2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[CaptainNuiva]

Työn kuvaus:


Koulutusala, jonka opiskelijoita haetaan harjoittelijoiksi:
Kansantaloustiede, tilastotiede, matematiikka, tietojenkäsittelytiede.
Edellytämme harjoittelijalta hyvää taloustieteen empiiristen menetelmien hallintaa ja valmiutta käsitellä tilastoaineistoja. Tehtävään haetaan erityisesti maisterinopintojen loppuvaiheessa olevaa henkilöä. Lisäksi arvostamme hyvää opintomenestystä, englanninkielen taitoa sekä osaamista tilastollisten ohjelmistojen käytössä.

Noista pätevyysvaatimuksista on jäänyt pois ihan kokonaan tuplastandardin mukainen toinen vaihtoehto... Eli vaihtoehtoisesti etnisyyttä, viidakkorumpujen tuntemusta ja/tai jalkapallon pelailua sekä monikulttuurisuuden maksettua ihannointia.

[far angst]

Liekö ohjelma jättänyt osan pois ilmoituksesta, vai edellytetäänkö jo tuossa vaiheessa taustojen ja rivinvälien lukutaitoa?  Käännän kuitenkin selkokielelle  pois jääneen osan, että sitten hakijat ymmärtävät mistä kana oikeasti pissii: 

",,, Harjoittelujakson aikana hakijan tulee näyttää toteen kykynsä tuottaa käsitellystä materiaalista haluttuja tuloksia.  Hakijan odotetaan ymmärtävän, minkälaisia tuloksia halutaan ja mitkä taas on jätettävä pois, jos niitä ei mitenkään saa käännettyä tavoitetuloksien mukaisiksi.  Hyvänä oppikirjana ja johdatuksena asiaan toimii vielä toistaiseksi implisiittinen teos:

Vesa Puuronen: "Totuudesta 5 - Agendalla Asiantuntijaksi".

Haluttuja tuloksia tuottavan harjoittelijan toimi voidaan vakinaistaa asiamanipulaattorin suojatyöviraksi harjoittelujakson päätyttyä.,,,"

[saippuakauppias]

Ihmetyttää kuinka tuo siivoustyö vedetään aina esimerkiksi puhuttaessa työvoimapulasta. Kovasti on tilanne muuttunut muutamassa vuodessa (tai sitten ne 20 netsiä eivät jaksa enää tehdä 2500 pilailuhakemusta / lärvi). Onkohan tästä jutusta muuten tehty vihapuheilmianto. Selkeästi rasistista luennehdintaa ulkomaalaisista.

Siivoukseen löytyy nykyisin hyvin työntekijöitä. Suurimpiin siivousfirmoihin pyrkii paljon ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet oman alansa työtä.

- Kaikki paikat tulevat täytetyiksi. Ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia, kertoo rekrytoinnin esimies Maria Dahlberg ISS Palveluista.

ISS on saanut vuodessa 50 000 työhakemusta pelkästään netin kautta.

Entistä useammalla hakijalla on alan tutkinto.

Maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeutunut.

- Heiltä puuttuu esimerkiksi kielitaitoa tai kokemusta alalta. Nyt on paljon niitäkin hakijoita, joilla on kaikki nämä valmiudet.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/siivoustoihin-tulvii-nyt-hakemuksia/253121/

[Kokoliha]

Tämä on saattanut ollakin jo täällä:
Taloussanomat 9.1.2014: Juhana Vartiaiselle tärkeä luottamustoimi Ruotsista

http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/juhana-vartiaiselle-merkittava-luottamustehtava-ruotsin-tyomarkkinaosapuolilta

[Roope]

Tämän illan A-studion ennakko:

"Ruotsi päihittää Suomen taloudessa- miten paljon menestystä selittää reipas maahanmuutto?"

Näin mainostettiin huomista 29.1. A-studiota: http://areena.yle.fi/tv/2119803 (ihan lopussa)

"Reipas maahanmuutto" viittaa tietenkin reippaaseen humanitaariseen maahanmuuttoon ja perheenyhdistämisiin, koska työperäinen maahanmuutto on Ruotsissa muuhun maahanmuuttoon verrattuna varsin pientä, eikä siis erityisen reipasta. Mutta ei kai kukaan odottanut kriittistä keskustelua Ruotsin maahanmuuttopolitiikan vaikutuksesta maan talouteen? A-studiossa esitettiin täysin kyseenalaistamatta Juhana Vartiaisen yksinpuhelu Ruotsin maahanmuuttopolitiikan kaukokatseisuudesta ja työperäisen maahanmuuton siunauksellisuudesta, jota ihaili vierestä toimittaja Krista Taubert.

7:00-20:00

10:10
Juhana Vartiainen, ylijohtaja VATT
Näkyy myös se, että Ruotsissa 2009 jälkeen työvoima on jatkanut kasvuaan, ja ne sitten imeytyy työmarkkinoille. Vajaa puolet tästä työllisyyden kasvusta 2009 jälkeen on Konjunktur-instituutin viimeisen raportin jälkeen ulkomailla syntyneiden työllisyyden kasvua. Eli myös se, että Ruotsiin tulee enemmän työikäistä maahanmuuttoa, työperäistä maahanmuuttoa, niin se on tukenut tätä työllisyyskehitystä.
...
13:40
Juhana Vartiainen, ylijohtaja VATT
Nythän tässä viimeisessä rakennepaketissa tulee vähän enemmän sellaista [työhön] patistamista myös Suomessakin, mutta kaikessa tässä Ruotsi on ollut edellä. Ei ehkä vähiten siksi, samoin kuin Tanskassa, että on tullut paljon maahanmuuttajia, ja se maahanmuuttokeskustelu on myös pitänyt yllä sitä työnteon kannustavuuskeskustelua.

Toimittaja
Katsotaan tähän väliin insertti maahanmuutosta.
...
17:50
Toimittaja
Jaha, siis ulkomaalaiset vievät suomalaisten naiset ja sitten vievät vielä työtkin! No, vitsinä, mutta tämä on se pelko, mikä usein ihmisillä on, että jos meille tulee lisää maahanmuuttajia, niin se tarkoittaa sitä, että meillä on työttömiäkin omasta takaa, ja ne vähätkin, jotka etsivät töitä ja saisivat töitä, eivät niitä saa, koska maahanmuuttajat vievät mahdollisesti ne työt. Toimiiko tämä logiikka näin?

