2013-04-22 HS: Maahanmuuttajanuoria kannustetaan lukioon

[Siili]

Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi?  Erityisresursseja mamuille suunnatuille pääsykoevalmennukselle?  Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Suunnitelmissa on kieli- ja opiskelutaitoa vaativien korkeakoulujen pääsykokeiden poistaminen tai ainakin niiden muuttaminen maahanmuuttajille helpommiksi ja painoarvon vähentäminen. Korkeakouluihin tulisi maahanmuuttajille erityistä suomen kielen tukiopetusta, joka on eri asia kuin ulkomaalaisille tarjottavat normaalit suomen kielen kurssit.

Toisen kotimaisen vaatimusten poistaminen korkeakouluopinnoista ei ilmeisesti kuitenkaan nykylainsäädännön mukaan onnistu, jos on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon.  En ihmettelisi yhtään, jos Bideen puljussa mietittäisiin kuumeisesti, kuinka pakkoruotsikiusa voitaisiin poistaa toisen polven "varsinaisilta", mutta säilyttää se kantiksilla.

Ihmettelen edelleen, miksi on olevinaan niin suuri katastrofi, jos "varsinaisista" vain pieni prosentti suorittaa ylioppilastutkinnon?  Eipä kotiromanien keskimääräiset vähäiset akateemiset ansiot ole mitään heille järjestettyjä lukiotukijärjestelmiä tuottaneet.

[kummastelija]

Helsinki haluaa lukioihin lisää maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita
....Lisäksi koulutukseen osallistuvilla on mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja ja suorittaa lukion kursseja....

Sellaista värinää että tuota mahdollisuutta käyttäen numerot nousevat pykälillä vaikka osaaminen ei nousisi pätkän vertaa.

[Uuno Nuivanen]

Kaamea karhunpalvelus kyvykkäämmille taustaisille. Moniosaamattomia lykitään aste asteelta eteenpäin erilaisin helpotuksin, kiintiöin ja positiivisin syrjinnöin. Jossain kohtaa kaikki kuitenkin paljastuu, ja kohta kukaan ei ota varsinaista töihin, kun kaikki luonnollisesti ja varmuuden vuoksi niputetaan tuohon hyysättyyn joukkoon.

[multsi]

Mun mielestä pitäisi päinvastoin kannustaa yleisemminkin nuoria hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen. Sieltä varmasti löytyy monia nuoria kiinnostavia aloja, joilla myös menestymismahdollisuudet ovat paljon paremmat.

Omassa lukiossa oli paljon tämänkaltaista porukkaa. Moni oli tullut lukioon, koska sinne nyt sattui ka riittämään, eikä muustakaan tiedetty. Lisäksi opinto-ohjaaja piti ylä-asteella itsestään selvänä, että kaikki jatkavat lukioon. Näin 10 vuoden jälkeen moni tuntemistani tekee erinäisiä pätkä/vuokratöitä, osa ei tee mitään, muutama meni lukion jälkeen amikseen, joku meni amk:hon ja tekee lähinnä määräaikaisia assistentin yms. hommia, kun muuta ei löydy. Tämä siis enimmäkseen sitä porukkaa joka onnistui sluibaamaan lukion minimityöllä lävitse. Toki moni voi saada vasta vanhemmalla iällä oikean kipinä, ja tällöin toki helpottaa jatko-opintoja varten, että lukio on kahlattu lävitse.

Moni noista tuntemistani pärjäisi uskoakseni nykyään paremmin, jos he olisivat menneet suoraan opiskelemaan jotain mielenkiintoista käytännön työtä ammattikouluun.

[Kemolitor]

Lukioon nyt ei vain kävellä sisään mustalla nahalla, mutta ohituskaistaa rakennetaan ja eiköhän ne kirjoituksetkin ole vain muodollisuus.

Olisin tuosta vähän eri mieltä, nahan väristä riippumatta lukioon suurinpiirtein kävellään sisään. Eri asia tietysti ovat nämä suurempien kaupunkien urheilu-, musiikki- ym. lukiot, joihin on isommat keskiarvovaatimukset. Mutta samasta kaupungista löytyy sitten tavallisiakin lukioita, joihin kyllä johonkin pääsee, jos lukioon haluaa.

