Suomenuskoinen Karhun kansa on tänään rekisteröity uskonnolliseksi yhdyskunnaksi

[Faidros.]

Teokratia voi tosiaan olla vastavoima maahanmuutolle, mutta se ei ole sen edellytys vrt. maallistunut Japani.
Uskonto voi myös olla edellytys maahanmuutolle, esim. Israel.

Virhekuvitelma, että Japani olisi maallistunut, paha virhekuvitelma.
Japanilainen perhetuttumme sekä Japanissa toistakymmentä vuotta asunut ystäväperhe ovat kertoneet, että japanilaisissa kodeissa ollaan hyvin uskonnollisia, taikauskoisia, palvotaan esi-isien henkiä, laitetaan hengille kotialttareille ruokaa jne.
Japanissa ei ole vain yksi tai kaksi uskontoa vaan satoja! Esimerkiksi joku voi palvoa siellä aurinkoa jumalanaan, olen sellaisestakin miehestä kuullut ja nähnyt jopa valokuvan. Se ei tietystikään ole mikään suuri virallinen maailmanuskonto, mutta kaikkinainen taikausko rehottaa Japanissa ja juuri siitä syystä kristinusko (tai islamkaan) ei leviä Japaniin ei sitten millään KOSKA JAPANISSA EI OLE USKONNOLLISTA TYHJIÖTÄ!
Perinteiset uskonnot ja uskomukset elävät ja voivat Japanissa hyvin.

Japanin "uskonto" on shintolaisuus, johon ei liity mitään moraaliopetusta tai synnin käsitettä. Mielestäni se on lähinnä traditionalismia. Suomessa voitaisiin pitää samoin uskontona sitä, että uskonnottomana vien vanhempieni haudalle kynttilän, lähetän joulukortin, teen perinneruokia, juhlin uutta vuotta... mitä vain! Jos se on mielestäsi uskontoa, niin se on sinun uskontoa, mutta minulle ei.

Näkemyksesi on niin oppikirjamainen ja suppea, että se lähentelee jo virheellistä näkemystä. Huomaa, että Wikipediaa on luettu, mutta yhtään japanilaista et syvällisemmin tunne.

Nyt on kristitty ottanut käyttöönsä laajemman käsitteen uskonnosta! Kaikki taikauskot, esi-isät, henget ja kai kummituksetkin kelpaa, kun täytyy puolustaa omaa näkemystä.
Noh, en ihmettele, olethan muistaakseni todennut uskonnottomuudenkin olevan uskonto! Pitäisi kai kysyä: Mikä mielestäsi EI ole uskontoa?

[JJohannes]

Ilmeisesti Neuvostoliitossa ei koskaan varsinaisesti kielletty uskontoja, mutta joidenkin uskontojen harjoittaminen tehtiin käytännössä mahdottomaksi ja muita hankaloitettiin. Keski-Aasiassa Neuvostoliiton oli pakko hyväksyä islam ja Stalin osoitti juutalaisille oman oblastin jossa saattoi harjoittaa judaismia. Puolassa oli paljon katolisia. Myöskin "valtionateismi" oli vain epävirallinen konventio eikä mikään lakiin kirjattu juttu.

http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_anti-religious_legislation

[sr]

Uskonto voi myös olla edellytys maahanmuutolle, esim. Israel.

Miksei se voisi olla sitä Suomessakin? Esimerkiksi Afrikan ja Lähi-idän sankareista kristityt voisi lupapäätöksiä annettaessa asettaa etusijalle.

Puhutko nyt tp-hakijoista vai kiintiöpakolaisista? Tuon jälkimmäisen ryhmän kohdalla noin voisi periaatteessa toimia, mutta silloinkin se olisi minusta eettisesti arveluttavaa. TP-hakijoiden kohdalla taas olisi täysin kohtuutonta, että heidän oikeutensa turvapaikkaan riippuisi heidän uskonnostaan. Tietenkin se voi epäsuorasti riippua siinä mielessä, että jos tiedetään jossain vainottavan uskonnon X harjoittajia, niin turvapaikkaa hakevan X-uskontoon kuuluvan tarinaa häneen kohdistuvasta vainosta voidaan pitää uskottavampana kuin jonkun muun.

Joka tapauksessa ajatus yhden uskonnon harjoittajien nostamisesta ylempään asemaan maahantulolupien suhteen maassa, jossa virallisesti vallitsee uskonnonvapaus on minusta lähtökohtaisesti kuolleena syntynyt ajatus. Kaiken päälle sen toteuttaminen käytännössä olisi vaikeaa, koska yllättäen kaikki hakijat sitten olisivatkin "kristittyjä", jos siitä saisi lisäpointseja. Mikään ei tietenkään estäisi heitä "kääntymästä" sitten siihen alkuperäiseen uskontoonsa hakuprosessin jälkeen. Vai olisiko tarkoitus, että vaikka kaikilla muilla kansalaisilla on oikeus kuulua vapaasti siihen uskontokuntaan, mihin haluaa ja vaihtaa niitä aina halutessaan ilman, että tällä on heihin mitään merkitystä, niin maahanmuuttajilla ei tätä oikeutta olisi?

