Esa Saarinen ja positiivisuuden filosofia

[stefani]

Breivikin iskun jälkimainingeissa jotkut innostuivat kehumaan sosiaalidemokraatteja maan hienoimmiksi ihmisiksi. Vastaanväittäminen jäi vaisuksi, kun ihmiset eivät halunneet riidellä asiasta kyseisenä aikana.

[Gommi]

Tavallaan järkyttävä rajanylitys. Yliopisto ja korkeakoulu ovat mielestäni suomessa ainakin omana opiskeluaikanani yksinkertaisten ihmisten näpertelyä, todella tehotonta nysväämistä ja hörhöilyä, joka ei ainakaan paranna kenenkään jo ennestään työhön soveltumattoman ihmisen työkykyjä ja -haluja. Joku voisi sanoa, että toki DI-tutkinto parantaa, mutta hänet patistaisin katsomaan kuinka monella todella valmistuu kun vertaa tutkinnon aloittajiin?

Kuitenkin tähän asti tämä sekoilu ja puuhastelu on ollut kohtuu harmitonta eikä muita ihmisiä vahingoittavaa.

Onhan sitä ennenkin tapahtunut, uuninluukkujen kolinaa. Filosofit ja juutalaiset ovat olleet ehkä kaksi eniten kaltoinkohdeltua ihmisryhmää Euroopassa. Keisari Nerokin kyllästyi siihen jaaritteluun ja karkoitti kaikki filosofit Roomasta aikoinaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moritz_Schlick

[JJohannes]

Esa Saarisen filosofinen tapa lähestyä asioita on omanlaisensa. Se ei ole suora eikä aina kaikkien hahmottama. Joskus filosofin viesti hukkuu sanoihin. Joskus yleisön vastaanottokyvyn ja -halun puutteeseen. Olen kerran päässyt osallistumaan Esa Saarisen luennolle vaimonsa alusvaatteista ja tottatosiaan, muistiini on jäänyt lähtemätön jälki omanlaisestaan miehestä jolle ulkoinen ja sisäinen kauneus on muutakin kuin puhetta. Se on lähimmäisen huomiomista. Esa Saarisella on kuitenkin vakavaa asiaa. Positiivisuus ja kanssaihmisten ymmärtäminen ihmisiksi on vakava asia.

Ongelma on se, ettei tällä tai muullakaan Esa Saarisen ulosannilla ole oikeastaan mitään tekemistä filosofian kanssa. Positiivisuus/iloinen elämänasenne on tapa suhtautua maailmaan. Ei se ole mitään filosofiaa eikä sen puolestapuhumiseksi tarvitse tietää filosofiasta mitään. Esa Saarisen, Pekka Himasen, Frank Martelan ja muiden komeljanttarien edustama ajattelu on toki jossain määrin moraalifilosofiaa mutta moraalifilosofia filosofian koulukuntana on ollut viimeksi relevantti joskus antiikin aikoina. Tämä lienee syy sille, miksi Saarisen hoville filosofia edustaa lukion filosofian ykköskurssin oppikirjan maailmaa jossa seikkailevat Sokrates, Platon, stoalaiset, epikuroslaiset ja Aristoteles ja miksi Saarinen on tietysti itsekin päätynyt kirjoittamaan tällaisen opuksen.

Moraalifilosofia ja väitteet siitä, että olisi olemassa joku Hyvän tai Oikeellisen Elämän ihanne ja keinot sen saavuttamiseksi, ovat korvautuneet poliittisella filosofialla sekä myöhemmin moraalipsykologian kaltaisilla luonnontieteistä, yhteiskuntatieteistä, uskontotieteestä ja historiasta ammentavilla poikkitieteellisillä oppirakennelmilla. Toki vielä Immanuel Kant ja John Stuart Mill painiskelivat osin moraalifilosofisten kysymysten parissa mutta niiltä osin he ruoskivatkin kuollutta hevosta.