Ongelma enemminkin on tuo, josta Foobar aiemmin kirjoitti:

Eräs spesiaalilukiossa opettava tuttuni sukulainen avautui tästä byrokraattien innosta ajaa lukioon ihmisiä joilla ei ole minkäänlaisia rahkeita valmistua sieltä. Nämä ihmiset ovat myös sellaisia, ettei suurella osalla heistä ole mitään käsitystä siitä, onko heidän itse mielekästä mennä lukioon, vaikka tasan pitäisi olla. Jos nyt on ymmärrystä yhtään mistään. Sisään lappaa jengiä, joka saa lähes jokaisesta (ainakin tämän oppiaineen) kurssista nelosen.

Sinällään tuo "spesiaalilukiossa" kuulostaa vähän oudolta, yleensä niihin on vähän tai enemmänkin korkeammat keskiarvovaatimukset. Mutta ainakin tavallisissa lukioissa tuo on taatusti arkipäivää. Vaatimustasoerot ovat peruskoulun ja lukion välillä erittäin suuret. Kohtalaisilla lahjoilla ja vähäisellä työllä saa peruskoulusta kohtalaisen todistuksen, mutta niillä kohtalaisilla tai huonoilla lähtötiedoilla ei sitten lukiossa pärjääkään.

Kantasuomalaisiakin menee paljon lukioon, toteavat sitten aika pian, ettei tästä tule yhtään mitään. Ei ole opiskeluvalmiuksia tehokkaampaan opiskeluun eikä tarvittavia pohjatietoja. Sama varmaan tulee maahanmuuttajillakin vastaan, heillä ehkä vielä pahemmin, jos kielitaito ei ole hyvä. Jos on vaikka 10-vuotiaana muuttanut Suomeen, on tuskin vielä kieltä ehtinyt oppia niin paljoa että lukiossa pärjäisi, peruskoulun saa kuitenkin jotenkuten suoritettua.

Ihan järkevää lisäkoulutustahan tämä on, jos halutaan lisää väkeä lukioihin, tosin samaa koulutusta voisi hyvinkin arvostaa joku lukio-opinnoista haaveileva kantasuomalainen. Aikoinaan käytiin kymppiluokka tällaisessa tilanteessa, mutta onko kymppiluokkia enää ollenkaan?

[Toadie]

No joo siis kyllähän lukioon tosiaan pääsee liian helposti, mutta sentään edes suomen taitoa on vaadittu. Nythän näyttää ettei sitäkään tarvita.

Mutta totta kai numeroiden pitää nousta vaikkei osaaminen karttuisikaan. Eihän satsaus saa mennä hukkaan, kyllä tuloksia pitää näkyä. Koska jos mamu ei opi tehostetulla tuellakaan, joku saattaa huomata, ei kun siis luulla että mamu on tyhmä.

[Tommi Korhonen]

Tulosten täytyy näkyä myös, koska aiemmin yllä esitettiin se kauhuskenaario jossa erityissuositut menettävät kokonaan arvostuksensa esim työelämässä. Jolloin oikeastikin hyvin menestyvät vähemmistöryhmäläiset luokitellaan luusereiksi jotka vain päästettiin läpi.

Muutoin olen sitä mieltä että jos rahkeita on, niin toki minimikoulutuskynnyksen yli auttaminen voi olla sitä tehokkainta kotouttamista, jolloin maahantulijalta sekä vaaditaan että annetaan mahdollisuuksia näyttää kyntensä, ja jossa hän myös väistämättä integroituu enemmän kantaväestöön haasteiden ja yhteisten kokemusten vuoksi.

Mutta jos tulokset ovat järjestään nelosia, ja perusteettomasti läpi päästetty, niin erityistuesta ei ole kuin haittaa, koululle, yksilöille ja yhteiskunnalle jotka yrittävät ottaa vastaan lukion "suorittaneen".

Eli tuollaisessa puskemisessa täytyy myös olla kontrollia, ja riittävän selkeä vaatimustaso jossa täytyy pystyä osoittamaan kykynsä. Se on myös suorittajan oma etu ja motivaatio.

[Kemolitor]

Etelä-Suomen Sanomissa pieni juttu samasta aiheesta:

Viesti maahanmuuttajille: Menkää ihmeessä lukioon

Lukioon tähtäävät maahanmuuttajat alkavat saada valmentavia opintoja, jotta yleissivistävä toisen asteen koulutus luontuisi nykyistä paremmin. Uusi mahdollisuus tulee käyttöön elokuussa.

