2013-04-22 HS: Maahanmuuttajanuoria kannustetaan lukioon

[Saippuakupla]

Maahanmuuttajien lukiovalmennus uhkaa päättyä Vuosaaressa

Vuo­saa­ren lu­kios­sa on val­men­net­tu maa­han­muut­ta­jia lu­kioon. Kou­lu­tus uh­kaa päät­tyä syk­syl­lä, kos­ka ra­hoi­tus lop­puu. Kau­pun­ki et­sii uut­ta ra­hoi­tus­ta.

[...]

Ko­kei­lu al­koi kak­si vuot­ta sit­ten han­ke­ra­hoi­tuk­sel­la, jo­ka päät­tyy ke­säl­lä.

Kau­pun­ki et­sii nyt ra­hoi­tus­ta omas­ta kuk­ka­ros­taan. Ny­ky­muo­toi­se­na kou­lu­tus mak­sai­si noin 120 000 eu­roa.

[...]

Opetusministeriö val­mis­te­lee par­hail­laan esi­tys­tä, jon­ka mu­kaan maa­han­muut­ta­jil­le val­men­ta­va lu­kio­kou­lu­tus tu­li­si la­ki­sää­tei­sek­si vuon­na 2014.

Sil­loin Hel­sin­ki suun­nit­te­lee jo­pa kou­lu­tuk­sen laa­jen­ta­mis­ta Vuo­saa­ren lu­kion li­säk­si jo­hon­kin toi­seen lu­kioon.

Vuo­saa­ren lu­kion reh­to­ri Marko Paju pi­tää har­mit­ta­va­na, mi­kä­li toi­min­taan tu­lee Hel­sin­gis­sä vuo­den tau­ko.

[...]

Maahanmuuttajista suun­tau­tuu pe­rus­kou­lun jäl­keen lu­kioon sel­väs­ti har­vem­pi nuo­ri kuin muus­ta ikä­luo­kas­ta.

Vuo­saa­ren val­men­ta­vas­sa kou­lu­tuk­ses­sa opis­ke­li­joi­ta on ol­lut vuo­sit­tain 15. Kou­lu­tuk­seen va­li­taan haas­tat­te­luin.

Val­ta­osa heis­tä on kou­lu­tuk­sen jäl­keen jat­ka­nut lu­kioon ja ny­kyi­sis­tä­kin mo­ni näyt­täi­si ar­vo­sa­no­jen pe­rus­teel­la pää­se­vän lu­kioon, sa­noo pro­jek­ti­vas­taa­va Katja Mannerström.

Kou­lu­tuk­sen ero kymp­pi­luok­kaan on, et­tä pe­rus­kou­lun kurs­sien li­säk­si suo­mea opis­kel­laan te­hok­kaas­ti – jo­pa kym­me­nen viik­ko­tun­tia.

[...]

Kie­len­opis­ke­lun li­säk­si kou­lu­tuk­ses­sa ko­ro­te­taan pe­rus­kou­lun ar­vo­sa­no­ja ja suo­ri­te­taan osaa lu­kio­kurs­seis­ta.

Vastaavaa am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen val­men­ta­vaa kou­lu­tus­ta on Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­ty maa­han­muut­ta­jil­le jo noin kym­me­nen vuot­ta.

Tä­nä lu­ku­vuon­na sii­hen osal­lis­tui noin 200 opis­ke­li­jaa.

http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Maahanmuuttajien+lukiovalmennus+uhkaa+p%C3%A4%C3%A4tty%C3%A4+Vuosaaressa/a1366517006210

[Aallokko]

Tarvitsivatko Fazer, Finlayson ja kumppanit, joihin vedoten meille maahanmuuttoa kaupataan, tällaista erikoisvalmennusta?

[hyperbeli]

Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

[junakohtaus]

Taidan kompata hyperbeliä. Ei tässä touhussa kokonaisuutena mitään järkeä ole, mutta sitten me vasta kusessa ollaan jos tyypit eivät sitäkään vähää kotoudu Suomeen.

[Emo]

Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Ja entäs lukion jälkeen? Pönkätäänkö nuo pystyyn yhteiskunnan tukemana jotta niistä saadaan korkeakoulutettuja?