[Emo]

Nyt on kristitty ottanut käyttöönsä laajemman käsitteen uskonnosta! Kaikki taikauskot, esi-isät, henget ja kai kummituksetkin kelpaa, kun täytyy puolustaa omaa näkemystä.
Noh, en ihmettele, olethan muistaakseni todennut uskonnottomuudenkin olevan uskonto! Pitäisi kai kysyä: Mikä mielestäsi EI ole uskontoa?

Japanilainen perhetuttumme ei ole kristitty,  yksikään japanilainen tuttavamme ei ole kristitty.

Japanissa esi-isien henkiä palvotaan, kodeissa on kotialttareita joille katetaan ateria kuolleille esi-isille. Suomalaistuttumme kertoivat, että Japanissa tuntuu pahalta vierailla kodeissa joissa parhaat herkut on katettu vainajille. Kyseessä ei ole kulttuuri, kyseessä on uskonto.

Ihmettelen suuresti, miten sinä kuvittelet tietäväsi Japanin uskonnollisesta todellisuudesta jotain enemmän ja paremmin kuin syntyperäiset japanilaiset itse tai siellä pitkään asuneet?
Tekeekö ateismisi sinusta asiantuntijan, oikein monikulttuurisuusasiantuntijan, jolla on viimekäden tietämys  vieraista kulttuureista ja uskonnoista?

[JJohannes]

Israelia on muuten hankalaa pitää myöskään järin uskonnollisena valtiona vaan pikemminkin Japanin tapaan tiukan traditionalistisena. Israeliin aikoinaan muuttaneista juutalaisista iso osa oli ateistisia kommunisteja jotka halveksivat konservatiivisia uskovaisia ja moni poliitikko oli myös ateisti, mm. Golda Meir, Moshe Dayan ja David Ben-Gurion. Myös siionismin isä, Theodor Herzl, oli ateisti.

[Faidros.]

En tiedä päivämäärää, enkä sitä kiellettiinkö uskonnot perustuslaissa, mutta ainoastaan Ortodoksinen kirkko rajoitetusti sai toimia julkisesti. Muillekin uskonsuunnille sallittiin näennäisesti tietty kokoontumisvapaus. Julkisuuskuva oli kuitenkin parempi kuin todellisuus. Pidätyksiä tapahtui, keskiyöllä tultiin esim. perheen uskovainen isä hakemaan, eikä hänestä välttämättä enää sen jälkeen kuultu. Myös nk. vanhauskoisia, eli tsaarinuskoisia ortodokseja vainottiin. Uskovaiset kokoontuivat salaa.

Neuvostoliitossa protestantit olivat vainottuja niin ortodoksien kuin ateistienkin taholta. Ortodoksinen papisto oli paljolti Kgb:n apureita. Samaten istui kaikensortin kyttääjiä myös laillisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa. Virkavalta vahti ihmisiä kaikenlaisilla mikrofooneilla ja kateelliset naapurit ilmiantoivat toisiaan.

En tiedä mikä laki ja millä päivämäärällä otti haltuunsa kristittyjen kirkot, muuttaen niitä elokuvateattereiksi tai eläinsuojiksi. Vasta Neuvostoliiton kaaduttua kristityt alkoivat saada takaisin omaa, kuitenkin jo pääosin hävitettyä omaisuuttaan, kuten kirkkorakennuksia. Suomalaiset kristityt ovat paljon avustaneet niiden jälleenrakentamisessa. Ateistit veivät omaisuudet, takaisin he eivät ole niitä maksaneet. Ulkomaiset kristityt auttavat paljon näissä uudellenrakennustöissä.

Niinpä, et tiedä, oletit vain.
Vainottuja ihmisryhmiä olivat myös: Maanomistajat, pankkiirit, maanviljelijät, yrittäjät, aateliset, kuninkaalliset, porvarit, kauppiaat....jne. jne. Ja varsinkin poliittiset toisinajattelijat!

Taas esität höpöhöpöä, kun sanot vasta NL:n kaaduttua kristittyjen saaneen takaisin omaisuuttaan. Saivat osaksi jo aiemmin, mutta mikään vainottu ihmisryhmä ei ole koskaan saanut täydellisesti takaisin omaisuuttaan kommunistien jäljiltä.

