Esa Saarinen ja positiivisuuden filosofia

[siviilitarkkailija]

Suomalainen kouluväkivalta on saanut taas uuden väkivaltaisen luvun. Akateeminen maailma ei ole erillään häiriytymisen ja sen seurausten kanssa. On helppoa tuomita tai kritisoida mutta joskus on vain pakko antautua tunteiden viemäksi. Vaikeasti ennakoitavan ja tappavan väkivallan kohteeksi joutuminen ei koskaan ole rationaalisen mielen käsitettävissä. Siksi tunne voi olla ja onkin ihan positiivinen ja perusteltu tapa kohdata järkyttävä väkivalta.

Esa Saarisen filosofinen tapa lähestyä asioita on omanlaisensa. Se ei ole suora eikä aina kaikkien hahmottama. Joskus filosofin viesti hukkuu sanoihin. Joskus yleisön vastaanottokyvyn ja -halun puutteeseen. Olen kerran päässyt osallistumaan Esa Saarisen luennolle vaimonsa alusvaatteista ja tottatosiaan, muistiini on jäänyt lähtemätön jälki omanlaisestaan miehestä jolle ulkoinen ja sisäinen kauneus on muutakin kuin puhetta. Se on lähimmäisen huomiomista. Esa Saarisella on kuitenkin vakavaa asiaa. Positiivisuus ja kanssaihmisten ymmärtäminen ihmisiksi on vakava asia.

Vieraan ihmisen ja läheisen huomiominen ihmisenä

Miksi tekniikka, talous tai sosiaalipalvelun saamattomuus tuottaa ihmisen sijaan koneen? Miksemme voisi olla joskus kuin Esa Saarinen. Häpeilemättömästi nauttia arjen pienistä asioista. Antaa pienen asian tehdä meistä isompia ihmisiä. Sellaisia jotka uskaltavat elää kuin jokainen päivänsä olisi elämänsä paras. Sellaisia jotka huomaavat, joskus tuskastuttavankin tarkasti, lähimmäisensä tarpeet, ja siitä huolimatta tai siitä johtuen rakastavat heitä enemmän kuin itseään. No kaikki emme voi olla Esa Saarisia, mutta jos ei muusta syystä niin näyttämisen halusta, kannattaa yrittää. Positiivisen näyttämisen, ei kilpailun tai lannistavan vaan itseään rakentavan ja kanssaihmisilleen energiaa tarjoavan näyttämisenhalun takia.

Toiset meistä elävät rauhallista elämää jossa väkivalta on uutisotsikko. Toiset elävät maailmassa jossa väkivalta tulee osaksi elämää. Se on useimmin seuraus siitä ettei ole kuunneltu. On naurettu. Ei ole ole otettu toista huomioon ihmisenä. On lannistettu ja lannistuttu. Esa Saarisen filosofia lähtee oman näkemykseni mukaan toisaalta. Nähdään ihminen. Tuetaan positiivista kasvua omasta itsestään tinkimättä. Ehkä useamman meistä kannattaisi antaa Esa Saarisen positiiviselle filosofialle tilaa elämässämme. Itse ainakin yritän tosin syistä jotka eivät ole lainkaan yhtä korkealentoisia kuin Esa Saarinen. Ennemminkin raakalaismaisen pragmaattisia. Mutta jäljen Esa Saarinen on jättänyt. Sellaisen josta voi olla paitsi ylpeä myös ottaa oppia. Väkivallan, järjettömänkin, voi voittaa vain positiivisuudella ja rakkaudella. Ja ennenkaikkea kanssaihmisten uskalluksella sekä uhrautumisvalmiudella. Ole valmis ja uhraa aikaa huomioiden ihmiset ihmisinä heitä painavan asiansa kanssa. Kuuntele mutta älä luovu omasta itsesestäsi.

Olen aika ylpeä siitä että olen kuin olenkin kerran eläessäni päässyt kuuntelemaan Esa Saarisen luennon!

[Onnikka]

Youtubesta löytyy niitä lisää.

[L. Brander]

...

Vieraan ihmisen ja läheisen huomiominen ihmisenä

Miksi tekniikka, talous tai sosiaalipalvelun saamattomuus tuottaa ihmisen sijaan koneen? Miksemme voisi olla joskus kuin Esa Saarinen. Häpeilemättömästi nauttia arjen pienistä asioista. Antaa pienen asian tehdä meistä isompia ihmisiä. Sellaisia jotka uskaltavat elää kuin jokainen päivänsä olisi elämänsä paras. Sellaisia jotka huomaavat, joskus tuskastuttavankin tarkasti, lähimmäisensä tarpeet, ja siitä huolimatta tai siitä johtuen rakastavat heitä enemmän kuin itseään. No kaikki emme voi olla Esa Saarisia, mutta jos ei muusta syystä niin näyttämisen halusta, kannattaa yrittää. Positiivisen näyttämisen, ei kilpailun tai lannistavan vaan itseään rakentavan ja kanssaihmisilleen energiaa tarjoavan näyttämisenhalun takia.