Moraalifilosofian ongelman voi havainnollistaa helposti tarkastelemalla moraalifilosofian peruskysymystä: "Miten minun tulisi elää elämäni elääkseni moraalisesti oikein?". Immanuel Kant esitti vastaukseksi kategorista imperatiiviaan, "toimi siten, että toimintatapasi voisi tulla yleiseksi laiksi". Tässä kuitenkin tullaan moraalifilosofian päätepisteeseen. Jotta voisimme asettaa teolle tuon ehdon, meidän pitää ymmärtää millaisista teoista voisi tulla yleisiä lakeja moraalisesti kestävällä tavalla. Ei ole filosofista tapaa perustella, että ihmisten murhaaminen ei voisi olla yleisesti laissa sallittua. Ihmiselämä saa arvonsa vain psykologisena, yhteiskunnallisena ja uskonnollisena käsitteenä. Ihmisten pidäkkeettömällä surmaamisella on negatiivinen vaikutus yhteiskuntarakenteiden toimivuuteen, tradition ja uskonelämän koherenttisuuteen ja ihmisten psykologiseen hyvinvointiin. Filosofisesti se kuitenkin on yhdentekevä asia.

Kuitenkaan Saarinen ja kumppanit eivät esitä sanomalleen juuri mitään perusteita, eivät edes filosofisia. Ja jos he eläisivät meidän muiden tapaan jälkidarwinistisessa maailmassa ja joutaisivat ottamaan huomioon luonnontieteelliset lainalaisuudet ja rajoitteet, he joutuisivat ponnistelemaan oikeasti hankalien eksistentialististen kysymysten parissa ja heittämään Platoninsa ja Sokrateensa romukoppaan.

[Onnikka]

Tavallaan järkyttävä rajanylitys. Yliopisto ja korkeakoulu ovat mielestäni suomessa ainakin omana opiskeluaikanani yksinkertaisten ihmisten näpertelyä, todella tehotonta nysväämistä ja hörhöilyä, joka ei ainakaan paranna kenenkään jo ennestään työhön soveltumattoman ihmisen työkykyjä ja -haluja. Joku voisi sanoa, että toki DI-tutkinto parantaa, mutta hänet patistaisin katsomaan kuinka monella todella valmistuu kun vertaa tutkinnon aloittajiin?

Kuitenkin tähän asti tämä sekoilu ja puuhastelu on ollut kohtuu harmitonta eikä muita ihmisiä vahingoittavaa.

Jossain tätä selitettiin että suomalainen yliopisto elää yhä aikaa jossa lähinnä toimettomat aateliset sen kävi. En löytänyt lähdettä.
Uskottavalle kuitenkin vaikutti.
Opiskelu on järjestetty niin että on aikaa käydä harrastelemassa, urheilemassa, matkustelemassa, kaikenlaista kivaa tehdä ja pari tuntia viikossa sitten sopii opiskella. Paitsi lomien lomien aikaan, jotka viekin yli puolet vuodesta.
Kivat aatelisille sopivat suojatyöpaikat sitten odottaakin kunhan viitsii joskus valmistua.

[sivullinen.]

[...] he joutuisivat [...] heittämään Platoninsa ja Sokrateensa romukoppaan.

Logiikka ja filosofia ovat eri tieteitä, mutta kyllä Saarinenkin näkisi sinun jutussasi olleen kolmemetrisen Olkinuken. Saarinen ei filosofoi Platonista tai Sokrateesta. Se on ihan sinun omaa keksintöäsi -- tai hesarista luettua. Saarisen luennoilla ovat aiheina Pipsa -- Saarisen Kuningatar -- ja elokuvien ja entisten nuorten populaarikulttuurin hahmot, kuten Madonna, Lady Gaga ja Vincent Vega. Se, että hän on vuosikymmeniä sitten kirjoittanut kokoelmateoksen eri filosofioista, sopi siihen aikaan, ja jos sitä käytetään yhä peruskoulusssa, kertoo vain peruskoulun jälkeenjääneisyydestä.