Suurin kristittyihin kohdistunut vaino oli 20-30-luvuilla, mutta jo toiseen maailmansotaan mentäessä rintamalla oli myös pappeja usuttamassa uskovia perkeleitä vastaan.

Edit. Minä kun luulin, että neuvostoliitossa kommunistit olivat vallassa, eivätkä ateistit!

[Faidros.]

Kyseessä ei ole kulttuuri, kyseessä on uskonto.

Ei pyhiä kirjoituksia, ei perustajaa, ei mitään oppia. Siis uskonto? Jos sinä niin sanot, sinulle se on uskonto.

PS: Tiedätkö myös kaikki muutkin asiat ennalta, mihin minulla ei ole käsitystä tai kokemusta?

[Marija]

Israelia on muuten hankalaa pitää myöskään järin uskonnollisena valtiona vaan pikemminkin Japanin tapaan tiukan traditionalistisena. Israeliin aikoinaan muuttaneista juutalaisista iso osa oli ateistisia kommunisteja jotka halveksivat konservatiivisia uskovaisia ja moni poliitikko oli myös ateisti, mm. Golda Meir, Moshe Dayan ja David Ben-Gurion. Myös siionismin isä, Theodor Herzl, oli ateisti.

Israel onkin erittäin "jumalaton" maa, toisin kuin monet kuvittelevat. Se on edellä kaikessa "synnissä". Jo tuolloin kun kauan sitten asustelin siellä havaitsin pian että kuvitelma "Pyhästä Maasta" oli täysin teoreettinen ja maan pyhyys olikin enemmän sen menneisyydessä kuin nykyisyydessä, vaikkakin Raamatusta päätellen on siellä aina ollut kova meno päällä. Sodomaa ja Gomorraa ja korruptoitunutta papistoa, ym.

Israel on kulttuurisesti juutalainen, mutta uskonnollisuus on vähäistä, paitsi sitten nimenomaisten ortodoksien, tai muiden juutalaisuskonnollisten ryhmien kohdalla. Nämä kuitenkin selkeästi erottuvat muusta joukosta jo erilaisen pukeutumisensakin vuoksi. Yksillä on korvakiharat, joillain karvareunusreuhkat päässään, kesähelteilläkin, luulen.

Kristittyjä juutalaiset eivät erityisemmin rakasta, joten mikään kristittyjen uusi sijoituspaikka, Siperian tapaan, ei Israel varmasti ole.

[Emo]

Kyseessä ei ole kulttuuri, kyseessä on uskonto.

Ei pyhiä kirjoituksia, ei perustajaa, ei mitään oppia. Siis uskonto? Jos sinä niin sanot, sinulle se on uskonto.

PS: Tiedätkö myös kaikki muutkin asiat ennalta, mihin minulla ei ole käsitystä tai kokemusta?

En ole perehtynyt japanilaisten uskonnollisuuteen niin tarkasti, että voisin varmuudella sanoa onko kirjoituksia käytössä tai onko perustajaa tiedossa. Oli tai ei, niin jostainhan kaikki pakanalliset uskomuksetkin ovat aina syntyneet, joku ne on "perustanut" tai "keksinyt", sillä ei ole merkitystä nykyisen uskontoluonteen kannalta että tiedämmekö perustajan nimen tai onko olemassaolevia "pyhiä kirjoituksia". Mutta tuntuisi että kai tuosta kaikesta joku jotain on kirjoittanutkin joskus, sentään miljoonien ihmisten jokaipäiväisestä elämästä ja uskonnonharjoituksesta.

Minulle se nimenomaan ei ole uskonto, minä en palvo vainajahenkiä. Kaikki mitä japanilaisesta uskonnollisuudesta olen tässä ketjussa kirjoittanut, on nimenomaan japanilaisten itsensä tai siellä asuvien/asuneiden suomalaisten kertomaa. En minä tässä omia tuntemuksiani ja uskomuksiani ole raottanut.

Tuo ps.-kirjoituksesi on älytön, mikä tunnekuohahdus tuo oli? Missä olen jotain ennalta tiennyt? Ennustajaeukkonako minua pidät?

[Marija]

Niinpä, et tiedä, oletit vain.
Vainottuja ihmisryhmiä olivat myös: Maanomistajat, pankkiirit, maanviljelijät, yrittäjät, aateliset, kuninkaalliset, porvarit, kauppiaat....jne. jne. Ja varsinkin poliittiset toisinajattelijat!

Taas esität höpöhöpöä, kun sanot vasta NL:n kaaduttua kristittyjen saaneen takaisin omaisuuttaan. Saivat osaksi jo aiemmin, mutta mikään vainottu ihmisryhmä ei ole koskaan saanut täydellisesti takaisin omaisuuttaan kommunistien jäljiltä.