Toiset meistä elävät rauhallista elämää jossa väkivalta on uutisotsikko. Toiset elävät maailmassa jossa väkivalta tulee osaksi elämää. Se on useimmin seuraus siitä ettei ole kuunneltu. On naurettu. Ei ole ole otettu toista huomioon ihmisenä. On lannistettu ja lannistuttu. Esa Saarisen filosofia lähtee oman näkemykseni mukaan toisaalta. Nähdään ihminen. Tuetaan positiivista kasvua omasta itsestään tinkimättä. Ehkä useamman meistä kannattaisi antaa Esa Saarisen positiiviselle filosofialle tilaa elämässämme. Itse ainakin yritän tosin syistä jotka eivät ole lainkaan yhtä korkealentoisia kuin Esa Saarinen. Ennemminkin raakalaismaisen pragmaattisia. Mutta jäljen Esa Saarinen on jättänyt. Sellaisen josta voi olla paitsi ylpeä myös ottaa oppia. Väkivallan, järjettömänkin, voi voittaa vain positiivisuudella ja rakkaudella. Ja ennenkaikkea kanssaihmisten uskalluksella sekä uhrautumisvalmiudella. Ole valmis ja uhraa aikaa huomioiden ihmiset ihmisinä heitä painavan asiansa kanssa. Kuuntele mutta älä luovu omasta itsesestäsi.

Olen aika ylpeä siitä että olen kuin olenkin kerran eläessäni päässyt kuuntelemaan Esa Saarisen luennon!

Tuntematta tapausta sen tarkemmin kuin lehtitiedot, niin eikös tämä systeemiajattelun kritiikki puukolla annettu juuri siksi, ettei henkilöä kuunneltu aikaisemmalla luennolla?

Sinänsä arvokkaita ajatuksia, mutta naurunalaisena oleminen tai sulkeminen ovat hyvin subjektiivisia kokemuksia.  Maailmassa ei voi tehdä mitään ilman, että joku kokisi sen olevan häntä vastaan, rajoittavan tai sulkevan häntä ulkopuolelle.  Tietysti on kannatettavaa yrittää harrastaa muiden alistamista mahdollisimman vähän. 

Minusta Saarinen on ihan vitun ärsyttävä. Tämä ei tietenkään tarkoita mitään hänen akateemisten ansioiden tai mahdollisen älykkyyden suhteen. Toivon miehelle pikaista paranemista.

[ämpee]

Markkinavetoinen muotifilosofia ?
Mukavia(?) juttuja solkenaan, mallia Himanen.

[Onnikka]

Tuntematta tapausta sen tarkemmin kuin lehtitiedot, niin eikös tämä systeemiajattelun kritiikki puukolla annettu juuri siksi, ettei henkilöä kuunneltu aikaisemmalla luennolla?

Sinänsä arvokkaita ajatuksia, mutta naurunalaisena oleminen tai sulkeminen ovat hyvin subjektiivisia kokemuksia.  Maailmassa ei voi tehdä mitään ilman, että joku kokisi sen olevan häntä vastaan, rajoittavan tai sulkevan häntä ulkopuolelle.  Tietysti on kannatettavaa yrittää harrastaa muiden alistamista mahdollisimman vähän. 

Minusta Saarinen on ihan vitun ärsyttävä. Tämä ei tietenkään tarkoita mitään hänen akateemisten ansioiden tai mahdollisen älykkyyden suhteen. Toivon miehelle pikaista paranemista.

Se "kritisoija"han oli sekaisin. Oliko itsekseen asialla vai oliko joku yllyttänyt kimppuun käymään, tiedä siitä, juoppoja ja hullujahan on helppoa yllyttää kun eivät osaa erotella mikä on järkevää ja mikä ei.

Ehkä tarvitsee ollakin että jotain saa irti Saarisen luennosta, en kyllä jaksanut kuunnella kuin hyvin vähän aikaa mutta ihan hölynpölylle se minusta vaikutti. Kun kerran on itseään kuuntelevan seurakunnan onnistunut aikaan saamaan niin mikäs siinä, jotain se osaa ja älykäskin kait pitää olla ihan pelkästään filosofiaa ymmärtääkseen. Tai hyvät istumalihakset omaava, hankala arvioida kun en ole perehtynyt. Ovatko uskontojen tapaisia ajatusrakennelmia vaiko oikeasti pohtivia milloinkin nämä heidän teoriansa. Tai sitten ehkä minua älykkäämpi tarvitsee olla syvempiä merkityksiä sieltä luennolta löytääkseen.