Lukion käyneenä sanon mielipiteeni, joka sattuu myös olemaan fakta, että jos ihminen lukio-opintoihin tarvitsee tukea ja valmennusta, niin tämä heikkolahjainen on ihan väärässä koulussa. Jotain käytännönläheisempää sille, kiitos!

[nuiv-or]

Ny­ky­muo­toi­se­na kou­lu­tus mak­sai­si noin 120 000 eu­roa.

Monelleko notkujalle?

Opetusministeriö val­mis­te­lee par­hail­laan esi­tys­tä, jon­ka mu­kaan maa­han­muut­ta­jil­le val­men­ta­va lu­kio­kou­lu­tus tu­li­si la­ki­sää­tei­sek­si vuon­na 2014.

Todella tärkeä lakimuutos. Prioriteetit kohdillaan.

Vuo­saa­ren val­men­ta­vas­sa kou­lu­tuk­ses­sa opis­ke­li­joi­ta on ol­lut vuo­sit­tain 15. Kou­lu­tuk­seen va­li­taan haas­tat­te­luin.

Ai 15 notkujaa 120 000 euroa. No sittenhän se tekee 8 000 / naama. Ovatko haastattelut nimettömiä, Helsingissä kun ollaan?

Kou­lu­tuk­sen ero kymp­pi­luok­kaan on, et­tä pe­rus­kou­lun kurs­sien li­säk­si suo­mea opis­kel­laan te­hok­kaas­ti – jo­pa kym­me­nen viik­ko­tun­tia.

No hui.

[Aukusti Jylhä]

Tästä tulee vähän mieleen noi lemmikkieläinten kustannuksella rehvastelu. Eli mun koira osaa leikkiä kuollutta ja laskea kolmeen, mitäs sun koiras...?

Eli meidän mamuista pääseki n määrä lukioon, montas teidän mamuista pääsee??!!

[Ink Visitor]

Koko touhussaei ole taaskaan mitään tolkun hiventäkään...

Jos edellytykset eivät riitä lukioon ilman erillisiä tukitoimia ja valmennuksia niin pitäisi antaa olla.
Lukiohan ei valmenna mihinkään ammattiin vaan antaa mahdollisuuden korkeakouluopintoihin,
jos paukut eivät ole riittäneet lukioon ilman valmennusta niin miten mahtaa käydä yliopiston kanssa

Näille notkujille pitäisi mieluummin tarjota valmennusta ammatillisiin opintoihin, silloin olisi edes teoreettinen mahdollisuus
siihen, että jokin näistä rikkauksista ja voimavaroista joskus saattaisi työllistyä...

[Jukka Wallin]

Niin 120 000 euroa ei ole paljon, kun verrataan koko opetustoimen vuosibudjettia, mutta se on joltakin pois. Onko se joltakin erityisopetusta tarvitsevalta muulta ryhmältä tai jonkun koulun ylläpidosta, mutta olen 110 % varma velkaa joudutaan ottamaan lisää. Sitähän ei tarvitse maksaa koskaan pois, eihän..

[Roope]

Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Mitä kautta tärkeä, hyvä tai edes mielekäs? Tätä tukimuotoahan perustellaan maahanmuuttajien "aliedustuksella" lukiossa. Kun maahanmuuttajat menevät lukioon jo nyt keskimäärin huonommilla keskiarvoilla kuin kantaväestö, niin oikea osoite olisi yleensä ammatillinen koulutus. Jos rahkeita ja motivaatiota on, niin korkeamman koulutuksen voi hankkia sitten myöhemmin, kun kielitaito on kohentunut riittäväksi.

[Sylvia borin]

Koko touhussaei ole taaskaan mitään tolkun hiventäkään...

Jos edellytykset eivät riitä lukioon ilman erillisiä tukitoimia ja valmennuksia niin pitäisi antaa olla.
Lukiohan ei valmenna mihinkään ammattiin vaan antaa mahdollisuuden korkeakouluopintoihin,
jos paukut eivät ole riittäneet lukioon ilman valmennusta niin miten mahtaa käydä yliopiston kanssa