Suurin kristittyihin kohdistunut vaino oli 20-30-luvuilla, mutta jo toiseen maailmansotaan mentäessä rintamalla oli myös pappeja usuttamassa uskovia perkeleitä vastaan.

Edit. Minä kun luulin, että neuvostoliitossa kommunistit olivat vallassa, eivätkä ateistit!

En oleta, tiedän.
Näytät itse tuntevan varsin hyvin kristittyjen olosuhteet NL:ssa. 

Kommunismi on ateistinen talousoppi. Kommunismi ja ateismi kulkevat aina käsikädessä, vaikkakaan ei ateismi ja kommunismi. Tässä on eronsa. Eivät kommunistit vainonneet kristittyjä siksi että he olisivat olleet varakkaita ihmisiä (talousoppi), vaan nimenomaan uskonnon vuoksi (ateismi).

(Joo, joo! Ei tarvii antaa bannia, mutkun toi ateisti vänkää!)

[sr]

Japanissa esi-isien henkiä palvotaan, kodeissa on kotialttareita joille katetaan ateria kuolleille esi-isille. Suomalaistuttumme kertoivat, että Japanissa tuntuu pahalta vierailla kodeissa joissa parhaat herkut on katettu vainajille. Kyseessä ei ole kulttuuri, kyseessä on uskonto.

Ok, mikä on sinun kriteerisi sille, miten uskonnot erotetaan ei-uskonnoista?

Et kai sinä (tai se Japanissa asuva tuttavasi) luule, että ne japanilaiset oikeasti uskoisivat vainajien syövän niitä ruokia tms. ?

Ihmettelen suuresti, miten sinä kuvittelet tietäväsi Japanin uskonnollisesta todellisuudesta jotain enemmän ja paremmin kuin syntyperäiset japanilaiset itse tai siellä pitkään asuneet?

Se voi hyvinkin päteä, että japanilaisissa kodeissa on kotialttari, jonne pannaan ruokaa. Suomessa pääsiäisen edellä noidiksi pukeutuneet lapset käyvät virpomassa, kesäisin poltetaan kokkoja ja pyhäinpäivänä käydään panemassa kynttilöitä haudoille (tai nykyisin ennemminkin pukeudutaan jonkilaisiksi hirviöiksi). Ovatko nämä osa jotain uskontoa vai jotain muuta?

Tekeekö ateismisi sinusta asiantuntijan, oikein monikulttuurisuusasiantuntijan, jolla on viimekäden tietämys  vieraista kulttuureista ja uskonnoista?

Viis siitä tietämyksestä, mutta olisi kiva tietää, mitkä ovat sinun kriteerisi niiden vieraiden kulttuurien erottamiseen vieraista uskonnoista.

[kriittinen_ajattelija]

Israelia on muuten hankalaa pitää myöskään järin uskonnollisena valtiona vaan pikemminkin Japanin tapaan tiukan traditionalistisena. Israeliin aikoinaan muuttaneista juutalaisista iso osa oli ateistisia kommunisteja jotka halveksivat konservatiivisia uskovaisia ja moni poliitikko oli myös ateisti, mm. Golda Meir, Moshe Dayan ja David Ben-Gurion. Myös siionismin isä, Theodor Herzl, oli ateisti.

Israelissa kuitenkin kun muuallakin uskovaiset tekee eniten lapsia joten kyllä Israel alkaa olla jo varsin uskovainen maa ja tulevaisuudessa yhä enemmän.

As of 2009, 8% of Israeli Jews defined themselves as Haredim; an additional 12% as "religious"; 13% as "religious-traditionalists" ; 25% as "non-religious-traditionalists" (not strictly adhering to Jewish law or halakha); and 42% as "secular" (Hebrew: חִלּוֹנִי, Hiloni).[6] As of 1999, 65% of Israeli Jews believe in God,[7] and 85% participate in a Passover seder.[7] However, other sources indicate that between 15% and 37% of Israelis identify themselves as either atheists or agnostics.[8][unreliable source?] A survey conducted in 2009 showed that 80% of Israeli Jews believe in God, with 46% of them self-reporting as secular.[9] Israelis tend not to align themselves with a movement of Judaism (such as Reform Judaism or Conservative Judaism) but instead tend to define their religious affiliation by degree of their religious practice.

estimated that 30 percent of the Jewish newborns are now Haredi.

[Emo]

^ ^  Japanilaiset uskovat että heidän tekemisillään täällä on merkitystä kuolleiden hyvinvoinnille "siellä". Jos esimerkiksi japanilainen kääntyisi kristinuskoon ja luopuisi esi-isien ruokkimisesta ja palvomisesta, olisi se näiden edesmenneiden ihmisten hylkäämistä oman onnensa nojaan ja siitä seuraisi epäonnea myös täällä vielä eläville sukulaisille.