Taustalla on viranomaisten halu kannustaa maahanmuuttajia lukio-opintoihin, jotta tasa-arvo koulutuksessa toteutuu entistä paremmin ja ulkomailta tulleille aukeaa nykyistä monipuolisempia työnsaantimahdollisuuksia.

Lahden yhteiskoulun aikuislinjan rehtori Riitta Yrjänä kertoo, että vain harvat vieraskielisistä selviytyvät lukion loppuun ja ylioppilaiksi.

- He keskeyttävät lukion aika herkästi.

Valmentavassa koulutuksessa maahanmuuttajille opetetaan muun muassa suomen kieltä sekä suomalaista kulttuuria. Valmennusjakson aikana voi suorittaa jo lukiokursseja.

Tarkoitus on, että opiskelija saa realistisen ennakkokäsityksen tulevasta urakasta.

ESS: Viesti maahanmuuttajille: Menkää ihmeessä lukioon

Valmentavassa koulutuksessa siis opetetaan suomen kieltä. Tuo on kai aika itsestäänselvyys, aika hankala olisi lukio-opinnoista selvitä, jos ei suomen kieltä osaa. Mutta onko sitten realistista kannustaa lukioon sellaisia ihmisiä, joiden suomen kielen taito ei kovin kaksinen ole.

Vielä lukion jälkeisiin opintoihin liittyen sellainen mielenkiintoinen juttu, että ammattikorkeakouluissa (kaikkia en selannut, muutaman satunnaisen) on erikseen kielitesti hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Muistelen jostakin lukeneeni, että jopa mamut hyvin helposti valitsevat S2-suomen eli käyvät koulussa suomen kielen vieraana kielenä, vaikka olisivat asuneet Suomessa todella pitkään.

Esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulun sivuilla todetaan:

Kielikoe

Kielikoe järjestetään hakijalle, jonka joko äidinkieli tai koulusivistyskieli on eri kuin opetuskieli. Koulusivistyskielellä tarkoitetaan peruskoulussa tai lukiossa opetuskielenä ollutta kieltä ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen arvosana. Koulusivistyskieleksi katsotaan myös kieli, jolla on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä –kokeessa. Koulusivistyskieleksi katsotaan tässä yhteydessä myös ammatillisessa oppilaitoksessa opetuskielenä ollut kieli ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen tai suomi (tai ruotsi) toisena kielenä arvosana.

Saimaan ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu puolestaan kertoo:

Kielikoe

Ammattikorkeakoulu järjestää kielikokeen hakijoille, joiden äidinkieli ja/tai koulusivistyskieli on eri kuin koulutuksen opetuskieli. Kielikoe järjestetään 26.5.2014 ennen kirjallista koetta. Hylkäys kielikokeessa merkitsee koko valintakokeen hylkäämistä. Kielikokeessa hylätyt eivät osallistu haastatteluihin. Kielikokeesta voi saada vapautuksen, mikäli hakijalla on Opetushallituksen yleisestä kielitutkinnosta, YKI:stä, suomen kielessä vähintään arvosana 4.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tuo tarkoittaa siis käytännössä sitä, että vaikka olisi ylioppilas ja saa pääsykokeesta opiskelupaikkaan riittävän pistemäärän, hylkäys suomen kielen kokeessa estää opiskelupaikan saamisen. Tätä voi sitten erikseen pohtia, että miten on päässyt lukion läpi ja saanut ylioppilastodistuksen, mutta ei läpäise suomen kielen testiä, tiedän tällaisia tapauksia.

Kyllähän lukiossa kovasti kirjoitellaan nykyään esseitä ja muita kirjallisia tehtäviä, mutta pelkään pahoin, että helposti maahanmuuttajanuorten suorituksia katsotaan vähän joustavammalla asteikolla kuin kantasuomalaisten erityisesti kirjallisten tuotosten kohdalla. Ei haluta tyrmätä nuoren lukio-opintoja sillä, että suomen kieli ei oikein suju. Se on sinällään reilua, ajatellaan, että hän ehtii vielä kehittämään suomen kieltään, mutta sitten tuleekin tyrmäys ammattikorkeakoulun kielikokeessa.