Niin ja koskakohan tämän keinotekoisen kannattelun on tarkoitus loppua?! Jos maahanmuuttajilla jo peruskoulussa vieressä on erityisavustaja, lukioon mennessä annataan keskitettyä valmennusta, yliopistoihin kaavaillaan kiintiöitä tai jotain muuta "tasoitusta" pisteisiin ja töitä haettaessa harrastetaan "positiivista syrjintää", niin silloin mamun koko elämänkaaren ajan on selvästi heikkolahjaisempaa yksilöä autettu ohi parempiensa; työnnetty väkisin eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn. Mikä valtava verorahoilla kustannettu koneisto ja resurssien määrä uhrataan alunperinkin ulkopuolelta tulleeseen, vieraaseen yksilöön, joka luonnostaan ei pärjäisi oikeasti tasa-arvoisessa kilpailussa kantisten kanssa! Millaisen viestin tämän antaa veronmaksajille, joiden omat lapset syrjäytetään joka vaiheessa käyttämällä surutta säkkikaupalla rahaa, joka on nimenomaan veroina kerätty muka tämän maan rakentamiseksi ja yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseksi?

[crissaegrim]

Eräs puolinuiva tuttuni argumentoi kerran siitä, miten hänestä on väärin että yleisesti Pohjois-Euroopassa maahanmuuttajat tekevät paskaduunit. Hän siis puolinuivana tietää tietenkin maahanmuuttajien heikosta työllistymisasteesta, mutta kyse oli niistä mamuista jotka ovat töissä. Hän koki vääräksi sen asenteen, minkä oli huomannut, että "mustat palvelevat meitä valkoisia" (bussikuskeina, siivoojina ym.).
Ymmärrän sinänsä miten se voi häiritä jotakin. Mutta sitä en tajua, mitä asialle voidaan tehdä? Jos joku ei pärjää peruskoulussa, eikä näin ollen kykene hankkimaan itselleen korkeakoulutusta, saatika päästä edes lukioon, miten, tai miksi, meidän pitäisi järjestää hänet väkisin "hyviin töihin"? Pitäisikö kriteerejä opiskelupaikkoihin ja työhönottoon laskea ( http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html )? Niitähän tosiaan on jo laskettu, mutta varmaan itse kukin tietää (ainakin Hommassa), ettei se ainoastaan ole toimimaton, vaan myös epäoikeudenmukainen ja järjetön ratkaisu.

Suomen opettamisessa ei ole mitään väärää, mutta sitä en tajua, miksi ne lukioon soveltumattomat pitää sinne väkisin tunkea. En ymmärrä sitä kantisten kohdalla, enkä myöskään mamujen, jotka näemmä saavat kantiksia parempaa preppausta lukioon.

[Saippuakupla]

Yle: Maahanmuuttajanuoria kannustetaan lukioon

Opetusministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä vuoden mittaisesta lukiovalmennuksesta, joka parantaisi maahanmuuttajien mahdollisuuksia pärjätä lukiossa. Erilaisia tuki- ja valmennuskeinoja pilotoidaan jo toista vuotta Vantaalla ja Helsingissä.

Vain vajaa neljännes vieraskielisistä nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon, kun suomalaisnuorista lukion valitsee joka toinen.

Helsingissä pilotoidaan jo toista vuotta maahanmuuttajataustaisten nuorten valmentamista lukiota varten. Peruskoulun ja toisen asteen opintojen väliin tarjotaan opetusta ja ohjausta, joita maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät saa kotona. Nuoret opiskelevat esimerkiksi suomen kieltä ja kokeilevat opiskella läpi lukion kursseja.

Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille -hanke LUVA aloitettiin Helsingin Vuosaaressa vuonna 2011. Kurssilta on saatu positiivisia tuloksia: suurin osa valmennettavista nuorista päätyi lukioon opiskelemaan.

LUVA-projektin vastaava ohjaaja Katja Mannerströmin mielestä maahanmuuttajanuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta nimenomaan peruskoulun viimeisellä luokalla.

- Suomen koulutuspolut on rakennettu sellaisille nuorille, jotka on syntyneet Suomessa ja joilla on vanhemmat, jotka ymmärtävät tätä yhteiskuntaa. Näiden nuorten vanhemmat pystyvät tekemään tekemään esimerkiksi läksyjä nuorten kanssa. Tämä kaikki puuttuu todella monelta maahanmuuttajanuorelta.

Apua myös lukiossa

Osallisena Suomessa -projekti on laajemman toiminnan hanke, joka edesauttaa monikulttuurisuutta Suomessa. Hankkeen osalta Vantaan Tikkurilan lukiossa on järjestetty tukitoimintaa maahanmuuttotaustaisille nuorille.