Ok, mikä on sinun kriteerisi sille, miten uskonnot erotetaan ei-uskonnoista?

Et kai sinä (tai se Japanissa asuva tuttavasi) luule, että ne japanilaiset oikeasti uskoisivat vainajien syövän niitä ruokia tms. ?

Kyllä he uskovat vainajien "syövän" niitä ruokia ja olevan todella oikeasti eikä vain symbolisesti niiden sapuskojen tarpeessa.

En tiedä miten erotat uskonnon ei-uskonnosta, mutta minä teen selkeän eron vainajien henkien ruokkimisen ja palvomisen/lepyttämisen (joka on uskontoa) välille verrattuna siihen että Suomessa viedään kynttilä haudalle (tapa muistaa henkilöä, ei lepyttää henkiä tms.).


e: lisätty toinen ^

[Parsifal]

Syy miksi Japaniin ei tule maahanmuuttoa johtuu lähinnä siitä että kyldyyrimarxismi ei ole levinnyt sinne vielä yhtä tehokkaasti, mutta uskoisin että nuoret sukupolvet alkaa olla yhä enemmän sen suuntaisia joten en ihmettelisi vaikka Japani avaisi ovet maahanmuutolle seuraavan 20v aikana.

Japanilla oli se onni, että se jäi 2. maailmansodan jälkeen yksinomaan USA:n vaikutuspiiriin, eivätkä eurooppalaiset sosialistit olleet sössimässä asioita.

Japanissa ylikansoitus on ollut ongelmana jo pitkään. Siitä huolimatta sielläkin on työvoimapulaa joillakin aloilla, mutta japanilaiset fiksuina ihmisinä paikkaavat sitä automaatiolla ja roboteilla. Mokuttajasosialistin järki taas ei ymmärrä kuin halvan orjatyövoiman käyttöä. Sitä paitsi robotit ovat liian loogisia kannattaakseen vasemmistoa.

[Marija]

Kynttilöiden haudalle vienti levisi Suomeen Karjalan ortodoksisten evakkojen kautta. Eivät luterilaiset aiemmin mitenkään erityisesti viettäneet pyhäinpäivää, ainakaan kodeissaan.

Haudoille on myös enenevässä määrin alettu kasata kaikenlaisia muita koristeita, samaten henkilön kuolinpaikoille, katolilaisen tavan mukaan. Kyse on kuitenkin surutyöstä, mutta samalla uskomuksesta ja toiveesta, että esim. nallekarhu auton alle jääneen lapsen kuolinpaikalla toisi lohtua lapselle. Eli eräänlaisesta henkienpalvonnasta on kyse.

Itselläni on tätä samaa vikaa, aikoinaan olen suorastaan palvonut esivanhempiani, enää en sitä tee.

[Faidros.]

En oleta, tiedän.

No sittenhän voit kertoa päivämäärän milloin uskonnot kiellettiin NL:ssa?
Vai tarkoititko tietäväsi, että kommunistien sijaan ateistit hallitsivat NL:ssa?
Tietysti hauskempaa, jos vaivaudut vastaamaan molempiin kysymyksiin.

[sr]

^ ^  Japanilaiset uskovat että heidän tekemisillään täällä on merkitystä kuolleiden hyvinvoinnille "siellä". Jos esimerkiksi japanilainen kääntyisi kristinuskoon ja luopuisi esi-isien ruokkimisesta ja palvomisesta, olisi se näiden edesmenneiden ihmisten hylkäämistä oman onnensa nojaan ja siitä seuraisi epäonnea myös tääällä vielä eläville sukulaisille.

Kuinka suuri osa japanilaisista oikeasti uskoo tuohon? Japanissa on muuten n. 3 miljoonaa kristittyä.

En tiedä miten erotat uskonnon ei-uskonnosta, mutta minä teen kyllä selkeän eron vainajien henkien ruokkimisen ja palvomisen/lepyttämisen välille (joka on uskontoa) verrattuna siihen että Suomessa viedään kunttilä haudalle (tapa muistaa henkilöä, ei lepyttää henkiä).

Et vastannut kysymykseeni. Mitkä ovat ne kriteerit, joilla teet eron uskonnon ja ei-uskonnon välille?

[guest11919]

Eiköhän ole ennemmin niin päin, että Faidroksen ja sr:n pitäisi perustella, miksi shintolaisuus ei olisi uskonto. Vakiintuneen käsityksen mukaan se nimittäin on uskonto.

[sr]

Kyllä he uskovat vainajien "syövän" niitä ruokia ja olevan todella oikeasti eikä vain symbolisesti niiden sapuskojen tarpeessa.