Juhana Vartiainen, ylijohtaja VATT
Ei, ja se pelko on ihan turha, koska oikeasti, vaikka monet ihmiset ajattelee, että työttömyys johtuu siitä, että meillä on liian iso työvoima, ja jos meillä olisi vähän pienempi työvoima, niin meillä olisi vähemmän työttömyyttä. Ja jos työvoima kasvaa, niin tulee enemmän työttömyyttä. Mutta oikeasti talous toimii niin, että se työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta, vaan se riippuu työelämän pelisäännöistä, sosiaaliturvasta ja ammattiliittojen vastuullisuudesta. Kun työvoima kasvaa, niin meillä tulee työttö...se ei ihmeemmin vaikuta työttömyysasteeseen. Sekä työllisyys että työttömyys kasvaa suunnilleen samassa suhteessa. Ja sehän näkyi näissä Suomen ja Ruotsin vertailuissa. Työpaikkojen määrä ei ole vakio, vaan työttömyys on sellainen hävikki, jota aina tulee olemaan. Koskaan ei tule sellaista työvoimapulaa, että ei olisi työttömyyttä. Mutta silti meidän täytyy nyt, kun työikäinen väestö vähenee, niin meidän täytyy yrittää saada tänne lisää työvoimaa. Sekä ulkoa että sisältä, sitten pidempien työurien avulla.

Toimittaja
Työvoimaa ulkomailta. Mitä tahansa työvoimaa vai erityisesti tietyn alan osaajia?

Juhana Vartiainen, ylijohtaja VATT
Kaikki haluaa näitä huippuosaajia, mutta jos työmarkkinat toimii hyvin, niin kaikki pitäisi työllistyä. Yksi ero Ruotsiin on se, että Ruotsin on kokonaan poistanut tarveharkinnan yritysten rekrytoinnissa myös EU:n ulkopuolisen työvoiman osalta. Se on minusta hyvä reformi, koska yritykset voi rekrytoida ulkomailta. Se ei ole keneltäkään pois. Sitten saadaan sekä huippuosaajia että vähemmän huippuosaajia, mutta sellaiset maahanmuuttajat ainakin tulee töihin. Heillä on korkea työllisyysaste määritelmän mukaan.

Toimittaja
Juhana Vartiainen, kiitos haastattelusta.

Yle Areena

Vartiainen puhuu ja puhuu viitaten välillä epämääräisesti tilastoihin, mutta puheiden ja tilastojen takana ei ole maahanmuuton osalta oikein mitään konkreettista. Esimerkiksi nuo Vartiaisen mainitsemat Konjunktur-instituutin raportit eivät suinkaan todista Vartiaisen puheiden puolesta vaan niitä vastaan. Aihepiirin hallitseva toimittaja tai keskustelukumppani olisi voinut näpäyttää tästä, mutta sellaisia ei ollut studioon hankittu.

Vartiaisella ei ole esittää tutkimusta EU:n ulkopuolelta rekrytoitavien tarveharkinnan poistamisen puolesta. Työllisyysasteeseen sillä ei ole havaittu Ruotsissa olleen mainittavaa vaikutusta. Ruotsin kaltaisessa maassa halpatyövoiman maahanmuuton helpottamiseen liittyy kuitenkin myös muita seurauksia kuten yhteiskunnalle kalliiksi käyvien perheiden muuttoa sekä helpompaa ihmiskauppaa ja muuta rikollisuutta. Vartiainen kuittaa kaiken klassikolla "Se ei ole keneltäkään pois."

Tässä Ruotsin esimerkki on jälleen opettavainen. Vuodesta 2008 lähtien on Ruotsissa ollut yksittäisen työnantajan päätettävissä, haetaanko työntekijöitä Euroopan rajojen ulkopuolelta. Tuolloin lopetettiin aiempi "tarveharkinta". Tämä on OECD:n arvion mukaan ("Recruiting immigrant workers: Sweden 2011") myötävaikuttanut parempaan työllisyysasteen kasvuun ilman, että maassa jo työskentelevien työehdot olisivat yleisesti heikentyneet.

En löytänyt OECD:n raportin online-versiosta tuollaista viittausta työllisyysasteeseen, mutta siinä kylläkin todetaan, että ulkomailta rekrytointi on Ruotsissa pientä verrattuna kaikkeen rekrytointiin ja työperäinen maahanmuutto verrattuna muuhun maahanmuuttoon. Tästä voi päätellä, ettei tällä yksittäisellä uudistuksella ole voinut olla parhaassakaan tapauksessa näin lyhyessä ajassa kuin aivan marginaalinen vaikutus työllisyysasteeseen. Raportin mukaan maahanmuutolla on ollut merkittävää vaikutusta työllisyyteen vain taiteessa, tietotekniikassa ja ruokateollisuudessa (marjanpoimijat).

Raportissa todetaan, että saatavuusharkinnan poistaminen ei ole johtanut työperäisen maahanmuuton buumiin. Työlupien määrä kasvoi, mutta suurimmaksi osaksi lyhytaikaisiin työtehtäviin, ja sitä paitsi työlupien määrän kasvu alkoi jo uudistusta edeltävinä vuosina. Noin puolet työluvista ja suurin osa pitkäaikaisista luvista haetaan aloille, joilla ei ole työvoimapulaa. Uusi järjestelmä helpottaa myös hylättyjen turvapaikanhakijoiden jäämistä Ruotsiin, ja heistä vain viidennes sijoittuu viranomaisten määrittelemille työvoimapula-aloille. (..) Raportissa ei käsitellä työlupajärjestelmän väärinkäytöksiä tai arvioida niiden laajuutta. Siinä kuitenkin vihjaillaan, että jotain outoa voi olla siinä, että uudistuksen jälkeen työlupia on myönnetty niin suuressa määrin yhä enemmän low skill -aloille. Raportissa ei arvioida uudistusta vaikutustensa perusteella sen enempää myönteiseksi kuin kielteiseksikään.

Työvoiman muuttoliikkeellä ja maahanmuutolla on sitä paitsi suuri rooli Ruotsin suotuisassa työllisyysasteen kehityksessä. Vuodesta 2010 työllisyys on noussut Ruotsissa noin 220 000 hengellä (meillä Suomessa työllisyys on ollut laskevaa). Tästä 220 000:n nettokasvusta melkein puolet eli 102 000 koostuu ulkomailla syntyneistä (katso Konjunkturinstitutetin viimeisin ennuste, december 2013). Tämä on myötävaikuttava syy siihen, ettei Ruotsin tarvitse käydä läpi nolostuttavia julkisten menojen leikkauksia ja veronkorotuksia.

Maahanmuuttajien tilastollisesti suuri osuus Ruotsin viime vuosien työllisyyden kasvusta ei tarkoita sitä, mitä Vartiainen antaa ymmärtää sen tarkoittavan. Selitys löytyy yksinkertaisesti väestönkasvusta ja maahanmuuton suuresta volyymista. Vastaavasti maahanmuuttajien osuus työttömistä on noussut vauhdilla, vaikka yleinen työllisyysaste on parantunut. Vuodesta 2010 Ruotsissa syntyneiden työttömien määrä on laskenut 13 prosenttia, kun taas ulkomailla syntyneiden työttömien määrä on noussut 14 prosenttia. EU:n ulkopuolelta saapuneilla ja etenkin tietyillä maahanmuuttajaryhmillä luvut ovat vielä tylympiä.