Nyt on alkanut tulla näitä ammattikorkeakouluun valmentavia koulutuksia maahanmuuttajille:

Metropolia järjestää maahanmuuttajille ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksessa opiskellaan korkeakouluopinnoissa tarvittavaa suomen kieltä ja tutustutaan tiettyyn koulutusalaan. Lisäksi opiskelija pääsee tutustumaan siihen, millaista opiskelu suomalaisessa korkeakoulussa on.
Valmentava koulutus:
Valmentava koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita suorittamaan tutkinnon suomen kielellä ammattikorkeakoulussa. Suomen kielen taitosi tulee olla vähintään tasolla B1.1. Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot (pdf)
Koulutus on opiskelijalle maksutonta.
Koulutuksen aikana opiskelija ei voi saada valtion opintotukea, opintotuen asumislisää tai opintolainan takausta.
Voit ottaa opiskelun aikaisista tuista selvää TE-toimiston ja Kelan nettisivuilta. Opiskelun tukemisen edellytykset tutkii ja arvioi TE-toimisto.
Koulutuksen jälkeen opiskelija voi pyrkiä opiskelijaksi haluamaansa koulutusohjelmaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Valmentava koulutus ei anna suoraan mahdollisuutta päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai lisäpisteitä opiskelijavalintaan.

Metropolia

Valmentava koulutus on siis käytännössä suomen kielen opetusta. Ammattikorkeakouluun päästäkseen pitää kuitenkin olla suoritettuna ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Toisin sanoen vaikka on jomman kumman suorittanut, niin ammattikorkeakouluissa on huomattu, että kielitaito on silti aika huono. Suomen kielen taito, joka riittää lukion tai ammatillisen koulutuksen läpäisemiseen ei sitten riitäkään ammattikorkeakouluopiskeluun.

[sense]

Siis 120 000 eurolla saadaan 15 mamua ALOITTAMAAN lukio. Mutta siitä ne vaikeudet vasta alkavat, kun se itse lukio pitää SUORITTAA.

Mutta kiitos tästä ennakkotiedosta, osaan nyt itse olla tarkkana ja vahtia tätäkin ilmiötä, kun meidän tytölle pitää valita lukiota.

[Malla]

Valmentavassa koulutuksessa siis opetetaan suomen kieltä. Tuo on kai aika itsestäänselvyys, aika hankala olisi lukio-opinnoista selvitä, jos ei suomen kieltä osaa.

Voi selvitä, jos käy IB-lukion (tai ruotsinkielisen lukion). Englantia (tai ruotsia) pitää tosin osata hyvin. Tuttu lapsonen kävi sellaisen, koska oli käynyt suurimman osan koulua Kanadassa. Äidinkieleksi vaihdettiin englanti, joten suoritti suomen vieraana kielenä (hyvin). Nyt on amkissa, jossa opiskelee suomeksi (englannin taidosta ei haittaa).

[me]

Ei lukion suorittaminen mikään suuri saavutus ole, vaan se mihin päätyy lukion jälkeen. Itsekon sluibailin puljun läpi ja kirjoitin M paperit, vaikka ei mitään suurta älykkyytä löydy. Joten jättäisin lukion väliin, jos ei oikeesti aio mennä mihinkään korkeakouluun.

Ps. Isojen kaipunkien (missä mamut pääosin asuu) lukioihin ei myöskään enää vaan kävellä sisään. Kyllä ka. Alkaa jo 8

[Kemolitor]

Ps. Isojen kaipunkien (missä mamut pääosin asuu) lukioihin ei myöskään enää vaan kävellä sisään. Kyllä ka. Alkaa jo 8

Helsingin pääsyrajat viime keväältä:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1305686979514
Vuosaaren lukio    7,33
Maunulan yhteiskoulun lukio ja Helsingin matematiikkalukio yleislinja   7,58
Lumon lukio   7,38
Kaitaa   7,5
Helsingin yhteislyseon lukio yleislinja    7,25

Turku
Turun Lyseon lukio   7,58
https://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=449059&nodeid=4753

Tampere, alin 7,09
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/242114-mika-lukio-olikaan-nyt-se-kaikkein-halutuin-tampereella

Nuo ovat siis alimpia keskiarvoja, mitä osui silmiin. Suosituimpiin oli todellakin jo keskiarvot reilusti kahdeksan päälle.

[EL SID]

maahanmuuttjat ovat aika usein sosiaaliluukulla, joten heillä ei ole varaa maksaa jälkikasvulleen lukion kirjoja, nimimerkillä 15 päivä palaa taas satasia, joten saavatko he tämänkin kustannuksen laitettua veronmaksajien piikkiin?