Aha ja jos joku kysyy heiltä, että miten on mahdollista, että ruoka, joka heidän uskoakseen on "todella oikeasti" syöty, ei ole kadonnut mihinkään niiltä lautasilta, niin mikä on vastaus? Vai tarkoittaako "todella oikeasti" japanin kielessä jotain muuta kuin meillä?

[Emo]

Kyllä he uskovat vainajien "syövän" niitä ruokia ja olevan todella oikeasti eikä vain symbolisesti niiden sapuskojen tarpeessa.

Aha ja jos joku kysyy heiltä, että miten on mahdollista, että ruoka, joka heidän uskoakseen on "todella oikeasti" syöty, ei ole kadonnut mihinkään niiltä lautasilta, niin mikä on vastaus? Vai tarkoittaako "todella oikeasti" japanin kielessä jotain muuta kuin meillä?

Minä en ole japanilainen enkä usko heidän tavoin (vaan pidän vainajahenkien palvontaa saatanallisena harhaoppina), joten minä en voi selittää sinulle millaisia ajatuskuperkeikkoja he harrastavat selittäessään itselleen sen ettei ruokaa katoa lautaselta. Pelko on kuitenkin todellinen, että jotain pahaa tapahtuu jos vainajat jäävät hoivaamatta.

On säälittävää, että sinä ja Faidros. nyt yritätte hyökätä minun kimppuuni jonkin vieraan okkulttisen harhaopin ristiriitaisuuksien kautta, ikäänkuin minulla olisi mitään motiivia selitellä japanilaisten uskomisia heidän puolestaan. Tai edes mahdollisuutta ymmärtää syvällisesti heidän ajatusmaailmaansa. 

[guest11919]

Ok, tarkoitatko sitten, että iso osa itseään kristittyinä pitävistä pitäisi kategorisoida "uskontoleikkijöiksi", jos he noin toimivat?

Ei. Iso osa kristityistä tuskin on eksistentialistista raamatuntulkintaa harjoittavia. Ihmiselle, joka arvostaa kr-uskon kulttuuriperintöä muttei henkilökohtaisesti sitoudu tai usko opinkappaleisiin, parempi nimitys olisi kulttuurikristitty.

[sr]

Eiköhän ole ennemmin niin päin, että Faidroksen ja sr:n pitäisi perustella, miksi shintolaisuus ei olisi uskonto. Vakiintuneen käsityksen mukaan se nimittäin on uskonto.

No, mikä se "vakiintunut" uskonnon määritelmä on?

Ei minulle ole mikään ongelma kevyesti yleiskielessä puhua uskonnoista sen tarkemmin pohtimatta sitä, voidaanko niille antaa mitään yksikäsitteistä määritelmää. Ongelma tulee siinä vaiheessa, jos uskonnolle annetaan juridisesti eri asema kuin ei-uskonnolle. Tällöin on pystyttävä jotenkin antamaan kriteerit sille, mitä uskonnon pitää täyttää. Muussa tapauksessa mennään mielivallan puolelle.

Muuten, buddhalaisuuskin usein lasketaan uskonnoksi, vaikka senkään joitain muotoja (vaikkapa juuri Japanissa suosittua zen-buddhismia) on aika vaikea pitää uskontona siinä mielessä, että uskottaisiin johonkin yliluonnolliseen. Esim. ateisti voi ihan hyvin olla buddhalainen. Tässä kontekstissa voi siis olla jonkinlainen yleiskäsite "ihmisen elämänfilosofialle" tms., mutta tässä merkityksessä sitten uskonnollinen yhdyskunta alkaa mennä aika vaikeaksi joidenkin uskontojen kohdalla. Esim. mikä on shintolainen yhdyskunta, jos koko uskonnon harjoittaminen tapahtuu perhetasolla?

[Parsifal]

Ilmeisesti Neuvostoliitossa ei koskaan varsinaisesti kielletty uskontoja, mutta joidenkin uskontojen harjoittaminen tehtiin käytännössä mahdottomaksi ja muita hankaloitettiin. Keski-Aasiassa Neuvostoliiton oli pakko hyväksyä islam ja Stalin osoitti juutalaisille oman oblastin jossa saattoi harjoittaa judaismia. Puolassa oli paljon katolisia. Myöskin "valtionateismi" oli vain epävirallinen konventio eikä mikään lakiin kirjattu juttu.

http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_anti-religious_legislation

Hävittääkseen uskonnot kokonaan olisivat kommunistit saaneet tappaa valtaosan väestöstä. Se tuskin olisi tuottanut isompia moraalisia ongelmia, mutta ei tyhjää maata ole kiva hallita; tyranni kaipaa ympärilleen orjia.

