HS: Helsinki aikoo amputoida moottoritiet Kehä I:n sisäpuolella

[Haplotaxida]

Yksi kuva visiosta liitteenä. Kuvassa myös tulevaisuuden liikkumisvälineitä ja robotti. Vai olisiko tieto Suomen tähtitieteellisestä työvoimapulasta saanut paikkaajia jo viereisistä galakseista saakka?

Tulevaisuuden visioon sen kummemmin tutustumatta, niin tuossa ja muissa kuvitetuissa tulevaisuuden kuvissa ihmiset ovat kumman vähissä, ikään kuin tulevaisuuden Helsinki olisi idyllinen ja rauhallinen haja-asutusalue, jossa väestötiheys on matala.

Pienoinen vääristely on toki ymmärrettävää. Eihän esim. tämä näytä äkkiseltään viihtyisältä:

- Saturday afternoon at Shibuya Crossing, Tokyo

[elukka]

Ai niin vielä.

Tosiaan ruuhka-aikana liikenne menee jo nyt katuvauhtia ja kun uusille väylille laitetaan kiskot, välityskyky ihmisinä kasvaa, ei laske.

tuo on kakki totta. entäpä jos siellä on kiskot, sitten on betoninen kansi, alla ruuhkat ja päällä asutus, turvassa autoilta? Kansi on kallis, mutta näyttääpä nuo asunnotkin olevan.

Nuo roska rahoitettaisiin asunnoilla.

[Uuno Nuivanen]

- Saturday afternoon at Shibuya Crossing, Tokyo

Tuo nyt sentään sujuu japanialaisen organisoidusti. Kuvittelepa neekerit yrittämään samaa!1!?

[P]

Niin, siis en ymmärrä, miksi Helsingin asukastiheys pitäisi olla sama kuin Tukholman? Mikä on pointtisi? No, ainakin tuo on hyvä pointti, että Tukholmassa ei ole tarvinnut kajota kerran kalliisti rakennettuihin moottoriteihin. Mutta mihin unohtui vielä 1980-luvulla muotia ollut globaalin väestöräjähdyksen torjunta?

Olisiko sitten parempi, että Helsinki olisi samanlainen metsäläiskaupunki kuin esim. Joensuu, Rovaniemi ja Kuopio, joilla on vähän asukkaita, mutta suuri pinta-ala ja joiden asutus keskittyy etupäässä kaupungin keskustoihin ja muutamiin lähiöihin?

Mikäs väestöräjähdys Suomea on koskettanut? Sitten, kun asukaslukumme lähentelee 100 miljoonaa, voidaan puhua väestöräjähdyksestä. 

Vinkki Mickelle. Kuopio ei ole ollut "metsäläiskaupunki". Siistä on tehty sellainen hallituksen ajamalla kuntaliitosinnolla. 1990-luvulle saakka se oli Suomen tiheiten asuttu kaupunki/kaupunkikeskus. Asukastiheys oli huomattavasti suurempi kun Helsingissä.  No niemellä oleva asutus taitaa olla yhä tiheimpiä Suomessa. Kiitos hallitusten innon liittää kymmenien kilometrien päässä järven toisella puolella olevia maaseutukuntia, Kuopioon on liitetty metsää Kallaveden toiselta puolelta useiden entisten muutaman tuhannen asukkaan kuntien muodossa. Oikeasti Kuopion pääasutus asutuskeskittymä = entinen Kuopio on yhä tiheämmin asuettu, kuin Helsinki keskimäärin.
Ja syy on siihen ihan maantieteellinen. Kuopio sijaitsee tungettuna vieläkin ahtaammalla ja kapeammalla niemellä kuin Helsinki. Järveä on kummallakin puolen. Kun vetäisee 4-5 km halkaisijaisen ympyrän torin ympärille, niin siinä on noin +70 000 asukasta. Aika "metsäläisyyttä". Oletko koskaan käynyt Kuopiossa?  Kuopiossa, siis niemellä omakotitalojen hinta on puolet kalliimpi kuin esim. Joensuussa. Kerrostaloasuntojen hinta taas on lähempänä Joensuuta. Syy on maanpuute. Saaristokaupunkiin rakennettiin omakotitaloja postimerkkitonteille. Toki "Kuopiosta" nykyään oikeotiellä voit löytää halvan omakotitalon, mutta se on todennäköisesti 50-70 km keskustasta järven toisella puolella äskettäin liitetyssä vanhassa maalaispitäjässä.

"Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion taajaman asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin.[12] Petosen perustamisen ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajaman asukastiheys laski kuitenkin Helsingin taajama-aluetta pienemmäksi 1 700 as./km2:iin.[13][12] Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan ka. 551/1 000[14])"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio#cite_note-leo-12

[MW]

- Saturday afternoon at Shibuya Crossing, Tokyo

Tuo nyt sentään sujuu japanialaisen organisoidusti. Kuvittelepa neekerit yrittämään samaa!1!?

Wanha klassikko Teheranista.