[Ari-Lee]

Mutta oikeasti talous toimii niin, että se työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta, vaan se riippuu työelämän pelisäännöistä, sosiaaliturvasta ja ammattiliittojen vastuullisuudesta. Kun työvoima kasvaa, niin meillä tulee työttö...se ei ihmeemmin vaikuta työttömyysasteeseen. Sekä työllisyys että työttömyys kasvaa suunnilleen samassa suhteessa. Ja sehän näkyi näissä Suomen ja Ruotsin vertailuissa. Työpaikkojen määrä ei ole vakio, vaan työttömyys on sellainen hävikki, jota aina tulee olemaan. Koskaan ei tule sellaista työvoimapulaa, että ei olisi työttömyyttä.

Vartiainen on puhuva tyhjäpää, pelkkä puppugeneraattori. Hän on jäänyt valheesta kiinni housut nilkoissa mutta ei pysty suoraan tunnustamaan olleensa täysin väärässä. Tuossa hän jo yrittää sanoa.

[Nuivake]

Kyseisessä ohjelmassa esiteltiin kovinkin innoissaan jotain startup-yritystä (vai oliko fuckup..?) ja sen "monikulttuurista" moniosaajaporukkaa. Väkeä oli vaikka mistä, ainakin 10 eri maasta, Englannista, Ruotsista, Saksasta, ties mistä, myös Suomesta jolle tietysti vähän naureskeltiin.
Ainoa asia joka vähän ihmetytti oli se ettei todellisista moniosaajamaista ollut ketään. Edes eteläeuroopan maista ei ollut lainkaan väkeä, saatikka välimeren alapuolelta. Mitä hemmettiä? Eihän virallisen totuuden mukaan yksikään monikansainvälinenosaajayritys voi toimia ilman varsinaisia moniosaajia?

[Kemolitor]

Lääkäripulaahan usein esitetään perusteluksi maahanmuutolle, näin saataisiin terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä. Tästä lääkäripulastakin voidaan olla montaa mieltä, enemmänkin kai on pulaa lääkäreistä, jotka suostuisivat töihin terveyskeskuksiin, ei sinällään lääkäreistä.

No, tätäkin aiotaan tiukentaa, aikovat jatkossa vaatia EU:n alueeltakin tulevilta lääkäreiltä suomen kielen osaamista.

Suomeen tuleville EU-lääkäreille kielivaatimukset

Suomi aikoo tiukentaa Euroopan unionin alueelta tulevien lääkärien kielitaitovaatimuksia.

EU:n uusi ammattipätevyysdirektiivi antaa mahdollisuuden tarkistaa myös EU:n rajojen sisäpuolelta tulevien lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaidon.

– Myös EU:n alueella koulutetuille tulee vaatimuksia kieleen liittyen, vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmään kuulunut yleislääketieteen professori Kari Mattila.

Työryhmä on laatinut esityksen potilasturvallisuuden edellyttämän kielitaidon turvaamisesta terveydenhuollossa. Raportti luovutetaan ensi viikolla.

Suomen viranomaisilla ei ole aiemmin ollut oikeutta puuttua EU-alueelta tulevien lääkärien tai sairaanhoitajien kielitaitoon, joten ammattiluvan ehdoksi ei ole voitu asettaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Syynä on työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate. Tämän vuoksi kielikokeeseen on joutunut vain EU:n ulkopuolelta tuleva terveydenhuoltohenkilöstö.

Puutteellinen suomen kielen taito saattaa osaltaan selittää sitä, miksi jopa 60 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevista lääkäreistä reputtaa pätevöitymiskokeessa.

– Jonkinlainen korrelaatio kielivirheiden ja hylätyksi tulemisen välillä löytyy, mutta ehdoton se ei ole, tutkija Maija Tervola Tampereen yliopistosta sanoo.

Kokeista voi suoriutua hyvin huonolla suomen kielen taidolla.

– Vastausten perusteella ulkomaalaisten lääkärien kielitaito on vinoutunut. Lääketieteellinen sanasto on hallussa, mutta peruskielitaito hukassa, Tervola kuvailee.

TS: Suomeen tuleville EU-lääkäreille kielivaatimukset

Asiasta paremmin tietämättä voisin kuvitella, että suomen kielen kohtalainen osaaminen olisi aika tärkeä asia toimittaessa terveyskeskuslääkärinä.

[Roope]

Ainoa asia joka vähän ihmetytti oli se ettei todellisista moniosaajamaista ollut ketään. Edes eteläeuroopan maista ei ollut lainkaan väkeä, saatikka välimeren alapuolelta.

Olihan se yksi muistaakseni Espanjasta. Mutta kun aiheena oli Ruotsin talous ja siihen liittyen Ruotsin maahanmuuttopolitiikan vaikutus talouteen verrattuna Suomeen, ei insertistä löytynyt yhteyttä siihen. Insertin koulutetut ulkomaalaiset olivat päätyneet Suomeen töihin kuka mitäkin kautta, mutta ei massiivisen humanitaarisen maahanmuuton kautta tai halpatyövoimana. Kukaan heistä ei haikaillut Ruotsin kaltaista maahanmuuttopolitiikkaa siitä yksinkertaisesta syystä, että sillä ei ole yhteyttä Suomen ja Ruotsin kaipaamien startup-yritysten toimintaan.

Eli mitkä olivat ne väitetyt maahanmuuttopolitiikan eroihin liittyvät menestystekijät, jotka selittävät Ruotsin talouden nykyistä etumatkaa Suomeen nähden? Niitä ei löytynyt, ei ainuttakaan, mutta Vartiainen sai taas tilaisuuden julistaa gospeliaan.

[akez]

"Ruotsi päihittää Suomen taloudessa- miten paljon menestystä selittää reipas maahanmuutto?"

10:10
Juhana Vartiainen, ylijohtaja VATT
Näkyy myös se, että Ruotsissa 2009 jälkeen työvoima on jatkanut kasvuaan, ja ne sitten imeytyy työmarkkinoille. Vajaa puolet tästä työllisyyden kasvusta 2009 jälkeen on Konjunktur-instituutin viimeisen raportin jälkeen ulkomailla syntyneiden työllisyyden kasvua. Eli myös se, että Ruotsiin tulee enemmän työikäistä maahanmuuttoa, työperäistä maahanmuuttoa, niin se on tukenut tätä työllisyyskehitystä.
...