Idän kansat ovat aina olleet tyranniaan alistuvaista sorttia, mutta kristinusko varsinkin Itäblokin katolisilla alueilla aiheutti kyllä päänvaivaa politrukeille. Monet papit puhuivat avoimesti kommunistityranniaa vastaan, minkä seurauksena heitä myös vainottiin ja murhattiin.

[sr]

Ok, tarkoitatko sitten, että iso osa itseään kristittyinä pitävistä pitäisi kategorisoida "uskontoleikkijöiksi", jos he noin toimivat?

Ei. Iso osa kristityistä tuskin on eksistentialistista raamatuntulkintaa harjoittavia. Ihmiselle, joka arvostaa kr-uskon kulttuuriperintöä muttei henkilökohtaisesti sitoudu tai usko opinkappaleisiin, parempi nimitys olisi kulttuurikristitty.

Niin, kysymys oli, että ovatko he siis "uskontoleikkijöitä" tai "identiteettihäröilijöitä"? Tällä hetkellä he kuitenkin kuuluvat rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan (ja suurin osa vielä siihen, jolla on Suomessa erityisasema muihin yhdyskuntiin verrattuna).

Tämän ketjun kannalta kai olennainen kysymys on, että eikö muilla "kulttuuriuskovilla" pitäisi olla oikeus samaan? (Jos siis lähdetään vaikka siitä, että niitä fundiskarhulaisia ei oikeasti ole olemassa).

[Emo]

Eiköhän ole ennemmin niin päin, että Faidroksen ja sr:n pitäisi perustella, miksi shintolaisuus ei olisi uskonto. Vakiintuneen käsityksen mukaan se nimittäin on uskonto.

No, mikä se "vakiintunut" uskonnon määritelmä on?

Ei minulle ole mikään ongelma kevyesti yleiskielessä puhua uskonnoista sen tarkemmin pohtimatta sitä, voidaanko niille antaa mitään yksikäsitteistä määritelmää.
...

Wikipedian mukaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto

Uskonnot ovat luonteeltaan aatteellis-käsitteellisiä järjestelmiä, jotka tarjoavat kokonaisvaltaisia selityksiä maailmasta.

Tavallisimmin uskonnolla tarkoitetaan uskoa jumalaan/jumaliin tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä. Uskonnot ovat muotoutuneet oppijärjestelmiksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina

Tuonkin määritelmän mukaan japanilainen shintolais-buddhalainen sekasikiö vainajanpalvontamenoineen on uskontoa. Kyllähän se yliluonnolliseksi uskomukseksi on luettava, että me täällä elämässä olisimme tekoinemme vastuussa vainajien hyvinvoinnista tuonpuoleisessa.

[sr]

Minä en ole japanilainen enkä usko heidän tavoin (vaan pidän vainajahenkien palvontaa saatanallisena harhaoppina), joten minä en voi selittää sinulle millaisia ajatuskuperkeikkoja he harrastavat selittäessään itselleen sen ettei ruokaa katoa lautaselta. Pelko on kuitenkin todellinen, että jotain pahaa tapahtuu jos vainajat jäävät hoivaamatta.

Mihin väitteesi "todellisesta pelosta" oikein perustat? Näetkö heidän päänsä sisään?

On säälittävää, että sinä ja Faidros. nyt yritätte hyökätä minun kimppuuni jonkin vieraan okkulttisen harhaopin ristiriitaisuuksien kautta, ikäänkuin minulla olisi mitään motiivia selitellä japanilaisten uskomisia heidän puolestaan. Tai edes mahdollisuutta ymmärtää syvällisesti heidän ajatusmaailmaansa.

Ok, no miksi sitten teet syvällisiä väitteitä heidän ajatusmaailmastaan, jos et edes ymmärrä sitä? Ei minulle ole mikään ongelma se, että sinä toteat, ettet tiedä, mitä japanilaiset oikeasti ajattelevat sitä ruokaa jättäessään vainajille, onko kyse vain kulttuurisesta traditiosta vai jostain todellisesta uskosta siihen, että siitä seuraa jotain, jos niin ei tehdä. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun teet väitteen, että tiedät, mitä siellä heidän päänsä sisällä oikeasti tapahtuu.

[guest11919]

Eiköhän ole ennemmin niin päin, että Faidroksen ja sr:n pitäisi perustella, miksi shintolaisuus ei olisi uskonto. Vakiintuneen käsityksen mukaan se nimittäin on uskonto.

No, mikä se "vakiintunut" uskonnon määritelmä on?

Älä koko ajan sotke asioita.

Uskonnon määritelmää ei ole olemassa. Tämä on uskontotieteen peruskurssin ensimmäinen perusasia. Ei yksinkertaisesti ole määritelmää, joka kattaisi kaikki uskonnot ja toisaalta ei olisi liian laaja.