Juuri tällaisen hesarin vääristelyn, ja siitä ihmisten mieliin syntyneiden väärien mielikuvien takia, joka ääritekoihin kehoittavana on vaarallista kiihotusta, Saarinen sai puukosta. Syyllinen on hesari. Juutalaiset ylipapit saivat valheillaan ja kiihotuksellaan juutalaisen kansan huutamaan kuolemaa Jeesukselle. Vallanpitäjät aina kiihtottavat vallantavoittelijoita vastaan, eikä heidän silloin tarvitse omia käsiään liata. Kiihotettavia herkkäuskoisia löytyy aina. Se on ihmiskunnan lainalaisuus. Silti se ei vallanpitäjiä pelasta. Päinvastoin; se saa heidin kohdistuvan murhanhimon kasvamaan. Ajatusta, jonka aika on tullut, ei voi pysäyttää poliittisilla murhilla. Eurostoliiton rappio tunkee esiin kaikkialta.

[Onnikka]

[...] he joutuisivat [...] heittämään Platoninsa ja Sokrateensa romukoppaan.

Logiikka ja filosofia ovat eri tieteitä, mutta kyllä Saarinenkin näkisi sinun jutussasi olleen kolmemetrisen Olkinuken. Saarinen ei filosofoi Platonista tai Sokrateesta. Se on ihan sinun omaa keksintöäsi -- tai hesarista luettua. Saarisen luennoilla ovat aiheina Pipsa -- Saarisen Kuningatar -- ja elokuvien ja entisten nuorten populaarikulttuurin hahmot, kuten Madonna, Lady Gaga ja Vincent Vega.
Juuri tällaisen hesarin vääristelyn, ja siitä ihmisten mieliin syntyneiden väärien mielikuvien takia, joka ääritekoihin kehoittavana on vaarallista kiihotusta, Saarinen sai puukosta. Syyllinen on hesari. Juutalaiset ylipapit saivat valheillaan ja kiihotuksellaan juutalaisen kansan huutamaan kuolemaa Jeesukselle. Vallanpitäjät aina kiihtottavat vallantavoittelijoita vastaan, eikä heidän silloin tarvitse omia käsiään liata. Kiihotettavia herkkäuskoisia löytyy aina.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014031018110670_uu.shtml

YouTubeen taltioitu luentotiivistelmä on välitetty opiskelijoille Saarisen yliopistossa olevan sivun kautta.

Vaalean ruskeaan sairaalapaitaan pukeutunut filosofi puhuu nauhalla istualtaan sairaalasängyn päällä. Hän katsoo suoraan kameraan ja hymyilee sanojensa väliin kevyesti.

Luennossaan Saarinen pohtii valoisuuden näkökulmaa ihmissuhteissa, onko lähestyminen toista ihmistä kohtaan avautuvaa erotuksena sulkeutuvasta ja epäluuloisesta ja mistä saa voimavaroja uhan kohtaamiseen.

Teknillisessä korkeakoulussa eli nykyisessä omituisen nimisessä ei taida liiaksi olla matikkaa, fysiikkaa ja muita ikäviä aineita.

[Kaptah]

Teknillisessä korkeakoulussa eli nykyisessä omituisen nimisessä ei taida liiaksi olla matikkaa, fysiikkaa ja muita ikäviä aineita.

Kyllä siellä kuulemani mukaan on niitä edelleen monien mielestä enemmän kuin tarpeeksi. Ensimmäinen vuosi-pari menee lähes pelkkää raakaa luonnontiedettä tankatessa kutakuinkin kaikilla linjoilla. Jos siellä on joku Saarisen höpöhöpöfiilistelykurssi joukossa, niin eipä se kokonaisuutta juuri muuta.

[Onnikka]

Teknillisessä korkeakoulussa eli nykyisessä omituisen nimisessä ei taida liiaksi olla matikkaa, fysiikkaa ja muita ikäviä aineita.

