehdään veroilla kymmeniä kertoja muita kalliimpaa.

[huhha]

Puukaasutuksesta: kätevä ja raaka-ainetta riittää. Alkuperäistä häkäpönttöä on jalostettu hieman, mutta kehitysmahdollisuuksia on vielä.

Puukaasun käyttö vaatii myös kaasarillisen bensakoneen, tehokkaammat suoraruiskut ovat jo valta-asemassa. Puukaasutin on kyllä erittäin "huoltovarma", puuta löytyy joka puolelta. (Huom., ei varma eikä huoltovapaa, ei vehkeistä sodan jälkeen tyhjän takia luovuttu.) Valtion pitäisi tukea näitä verotuksessa ihan vain sen takia, että ne saattaisivat kulkea vaikka joka ikinen satama ja jalostamo olisi pommitettu ja polttoaineet loppu.

Muuten tuntuisi kyllä tehokkaammalta, että puusta yms. valmistetaan nestemäisiä polttoaineita keskitetysti, sen sijaan että asennetaan temperamenttinen ja pitkää käynnistystä vaativa rosteripytty joka auton perään.

Puuhakkeesta ja turpeesta voi valmistaa jo tunnetuilla menetelmillä metanolia kohtuullisella hyötysuhteella. Suomen olosuhteissa kokonaishyötysuhde saataisiin vielä paremmaksi, jos prosessin hukkalämpöä hyödynnettäisiin kasvihuoneissa tai kaukolämmössä.

Metanoli on kelpo polttoaine ajoneuvokäyttöön.

Metanoli on hyötysuhteeltaan paras hiilestä, kaasusta, puusta yms. valmistettava nestemäinen polttoaine, mutta prosessi vaatii korkean paineen ja lämpötilan (= paksuseinäisen astian) ja katalyytteja kaasun puhdistuksineen, joten se ei skaalaudu yhtä hyvin kuin esim. biologinen prosessi. Laitosten rakentaminen Suomen koko liikenteen käyttöön maksaisi varmasti miljardeja, ehkä kymmeniä. (Onhan miljardeja kyllä laitettu turhempaankin.) Toisaalta bakteeritkaan eivät ole vielä oppineet tekemään selluloosasta alkoholeja ja hyötysuhde on puolet huonompi. Lisäksi bakteerit voivat sairastua tai vieras kanta voi tulla prosessiin loisimaan.

Kun otetaan huomioon, että liikenteessä kuluu aivan tolkuttomia määriä energiaa, kun taas puuta ja turvetta on suhteessa melko vähän, korkeamman hyötysuhteen ratkaisu eli metanolin syntesoiminen voisi olla parempi (prosessissa voidaan käyttää myös ydinvoimaa lämmön ja vedyn ja hapen tuottamiseen). Jos puhutaan vain Suomesta ja ollaan valmiit tinkimään liikenteen määrästä, niin hypoteettiset bakteerit voisivat olla halvempi ratkaisu jos sellaiset joskus kehitetään.

Sitten pitäisi olla vielä auto joka käy alkoholilla tai niiden johdannaisilla. Ei ole tämän hädän ratkaisuja nämä. Ehkä sitten häkäpönttö.

[Faidros.]

Kuunnelkaa edes tämä.
http://www.radiorock.fi/#!/ohjelma/Korporaatio
Jos joku tajuaa, mistä saa koko haastattelun linkattua, niin pliis... autoradiosta pystyin kuuntelemaan vain pätkiä.

[Faidros.]

Metanoli on hyötysuhteeltaan paras hiilestä, kaasusta, puusta yms. valmistettava nestemäinen polttoaine...

Aurinkotuuli on ehkä hyötysuhteeltaan paras vetämään autoa, mutta ohjailussa ja vetonarujen selvittämisessä ollaan vielä lapsenkengissä.

Metanoli on ihan helevetin myrkyllistä! Ei jatkoon.

[Jaska Pankkaaja]

Häkäpöntöissä ei ole järkeä kansantaloudellisesti monestakin syystä alkaen vaikka siitä että stökiömetrisestikin siinä menee heti kättelyssä puolet energiasta hukkaan.

Ei mulla ole sitä mitään vastaan että joku puuhastelee näiden parissa ja jos ilmaista puuta ja viiteseliäisyyttä on niin turhempaankin voi aikaansa kuluttaa.

Puusta kannattaisi tehdä suoraan nestemmäisiä polttoaineita.

[Faidros.]

Puusta kannattaisi tehdä suoraan nestemmäisiä polttoaineita.

Onko jo sellainen puristin jossain joka tuottaa runkopuusta suoraan käypää polttoainetta? Rypsista on ja halvimmillaan uusi maksaa vain pari tonnia.
Ongelmana on vain ja taas Suomen valmistevero. Verolla tapetaan Suomessa itsevalmistetut puhtaat ja halvat polttoaineet, jotka naapurimaissa, Euroopassa, Amerikassa... on luonnollisesti verovapaita.

[Jaska Pankkaaja]

Puusta kannattaisi tehdä suoraan nestemmäisiä polttoaineita.

Onko jo sellainen puristin jossain joka tuottaa runkopuusta suoraan käypää polttoainetta? Rypsista on ja halvimmillaan uusi maksaa vain pari tonnia.
Ongelmana on vain ja taas Suomen valmistevero. Verolla tapetaan Suomessa itsevalmistetut puhtaat ja halvat polttoaineet, jotka naapurimaissa, Euroopassa, Amerikassa... on luonnollisesti verovapaita.