Sanoin, että "Vakiintuneen käsityksen mukaan se nimittäin on uskonto." Aivan eri asia. Äläkä nyt ihan oikeasti jaksa väittää uskontoa ammatikseen opettavalle, ettei näin muka olisi.

[Mika]

Karhun kansan vastine politiikan puolella on Muutos 2011

[sr]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto

Uskonnot ovat luonteeltaan aatteellis-käsitteellisiä järjestelmiä, jotka tarjoavat kokonaisvaltaisia selityksiä maailmasta.

Tavallisimmin uskonnolla tarkoitetaan uskoa jumalaan/jumaliin tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä. Uskonnot ovat muotoutuneet oppijärjestelmiksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina

Tuonkin määritelmän mukaan japanilainen shintolais-buddhalainen sekasikiö vainajanpalvontamenoineen on uskontoa. Kyllähän se yliluonnolliseksi uskomukseksi on luettava, että me täällä elämässä olisimme tekoinemme vastuussa vainajien hyvinvoinnista tuonpuoleisessa.

Tuon määritelmän mukaan buddhalaisuus ei ole uskonto. Shintolaisuudenkin suhteen on vähän niin ja näin, koska eihän tuossa mitään oppijärjestelmää ollut. Pelkkä vainajien palvonta ei myöskään tarjoa mitään kokonaisvaltaista selitystä maailmasta. Mitään jumaliakaan se ei sisällä.

Entä sitten ns. taikauskot? Onko se uskonto, kun ihmiset ajattelevat, että tikkaiden ali kävelystä seuraa huonoa onnea? Taikauskot täyttävät kriteerin siitä, että on kyse oppijärjestelmästä. Yleensä niiden säännöt on mahdollista kirjata hyvinkin yksityiskohtaisesti. Ne täyttävät kriteerin myös siitä, että kyse on jostain yliluonnollisesta, koska juuri kukaan ei usko minkään fysikaalisen seikan selittävän taikauskon riippuvuussuhteita. Ja tietenkin taikauskoista seuraa yhteisöllisiä tapoja, kun yhdessä noudatetaan niitä taikauskon sääntöjä.

Sanoisin siis, että tuota wikipedian kriteeriä käyttäen karhunusko on selvemmin uskonto kuin vaikkapa buddhalaisuus. Se sisältää maailmanselityksen (sotka muni maan), jumalia ja niiden palvontamenoja. Buddhalaisuudesta nuo kaikki puuttuvat.

[Emo]

Minä en ole japanilainen enkä usko heidän tavoin (vaan pidän vainajahenkien palvontaa saatanallisena harhaoppina), joten minä en voi selittää sinulle millaisia ajatuskuperkeikkoja he harrastavat selittäessään itselleen sen ettei ruokaa katoa lautaselta. Pelko on kuitenkin todellinen, että jotain pahaa tapahtuu jos vainajat jäävät hoivaamatta.

Mihin väitteesi "todellisesta pelosta" oikein perustat? Näetkö heidän päänsä sisään?

On säälittävää, että sinä ja Faidros. nyt yritätte hyökätä minun kimppuuni jonkin vieraan okkulttisen harhaopin ristiriitaisuuksien kautta, ikäänkuin minulla olisi mitään motiivia selitellä japanilaisten uskomisia heidän puolestaan. Tai edes mahdollisuutta ymmärtää syvällisesti heidän ajatusmaailmaansa.

Ok, no miksi sitten teet syvällisiä väitteitä heidän ajatusmaailmastaan, jos et edes ymmärrä sitä? Ei minulle ole mikään ongelma se, että sinä toteat, ettet tiedä, mitä japanilaiset oikeasti ajattelevat sitä ruokaa jättäessään vainajille, onko kyse vain kulttuurisesta traditiosta vai jostain todellisesta uskosta siihen, että siitä seuraa jotain, jos niin ei tehdä. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun teet väitteen, että tiedät, mitä siellä heidän päänsä sisällä oikeasti tapahtuu.

Sekä pelko esivanhempien kohtalosta, että kaikki muukin mitä olen esittänyt heidän ajatusmaailmastaan, pohjautuu tietenkin heidän itsensä kertomaan.
On minulla lienee oikeus olettaa, että kun japanilainen kertoo kotimaansa uskonnosta/uskonnoista, hän kertoo tosiasioita eikä valehtele minulle.

Esittämäni "syvälliset väitteet" eivät siis ole minun väitteitäni, vaan heidän väitteitään. Ja huomaan, että koville ottaa uskoa, että asia olisi noin eikä suinkaan siten, että siellä maallistunut uskontojen kahleista vapaa kansa elelee saarillaan