Juhana Vartiainen, ylijohtaja VATT
Kaikki haluaa näitä huippuosaajia, mutta jos työmarkkinat toimii hyvin, niin kaikki pitäisi työllistyä. Yksi ero Ruotsiin on se, että Ruotsin on kokonaan poistanut tarveharkinnan yritysten rekrytoinnissa myös EU:n ulkopuolisen työvoiman osalta. Se on minusta hyvä reformi, koska yritykset voi rekrytoida ulkomailta. Se ei ole keneltäkään pois. Sitten saadaan sekä huippuosaajia että vähemmän huippuosaajia, mutta sellaiset maahanmuuttajat ainakin tulee töihin. Heillä on korkea työllisyysaste määritelmän mukaan.

"Invandring och mörkläggning" -kirjan mainos herätti äskettäin Ruotsissa keskustelua. Ruotsin elinkeinoelämä julkaisi vastailmoituksen aiheesta. Ruotsidemokraatit taas tekivät tähän vastineen joulukuussa 2013. Alla ruotsidemokraattien ilmoitus. Tätä vasten voi peilata noita Vartiaisen löysiä puheita.

Mustamaalauksen sijaan vastaamme luvuilla

SOM-instituutin mukaan 64% ruotsalaisista kokee, että maan media ei kerro totuutta maahanmuuttoon liittyvistä yhteiskunnallisista ongelmista. Tämän pitäisi johtaa analyysiin ja pohdintaan. Kuitenkin kun kirjakustantamo julkaisi "Maahanmuutto ja mustamaalaus" –kirjan ja osti mainostilaa, ja kertoi totuuksia maahanmuutosta niin hyökkäykseen noustiin sekä oikealta, että vasemmalta. Äänekkäimpien joukossa oli Ruotsin elinkeinoelämä (Svenskt Näringsliv), joka jostakin oudosta syystä päätti vastata kaunomaalailevalla mainoksella, johon oli siroteltu suoranaista virheellistä tietoa maahanmuutosta. Tällainen menee valitettavasti tavallisesti kyseenalaistamatta läpi Ruotsin mediassa. Me ruotsidemokraatit kuitenkin olemme sitä mieltä, että on aika nousta tätä vastaan. Maahanmuuton seurauksista valehtelun on loputtava. Siksi päätimme julkaista tämän ilmoituksen.

Tämä on vastauksemme Ruotsin elinkeinoelämälle:

"OECD-raportti osoittaa, että maahanmuuttajataustaiset kotitaloudet maksavat enemmän veroja ja maksuja, kuin mitä ne saavat sosiaalitukien, eläkkeiden ja muiden yhteiskuntapalvelujen muodossa ..."

Tämä on tietoinen väärintulkinta OECD-raportista. Tämä "voitto" kyllä löytyy raportista, mutta vain silloin kun otetaan huomioon vain suoraan maksetut verot ja tuet, joita henkilöille maksetaan. Näin kuitenkin 37% koko valtion budjetista jää huomioimatta. Kun tämä osa lasketaan mukaan, niin OECD-raportti osoittaa, että maahanmuutto tuottaa Ruotsille 2,3 miljardin euron[1] tappiot per vuosi. Tämä ilmenee selkeästi raportista. Lisäksi OECD-raportin puutteena on, että kaikki maahanmuuttajat on laitettu samaan kategoriaan tekemättä eroa paljon kustannuksia aiheuttavan Euroopan ulkopuolelta tulevan turvapaikka- ja perhemaahanmuuton, ja kannattavan Euroopan sisäisen työperäisen maahanmuuton välillä.

"Koskaan aiemmin ei näin moni ulkomailla syntynyt ole käynyt töissä ..."

Tämä on retorinen temppu, jolla pyritään luomaan mielikuva, että työllisyys on lisääntynyt ulkomailla syntyneiden keskuudessa. Työssäkäyvien maahanmuuttajien määrä on kyllä lisääntynyt, mutta se johtuu ulkomailla syntyneiden määrän voimakkaasta kasvusta Ruotsissa. Myös työssäkäymättömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut samassa suhteessa. Voitaisiin yhtä hyvin sanoa, että "koskaan aiemmin ei yhtä moni ulkomailla syntynyt ole ollut työelämän ulkopuolella, kuin nyt". Edelleen pätee, että vain 57% ulkomailla syntyneistä käy töissä, kun taas 82% Ruotsissa syntyneistä käy töissä – eroa on 25 prosenttiyksikön verran -, joka luku on säilynyt suhteellisen vakiona viime vuosien aikana.

"Suurin osa vuonna 2012 oleskeluluvan saaneista ei elä tukien varassa"

Se, että suurin osa ei elä tukien varassa ei ole mikään saavutus. Me kyseenalaistamme usein turvapaikka- ja perhemaahanmuuton, samalla kun olemme avoimempia Euroopan sisäiselle työperäiselle maahanmuutolle. Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien, joiden maassaoloaika on 0-4 vuotta, työllisyys on vain 37,7 prosenttia. Kun samaa ryhmää tarkastellaan 5-9 vuoden maassaoloajan mukaan, niin luku on 49,7 prosenttia. Siis: Edes 9 vuoden maassaoloajan jälkeen suurin osa Euroopan ulkopuolelta tulleista maahanmuuttajista ei käy töissä.

"1,6 miljoonaa henkilöä jää eläkkeelle vuosien 2010 ja 2025 välillä, mikä tulee johtamaan työvoimapulaan."

On mahdotonta tietää mikä on työvoimatarve tulevaisuudessa. Aiemmin viitattiin usein 40-luvulla syntyneisiin ja silloin sanottiin, että syntyisi työvoimapula, kun tämä ryhmä siirtyy eläkkeelle. Pääosa heistä on jo jäänyt eläkkeelle ja siitä huolimatta työttöminä on 381 500 henkilöä. Siten näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ei ole yleisluonteista työvoimatarvetta. Näin monen, usein nuoren henkilön, ollessa työttömänä, on tulevien työvoimatarpeiden kannalta vastuullinen ratkaisu koulutus, ei massamaahanmuutto.

"Joka viidennen yrityksen perustaa joku ulkomaalaistaustainen."

On toki positiivista, että maahanmuuttaja perustaa yrityksen. SCB:n mukaan on kuitenkin yhtä tavallista, että ulkomailla syntynyt harjoittaa yritystoimintaa kuin että sitä tekee kotimaassa syntynyt. Tämä tekee argumentista harhaanjohtavan. Ulkomailla syntyneiden yritykset menestyvät taloudellisesti huomattavasti heikommin ja melkein puolet niistä on taloudellisen riskirajan alapuolella. On myös huomattavasti tavallisempaa, että ulkomailla syntyneen yrityksen toiminta lakkautetaan. Lisäksi ulkomailla syntyneiden yritykset tuottavat vähemmän veroja. Tilanne on tämä siitä huolimatta, että ulkomailla syntyneet yrittäjät saavat huomattavasti enemmän taloudellista tukea työvoimatoimistolta ja valtion uusyrityskeskus Almilta.