[Jukka Wallin]

Etelä-Suomen Sanomissa pieni juttu samasta aiheesta:

Viesti maahanmuuttajille: Menkää ihmeessä lukioon

Lukioon tähtäävät maahanmuuttajat alkavat saada valmentavia opintoja, jotta yleissivistävä toisen asteen koulutus luontuisi nykyistä paremmin. Uusi mahdollisuus tulee käyttöön elokuussa.

Taustalla on viranomaisten halu kannustaa maahanmuuttajia lukio-opintoihin, jotta tasa-arvo koulutuksessa toteutuu entistä paremmin ja ulkomailta tulleille aukeaa nykyistä monipuolisempia työnsaantimahdollisuuksia.

Lahden yhteiskoulun aikuislinjan rehtori Riitta Yrjänä kertoo, että vain harvat vieraskielisistä selviytyvät lukion loppuun ja ylioppilaiksi.

- He keskeyttävät lukion aika herkästi.

Valmentavassa koulutuksessa maahanmuuttajille opetetaan muun muassa suomen kieltä sekä suomalaista kulttuuria. Valmennusjakson aikana voi suorittaa jo lukiokursseja.

Tarkoitus on, että opiskelija saa realistisen ennakkokäsityksen tulevasta urakasta.

ESS: Viesti maahanmuuttajille: Menkää ihmeessä lukioon

Valmentavassa koulutuksessa siis opetetaan suomen kieltä. Tuo on kai aika itsestäänselvyys, aika hankala olisi lukio-opinnoista selvitä, jos ei suomen kieltä osaa. Mutta onko sitten realistista kannustaa lukioon sellaisia ihmisiä, joiden suomen kielen taito ei kovin kaksinen ole.

Vielä lukion jälkeisiin opintoihin liittyen sellainen mielenkiintoinen juttu, että ammattikorkeakouluissa (kaikkia en selannut, muutaman satunnaisen) on erikseen kielitesti hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Muistelen jostakin lukeneeni, että jopa mamut hyvin helposti valitsevat S2-suomen eli käyvät koulussa suomen kielen vieraana kielenä, vaikka olisivat asuneet Suomessa todella pitkään.

Esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulun sivuilla todetaan:

Kielikoe

Kielikoe järjestetään hakijalle, jonka joko äidinkieli tai koulusivistyskieli on eri kuin opetuskieli. Koulusivistyskielellä tarkoitetaan peruskoulussa tai lukiossa opetuskielenä ollutta kieltä ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen arvosana. Koulusivistyskieleksi katsotaan myös kieli, jolla on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä –kokeessa. Koulusivistyskieleksi katsotaan tässä yhteydessä myös ammatillisessa oppilaitoksessa opetuskielenä ollut kieli ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen tai suomi (tai ruotsi) toisena kielenä arvosana.

Saimaan ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu puolestaan kertoo:

Kielikoe

Ammattikorkeakoulu järjestää kielikokeen hakijoille, joiden äidinkieli ja/tai koulusivistyskieli on eri kuin koulutuksen opetuskieli. Kielikoe järjestetään 26.5.2014 ennen kirjallista koetta. Hylkäys kielikokeessa merkitsee koko valintakokeen hylkäämistä. Kielikokeessa hylätyt eivät osallistu haastatteluihin. Kielikokeesta voi saada vapautuksen, mikäli hakijalla on Opetushallituksen yleisestä kielitutkinnosta, YKI:stä, suomen kielessä vähintään arvosana 4.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tuo tarkoittaa siis käytännössä sitä, että vaikka olisi ylioppilas ja saa pääsykokeesta opiskelupaikkaan riittävän pistemäärän, hylkäys suomen kielen kokeessa estää opiskelupaikan saamisen. Tätä voi sitten erikseen pohtia, että miten on päässyt lukion läpi ja saanut ylioppilastodistuksen, mutta ei läpäise suomen kielen testiä, tiedän tällaisia tapauksia.