Markkinavetoinen muotifilosofia ?
Mukavia(?) juttuja solkenaan, mallia Himanen.

Jotenkin vaikutti myös jollekin läänintaiteilijan tapaiselle. Arvostettu on, vaikkei kukaan tiedä miksi. 

[Hamsteri]

Win-win tapaus. Esa saa lisää julkisuutta älyttömyyksilleen ja naisia. Ja erityisesti puukottajalta ei seksi tule loppumaan.

[Nationalisti]

Suomalainen kouluväkivalta on saanut taas uuden väkivaltaisen luvun. Akateeminen maailma ei ole erillään häiriytymisen ja sen seurausten kanssa. On helppoa tuomita tai kritisoida mutta joskus on vain pakko antautua tunteiden viemäksi. Vaikeasti ennakoitavan ja tappavan väkivallan kohteeksi joutuminen ei koskaan ole rationaalisen mielen käsitettävissä. Siksi tunne voi olla ja onkin ihan positiivinen ja perusteltu tapa kohdata järkyttävä väkivalta.

Tämä ei kuulosta rationaalisen mielen tuottamalta päättelyketjulta.

[siviilitarkkailija]

Saarisen ja Himasen ero on siinä että Saarinen tietää missä on, miksi ja mihin on menossa, Himanen ei. Kyse on hienonhienosta erosta, veteenpiirretystä viivasta joka erottaa filosofin wannabe filosofista. Tosin myönnän että olen asenteellinen. En ole kuunnellut Himasen luentoa. Saarisen luennon olen kuunnellut. Esa Saarinen on, ehkä tahtomaattani, vaikuttavin filosofi (oikeastaan ainoa koskaa näkemäni) jota itselläni on ollut ilo ja kunnia kuulla. Työnantajani rahoilla mutta kuitenkin.

Olen suunnattoman kiitollinen ja iloinen siitä että nuorin helsinkiläislasten sukupolvi kasvaa kohti positiivista ja toiset ihmisinä huomiovaa kulttuuria. Tietenkään tämä muutos ei ole nopea tai yksinkertainen. Positiivisen elämän filosofia ei aina kohtaa katuväkivallan arkea. Tai jos kohtaa, filosofia saa väistyä. Mutta jotta väkivallan kohtaukset saataisiin vähenemään, jotta kiusaamisen, lannistamisen ja henkisen umpikujan tolkuttomuudet saataisiin vähenemään tai hoidettua ennenkun ne muuttuvat mielipuolisiksi teoiksi, olisi kiva että kuunnellaan ihmistä ihmisenä. Uskokaa tai älkää mutta positiivisuus on yksi parhaista keinoista välttää mm monikulttuurisuuden aikaansaama väkivaltaisuus, tolkuttomuus ja lohduttomuus.

ps kiitos rationaalisen mielen tuottamalta päättelyketjulta. Kohdalle osuessaan voin taata että järjetön väkivalta ei tuota mitään mielekästä tai rationaalista päättelyä vaan ainoastaan tuntemuksia siitä että sen-ja-sen asian olisi voinut tehdä toisin yms. Ainakaan allekirjoittaneelle. Järjetön väkivalta kohdalleosuessaan tuottaa reaktion ja seurauksia sekunnissa joita kelpaa viikkotolkulla pohtia että miksi ja miksi niin.

[Ajattelija2008]

Puukotus vaikuttaa skitsofreenikon tekemältä. Poliisi sanoi Länsiväylän jutussa tekijän kärsivän mielenterveyden häiriöstä. Jotkut skitsofreenikot ovat kovasti kiinnostuneita filosofiasta ja tieteestä.

[normi]

Enbuske&Linnanahde crewssa haastateltiin Saarista ja Enbuske tivasi, että annatko anteeksi puukottajalle ja Esa sanoi, että tietenkin annan. Tätä sitten hehkuttivat Tuomas ja Linnanahde, että hienoa ja mahtavaa jne...

Tästä sitten kaikki hoitoonhaluavat voivatkin taas funtsia ettei sitä puukottajaa ja puukotusta pidetä kovin pahana juttuna, vaan puukottaja saa huomiota, hoitoa ja anteeksiannon...

Mitäs jos vaihteeksi kauhisteltaisiin murhayrityksen tekijöitä ja pidettäisiin tekoa yksinkertaisesti hirvittävänä vääryytenä ja tekijää vaarallisena rikollisena?