Kyllä siellä kuulemani mukaan on niitä edelleen monien mielestä enemmän kuin tarpeeksi. Ensimmäinen vuosi-pari menee lähes pelkkää raakaa luonnontiedettä tankatessa kutakuinkin kaikilla linjoilla. Jos siellä on joku Saarisen höpöhöpöfiilistelykurssi joukossa, niin eipä se kokonaisuutta juuri muuta.

Ne on varmaan niitä vuosia jotka kantsisi siirtää alaspäin eli peruskouluun ja lukioon. 
(Noh, en mä mitään nykyisistä tiedä mutta tuttavan poika monta vuotta sitten mulle kertoi että opetteli vuoden ensin niitä kun muutti ulkomaille samaa alaa opiskeleen polilta kun kyllästyi pakkasiin. Eli opiskeli muita aineita koska olivat reippaasti edellä sitä mitä oli opiskellut, samaan aikaan maksoi jollekin toiselle opiskelijalle tutoroinnista. Tämän vaan sillä mainitsin että tuon pitäisi olla maan ykkösopisto mistä kyse. Rauhallinen penikka, ei yläluokkaa vaan keskiluokkaa hän, mutta rahaa riitti maksaa lukukausimaksut, en tiedä miten kävi.)

[JJohannes]

[...] he joutuisivat [...] heittämään Platoninsa ja Sokrateensa romukoppaan.

Logiikka ja filosofia ovat eri tieteitä, mutta kyllä Saarinenkin näkisi sinun jutussasi olleen kolmemetrisen Olkinuken. Saarinen ei filosofoi Platonista tai Sokrateesta. Se on ihan sinun omaa keksintöäsi -- tai hesarista luettua. Saarisen luennoilla ovat aiheina Pipsa -- Saarisen Kuningatar -- ja elokuvien ja entisten nuorten populaarikulttuurin hahmot, kuten Madonna, Lady Gaga ja Vincent Vega. Se, että hän on vuosikymmeniä sitten kirjoittanut kokoelmateoksen eri filosofioista, sopi siihen aikaan, ja jos sitä käytetään yhä peruskoulusssa, kertoo vain peruskoulun jälkeenjääneisyydestä.

Tiedän kyllä, että Himasen ja Saarisen luennoilla käsitellään populaarikulttuurin ilmiöitä eikä varmasti Sokratesta tai Platonia kovin usein mainita. Tarkoitan vain, että etenkin Himanen käsittääkseni identifioi itsensä samanlaiseen filosofianharjoitukseen kuin mitä Sokrates ja hänen aikalaisensa harrastivat. Molempien ällöpositiivisen naminami-viestin taustalla on jonkin sortin moraalifilosofinen taustatarina, mutta koska moraalifilosofia, ainakin tuossa muodossa kuten herrat sitä harrastavat, on loppuunkaluttu filosofian ala, ei tarinassa ole kauheasti mitään järkeä. Pop-tähtien, leffojen ja näyttelijöiden käyttäminen aiheina on myös Saarisen ja Himasen keinovalikoimassa ihan puhtaasti julkisuuden kalastelua vaikka niistä voisi tehdä ihan oikeaakin filosofiaa (à la Slavoj Žižek, jolla on myöskin toki monia puutteita).

Teknillisessä korkeakoulussa eli nykyisessä omituisen nimisessä ei taida liiaksi olla matikkaa, fysiikkaa ja muita ikäviä aineita

Saarinen on Aallossa "systeemiälyn tutkimuksen professori". Systeemiäly on Esa Saarisen itse keksimä käsite, joka tarkoittaa sitä, että arvailu ja intuition käyttö voi joskus johtaa parempiin lopputuloksiin kuin vakava järkeily. Sitä, miksi tätä pitää jotenkin tutkia tai mitä erityisen mullistavaa tässä "tieteenalassa" on, en osaa sanoa. Systeemiäly-tutkimusta voi tehdä helposti tämän viidessä minuutissa kehittämäni generaattorin avulla:

Valitse muutamia sanoja seuraavista: arvoinnovaatio, win-win, tahtotila, ketterät menetelmät, oloilu, kestävä kehitys, smoothie, glokalisaation logiikka, kestävyysvaje, gluteiiniton, voimautus, strateginen herkkyys, muutosvastarinta, arvokkuus, big data, benchmarking-analyysi, uussuomalainen, brunssi, joukkoistaminen, revolutionäärinen muutosjakso, gutenbergin galaksi, huippujulkaisu, äppi, paradigmahaaste, hyvinvointiyhteiskunta 2.0, fantastista, sinisen meren strategia, vapaa kaupunkitila, kilpailutuskonsultti, epävarmuustekijä, todellinen tasa-arvo.