On. Vaikka tässä:

http://www.gasek.fi/technology/wood-gasification/

Pyrolyysit sun muut FT synteesit ovat koeteltua tekniikkaa.
Homma toimii millä tahansa biomassalla joka olisi mieluusti melko kuivaa.

[ekto]

Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

[Punaniska]

Puukaasutuksesta: kätevä ja raaka-ainetta riittää. Alkuperäistä häkäpönttöä on jalostettu hieman, mutta kehitysmahdollisuuksia on vielä.

Puukaasun käyttö vaatii myös kaasarillisen bensakoneen, tehokkaammat suoraruiskut ovat jo valta-asemassa. Puukaasutin on kyllä erittäin "huoltovarma", puuta löytyy joka puolelta. (Huom., ei varma eikä huoltovapaa, ei vehkeistä sodan jälkeen tyhjän takia luovuttu.) Valtion pitäisi tukea näitä verotuksessa ihan vain sen takia, että ne saattaisivat kulkea vaikka joka ikinen satama ja jalostamo olisi pommitettu ja polttoaineet loppu.

Miksi? Ilma+häkä menee kaasarin kurkkujen läpi siinä kuin ruiskukoneestakin. Kaasarikoneen saa kyllä käymään bensalla ja jouhevasti muutettua käynnin bensasta häkälle, mutta sellaiset softat pystyy kyllä ruuvaamaan halutessaan.

Häkäpöntöissä ei ole järkeä kansantaloudellisesti monestakin syystä alkaen vaikka siitä että stökiömetrisestikin siinä menee heti kättelyssä puolet energiasta hukkaan.

Meinaatko, että osa tavarasta palaa eikä kaasuunnu? Muuten, toi Gasekin pönttö on ihan häkäpönttö siinä kuin muutkin.



E: kaasutuksen tapahtumat. Melko yllättävät reaktiot:

(http://hlerectors.com/heatlightpower/images/fourprocess.jpg)

http://hlerectors.com/heatlightpower/works.html

[huhha]

Metanoli on hyötysuhteeltaan paras hiilestä, kaasusta, puusta yms. valmistettava nestemäinen polttoaine...

Aurinkotuuli on ehkä hyötysuhteeltaan paras vetämään autoa, mutta ohjailussa ja vetonarujen selvittämisessä ollaan vielä lapsenkengissä.

Samaa mieltä. Tosin metanolin valmistus kyllä tunnetaan aika hyvin, mutta ei se ainakaan kovin kannattavaa tai helppoa voi olla suuren mittakaavan polttoainetuotannossa  kun mieluummin käytätetään maissia, palmuöljyä ja sokeriruokoa. Maataloustuet ym. toki vaikuttavat.

Metanoli on ihan helevetin myrkyllistä! Ei jatkoon.

Tuotanoin, älä juo sitä, ja huuhtele silmät runsaalla vedellä roiskeiden sattuessa. Ei mitään harmia. Hajoaa myös ympäristössä eikä keräänny (laimenee veteen).

Tavan bensiinissä on bentseeniä (nykyään taitaa olla vähemmän), joka vahingoittaa perimää. Eli aiheuttaa syöpää ja sukusoluihin osuessaan perinnöllisiä sairauksia. Geenivirhe on seuranamme jotakuinkin niin kauan kunnes se poistuu keskuudestamme kantajien rumuuden tai sairauden takia. Ennen vanhaan maalaritkin joutuivat nuuskimaan paljon bentseeniä, josta on jäänyt folkloreen käsitys nuorena dementoituvista miehistä ja vesipäisistä lapsista.

Myös muista bensan ainesosista saa hengitettäessä hyvät tuiterit. Metanolia taas saa hengittää aika reilusti ennen kuin näkö lähtee. (Yritäpä saada kännit hengittämällä pirtuhöyryjä.) Alkoholeja on hedelmissä ym. luontaisestikin pieniä määriä.

[Faidros.]

Puusta kannattaisi tehdä suoraan nestemmäisiä polttoaineita.

Onko jo sellainen puristin jossain joka tuottaa runkopuusta suoraan käypää polttoainetta? Rypsista on ja halvimmillaan uusi maksaa vain pari tonnia.
Ongelmana on vain ja taas Suomen valmistevero. Verolla tapetaan Suomessa itsevalmistetut puhtaat ja halvat polttoaineet, jotka naapurimaissa, Euroopassa, Amerikassa... on luonnollisesti verovapaita.

On. Vaikka tässä:

http://www.gasek.fi/technology/wood-gasification/

Pyrolyysit sun muut FT synteesit ovat koeteltua tekniikkaa.
Homma toimii millä tahansa biomassalla joka olisi mieluusti melko kuivaa.

Jep. Ensin kuivatus... sitten tarvii vain lämmittää 800-1200 asteiseksi, eli ihan halpaa se ei ole, verrattuna rypsin kylmäpuristamiseen. Suomeksi sanottuna ihan helevetin kallista!

[EL SID]

Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

niin paljon, että maanviljelijän kannattaisi rakentaa mailleen tuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta,  jota traktori sitten käyttää polttoaineena:

http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Älkää kysykö minulta, miksi näin ei tehdä mm. tukiaisjärjestelmää muuttamalla, kun kerran teknologiakin on jo olemassa, virheellisellä politiikalla ei ole mitään logiikkaa kuin myös kaikki tietämys teknologiasta on vihreässä pilvimaailmassa elävillä toisijainen asia. Ja EU, tämä eurooppalaisen innovaatioiden ja kehityksen jarru, kuitenkin kieltää.....