[Micke90]

Vinkki Mickelle. Kuopio ei ole ollut "metsäläiskaupunki". Siistä on tehty sellainen hallituksen ajamalla kuntaliitosinnolla. 1990-luvulle saakka se oli Suomen tiheiten asuttu kaupunki/kaupunkikeskus. Asukastiheys oli huomattavasti suurempi kun Helsingissä.  No niemellä oleva asutus taitaa olla yhä tiheimpiä Suomessa. Kiitos hallitusten innon liittää kymmenien kilometrien päässä järven toisella puolella olevia maaseutukuntia, Kuopioon on liitetty metsää Kallaveden toiselta puolelta useiden entisten muutaman tuhannen asukkaan kuntien muodossa. Oikeasti Kuopion pääasutus asutuskeskittymä = entinen Kuopio on yhä tiheämmin asuettu, kuin Helsinki keskimäärin.
Ja syy on siihen ihan maantieteellinen. Kuopio sijaitsee tungettuna vieläkin ahtaammalla ja kapeammalla niemellä kuin Helsinki. Järveä on kummallakin puolen. Kun vetäisee 4-5 km halkaisijaisen ympyrän torin ympärille, niin siinä on noin +70 000 asukasta. Aika "metsäläisyyttä". Oletko koskaan käynyt Kuopiossa?

Kiitos, tiedän kyllä, mistä syystä mainitsemani kaupungit ovat metsäläiskaupunkeja enkä todellakaan halua, että Helsingistäkin tulee sellainen.

Ilman kuntaliitoksia Kuopion asukasluvuksi saataisiin n. 80-90 000 asukasta.

Olen käynyt Kuopiossa ja minulla oli siellä sukulaisia. Sanon oli, koska viimeinen kuoli vuonna 2012.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Niin, siis en ymmärrä, miksi Helsingin asukastiheys pitäisi olla sama kuin Tukholman? Mikä on pointtisi? No, ainakin tuo on hyvä pointti, että Tukholmassa ei ole tarvinnut kajota kerran kalliisti rakennettuihin moottoriteihin. Mutta mihin unohtui vielä 1980-luvulla muotia ollut globaalin väestöräjähdyksen torjunta?

Olisiko sitten parempi, että Helsinki olisi samanlainen metsäläiskaupunki kuin esim. Joensuu, Rovaniemi ja Kuopio, joilla on vähän asukkaita, mutta suuri pinta-ala ja joiden asutus keskittyy etupäässä kaupungin keskustoihin ja muutamiin lähiöihin?

Mikäs väestöräjähdys Suomea on koskettanut? Sitten, kun asukaslukumme lähentelee 100 miljoonaa, voidaan puhua väestöräjähdyksestä. 

Vinkki Mickelle. Kuopio ei ole ollut "metsäläiskaupunki". Siistä on tehty sellainen hallituksen ajamalla kuntaliitosinnolla. 1990-luvulle saakka se oli Suomen tiheiten asuttu kaupunki/kaupunkikeskus. Asukastiheys oli huomattavasti suurempi kun Helsingissä.  No niemellä oleva asutus taitaa olla yhä tiheimpiä Suomessa. Kiitos hallitusten innon liittää kymmenien kilometrien päässä järven toisella puolella olevia maaseutukuntia, Kuopioon on liitetty metsää Kallaveden toiselta puolelta useiden entisten muutaman tuhannen asukkaan kuntien muodossa. Oikeasti Kuopion pääasutus asutuskeskittymä = entinen Kuopio on yhä tiheämmin asuettu, kuin Helsinki keskimäärin.
Ja syy on siihen ihan maantieteellinen. Kuopio sijaitsee tungettuna vieläkin ahtaammalla ja kapeammalla niemellä kuin Helsinki. Järveä on kummallakin puolen. Kun vetäisee 4-5 km halkaisijaisen ympyrän torin ympärille, niin siinä on noin +70 000 asukasta. Aika "metsäläisyyttä". Oletko koskaan käynyt Kuopiossa?  Kuopiossa, siis niemellä omakotitalojen hinta on puolet kalliimpi kuin esim. Joensuussa. Kerrostaloasuntojen hinta taas on lähempänä Joensuuta. Syy on maanpuute. Saaristokaupunkiin rakennettiin omakotitaloja postimerkkitonteille. Toki "Kuopiosta" nykyään oikeotiellä voit löytää halvan omakotitalon, mutta se on todennäköisesti 50-70 km keskustasta järven toisella puolella äskettäin liitetyssä vanhassa maalaispitäjässä.

"Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion taajaman asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin.[12] Petosen perustamisen ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajaman asukastiheys laski kuitenkin Helsingin taajama-aluetta pienemmäksi 1 700 as./km2:iin.[13][12] Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan ka. 551/1 000[14])"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio#cite_note-leo-12

Kuopiossa menee motari keskustan läpi/ohi. Eix sekin pitäiz muuttaa leppoisaksi "puistobulevardiksi"? Eiväthäv ne matka-ajat kasva kuin "muutamia minuutteja" ja saatais samalla tilaa asunnoille

[guest3656]

Suomalaiseen tyyliin, päätökset Helsingin kehityksestä on tehty pienessä piirissä poliittisen eliitin, virkamiesten ja tästä kehityksestä hyötyvien talouselämän vaikuttajien piirissä.