Piirrä paperille eri värisiä ympyröitä. Sijoita valitsemasi sanat ja käsitteet näiden ympyröiden sisään. Vedä ympyröistä viivoja toisiin ympyröihin. Laita lähdeviitteeksi joku Esa Saarisen teos ja tutkimus on valmis.

[Onnikka]

Piirrä paperille eri värisiä ympyröitä. Sijoita valitsemasi sanat ja käsitteet näiden ympyröiden sijaan. Vedä ympyröistä viivoja toisiin ympyröihin. Laita lähdeviitteeksi joku Esa Saarisen teos ja tutkimus on valmis.

Jos suoraan sanotaan, lähtisin kunnioittamaan häntä mikäli lähettyvillä asuisin, sillä tapaa että hiljaa luennon kuuntelisin. Sen kerran kun Hänellä se luento on.
Mutta näkyyhän ne netistäkin. 

Omituinen varmasti on syy miksi kimppuun kävivät, en tajua mä. Voipi olla että kritisoimani henkilö paremmin tietäisi, mutta kantsii pysyä kaukana erossa semosista juu. Niinkun niistä jotka jne.

[Kasvokeskeinen]

Valitse muutamia sanoja seuraavista: arvoinnovaatio, win-win, tahtotila, ketterät menetelmät, oloilu, kestävä kehitys, smoothie, glokalisaation logiikka, kestävyysvaje, gluteiiniton, voimautus, strateginen herkkyys, muutosvastarinta, arvokkuus, big data, benchmarking-analyysi, uussuomalainen, brunssi, joukkoistaminen, revolutionäärinen muutosjakso, gutenbergin galaksi, huippujulkaisu, äppi, paradigmahaaste, hyvinvointiyhteiskunta 2.0, fantastista, sinisen meren strategia, vapaa kaupunkitila, kilpailutuskonsultti, epävarmuustekijä, todellinen tasa-arvo.

"Pipsa" ja "ylämummo" unohtui.

[JJohannes]

Totta, ne olisivat olleet ehkä eniten esasaaris-keskeistä sanastoa.

[sivullinen.]

Saarinen on Aallossa "systeemiälyn tutkimuksen professori". Systeemiäly on Esa Saarisen itse keksimä käsite, joka tarkoittaa sitä, että arvailu ja intuition käyttö voi joskus johtaa parempiin lopputuloksiin kuin vakava järkeily.

Jotain käsitteitä tunnet, mutta et selvästi ole sisäistänyt mistä E. Saarinen puhuu ja mitä merkitystä sillä on. Se ei ole moraalifilosofiaa. Se on systeemiälyä -- logiikan tutkimista organisaatioissa, eikä Saarinen itse sitä ole keksinyt. Hän on enintään suomentanut sanoja ja muokannut kerrontaa suomalaiseen ympäristöön -- ja tehnyt sen omalle tyylilleen uskollisesti eli popularisoiden. Voit lukea lisää wikipediasta. Ei ole pakko. Lopeta kuitenkin Olkinukkejen lyöminen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_Thinking

Mielelläni keskustelisin systeemiälystä ja filosofiasta yleisesti, mutta olen huomannut, ettei Hommaforumista ole siihen. Täällä kun kertoo ylioppilaskirjoitus laskukoneineen olevan ajastaan jäljessä, ja toivoo tilalle tietokoneita, saa sata vihaista vastausta, miten aikoinaan miehet olivat rautaa ja laskivat paperilla ja kynällä. Jos ei kykene loistamaan järjellään, ei kannata myöskään loistaa tyhmyydellään.