Kyllähän lukiossa kovasti kirjoitellaan nykyään esseitä ja muita kirjallisia tehtäviä, mutta pelkään pahoin, että helposti maahanmuuttajanuorten suorituksia katsotaan vähän joustavammalla asteikolla kuin kantasuomalaisten erityisesti kirjallisten tuotosten kohdalla. Ei haluta tyrmätä nuoren lukio-opintoja sillä, että suomen kieli ei oikein suju. Se on sinällään reilua, ajatellaan, että hän ehtii vielä kehittämään suomen kieltään, mutta sitten tuleekin tyrmäys ammattikorkeakoulun kielikokeessa.

Nyt on alkanut tulla näitä ammattikorkeakouluun valmentavia koulutuksia maahanmuuttajille:

Metropolia järjestää maahanmuuttajille ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksessa opiskellaan korkeakouluopinnoissa tarvittavaa suomen kieltä ja tutustutaan tiettyyn koulutusalaan. Lisäksi opiskelija pääsee tutustumaan siihen, millaista opiskelu suomalaisessa korkeakoulussa on.
Valmentava koulutus:
Valmentava koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita suorittamaan tutkinnon suomen kielellä ammattikorkeakoulussa. Suomen kielen taitosi tulee olla vähintään tasolla B1.1. Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot (pdf)
Koulutus on opiskelijalle maksutonta.
Koulutuksen aikana opiskelija ei voi saada valtion opintotukea, opintotuen asumislisää tai opintolainan takausta.
Voit ottaa opiskelun aikaisista tuista selvää TE-toimiston ja Kelan nettisivuilta. Opiskelun tukemisen edellytykset tutkii ja arvioi TE-toimisto.
Koulutuksen jälkeen opiskelija voi pyrkiä opiskelijaksi haluamaansa koulutusohjelmaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Valmentava koulutus ei anna suoraan mahdollisuutta päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai lisäpisteitä opiskelijavalintaan.

Metropolia

Valmentava koulutus on siis käytännössä suomen kielen opetusta. Ammattikorkeakouluun päästäkseen pitää kuitenkin olla suoritettuna ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Toisin sanoen vaikka on jomman kumman suorittanut, niin ammattikorkeakouluissa on huomattu, että kielitaito on silti aika huono. Suomen kielen taito, joka riittää lukion tai ammatillisen koulutuksen läpäisemiseen ei sitten riitäkään ammattikorkeakouluopiskeluun.

Kyllä niin sanottuja kymppiluokkia on olemassa ja myös on porukka haketuu mihin kuten poikani. Sain tietää eräässä monikulttuurisessa tapaamisessa  viime syksynä, että maahanmuuttajia suositaan tiettyjen oppiaineiden painotuksella yläasteella.

[Jukka Wallin]

Ps. Isojen kaipunkien (missä mamut pääosin asuu) lukioihin ei myöskään enää vaan kävellä sisään. Kyllä ka. Alkaa jo 8

Helsingin pääsyrajat viime keväältä:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1305686979514
Vuosaaren lukio    7,33
Maunulan yhteiskoulun lukio ja Helsingin matematiikkalukio yleislinja   7,58
Lumon lukio   7,38
Kaitaa   7,5
Helsingin yhteislyseon lukio yleislinja    7,25

Turku
Turun Lyseon lukio   7,58
https://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=449059&nodeid=4753

Tampere, alin 7,09
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/242114-mika-lukio-olikaan-nyt-se-kaikkein-halutuin-tampereella

Nuo ovat siis alimpia keskiarvoja, mitä osui silmiin. Suosituimpiin oli todellakin jo keskiarvot reilusti kahdeksan päälle.

Eräs tuttuni kertoi että jos oli yli kahdeksan keskiarvon oppilas niin sitä helpompia oli opettaa, hän työskentelee Oulunkylän lukiossa..

[Tabula Rasa]

Mitä lukioikäisiltä kuulee niin mitä mustempi naama sen enemmän se korreloi tunnilla tapahtuvaan häiriköintiin. Kolme pikinaamaa takarivissä voi häiritä koko luokan oppimista suuressa määrin. Teoriassa ymmärtää kun vaikkapa lukiomatikka menee heittämällä yli hilseen niin siinä turhautuu, mutta miksi hitossa näitä on alun perinkään tungettu muiden vaivoiksi? Tänä vuonna muuten matikan kirjoituksissa arvosteluperusteita muutetaan. Enää ei automaattisesti tule 5% hylättyjä ja 5% älliä vaan paremman arvosanan saa vähemmillä pisteillä.

[Marius]

Maahanmuuttajia työnnetään lukioihin, jotta lukiot saataisiin lopetettua.