Lukiossa on parin vuoden ajan etsitty tapoja auttaa niitä maahanmuuttajanuoria, jotka ovat jo toisen asteen opiskelijoita. Lukiossakin nuoret saattavat tarvita suomen kielen opetusta ja apua esimerkiksi aineiden kirjoittamisessa.

Projektipäällikkö Hoda Shabrokhin mukaan auttaminen on monipuolisena parasta.

- Teemme monenlaisia projekteja, tukikursseja, opetusta ja kahvilan pyörittämistä. Tietysti suomen kieli korostuu, koska lukio perustuu sille, että luetaan ja kirjoitetaan.

Projekteihin on lähtenyt mukaan myös suomalaisia nuoria, sanoo Shabrokh.

- Liikkeelle ollaan toiminnassa lähdetty maahanmuuttajanuorten tarpeista, mutta täytyy sanoa, että myös suomalaiset nuoret tarvitsevat tätä tukea.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajanuoria_kannustetaan_lukioon/6590701

Osallisena Suomessa -hanke

Osallisena Suomessa -hanke on yksi suurimmista vireillä olevista maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen tähtäävistä hankkeista. Hanke kehittää maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Hankkeen tavoitteina ovat:

- kehittää maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle joustava ja kustannustehokas malli, joka mahdollistaisi kaikkien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen
- luoda uusia toimintamalleja maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa tukemiseksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
- rakentaa koulutuspolkuja nuorille maahanmuuttajille.

Koulutuksen vaihtoehtoisia toteuttamistapoja kokeillaan kuntien kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea vuosina 2011-2013.

Osallisena Suomessa on määräaikainen (2011-2013) kokeiluhanke ja siitä säädetään kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 luvussa. Hankkeen tulokset on tarkoitus ottaa valtakunnalliseen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen.

Hanketta toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella. 

http://www.tem.fi/osallisenasuomessa

Kohderyhmä

Osallisena Suomessa -hankkeen lähtökohtana on koulutuksen asiakaslähtöisyys ja maahanmuuttajien yksilöllisten tarpeiden huomioiminen koulutuksessa. Koulutuksen kehittämisen pohjana ovat hankkeessa määritellyt kolme kotoutumisen polkua:

1. Työmarkkinoilla jo olevat ja sinne nopeasti suuntaavat maahanmuuttajat
- henkilöllä on työpaikka Suomessa tai henkilöllä on työllistymisen edellytykset

2. Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat
- kotona lapsia hoitavat vanhemmat
- luku- ja kirjoitustaidottomat
- henkilöt, joilla on vähäinen koulutustausta
- henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia
- iäkkäät
- muut erityistukea tarvitsevat

3. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret
- varhaiskasvatusikäiset lapset
- oppivelvollisuusikäiset lapset ja nuoret
- oppivelvollisuusiän ylittäneet alle 18-vuotiaat nuoret

Hankkeessa kehitetään myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavien opettajien, ohjaushenkilöiden ja muiden kotoutumiskoulutuksen parissa toimivien osaamista.

http://www.tem.fi/index.phtml?s=4805

Kuntien kokeiluhankkeet

Koulutuksen vaihtoehtoisia toteuttamistapoja kokeillaan kuntien kehittämishankkeissa seuraavissa hankekokonaisuuksissa: pääkaupunkiseutu, Raasepori, Turku, Tampere, Hämeenlinna, Meri-Lappi, Pudasjärvi, Vaasa, Rannikko-Pohjanmaa ja Kuopio.

http://www.tem.fi/index.phtml?s=4807

Materiaalit

Tälle sivulle on koottu Osallisena Suomessa -hankkeeseen liittyvää materiaalia:

Osallisena Suomessa -hankkeen neuvottelupäivä 7.11.2012 ja Osallisena Suomessa aamupäiväseminaari 25.5.2012

[MikkoAP]

Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Mitä kautta tärkeä, hyvä tai edes mielekäs? Tätä tukimuotoahan perustellaan maahanmuuttajien "aliedustuksella" lukiossa. Kun maahanmuuttajat menevät lukioon jo nyt keskimäärin huonommilla keskiarvoilla kuin kantaväestö, niin oikea osoite olisi yleensä ammatillinen koulutus. Jos rahkeita ja motivaatiota on, niin korkeamman koulutuksen voi hankkia sitten myöhemmin, kun kielitaito on kohentunut riittäväksi.