[JJohannes]

Saarinen on Aallossa "systeemiälyn tutkimuksen professori". Systeemiäly on Esa Saarisen itse keksimä käsite, joka tarkoittaa sitä, että arvailu ja intuition käyttö voi joskus johtaa parempiin lopputuloksiin kuin vakava järkeily.

Jotain käsitteitä tunnet, mutta et selvästi ole sisäistänyt mistä E. Saarinen puhuu ja mitä merkitystä sillä on. Se ei ole moraalifilosofiaa. Se on systeemiälyä -- logiikan tutkimista organisaatioissa, eikä Saarinen itse sitä ole keksinyt. Hän on enintään suomentanut sanoja ja muokannut kerrontaa suomalaiseen ympäristöön -- ja tehnyt sen omalle tyylilleen uskollisesti eli popularisoiden. Voit lukea lisää wikipediasta. Ei ole pakko. Lopeta kuitenkin Olkinukkejen lyöminen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_Thinking

Systeemiäly ei toki ole moraalifilosofiaa enkä ole niin väittänytkään. Systeemiajattelu (systems thinking) ei ole Saarisen keksimä käsite, sille löyhästi pohjautuva systeemiäly (systems intelligence) on.

[Mikko pa]

Ihmiselle ei ole hyvä puhua itsestään.
http://www.youtube.com/watch?v=wMIAaxlTOoE&feature=youtube_gdata

[Mikko pa]

ihan kiva että tämä kemianopiskelija ei päättänyt räjäyttää koko luentosalia taivaan tuuliin.siinä olis ollut breiviikkiä kerrakseen.

[siviilitarkkailija]

Positiivisuuden filosofian mukaan Esa Saarisen olisi kannattanut uskaltautua keskustelemaan ja kuuntelemaan mitä kevyen tunnin monologin nettiin vetävä nuori häiriytynyt mies yrittää selittää. Näin tekemällä tätäkään keskustelu ei käytäisi.

Pieni asia huomioida ihminen häirikön sisällä voi säästää aika monelta ikävyydeltä.

[Onnikka]

Mielelläni keskustelisin systeemiälystä ja filosofiasta yleisesti, mutta olen huomannut, ettei Hommaforumista ole siihen. Täällä kun kertoo ylioppilaskirjoitus laskukoneineen olevan ajastaan jäljessä, ja toivoo tilalle tietokoneita, saa sata vihaista vastausta, miten aikoinaan miehet olivat rautaa ja laskivat paperilla ja kynällä. Jos ei kykene loistamaan järjellään, ei kannata myöskään loistaa tyhmyydellään.

Itsehän pidin Saarisen luentoja hölynpölynä sen vähän perusteella mitä jaksoin katsoa. En voi verrata muihin filosofoijiin koska en ole yhdenkään muun luentoa katsonut. Tuli kyllä käytyä (ajan kuluksi) useamman aineen luentoja katsomassa silloin kun yliopistoa kävin, olisiko olleet kauempana filosofit koska jäivät väliin. Musiikin, taiteen, kielien jne. Yliopistossahan on se ongelma ettei siellä ole oikein mitään tekemistä, antaisivat edes ilmaiset kaljat lapsosille joilla on omien luentojen välillä aikaa.
Se ei liene mahdollista että tiivistäisivät sitä, sama opetus mutta viiden vuoden sijaan vuodessa. Lapset pitää säilöä mahdollisimman kauan.

Lisäksi olen sitä mieltä että laskukoneita ei tarvitse vielä lukiotason matikassa. Ne vain haittaavat oppimista. Matikka on ulkolukua ja harjoittelemista, siinä ei koneet auta.  Jos minusta olisi kiinni, koulukirjoissa ei olisi kuvia. Puhelinluettelon tapainen kirja johon mahtuu monta ainetta samaan kun ei ole turhia kuvia.  Tai vaihtoehtoisesti olisi kevyempi kantaa.
Kuvat voi halutessaan etsiä netistä.