"Jokainen ruotsalaisen tuotantoyrityksen palkkaama ulkomailla syntynyt lisää vientiä henkilön kotimaahan prosentilla."

Tämä väite ei kestä lähempää tarkastelua. Joissakin tutkimuksissa on voitu havaita korrelaatio, joka voi johtua useista eri syistä. Noin 80% turvapaikanhakijoista, joille Ruotsi myönsi oleskeluluvan vuosina 1980-2012 tuli seuraavista kymmenestä maasta: ent. Jugoslavia, Irak, Iran, Somalia, Afganistan, Syyria, Eritrea, Etiopia, Chile ja Turkki. Koko Ruotsin tavaraviennistä vain 2,1% meni näihin maihin. Jos maahanmuutto olisi merkittävä tekijä, niin Ruotsin viennin näihin maihin tulisi olla huomattavasti korkeampi. Suomen vienti näihin maihin on suunnilleen samassa prosenttiosuudessa, vaikka maahanmuuttajien määrä on huomattavasti vähäisempi.

[1] Kurssi: 1 Ruotsin kruunu = 0.113692 euroa

http://sverigedemokraterna.se/myter/

Lihavoinnit mun.

EDIT typo

[Roope]

"Ruotsi päihittää Suomen taloudessa- miten paljon menestystä selittää reipas maahanmuutto?"

7:00-20:00

Yle Areena

Vartiainen puhui toki paljon muustakin kuin maahanmuutosta. Erityisesti hän ylisti ns. Ruotsin työlinjaa, jonka mukaisesti hallitus on hätistellyt ruotsalaisia työttömiä töihin esimerkiksi työttömyysturvaa heikentämällä.

Johdonmukaisesti työttömiä kepittävän työlinjan kanssa Ruotsin hallitus on nyt päättänyt, että uudet maahanmuuttajat ("nyanlända") saavat pitää tukensa entisellä tasolla, vaikka menisivätkin töihin.

- Hallituksen linja on, ja on selkeästi ollut, että työnteon pitää kannattaa. Integroitumisen näkökulmasta aikainen yhteys työmarkkinoihin on tärkeää. Sellainen vasta maahan tullut, jolla on kolme lasta, ei riskeeraa kotouttamistuen menettämistä vain, koska on kunnianhimoinen ja tekee töitä. Tällainen lähettää vääriä signaaleja, sanoo integraatioministeri Erik Ullenhag.  (käännös)

Arbetsmarknadsdepartementet: Mer lönsamt att jobba för nyanlända invandrare 30.1.2014

[Tykkimies Pönni]

Johdonmukaisesti työttömiä kepittävän työlinjan kanssa Ruotsin hallitus on nyt päättänyt, että uudet maahanmuuttajat ("nyanlända") saavat pitää tukensa entisellä tasolla, vaikka menisivätkin töihin.

Joku kirjoitti siinä ruotsin demareiden ja muslimien sopimus-ketjussa että tuntuu sille että joku tieten tahtoen kasailee sytykkeitä kokkoon. Tämä on juuri sellainen sytyke. Asiaa hoitavat virkamiehet eivät sitä välttämättä ymmärrä mutta ne ketkä idean on keksineet, tietävät kyllä mitä he sillä hakevat. Sytykkeitä tulevaan roihuun. 

[Mietiskeliä]

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=9630

   

"Dosentti Marko Nenonen kirjoitti (HS/Sunnuntaikynä 15.12 2013) erinomaisen alustuksen työttömyydestä otsikolla: ''Lapiolinjalle ei ole paluuta''. Siinä hän peräänkuulutti uusia ideoita työttömyysongelman ratkaisemiseen.

Toimittaja: Ari Ojapelto
27.1.2014, Verkkomedia.org



Ari Ojapelto: Täystyöllisyydelle ei ole paluuta

Nenonen pohti vastikkeellisen sosiaaliturvan tai tuetun työn mahdollisuuksia ja totesi: "Vastikkeellinen sosiaaliturva on silti vain räätälöityä sosiaaliapua, eikä työttömyyttä tai köyhyyttä voida poistaa varatöillä". Hän oli huolissaan kaikkialla kasvavasta työttömyydestä ja peräsi uusia ajatuksia ongelman ratkaisuun.

Toisenlaisiakin ajatuksia on esitetty. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti Hesarin vieraskynäpalstalla (23.12. 2012) otsikolla: "Työpaikat eivät suomalaisilta lopu".

Vartiainen väitti, että maailmalla riittää työpaikkoja jos vain työvoimaa on tarjolla riittävästi. Tämä talousteoreettinen uskomus on helppo kumota pelkästään tilastollisesti jo toteutuneella kehityksellä.

Työttömyys on ollut kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden suurin ongelma jo yli 40 vuotta. Suomessakin on n. 300 000 virallista työtöntä ja toinen mokoma "työvoiman ulkopuolella" ja piilotyöttömiä tai väkisin "ulkoistettuja jollekin yhteiskunnan elätettävien momentille" (ns. laaja työttömyys). Siis työvoimareserviä (ilman Vartiaisen peräänkuuluttamaa vanhustyövoimaa) on jo yli puoli miljoonaa, jotka pitäisi ensin työllistää.

Jo 60-luvulla taloustieteilijä Arthur Okun keksi Okunin lain. Sen mukaan yhden prosentin lisäys työvoimassa vaatii 3 prosentin talouskasvun. Jo 70-luvulla teollisuuden ja tehdastuotannon kasvukäyrät erkanivat lopullisesti toisistaan.





Juuri ilmestyi (13.1.) Etlan Petri Rouvisen raportti joka kertoi, että koneet uhkaavat ja kolmasosaa Suomen työpaikoista katoaa 10-20 vuoden aikana. Oxfordin yliopiston tutkijat julkaisivat vastaavan raportin Yhdysvalloista, Siinä USA:sta katoaa puolet työpaikoista samana aikajaksona.

Teollisuudesta on hävinnyt Suomessa vuosituhannen alusta yli 100 000 työpaikkaa, siitä vuodesta 2008 lähtien 61 000 työpaikkaa. Teollisuuden osuus kansantuotteesta vv. 2003-2012 laski 25,3 prosentista 15,4 prosenttiin. Tilalle on tullut epätyypillisiä palvelualan matalapalkkaisia työpaikkoja, joilla ei enää elä.