Oikeastaan ainoa tappaja, joka on saanut osakseen medialta sen minkä pitääkin on Breivik. Miltei kaikkia muita silitellään päästä ja pidetään uhreina ja avuntarvitsijoina jne...

Enbuske&Linnanahde osoitti yhteiskunnan sairauden jälleen.

Juu, anteeksi saa antaa jne. mutta pitääkö sitä päivä teon jälkeen oikein vaatia ja hehkuttaa? Väärä viesti jälleen kipeille ihmisille.

[Sitruunamelissa]

En ole pahemmin tutustunut Esa Saarisen filosofiaan (muuta kuin lukion oppikirjan kautta, ja se oli lähinnä esittelyä historian kuuluisista filosofeista). Kuitenkaan en ole kauhean innostunut henkilöpalvonnasta, vaan muodostan oman elämänfilosofiani ihan itse (toki vaikutteita ottaen, ja yrittäen itseäni jollain tavalla kehittää). Mutta jonkun toisen ajatusten kaikkinainen ja täydellinen omaksuminen ja hehkutus lähinnä vieraannuttaa, ei houkuttele tutustumaan.

Mutta ei se ole minulta pois, jos joku on löytänyt esim. Esa Saarisen ajatuksista ja filosofiasta jotain todella hienoa. Tosin anteeksianto ei minusta ole mitenkään erityisesti vain Esa Saarisen ominaisuus tai keksintö. Muistaakseni Jeesus oli samalla kannalla aika kauan sitten, varmaan muitakin ihmisiä siinä välissä, ja joku muu vielä tulevaisuudessakin.

[IDA]

Youtubesta löytyy niitä lisää.

Saarinen on kyllä täysin oikeassa siinä, että meidän pitäisi oppia arvostamaan niitä hyviä asioita, jotka nykyään ympäröivät meitä. Mutta pitäisi myös tajuta, että ne ovat yksinkertaisesti hyviä, eikä niitä pidä paisuttaa "fansastisen räjähtäviksi." Eli tietty hyveellinen vaatimattomuus on myös paikallaan tai muuten menetämme ne hyvät asiat.

[Whomanoid]

Minä ajattelen, että filosofit kehittelevät käsitteellisiä työkaluja elämän ja siihen kuuluvien ilmiöiden ymmärtämiseksi. Kaikki eivät aina toimi, parhaatkin vain tietyissä rajoissa ja tilanteissa. Uskontoja filosofien ajatuksista vääntävät yleensä jotkut muut.

[sivullinen.]

Syy Saarisen valintaan on todennäköisemmin julkkismaine kuin filosofinmaine. Hullut kiinnostuvat julkkiksista. Sitten lukevat hesarista miten julkkis on rasisti, hyvinvointivaltion lakkauttamista kannattava tai muuten vaan paha. Sen jälkeen käyvät haastamassa riitaa ja puukottavat. Jos tätä tutkitaan murhana, niin tarkempi tutkinto syy olisi oltava poliittinen murha. Hesarin pitäisi saada tuomio kiihotuksesta. Ottaisivat vastuun teoistaan. Esa Saarisesta meinasi tulla Suomen Pim Fortuyn. Siinä minun mielipiteeni.

Saarisille toivon pikaista paranemista. Hesarin kiihtottamien murhamiesten ja yleisten syyttäjien uhrien asia on minun asiani.

[Sitruunamelissa]

Saarinen on kyllä täysin oikeassa siinä, että meidän pitäisi oppia arvostamaan niitä hyviä asioita, jotka nykyään ympäröivät meitä.

No niin, jo pelkästään tätä ketjua lukiessa oppii jotain. Onnellisuudesta ja hyvien asioiden arvostamisesta: Löysin Twitteristä alkuvuodesta idean, jossa kirjoitetaan vuoden aikana tapahtuneet hyvät asiat ylös (yksittäisille lapuille purkkiin tai laatikkoon, tai vaihtoehtoisesti järjestyksessä muistikirjaan), ja vuoden lopussa luetaan ne kaikki. Tartuin mukaan tuohon, ihan itseäni varten, ja tähän mennessä muistikirjassani on 9 hyvää asiaa. Lisää tulee varmasti, ja niitä on kiva muistella sitten jälkeenpäin (ei vain vuoden lopussa, vaan miksi ei vaikka 10 vuoden päästä). Luulenpa myös, että tästä tulee minulle vuosittainen tapa.

[Onnikka]

Saarinen on kyllä täysin oikeassa siinä, että meidän pitäisi oppia arvostamaan niitä hyviä asioita, jotka nykyään ympäröivät meitä. Mutta pitäisi myös tajuta, että ne ovat yksinkertaisesti hyviä, eikä niitä pidä paisuttaa "fansastisen räjähtäviksi." Eli tietty hyveellinen vaatimattomuus on myös paikallaan tai muuten menetämme ne hyvät asiat.