Ikävä kuitenkin että toipuminen kestää.
http://www.iltalehti.fi/viihde/2014032518153823_vi.shtml

Tunnettu tieteilijä, tohtori Esa Saarinen, 60, on perunut keskiviikon luentonsa Aalto-yliopistossa, sillä toipuminen vakavasta loukkaantumisesta vaatii edelleen aikaa.

[Markkanen]

 Eikös joku aforismi sanonut, että unohda todellisuus ja asetu mukavaan fantasiaan. Näin juuri Suomi tekee. Todellisuutta ei haluta nähdä koska se on epämielyttävä. Tämä aiheuttaa lisää pahoinvointia lopulta kun tilanne reaalisoituu kuitenkin joskus. Tulee ristiriitaisia tunteita ja heikommat sortuvat kokonaan kun satumaa ei ollutkaan totta.

Jos hylkää todellisuuden ja rationaalisen elämän niin nykyisessä muuttuneessa yhteiskunnassa ei tule pärjäämään. No pitääkö sitten "pärjätä"? Ei pidä jos pystyy omavaraisesti hoitamaan perusasioitaan eikä mene fattan luukulta hakemaan sitä "pärjäämistä". Monet elämäntapa-taiteilijat jopa vaativat sitä, ettei valtio puuttuisi kaikkeen. Tällainen toive on epälooginen ja valheellinen. Ei Suomessa pysty kokaan elämään niin, että eikö joskus tarvitsisi valtiota/ kuntaa johonkin asiaansa.

Höpö höpö juttujen sijaan pitäisi katsoa ilman lappuja silmillä kohti todellisuutta. Kaikki ei ole suinkaan ikävää asiaa todellisuudessa. Elämä ottaa ja se antaa. Tämä on vaan hyväksyttävä. Jos polla ei sitä kestä niin jotain on mennyt pieleen elämässä/ kasvatuksessa.

[siviilitarkkailija]

Miten kohdata häiriytynyt nuori?

Eilen vastaan tuli totaalisen häiriytynyt nuori joka yritti itsemurhaa. Tämän kohtaamisen jälkeen heti perään toinen joka ei käsittänyt eikä halunnut käsittää kanssaihmisten oikeutta turvalliseen ympäristöön. Hänenkin kohtaamisensa johti käsittämättömään tekoon mutta onnelliseen seuraukseen. Miksi keväällä, apulaisoikeuskanslerin vastustuksesta huolimatta, suvivirren sointi pitää niin monen nuoren kohdalla loppua surullisempaan virteen.

Kevään ja syksyn ahdistus näyttää liian monelle nuorelle raskaat kasvonsa. Väitän että positiivisuutta on ja sitä löytää mutta valitettavasti positiivisuus ja optimismi eivät jakaudu tasaisesti. Elämän onni ja ilo eivät ole kulutuselektroniikkaa tai oliohjelmoituja tietokonepelejä mutta yhä useammin kaupallinen maailma muokkaa ajattelua kuin ne olisivat. Samoin kanssaihmisten käsittäminen lemmikkeinä ihmisten sijaan, näyttää olevan aikamme trendi.

vastoinkäyminen kuuluu elämään, samoin sen oikea käsittely.

Materiaalisen hyvinvoinnin epätasapuolinen jakautuminen on sekin osa elämää. Samoin tämän vääryyden käsittäminen. Tieto, läsnäolo ja hyvinvointi tarvitsevat tietyn määrän taloudellista hyvinvointia, mutta todellinen tarve on yllättävän pieni. Asia minkä markkinatalous pyrkii häivyttämään meistä. Jos meillä ei ole tarvetta, ei hätää, se luodaan. Jos meillä ei ole resursseja, niin sitten on hätä, niitä ei luoda. Tarve jää, hätä jää mutta rahat menee eikä koskaan mikään ole riittävästi kuten miljardööreistä voidaan havaita.