Suomen BKT on 90-luvun laman jälkeen kasvanut ylivoimaisesti parhaiten Euroopan maista eli lähes kaksinkertaistunut, mutta kaikki tehdyt työtunnit ovat alhaisemmalla tasolla kuin 90-luvun alussa. Vuonna 1990 tehtiin 43,9 mrd työtuntia, vuonna 2011 vain 42,2 miljardia. Siis nykyinen kasvu ei enää luo uutta työtä vaikka poliitikot niin väittävät.

Työtuntien laskuun tuotannon kaksinkertaistumisesta huolimatta vaikuttaa ikävästi myös työtuntien laatu ja sitä seuraava ostovoiman hiipuminen.

Tuore Vatt;n tutkijan Matti Mitrusen tutkimus "Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa" kertoo, että teknologia ja automaatio on laskenut keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuuden Suomessa vuosina 1995-2008 noin 12 prosenttiyksikköä.

Pari vuotta sitten tuli ostovoiman kehityksen kannalta hälyttävä Etlan tutkijan Timo Nikinmaan selvitys "Antaa valojen palaa" kertoo: "Uusista työpaikoista 80 prosenttia on syntynyt aloille, joilla keskimääräinen tuntipalkka on pienempi kuin teollisuudessa".

Siis tämän uuden "puskurityövoiman" osuus on jo 40 prosenttia ja sen ostovoima ja verojenmaksukyky on olematon. Siitä on osin tullut tulonsiirtojen kohde. Silti talousprofessorit ja poliitikot peräänkuuluttavat työttömistä uusia yrittäjiä työttömyyden nujertamiseksi.

Vartiainen väitti myös, että maailmalla on aina tilaa tavaroille ja markkinoille, kunhan vain tuotetaan oikeita tavaroita ja palveluja kilpailukykyisillä hinnoilla.





Koska kaikki kehittyneet maat ovat samassa työttömyyden kurimuksessa, koko maailman BKT on trendinomaisesti hiipumassa nollasummamarkkinoiksi, jolloin maailmanlaajuinen ostovoima hiipuu. 60-luvulla keskimäärin 3,5%, 70-luvulla n. 2%, 80-luvulla runsas 1% ja 90-luvulla n.1%.

Tavara ja palvelut eivät mene kaupaksi entiseen malliin suurilla ja perinteisillä markkina-alueilla. Vähittäismyynnin volyymi-indeksi on kasvanut vuosien 1995-2011 välillä Japanissa 100 pisteestä n. 95:een, Saksassa n. 97:ään, Euroalueella n.120:een ja USA:ssa n.170:een. Yhdysvalloissa ja Euroopassa kasvu oli keinotekoista koska kuluttajat ostivat velaksi.

Uusien markkina-alueiden (Kiina ja Intia) uusi ostovoima (nälkäpalkat) ei riitä alkuunkaan korvaamaan menetettyä ostovoimaa (Euroopan 5-10 -kertaiset palkat). Vähäinenkin myynnin kasvu on saatu aikaiseksi velaksi kuluttamalla.

Pieni tilastollinen trendistä poikkeava kahden prosentin maailman BKT:n nousu 2000-luvun alussa tapahtui keinotekoisesti jättimäisellä velkaantumisella. EU-maiden kokonaisvelka on peräti 4,7 kertaa maiden BKT!

Nykyisillä "nollasummamarkkinoilla" nykyistenkin työpaikkojen säilyminen on mahdotonta, koska tuottavuus  kasvaa nopeammin kuin markkinat. 60-luvulta alkaen Suomen keskimääräinen tuottavuus on ollut 2-3 prosenttia vuodessa.

Vartiainen on perännyt tuottavuuden kasvua joka on ollut EU-maiden parhaimpia viimeisten 30 vuoden aikana. Finanssikriisin alun jälkeen on ollut pientä laskua koska tuotannon käyntiaste on ollut kysynnän johdosta alhaalla ja ihmisiä on lomautettu.



Kyllä ihmetyttää...

Ihmetytti, että Vartiainen palkanalennusvaateiden yhteydessä ei ole maininnut mitään funktionaalisen tulonjaon muutoksista. Palkkatulojen osuus kansantaloudessa on laskenut 58 prosentista 50 prosenttiin vuodesta 1992, vaikka väestö on lisääntynyt 400 000 henkilöllä. Sekin vaikuttaa ostovoiman kehitykseen.

Kirjoitin jo vuonna 1989 kirjan: "Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä". Siinä totesin, että Suomi, eikä mikään muukaan kehittynyt teollisuusvaltio enää palaa täystyöllisyyteen. Siksi on kehitettävä uusia työnjako- ja tulonjakomalleja.

Olen jo vuosikymmeniä kaupannut jalostusarvon nousuun perustuvaa verotusmallia, jossa ei verotettaisi yhä pienenevää ihmistyökomponenttia vaan sitä arvonnousua, jota ihminen koneiden avulla aikaansaa. Silloin tuottavuus- ja verohyöty jäisi siihen maahan jossa tuotanto tapahtuu.

Myöhemmin talousprofessori Hans-Werner Sinn on esittänyt ns. "kassavirtaverotusta" eli verotettaisiin yrityksen sisään virtaavan ja ulos virtaavan rahavirran erotusta. Silloin teknologialla aikaansaatu tuottavuushyöty tulisi jakovaraksi poliittisille päättäjille.

Nyt teknologian tuottavuushyödyt ovat käytännössä laillistettua veronkiertoa ja suomalaisen työn hedelmät katoavat osinkoina maan rajojen ulkopuolelle rikkaiden rikastuessa entisestään. Ne eivät palaa sieltä enää investointeihin eikä uusia työpaikkoja synny.

Tuloerojen revähtäminen on seurausta tästä verotuksen järjestelmäviasta, johon eivät edes poliittiset päättäjät ole ymmärtäneet reagoida. Ei ,vaikka olen kaksi kertaa esitelmöinyt aiheesta eduskunnan auditoriossa jo 90-luvulla.



Ari Ojapelto, tietokirjailija, Tampere
[email protected]"

[sivullinen.]

Murosta poimittua.

Maahanmuuttajat lisäävät Suomen väkilukua. Kun Suomen väkiluku lisääntyy, sekä palveluiden että tavaroiden kulutus lisääntyy, jolloin työpaikkojen määrä lisääntyy. Maahanmuuttajat vaikuttavat kantasuomalaisten työllistymiseen negatiivisesti vain, jos he keskittyvät tietyille aloille ja näille aloille olisi runsaasti kantasuomalaisia tulijoita. Tällöinkin muilla aloilla somaleilla on työllistävä vaikutus.

Esimerkiksi somalit tekevät niin vähän töitä (töissä on 8 %), että heidän ottamisensa parantaa kokonaisuutena kantasuomalaisten työllisyyttä, koska työpaikkojen määrä lisääntyy somalien kuluttamien ttt-rahojen ansiosta, mutta vain harva somali työllistyy näihin työpaikkoihin.