Ja kuinka kauan tuen on jatkuttava? Monessa Euroopan maassa vain pieni prosentti humamutaustaisesta väestöstä "kotoutuu" niissäkään sukupolvissa, jotka ovat Euroopassa syntyneet.

Kuinka kauan siis meidän tulisi maksaa suojelurahaa sekä suoraan, että tällaisten tukitoimien muodossa, etteivät humamutaustaiset alkaisi riehua?

Jos vastasit "ikuisesti", olit oikeassa

[foobar]

Eräs spesiaalilukiossa opettava tuttuni sukulainen avautui tästä byrokraattien innosta ajaa lukioon ihmisiä joilla ei ole minkäänlaisia rahkeita valmistua sieltä. Nämä ihmiset ovat myös sellaisia, ettei suurella osalla heistä ole mitään käsitystä siitä, onko heidän itse mielekästä mennä lukioon, vaikka tasan pitäisi olla. Jos nyt on ymmärrystä yhtään mistään. Sisään lappaa jengiä, joka saa lähes jokaisesta (ainakin tämän oppiaineen) kurssista nelosen. Neljän vuoden jälkeen heidät heitetään tästäkin opinahjosta valmistumattomina pihalle, mutta onpahan saatu piilotettua ongelma joksikin aikaa.

Tuossa kuulemassani opinahjossa taso on sitä että kun matikan tunnilla pyydetään sieventämään kolme kertaa miinus yksi, luokassa vallitsee hiirenhiljaisuus. Ainakin tämän vaativan tehtävän suhteen. Miksi ihmiset jotka tuskin osaavat, tai ainakaan jaksavat edes sitoa omia kengännauhojaan tungetaan lukioputkeen, edes tällaiseen erikoiskouluun? Pahoin pelkään, että jossain asiasta päättäneissä elimissä sekoittuu opportunismi, poliittinen tarkoitushakoisuus ja sinisilmäisyys tavalla, jota en haluaisi pidemmäksi aikaa jäädä miettimään.

[Malla]

Kun maahanmuuttajat menevät lukioon jo nyt keskimäärin huonommilla keskiarvoilla kuin kantaväestö, niin oikea osoite olisi yleensä ammatillinen koulutus.

Kyllä. Se olisi myös ei-lukiokelpoisten maahanmúuttajien kannalta parempi, koska neljän vuoden turha notkuttaminen lukiossa on varmasti turhauttavaa myös heille. Ylioppilastodistusta ei saa, jos ei osaa edes auttavasti kirjoittamiaan aineita -- eikä vaatimustaso ole useimmissa aineissa  todellakaan korkea (poikkeuksena ehkä pitkän ranska, koska sen kirjoittajia on aika vähän, ja suuri osa heistä on Helsingin ranskalaisesta koulusta. Ehkä muitakin, ei nyt tule mieleen.) ¨
Kymppiluokka on kannatettava juttu, mutta sen ei pitäisi tähdätä lukioputkeen vaan suunnitelmien selkeyttämiseen.

[Ink Visitor]

Törmäsin varsin osuvaan viisauteen...

"Luonto todistaa, että "tasa-arvoisuuden" käsite on täysin valheellinen. Se on alhaisimman yhteisen tekijän etsimistä, ja sen tavoittelu tuhoaa jokaisen hyvinvoivan rodun, valtion ja kulttuurin. Jotta saisit työhevoset juoksemaan yhtä nopeasti kuin ravihevoset, tulisi sinun ensin rampauttaa ravihevoset; samoin jos haluaisit ravihevosten vetävän kuormia yhtä tehokkaasti kuin työhevoset, tulisi sinun ensin vahingoittaa työhevosia. Kummassakin tapauksessa tasa-arvoisuuden tavoittelu on erinomaisuuden hävittämistä."

[kummastelija]

Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Ja entäs lukion jälkeen? Pönkätäänkö nuo pystyyn yhteiskunnan tukemana jotta niistä saadaan korkeakoulutettuja?