Eihän se esiintyminen välttämättä kerro siitä mitä ajattelee tai tajuaa.

Saanee hyvät rahat luennoistaan koskapa myykin niitä, tällöin jos ja kun puhuu jossain tilaisuudessa jossa on riittämiin humalluttu voipi olla parempi luoda jotain tunnelmaa kuin puhua syntyjä syviä. Siitä sitten tullut jonkinlainen tavaramerkki? Vai olisiko aina ollut vastaavaa käytössä.
Guggenheimin alussa ollut mainontahan oli samantapaista, siinä tosin taisi olla tekijät niitä jotka oli riittämiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Saarinen

[Roope]

Saarisen ja Himasen ero on siinä että Saarinen tietää missä on, miksi ja mihin on menossa, Himanen ei. Kyse on hienonhienosta erosta, veteenpiirretystä viivasta joka erottaa filosofin wannabe filosofista.

En ole huomannut heidän positiivisuuden julistuksessaan eroja, mutta enpä ole etsinytkään. Sellainen ero heillä on, että Saarinen on jäänyt omaan lokeroonsa rahastamaan yksittäisiä ihmisiä ja yrityksiä Pafos-seminaareillaan. Sen kun. Sen sijaan Himanen on laajentanut bisneksiään ryhtymällä rahastamaan valtiota ja soveltaa nyt heppoista naminamifilosofiaansa reaalimaailmaan kuten maahanmuuttopolitiikkaan. Rajansa hörhöilylläkin.

Uskokaa tai älkää mutta positiivisuus on yksi parhaista keinoista välttää mm monikulttuurisuuden aikaansaama väkivaltaisuus, tolkuttomuus ja lohduttomuus.

Oletan, että tarkoitat itseäsi yksilönä, etkä esimerkiksi suomalaista yhteiskuntaa. Vääränlainen positiivisuus ja valheellinen optimistisuus kun ovat niitä perussyitä, joiden vuoksi nykyisiin ja tuleviin maahanmuuton ongelmiin on meillä ajauduttu.

[siviilitarkkailija]

Miksi filosofista tulee etusivujulkkis kun saa puukosta, mutta kouluun tulleen kivääritappajan ovelle torpannut opettaja pysyy anonyyminä sankarina vaikka esti kokonaisen massamurhan? Sellaista elämä ja väkivalta on. Epäreilua ja yllättävää mutta toisaalta tietyllä julkisuuden tai häiriytyneen ihmisen tunnetasolla loogista.

Helsingissä toimii naisten kokemaa väkivaltaa käsittelevä "pään avaus ryhmä". Aivan mahtava asia. Miksi miehille ei ole vastaavia. Miksi? Miksi sanan ja torjunnan jälkeen otetaan väkivalta mukaan kuvaan kertomaan se mitä sanat eivät kykene selittämään?

Väkivallan käynnistyminen on usein henkisen nolaamisen seuraus. Kohdataan isku minuuteen. Joskus totaalinen naurettavaksi tekeminen saa heikon ihmisen turvautumaan primitiivireaktioon. Asiasta tulee henkilökohtainen arvovaltatekijä. Sama mikä saa valtiot sotimaan. Niin absolutisti en ole ettenkö kehota vaaraa torjumaan vaikka väkivaltaa tekemällä jos on pakko. Pakkotilanne vaatii voimankäyttöä. Mutta suurin osa maamme väkivallata on vältettävissä. Kuuntelemalla ja kohtelemalla kanssaihmisiä positiivisesti.

Aika usein huutelija haluaa huomiomme. Annetaan sitä. Sillä huomiotta jäävät tapaavat olla seuraavalla kerralla kättäpitempää matkassa.

[stefani]

Saarinen on huijari joka manipuloi kuulijansa luulemaan, että hyötyisivät kuulemastaan jotenkin. Tästä jutusta tuli mieleen Kubrickin Full Metal Jacket, jossa jenkki drill instructor pyrkii kontrolloimaan alaisiaan psykologisesti epäilyttävällä "sekoita ja hallitse" tekniikalla, sitten päätyen seonneen alaisen tappamaksi.

[Iloveallpeople]

Mitäs jos vaihteeksi kauhisteltaisiin murhayrityksen tekijöitä ja pidettäisiin tekoa yksinkertaisesti hirvittävänä vääryytenä ja tekijää vaarallisena rikollisena?