[Roope]

Rinne yrittää terävöittää poliittista profiiliaan syyttämällä demarien alamäestä Vartiaista.

Rinne lataa: Yksi mies pilaa demareiden maineen

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen saa huutia ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinteeltä, joka haastaa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen SDP:n puheenjohtajakisassa.

Rinteen mielestä Vartiaisen puheet leimaavat koko SDP:ta, eivätkä mitenkään positiivisesti. Toisin kuin Vartiainen väittää, Rinteen mielestä suomalaisen yhteiskunnan ongelma ei ole työvoiman tarjonnan puute, vaan työn puute.

"Vartiainen höpöttää koko ajan, että työvoiman tarjontaa pitää lisätä. Se ei ole tämän hetken juttu. Tällä hetkellä suomalainen tarvitsee työtä ja työpaikkoja", Rinne lataa Kauppalehden haastattelussa.

Rinne huomauttaa, että Suomessa on yli 300 000 ihmistä ilman työtä. "Minusta me tarvitsemme selkeän elinkeino- ja teollisuuspoliittisen strategian, joka ankkuroituisi maailman megatrendeihin. Tarvitaan strategia, johon itse uskotaan."

Juhana Vartiainen ei halua kommentoida Rinteen syytöksiä millään tavalla. Maanpuolustuskurssilta tavoitettu Vartiainen vastaa kommenttipyyntöön yksiselitteisesti: "Ei kiitos."

Kauppalehti 3.2.2014

[Roope]

Kymmenen kohdan kuntoutusohjelma Suomen taloudelle

Suomen talouden tervehdyttäminen vaatii kolmea päättäväistä askelta, joilla julkiset menot saadaan kuriin. Ensimmäiset kaksi askelta ovat julkisten menojen jäädyttäminen ja hallituksen "50-50-mallista" luopuminen. Nykyinen taloustilanne vaatii tervehtyäkseen vielä kolmannen askeleen: uskottavan kuntoutusohjelman, jossa on mukana lisäsäästöjä.

Kuntoutusohjelmalla nostamme esiin kymmenen merkittävää keinoa talouden tervehdyttämiseksi. Toimenpiteet ovat Suomen talouden kilpailukykyä parantavia toimia, joilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen ja talouskasvuun. Monien ohjelmassa olevien toimenpiteiden vaikutusten suuruusluokkaa on hahmoteltu hallituksen rakennepaketissa.
...
5. Työperäistä maahanmuuttoa on voimistettava. Heti kun kasvu alkaa, Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto on osa tämän ongelman ratkaisua.
...

Keskuskauppakamari 5.2.2014

Yritin kaivella Keskuskauppakamarin sivuilta vastauksia täsmentäviin kysymyksiin "miten" ja "miksi". Ei löytynyt. Ei yhtään mitään. Keskuskauppakamarilla ei nähtävästi ole lisättävää maahanmuuttoasiaan.

Työperäisen maahanmuuton lisäämisen ei selvästikään ole tarkoitus olla muuta kuin mantra, jota pitää hokea. Asialla tällä kertaa Keskuskauppakamari ja sen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

[Kulttuurirealisti]

5. Työperäistä maahanmuuttoa on voimistettava. Heti kun kasvu alkaa, Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto on osa tämän ongelman ratkaisua....

Yritin kaivella Keskuskauppakamarin sivuilta vastauksia täsmentäviin kysymyksiin "miten" ja "miksi". Ei löytynyt. Ei yhtään mitään. Keskuskauppakamarilla ei nähtävästi ole lisättävää maahanmuuttoasiaan.

Työperäisen maahanmuuton lisäämisen ei selvästikään ole tarkoitus olla muuta kuin mantra, jota pitää hokea.

Eihän tuo erityisen pahalta kuulosta, mutta mitä käytännössä tarkoitetaan työperäisellä maahanmuutolla ja osaavalla työvoimalla? Maahanmuuton käytäntö on toistaiseksi ollut aivan muuta kuin työllistyvää, osaavaa työvoimaa. Kysymyksessä on tosiaan pelkkä mantra.

[Siili]

5. Työperäistä maahanmuuttoa on voimistettava. Heti kun kasvu alkaa, Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto on osa tämän ongelman ratkaisua....

Yritin kaivella Keskuskauppakamarin sivuilta vastauksia täsmentäviin kysymyksiin "miten" ja "miksi". Ei löytynyt. Ei yhtään mitään. Keskuskauppakamarilla ei nähtävästi ole lisättävää maahanmuuttoasiaan.

Työperäisen maahanmuuton lisäämisen ei selvästikään ole tarkoitus olla muuta kuin mantra, jota pitää hokea.

Eihän tuo erityisen pahalta kuulosta, mutta mitä käytännössä tarkoitetaan työperäisellä maahanmuutolla ja osaavalla työvoimalla? Maahanmuuton käytäntö on toistaiseksi ollut aivan muuta kuin työllistyvää, osaavaa työvoimaa. Kysymyksessä on tosiaan pelkkä mantra.

Huippuosaajista (ilman sarkasmia) voi ollakin ihan oikeaa pulaa joillakin aloilla.  Muiden kohdalla KKK jättää häveliäästi mainitsematta, että tarve on nimen omaan halvalle alemman tason osaamiselle.  Jos halpoja työläisiä saa ulkomailta riittävästi, pysyy näiden töiden palkkataso alhaalla, vaikka niitä tekisivät kantikset.  Se, että palkalla ei elä, ei haittaa, koska Kela ja sossu subventoivat tarvittaessa.

[J.M]

Työperäisen maahanmuuton lisäämisen ei selvästikään ole tarkoitus olla muuta kuin mantra, jota pitää hokea.

Ja aika -tanan rasittava mantra sellaisen korviin, joka kuuntelee ja lukee päivittäin loputtomista yt-neuvotteluista ja "sopeutustoimista", joka tarkoittaa lähes poikkeuksetta jollekulle potkuja.

[niemi2]

Työperäisen maahanmuuton lisäämisen ei selvästikään ole tarkoitus olla muuta kuin mantra, jota pitää hokea.

Maahanmuutto on uusi uskonto, siihen pitää vain hurahtaa uskoen tai sitten et ole mitään.

Kun muut hokevat tuota mantraa kuorossa, niin monilta jää tuo "työperäinen" pois ja jäljelle jää vain "maahanmuuttoa lisättävä". Näin HS teki mm. Vartiaisen kohdalla kun V. puhui "työperäisen maahanmuuton lisäämisestä" niin HS:n artikkelissa luki vain "maahanmuuton lisäämisestä".