Lukion käyneenä sanon mielipiteeni, joka sattuu myös olemaan fakta, että jos ihminen lukio-opintoihin tarvitsee tukea ja valmennusta, niin tämä heikkolahjainen on ihan väärässä koulussa. Jotain käytännönläheisempää sille, kiitos!

Kyllä. Sen jälkeen kiintiöt yliopistoon humanistiselle aloille mistä sitten kiintiönä valitaan kunnalle töihin sosiaalimokutusvirkaan kauhistelemaan typeriä suomalaisia.

[Roope]

Helsinki haluaa lukioihin lisää maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita

Helsinki aloittaa maahanmuuttajataustaisille kaupunkilaisille suunnatun koulutuksen, joka valmistaa lukion opintoihin.

Koulutuksessa on tarkoitus vahvistaa opiskelijoiden suomen kielen taitoa. Lisäksi koulutukseen osallistuvilla on mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja ja suorittaa lukion kursseja.

Tarkoitus on, että koulutukseen osallistuvat saavat paremman kuvan lukion opinnoista, suomalaisesta opiskelukulttuurista ja apua omien opiskelutaitojen kehittämiseen.

Koulutus saattaa myös lisätä lukion suosiota.

Koulutus aloitetaan Vuosaaren lukiossa ja Yhtenäiskoulun lukiossa Käpylässä ensi syksynä.

Koulutukseen otetaan yhteensä 32 opiskelijaa.

Maahanmuuttajataustaisille helsinkiläisille suunnattua koulutusta on kokeiltu Vuosaaren lukiossa vuodesta 2011 saakka.

Asiaa käsittelee Helsingin opetuslautakunnan suomenkielinen jaos tiistaina.

Helsingin Sanomat 26.1.2014

Miksi resursseja suunnataan lukioon valmistavaan koulutukseen? Lukioon ei tarvita lisää huonosti kieltä osaavia oppilaita, joiden opiskelutaidot ovat puutteelliset. Mahdollisiin jatko-opintoihin voi palata ammatin oppimisen jälkeen, kun kieli sujuu ja suomalainen opiskelukulttuuri on omaksuttu. Silloin motivaatiokin on kohdallaan ja tavoitteet realistisemmat. On täysin väärä suuntaus räätälöidä maahanmuuttajille tällaisia omia opintopolkuja apupyörineen.

[Siili]

Miksi resursseja suunnataan lukioon valmistavaan koulutukseen? Lukioon ei tarvita lisää huonosti kieltä osaavia oppilaita, joiden opiskelutaidot ovat puutteelliset.

Niin, ylioppilaista ei todellakaan ole pulaa.  Mitä vikaa on esimerkiksi putki- tai sähkömiehen ammatissa? 

Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi?  Erityisresursseja mamuille suunnatuille pääsykoevalmennukselle?  Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille? 

[MW]

Miksi resursseja suunnataan lukioon valmistavaan koulutukseen? Lukioon ei tarvita lisää huonosti kieltä osaavia oppilaita, joiden opiskelutaidot ovat puutteelliset.

Niin, ylioppilaista ei todellakaan ole pulaa.  Mitä vikaa on esimerkiksi putki- tai sähkömiehen ammatissa? 

Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi?  Erityisresursseja mamuille suunnatuille pääsykoevalmennukselle?  Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Ylitarkastajien ammattiryhmässä-hän pomon pääsyvaatimus taisi olla yo ja ruotsin kielen taito. Jälkimmäistä ei mamulta voine vaatia, mutta kun valtuutettujen ja ylitarkastajien populaatiossa varsinaiset ovat pahasti aliedustettuina, jotain tarttis tehdä.

Täysin kieli- ja lukutaidottomalle näitä virkoja ei vielä voitane myöntää, koska ennakkoluulot ja rakenteellinen piilorasismi.

[MW]

Lisäksi näiden valtuutettujen toimistojen toimintaa voitaisiin kehittää tulosvastuulliseen suuntaan:

Ensinnäkin, tehdään niitä maksullisia 0800-numeroita vain ja ainoastaan. Isot pojat kertoivat, että esim. vähemmistövaltuutetun monikymmenpäiseen toimistoon tulee useita kymmeniä yhteydenottoja vuodessa, eli arvioisin tuloksen tekemiseksi tuollaisen 3800€/min kohtuulliseksi hinnoitteluksi, plus ppm.