Oikeastaan ainoa tappaja, joka on saanut osakseen medialta sen minkä pitääkin on Breivik. Miltei kaikkia muita silitellään päästä ja pidetään uhreina ja avuntarvitsijoina jne...

Niinpä. Muistaakseni joku murhaaja nousi ihan vähän aikaa median suosikiksikin. Telkkarissakin hehkutettiin hänen saavutuksiaan joku viikko. Tappoi ilmeisesti jonkun nuoren tytön ja vittuili vielä hänen vanhemmilleen myöhemmin. Sairasta tuollainen murhaajien palvonta.

[Onnikka]

Saarinen on huijari joka manipuloi kuulijansa luulemaan, että hyötyisivät kuulemastaan jotenkin. Tästä jutusta tuli mieleen Kubrickin Full Metal Jacket, jossa jenkki drill instructor pyrkii kontrolloimaan alaisiaan psykologisesti epäilyttävällä "sekoita ja hallitse" tekniikalla, sitten päätyen seonneen alaisen tappamaksi.

Eipähän tuo muuta tee kuin myy luentojaan. Hinnoista tiedä mutta tuskin sen suurempia kuin jonkin muusikon, taikurin, urheilutapahtuman, teatterin tai muun vastaavan. Eikä ole ainoa puhumisella rahastava.
Hänen luentoaan kaippa pääsee vieläpä ilmaiseksi katsomaan, senkun kävelee luentosaliin jossa sellasta pitää jos tilaa on.

[sivullinen.]

Saarinen on huijari joka manipuloi kuulijansa luulemaan, että hyötyisivät kuulemastaan jotenkin.

http://www.youtube.com/watch?v=ET9UI1S9XTo

Tässä Saarista koko rahalla. Lisää löytyy vaikka kuinka paljon -- ilmaiseksi. Älä kuitenkaan kuuntele. Hän manipuloi sinut tekemään kauheuksia.

Parempaa viihdettä Saarisen luennot ovat kuin A-Studio. Enemmän niistä oppii kuin Leninin teoksia lukemalla. Hyödyllisempiä saadut opit ovat kuin peruskoulun hormonihirmujen kaitsemistunneilta mieleen jääneet. Sanon tämän varmana tietona. Suosittelen kuuntelemaan Saarista -- paikanpäällä tai youtubesta. Hänen kirjojaan en kehoita lukemaan. Ne ovat huonoja kokoelmateoksia, jotka auttavat kyllä muistamaan kertaalleen opittuja asioita, mutta niistä on mahdotonta oppia niitä.

[saint]

Saarinen on huijari joka manipuloi kuulijansa luulemaan, että hyötyisivät kuulemastaan jotenkin.
[...]

Saarinen on omalta osaltaan "tuotteistanut" filosofian ja tehnyt siitä raflaavilla arkielämän esimerkeillä niin helposti sulatettavaa, että tavallinenkin taapertaja jaksaa kuunnella melkein loppuun saakka. Kaiken kaikkiaan kyllä fiksunoloinen filosofi.

[siviilitarkkailija]

Full Metal Jacket, jossa jenkki drill instructor pyrkii kontrolloimaan alaisiaan psykologisesti epäilyttävällä "sekoita ja hallitse" tekniikalla, sitten päätyen seonneen alaisen tappamaksi.

(http://content6.flixster.com/photo/11/25/09/11250940_gal.jpg)

R Lee Ermey on yhdysvaltalainen näyttelijä jonka roolihahmo kersantti Hartmanina elokuvassa Full Metal Jacket on niin vavahduttava ja vaikuttava että siitä tuli oma ilmiönsä. Elokuvan kuvauksissa hra Lee Ermey oli alunperin pelkkä statisti mutta armeijaperintönsä mukaan "keneltäkään lupaa kysymättä" otti koko näyttelijäjoukon haltuunsa ja ryhtyi kouluttamaan heitä". Ohjaaja Kubrik ei esimerkiksi kirjoittanut kersantin repliikkejä vaan ne ovat herra Ermeyn omaa tuotantoa jota elokuvantekijät hengästyneenä kuuntelivat. Elokuvassa esiintyvä helikopterin konekiväärimies oli alunperin kouluttajakersantiksi suunniteltu näyttelijä. Ermey yksinkertaisesti tuli ja ryösti koko roolin ja osin myös elokuvan. Hän on erittäin hyvä näyttelijä joka arvatenkin ammensi roolinsa omista sotakokemuksistaan.