Pahinta on se ettei kukaan esitä aiheellisia sinunkin erinomaisesti huomaamia pointteja ja tätä varten tulisi olla jokin instanssi, joka vastineeksi esittää kannanottoja julkisuudessa esitettyihin lausuntoihin.

Jos joku ei huomaa, niin kyse on "mielikuvasodasta", jossa maltillinen maahanmuuttopolitiikka halutaan korvata fanaattisemmalla politiikalla. Ei ole edes väliä onko oikeassa vai ei, mutta mielikuvia tuotetaan joka suunnasta kuten Putinin venäjällä Putinista itsestään. Moni venäläinen luuleekin, että Putin painii karhujen kanssa ja voittaa ne aina sormea heristämällä. Edes manipuloinnista kiinnijääminen ei muuta mielikuvaa kun sitä tuputetaan illasta toiseen eikä kukaan niitä ole kyseenalaistamassa. Vain mielikuvalla on väliä.

[törö]

Työperäistä maahanmuuttoa on voimistettava. Heti kun kasvu alkaa, Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto on osa tämän ongelman ratkaisua.

Mutta kun emme tiedä miltä alalta kasvu alkaa ja milloin, kasvuun täytyy varautua ottamalla paljon porukkaa ihan summamutikassa, jotta ainakin osa on hyödyksi sitten kun heitä joskus tarvitaan. Sitä odotellessa työhaluisia mamuja voidaan kurssittaa mahdollisimman monelle alalle, jotta osumatodennäköisyys olisi suurempi.

Tietty on olemassa sekin riski, että mamuille ehtii käydä samalla tavalla kuin pari kymmentä vuotta suurtyöttömyyden takia tarpeettomina olleille kantiksille, joille on turha enää tyrkyttää duunia, koska elämään on keksitty jo muutakin sisältöä ja motivaatio olla hyödyllinen osa yhteiskuntaa on haihtunut jo ajat sitten.

[Roope]

OECD julkaisi tänään suosituksensa Suomen talouden elvyttämiseksi. Itse raportti on maksullinen, mutta 40-sivuinen yhteenveto löytyy netistä.

OECD määrää Suomelle listan kovia lääkkeitä, mutta maahanmuuton kiihdyttäminen ei ole niiden joukossa. Raportin yhteenvedossa mainitaan maahanmuutto sivumennen kahdessa yhteydessä. Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllisyysastetta pitäisi jollain keinolla nostaa, ja ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä pitäisi joustavoittaa.

OECD:n silmissä maahanmuutto ei siis vaikuta olevan erityisen tärkeää Suomen taloudelle.

Economic Survey of Finland 2014
Presss release: Finland's economy is on the mend but pushing ahead with reform is key, says OECD 12.2.2014
OECD Economic Surveys Finland 2014 - Overview (pdf)

[Roope]

"EU-jäsenyyttä ei kyseenalaisteta"

Maahanmuutto on avain EU:n talouskasvuun, sanoi Miapetra Kumpula-Natri, kun eduskunta alkoi käsitellä hallituksen EU-selontekoa.

[...]

Avain kehityksen kääntämiseen on reaalitalouden saattaminen kasvu-uralle, Kumpula-Natri sanoo. Tässä auttaa maahanmuutto, joka hänen mukaansa johtaa talouskasvuun.

- Se johtaa kasvuun, paitsi työvoiman tarjonnan ja kulutuskysynnän voimistumisen kautta, myös vaikeasti ennakoitavien tulijoiden ja kantaväestöjen tietojen, taitojen sekä kulutus- ja tuotantotottumusten kohtaamisesta seuraavien luovien prosessien kautta, Kumpula-Natri muotoilee.

Verkkouutiset 12.2.2014

Alkuosa kuin suoraan Vartiaiselta ja lopun koukerot lainattu Himaselta. Mitään tarkennuksia tai perusteluja ei Kumpula-Natrikaan esitä.

[Nuivake]

Jokohan Rimpula-Nutri nyt tietää paljonko on valtion velka tällä hetkellä?

[Dharma]

Nyt (ehkä ensimmäistä kertaa) harmittaa, etten ole enää työn talousteorian opiskelija tai missään ekonomistihommassa. Olisin niin halunnut lainata tätä ihan joka paikassa:

Se johtaa kasvuun, paitsi työvoiman tarjonnan ja kulutuskysynnän voimistumisen kautta, myös vaikeasti ennakoitavien tulijoiden ja kantaväestöjen tietojen, taitojen sekä kulutus- ja tuotantotottumusten kohtaamisesta seuraavien luovien prosessien kautta, Kumpula-Natri muotoilee.

Tämä EI saa unohtua. Joku palkinto. Bullshit on siirtynyt uudelle tasolle. Soittakaa kelloja!

[Roope]

Vartiainen: Suomalaisten käsitykset talouden toiminnasta ovat vääriä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen sanoo, että suomalaisilla on paljon vääriä ja vanhentuneita käsityksiä siitä, miten talous toimii.

[...]

Vartiaisen mukaan monet virheellisesti kuvittelevat, että valtiovalta voisi säilyttää Suomessa teollisuutta tai luoda tietynlaisen elinkeinorakenteen.
– Globaalit markkinat murjovat meille sellaisen elinkeinorakenteen kuin meille on sopiakseen.
Samoin monet ajattelevat, että työttömyys johtuu siitä, että Suomessa on liian iso työvoima. Vartiainen sanoo, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä maahanmuuttajia esimerkiksi itäisestä Euroopasta, sillä työvoiman tarjonnan lisääminen lisää työllisyyttä.

[...]

Vartiainen listaa jo aiemmin esittämiään keinoja työn tarjonnan lisäämiseksi: työperäisen maahanmuuton vauhdittamisen lisäksi hän nostaa tikun nokkaan muun muassa eläkeiät, opiskeluajat ja kotiäidit.

Aamulehti 13.2.2014

[AuggieWren]

Vartiainen: Suomalaisten käsitykset talouden toiminnasta ovat vääriä

Vartiainen puhuu asiaa. Sen sijaan suomalaisten käsitykset Vartiaisen kaltaisten kusettajien valehtelemisen määrästä ovat oikeita.

[FlyinHighAgain]

Artikkelista vielä

Valtiosihteeri Martti Hetemäen talousviisaiden ryhmä antoi torstaina esityksensä...

Vartiainen oli mukana Hetemäen ryhmässä.

Jos ei tällä porukalla saa laivaa upoksiin niin ei sitten millään

[Nuivake]

Jos ei tällä porukalla saa laivaa upoksiin niin ei sitten millään

Tietysti jos tavoitteena onkin sukellusvene, niin onnistuminen on aivan varmaa.

[FlyinHighAgain]

^Totta, saattaa olla että mielipuoliselta näyttävällä toiminnalla on ihan järkeenkäypäkin selitys