[Kemolitor]

Tänä vuonna muuten matikan kirjoituksissa arvosteluperusteita muutetaan. Enää ei automaattisesti tule 5% hylättyjä ja 5% älliä vaan paremman arvosanan saa vähemmillä pisteillä.

Tuo kai koskee vain pitkää matematiikkaa.

Tästä kirjoiteltiin viime syksynä aika paljon. Perinteinen Gaussin käyrä -systeemi on aika tyly ns. vaikeammissa aineissa, jossa vielä kyseistä ainetta kirjoittaa aika valikoitunut joukko. Äärimmillään tilanne voi olla vaikka se, että kaikki saisivat vähintään c:n, mutta kun pitää antaa hylättyjä, niin heikoin 5 % saa hylätyn.

En nyt heti löytänyt, mitä asiasta tarkalleen ottaen päätettiin, mutta tässä kirjoitus aiheesta viime syyskuulta:
http://yle.fi/uutiset/laudaturin_nappaaminen_helpottuu_ensi_kevaana/6834083

Ylioppilaskokeiden arvioinnin iso mullistus poistaa käytöstä 1960-luvun alusta käytössä olleen Gaussin käyrän - tai ainakin sen nykyisen versio

Vuosikaudet opiskelijoita on arvioitu mallilla, jossa viisi prosenttia tietyn aineen kirjoittajista saa hylätyn ja viisi prosenttia laudaturin. Väliin jäävät arvosanat on nekin jaettu tietyillä vakioiduilla osuuksilla.

Ylioppilaslautakunnan mukaan malli ei nykyisin toimi. Työ, jonka opiskelija joutuu tekemään laudaturin eteen vaihtelee eri aineissa. Kun kaikkia aineita ei ole pakko kirjoittaa ja kirjoitukset voi hajauttaa kevääseen ja syksyyn, eri vuosien arvosanat eivät ole enää keskenään vertailukelpoisia.

- Latina, ranska, saksa, pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat aineita, joissa on hyvin, hyvin valikoitunut kirjoittajajoukko ja hyvin tiukka arvointiskaala, sanoo ylioppilaslautakunnan puheenjohtaja, professori Patrik Scheinin.

- On hillittömän vaativaa saada hyviä arvosanoja.

Lautakunta valitsee kolmesta mallista

Ylioppilaslautakunta päättää pian, mitä kolmesta mallista se käyttää jatkossa arvioinnissa. Uusi matemaattinen malli otetaan vähitellen käyttöön keväästä 2014 lähtien.

Kaikissa kolmessa mallissa perusajatus on sama: opiskelijoita verrataan kaikkiin syksyn ja kevään kirjoittajiin. Kun aiemmin joka kahdeskymmenes yhdessä oppiaineessa sai laudaturin, nyt ylioppilaslautakunta pitää huolen siitä, että joka kahdeskymmenes abiturientti koko vuonna saa laudaturin.

Yksittäisissä aineissa voi jatkossa tulla älliä enemmän kuin aikaisemmin.

Taustalla on, että arvosanoista halutaan vertailukelpoisia yliopistojen pääsykokeita varten. Nykyään opiskelijat ovat voineet valita helppoina pidettyjä aineita saadakseen parempia arvosanoja.

Erittäin hyvä uudistus minusta.

[Tabula Rasa]

Yhtä lailla lyhyeen matikkaan tulossa. Tosin viime syksynä 56/60 vaadittiin L:ään. Se sitten että yhtä lailla A:n saaminen helpottuu.

[Marius]

Onko siis osaamisen tason laskeminen osaamisen parantamista?

[CaptainNuiva]

Aina silloin tällöin saadaan lukea miten maassa riittää korkeastikoulutettuja mutta ei eri alojen ammattimiehiä/naisia eli ammattikoulu olisi saatava houkuttelevammaksi kun töitäkin olisi tarjolla.

Nyt sitten haalitaan oppilasmateriaalia ulkomailta ja aletaan työntämään heitä pitkään koulutusputkeen puoliväkisin ja saadaan entistä varmemmin työttömiä lisää jo ennestään olemassa olevien, mm.akateemisten lisäksi.

Seuraava vaihe tässä onkin sitten se että saamme taas kerran kuulla miten suomalaiset ovat rasisteja kun eivät ota töihin vaikka on lukiot ja yliopistotkin käyty