On helppo tuomita kersantti ja roolihahmo. Ollaan kuitenkin positiivisia ja mietitään miksi kersantti Hartmanin hahmosta tuli sellainen kuin mitä hän oli. Hahmon historiaan liittyy Vietnaminsota ja tätä edeltävä poliittinen tilanne. Yhdysvaltojen armeija oli Koreansodan jälkeen säästökuurilla. Varottamatta presidentti saa päähänsä ryhtyä lähettämään sotilaita Vietnamiin. Ja heitä lähtee satojatuhansia. Käytännössä tämä yksinkertaiselta kuulostava temppu johti katkeriin ratkaisuihin. Sotilaiden rekrytointi räjähti ja koulutusaika leikattiin. Koulutusaikaa leikattiin todella paljon ja uusia ihmisiä työnettiin urakalla sisään. Kouluttajien hermot ja kestokyky oli katkeamispisteessä. Päivänsä aloittivat lukemassa armeijalehdestä kuolleiden nimet joista monet olivat heidän koulutuksessaan. Tämä johti seurauksiin joita elokuva kuvaa.

Elokuva ei tietenkään kuvaa Vietnamilaisia ja heidän koulutustaan ja oppimistaan. Siinä olisikin varsinainen sotaelokuvan aihe. Elokuvan kouluttaja tekee myös merkittävän joskin itseään ennustavan löydön. Sotaan kelpaamaton yksilö löytyi ennenkuin ryhmä joutui sotaan. Löytö maksoi kouluttajan hengen, mutta säästi ehkä monen sotilaan koska sodassa tapaa joskus käydä niin että sopimaton ihminen alkaakin tappamaan "tovereitaan".

Syyt miksi menestyvät asevoimat kouluttavat ihmisiä tietyllä tavalla ovat siis melko yksinkertaisia. Jos lyhyessä ajassa pitää siviilistä tehdä sotilas, ja 100:lle siviilille annetaan automaattiaseet ja räjähteitä, ilman kovaa kuria 1-10 koulutettavaa kuolee tai vammautuu. Jos koulutetaan väittelemällä ja kyseenalaistamalla, saadaan aikaan tutkijoita mutta ei sotilaallista voimaa hallinnoiva ryhmä. Jos menee liian pitkälle, kouluttajan käy huonosti. Jos jättää puolitiehen, niin sotilaille käy huonosti. Jos menee hyvin niin viholliselle käy huonosti. Jollekkin on kaikissa tapauksissa käymässä huonosti. Tätä elokuva Full Metal Jacket kuvaa erinomaisesti.

[MW]

Nih - muistan punkakatemian. Tosin tuohon aikaan suomukset olivat jo putoamassa silmiltäni. Olihan se, aika. Kyllä hyvällä puheella aina piparin saa.

Esalle ja läheisilleen voimia, puukotus on hyvin epämiellyttävää.

[MW]

Full Metal Jacket, jossa jenkki drill instructor pyrkii kontrolloimaan alaisiaan psykologisesti epäilyttävällä "sekoita ja hallitse" tekniikalla, sitten päätyen seonneen alaisen tappamaksi.

R Lee Ermey on yhdysvaltalainen näyttelijä jonka roolihahmo kersantti Hartmanina elokuvassa Full Metal Jacket on niin vavahduttava ja vaikuttava että siitä tuli oma ilmiönsä.

***

Mielenkiintoinen, ennestään tuntematon detalji, minulle. Kiitos siitä.

[stefani]

Tämä onkin nyt tällä hetkellä vähän kiusallinen ketju. Jos ketjun aiheena on tapahtunut puukotus, niin on varmaan epäasiallista hypätä Saarisen luennointityylin kritisointiin. Tosin jos ketjun aiheena on "Esa Saarinen ja positiivisuuden filosofia" kuten topikissa lukee, niin sitten kritiikki varmaan kelpaa. Joten mikäköhän aihe oikeastaan on? Taidan joka tapauksessa olla koetellut maun rajoja riittävästi tälle keissille, ja luovutan alkavan väittelyn suosiolla.

[Malla]

Kannattaa myös muistaa, että Esa Saarinen on antanut "puukotettu mutta positiivinen" -lausontojaan mömmöissä. Tämä ei ole matalamielistä vihjailua, sillä noin ison leikkauksen jälkeen kaikki ovat kipulääkemömmöissä (ja kenties myös endorfiineissa silkkaa helpotustaan). Lisäksi on ymmärrettävää, että hän haluaa puhua tapahtuneesta, sekin kai kuuluu asiaan. Olisi kuitenkin hyvä, että hän saisi toipua rauhassa julkisuudelta.
 

[siviilitarkkailija]

Ehkäpä tarvitsemme positiivista ajattelua. Yritämme nähdä kaikista asioista, jopa vieraan vallan miehityksestä, positiivisia elementtejä.