Odds against You? Call The Minorityzer!

Siitä Jalluun pikkuilmoituksia-osastolle mainosteksti.

[jmk]

Helsinki aloittaa ... koulutuksen, joka valmistaa lukion opintoihin.

Tätä on ennen kutsuttu peruskouluksi.

[timouti]

Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi? ... Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Venäläiset täyttäisivät nuo mamukiintiöt hetkessä. Miten saisi sellaisia kiintiöitä, että vain tietyillä ryhmillä olisi oikeus tulla niistä valituksi? Ihonväriä ei voi käyttää, älykkyysosamäärää ei voi käyttää ... tulipa tästä nyt vaikeaa. 

[Archaeopteryx]

Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi? ... Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Venäläiset täyttäisivät nuo mamukiintiöt hetkessä. Miten saisi sellaisia kiintiöitä, että vain tietyillä ryhmillä olisi oikeus tulla niistä valituksi? Ihonväriä ei voi käyttää, älykkyysosamäärää ei voi käyttää ... tulipa tästä nyt vaikeaa. 

Ehkä oppimistulosten ja ihonvärin kanssa on vahva korrelaatio. Asetetaan raja tarpeeksi alas, niin joukkoon ei mahdu kuin oikeanlaista sakkia? Tuloksena on superosaajien pooli, josta on kätevä ammentaa rotutäydennystä mm. laki-, lääkäri- ja ekonomiopintoihin. Opinnoissa ja ammatissa tärkeintä ei ole osaaminen, ammattitaito ja menestys, vaan oikea ihonväri ja kulttuuri.

[Toadie]

Eliiiiiittiä nolottaa kun meillä ei ole neekereitä poliisipäällikköinä, tiedemiehinä, astronautteina ja presidentteinä niinkuin Hollywoodissa. Suomessa hommaan kuin hommaan pääsee ilman pätevyyttä, mutta yo-paperi pitäisi olla. Lukioon nyt ei vain kävellä sisään mustalla nahalla, mutta ohituskaistaa rakennetaan ja eiköhän ne kirjoituksetkin ole vain muodollisuus.

[Blanc73]

Tarviiko varsinaisten^TM mamu-kakaroitten päästä kunnolla edes yläastetta läpi, niin lukion ovet avautuvat? Ylioppilastutkinnonkin varmaan saa tuntuvilla helpotuksilla, positiivinen diskriminaatio nääs...

[Onnikka]

Tarviiko varsinaisten^TM mamu-kakaroitten päästä kunnolla edes yläastetta läpi, niin lukion ovet avautuvat? Ylioppilastutkinnonkin varmaan saa tuntuvilla helpotuksilla, positiivinen diskriminaatio nääs...

Ihan yksinkertaisia malleja olisi olemassa. Kaikki lukioon, tahtoi tai ei. Ketkä ei pärjää sitten pihalle. Erityislupa amikseen jos oikein kehno on tai viittii sellaista teeskennellä. Muut töihin.
Tutkinnot nimettömiksi ja muitten kuin omien opettajien tarkastamiksi.

[Golimar]

Uuden geenitutkimuksen mukaan eri rotujen erilaiset edellytykset oppimisessa johtuvat geeneistä.

http://www.friatider.se/ny-genforskning-skakar-om-forskarvarlden-utsatta-grupper-har-samre-forutsattningar-for-utbildning

[Roope]

Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi?  Erityisresursseja mamuille suunnatuille pääsykoevalmennukselle?  Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Suunnitelmissa on kieli- ja opiskelutaitoa vaativien korkeakoulujen pääsykokeiden poistaminen tai ainakin niiden muuttaminen maahanmuuttajille helpommiksi ja painoarvon vähentäminen. Korkeakouluihin tulisi maahanmuuttajille erityistä suomen kielen tukiopetusta, joka on eri asia kuin ulkomaalaisille tarjottavat normaalit suomen kielen kurssit.

Maahanmuuttajakiintiöt tuskin menisivät sellaisinaan läpi, vaikka niitäkin on väläytelty. Ne kun luultavasti tulkittaisiin lopulta lainvastaisiksi. Sen sijaan erilaisiin maahanmuuttajia korkeakouluihin työntäviin ja korkeakouluissa pitäviin tukivirityksiin saa käyttää julkista rahaa ja resursseja kenenkään estämättä.