Ehkä Esa Saarisen positiivisuuden filosofialla olisi käyttöä erityisesti häiriytyneiden nuorten, vastoinkäymisiin tottumattomien ja ikuisen "kyllä kyllä"-kasvatuksen vääristämisen kohdalla. Elämään kuuluvat myös "epäonnistumiset" ja "virheet", mutta niistä sitä vasta kasvaa. Miksi nuori mies haluaa tappaa itsensä kevään korvalla kun koko maailma on vasta puhkeamassa kukkaan? Ja kaiken lisäksi asian takia joka ei ole itsessään mitään? Puhumattakaan siitä että filosofinen keskustelu pitää ratkoa teräaseella kun oma järki ei riitä?

[nollatoleranssi]

^
Kesäaika voi olla valoisuudessaan varsin vaikeaa aikaa monille. Silloin itikat ja torakat ovat sananmukaisesti kimpussa ja aurinko polttaa hengiltä. Yhteiskunnan toimet loppuvat usein sopivasti kesäksi ja jos ei ole mukana virikkeellisessä toiminnassa niin on siitä ulkona. Monia voisikin auttaa, jos olisi enemmän sellaista kaikille-avointa virikkeellistä toimintaa, johon ei tarvittaisi kaverilaumaa mukaan.

Vastoinkäymisiäkin on monenlaisia. Enemmän ja vähemmän normaaleita. Ihmisten kokemukset vaihtelevat äärilaidoissa niiden kohdalla ja jotkut eivät erikoisemmin edes välitä pahoistakaan vastoinkäymisistä.

Usein vaikeat ajatukset yhdistetään vain niihin, joilla on muutenkin vaikeaa. Kuitenkin jos huomioi vaikka maailmalla tapahtuvat kuolemat, niin monet niiden tekijöistä ovat todella hyvissä asemassa ulkopuolisen silmin eli löytyy lähestulkoon kaikkea, mutta siitä huolimatta se ei täytä ihmisen sisintä.

Positiivisuuden filosofia voi toimia suunnilleen ainoastaan siinä tapauksessa, jos se lähtee ihmisen sisältä ja on ihmisessä läsnä. Sitä ei voida väkisin ulkoa päin tyrkyttää kenellekkään tai muuten se vaikuttaa pelkältä myyntipuheelta.

Amerikassahan tuollaiset mentaalivalmentajat ovat osa koko kansakunnan ajattelua. On jalatonta ja kädetöntä puhujaa (esim. Nick Vujicic) ja mahdollisimman rumaa (Lizzie Velasquez) jne. He kertovat omasta selviytymistarinastaan ja iloisuudestaan vastoinkäymisten edessä. Suomessa ala on pyhitetty suunnilleen niille, jotka ovat oppineet tekemään sillä rahaa.

Suomi on maana yhteiskunnallisesti paljon yhteisökeskeisempi kuin vaikkapa USA (jos huomioi erilaiset sos.etuudet, koulutukset, kouluruokailut yms.), mutta puheissa se ei korostu. Suomessa suomalaisuus on yhteiskunnan vihollinen numero yksi.

Irrallisuus voi olla todella vahva tunne silloin kun ei ole oikein mitään tai ketään. Siitä tunteesta on vaikeaa päästä eroon. Suomessa olisikin hyvä juttu, jos olisi sellainen yhteisö, johon olisi kaikki tervetulleita. Vaikeaa sitten sanoa, että minkälainen tuon yhteisön pitäisi olla.

Se voisi olla kuin SPR:n kaltainen ystäväpalvelu, mutta monipuolisempi ja kaikki järjestöt yms. olisivat siinä osallisena ja toimintaa olisi kaiken ikäisille.

Erilaisia järjestöjä ja tahoja Suomessa riittää, mutta nekin lähinnä pyrkivät tietysti toimimaan yksityisesti omalla sektorillaan ja saamaan yhteiskunnan rahaa toimintansa pyörittämiseen. Liian usein toiminta keskittyykin toiminnan itsensä pyörittämiseen yhteiskunnan rahalla, ei avoimeen yhteistyöhön eri ryhmien välillä.