Jos ajattelemme akateemisen elämän hullunmyllyä ja kilpailua, toiset laitokset eivät tuota mitääh taloudellisesti kannattavaa, toiset tuottavat pelkästään sitä. Työ- ja kouluelämän vaatimukset ylittävät monen ihmisen kestokyvyn. Kysymys on pitkälti siitä millä tekniikalla ihmiset kestävät monikulttuurin, kilpailutetun ja säästetyn yhteiskunnan. Lääkkeillä vai väkivallalla vai positiivisuudella?

[Onnikka]

Ehkäpä tarvitsemme positiivista ajattelua. Yritämme nähdä kaikista asioista, jopa vieraan vallan miehityksestä, positiivisia elementtejä.

Jos ajattelemme akateemisen elämän hullunmyllyä ja kilpailua, toiset laitokset eivät tuota mitääh taloudellisesti kannattavaa, toiset tuottavat pelkästään sitä. Työ- ja kouluelämän vaatimukset ylittävät monen ihmisen kestokyvyn. Kysymys on pitkälti siitä millä tekniikalla ihmiset kestävät monikulttuurin, kilpailutetun ja säästetyn yhteiskunnan. Lääkkeillä vai väkivallalla vai positiivisuudella?

Vai olisiko tehty vääriä valintoja jos kestokyky ylittyy. Vähän kuten siinä elokuvassakin. Saarinen vaikutti (siis lyhyen katselun perusteella) enempi viihdettä tekevälle viihdeartistille, Tabermannin tapaiselle, kun taasen tämä häntä "kritisoinut" näytti youtubessa (lyhyen katselun perusteella) sekaisin olevalle. Muutenhan olisi voinut laittaa vaikka väsymyksen piikkiin mutta kun meni puukottamaan tunnettua luennoitsijaa niin eihän siinä paljoa vaihtoehtoja jää. Olisko vaikka sellainen muodikas sateenkaarihomoseksuaali ollut kun kerran miesartisti niin kiinnosti, suuttunut kun ei takapuolta nostanut?
http://www.youtube.com/watch?v=MwXSH6XxBu8
(Tabermann)

On helppo tuomita kersantti ja roolihahmo.

Missäs häntä on tuomittu?
Siis muualla kuin tuolla aiemmin. Siinäkin puhuttiin fiktiosta.
Onko tämä sitä positiivisuutta jota opetetaan että otettaisiin kaikki huomioon sun muuta, ei löytynyt ainakaan eka sivulta hakutuloksista googlellakaan mitään muutamalla eri hakusanayhdistelmällä.

Mutta voiskin oikeastaan katsella noita muita Kubrickin elokuvia että ovatko hyviä, olen nähnyt vain kaksi kun listaa vilkaisin.

Full Metal Jacket, jossa jenkki drill instructor pyrkii kontrolloimaan alaisiaan psykologisesti epäilyttävällä "sekoita ja hallitse" tekniikalla, sitten päätyen seonneen alaisen tappamaksi.

R Lee Ermey on yhdysvaltalainen näyttelijä jonka roolihahmo kersantti Hartmanina elokuvassa Full Metal Jacket on niin vavahduttava ja vaikuttava että siitä tuli oma ilmiönsä.

***

Mielenkiintoinen, ennestään tuntematon detalji, minulle. Kiitos siitä.

Varmastikin pilasi armeijan parilta sukupolvelta nuorukaisia (täällä, tiedä sitten miten siellä) jotka elokuvan nähtyään odottivat pääsevänsä juoksemaan ja harjoittelemaan mutta pääsivätkin rättisulkeisiin ja odottelemaan.
http://www.youtube.com/watch?v=zzn9Jb5-FKA

Vähäsen vanhemmat kun nähneet ainoastaan Tuntemattoman sotilaan ei varmaankaan samalla tavalla pettyneet.
Mitenhän nykylapsoset kun heillä on tietsikkapelejä joissa saavat ajella tankeilla sun muilla, heillä se vasta pettymys tuleekin.

Tämä onkin nyt tällä hetkellä vähän kiusallinen ketju. Jos ketjun aiheena on tapahtunut puukotus, niin on varmaan epäasiallista hypätä Saarisen luennointityylin kritisointiin. Tosin jos ketjun aiheena on "Esa Saarinen ja positiivisuuden filosofia" kuten topikissa lukee, niin sitten kritiikki varmaan kelpaa. Joten mikäköhän aihe oikeastaan on? Taidan joka tapauksessa olla koetellut maun rajoja riittävästi tälle keissille, ja luovutan alkavan väittelyn suosiolla.

Käsittelee molempia, aloitusviestistä voi lukea mitä käsittelee. Otsikko vajavainen mutta viesti laajentaa.