Kun lähtökohdaksi on asettu Helsingin ja pääkaupunkiseudun jatkuva asukasluvun voimakas kasvu, ollaan menty pahasti metsään. Kun yhdyskuntasuunnittelulla pyritään vastaamaan voimakkaaseen asuntojen kysyntään hamaan tulevaisuuteen asti, päämääräksi asetetaan mahdollisimman suuri maankäytön tehokkuus kaikessa toiminnassa.

Kukaan ei, jälleen kerran uskalla kyseenalaistaa tätä kehityspolkua. Helsingin kantakaupungissa oleva tonttimaa tulee luonnollisesti  varata tiiviille kerrostalovaltaiselle asuntotuotannolle. Tämän asuntotuotannon pitäisi olla mahdollisimman laadukasta ja kestää myös aikaa. Nyt näitä alueita rakennetaan kiireessä ja hutiloiden vierastyövoiman turvin.

Kantakaupungin asuntotuotanto ei kykene läheskään vastaamaan Helsingin väkiluvun kasvuarvioihin, minkä vuoksi vaaditaan massiivisen asuntotuotannon ulottamista lähes kaikelle Helsingin alueella olevalle tonttimaalle. Tässä mennään juuri eniten metsään, kaupunkia rakennetaan täysin ilman yleisesti hyväksyttyä visiota. Korkeatasoista ja kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta ei saavuteta ilman, että suunnitelmat kestävät myös päivänvaloa. Kolikon toinen puoli on tietenkin se, että kaikki tämä maksaa. Jos kaupunkirakentamisen päämääränä on, kuten nyt näyttää olevan, asuttaa mahdollisimman moni mahdollisimman nopeasti, tuloksena on vain lähitulevaisuudessa rappeutuvia maahanmuuttajien kansoittamia asuinalueita.

Kestävä kehitys edellyttäisi siis yhteisesti hyväksyttävää visiota Helsingin kasvusta. Itse kannatan väkiluvun kasvun selkeään rajoittamiseen tähtäävää mallia yhdyskuntasuunnittelun lähtökohdaksi. Kaupunkisuunnittelun pioneerin Ebenezer Howardin  puutarhakaupunkimallissa on edelleen paljon hyviä ajatuksia, joita voisi mainiosti soveltaa nykyaikanakin:

- Unified ownership of land to prevent individual land
speculation and maximise community benefit
– Careful planning to provide generous living and
working space while maintaining natural qualities
– Social mix and good community facilities
– Limits to growth of each garden city
– Local participation in decisions about development

http://web.mit.edu/dusp/chinaplanning/paper/Ward%20PPT.pdf

[P]

Kuopiossa menee motari keskustan läpi/ohi. Eix sekin pitäiz muuttaa leppoisaksi "puistobulevardiksi"? Eiväthäv ne matka-ajat kasva kuin "muutamia minuutteja" ja saatais samalla tilaa asunnoille

No tarkemmin sanottuna, motari, rautatie ja nelikaistainen 60 km/h rajoitettu tie rinnakkain etelästä pohjoiseen kaupunkiasutuksen läpi, koska niemi on kapea. Motarista ja tuosta nelikaistaisesta tiestä saataisiin kaksi rinnakkaista "kaupunkibulevardia" 30 km/h rajoituksella. Ei se paljoa etelänihmeiden hiihtomatkailua pohjoiseen hidastaisi, kun joutuisivat motarinopeuden sijaan ajamaan +10 km kolmeakymppiä ja pysähtelemaan liikennevaloissa..  Ihan oiva ajatus Helsingin vision perässä. Varmasti monet kunnat kiinnostuvat mahdollisuudesta pakkolunastaa tielaitoksen viemä maa-ala keskeltä kaupunki-infraa kaupungille ja tontinmyyntiin.  Ei valtatie viiden väensiirtomäärä mihinkään laskisi, vaan kasvaisi. Ei pikku hidastumisesta liikenteelle voi olla haittaa.

Varmasti moni kunta kiinnostuu Helsingin perässä mahdollisuudesta siirtää valtion tiepohjaa omaan rakentamiskäyttöönsä!

[no future]

Minne se moottoritie siitä Helsingin läpi sitten menisi?

Itä-länsisuunnassahan toimivat metro (etenkin länsimetron valmistumisen jälkeen), ja kehä ykkönen. Keskustatunnelia on pyöritelty paljon, mutta ei aivan tällä vuosikymmenellä taida olla suunnitelmissa.

[no future]

Kuopiossa menee motari keskustan läpi/ohi. Eix sekin pitäiz muuttaa leppoisaksi "puistobulevardiksi"? Eiväthäv ne matka-ajat kasva kuin "muutamia minuutteja" ja saatais samalla tilaa asunnoille

pti käydä oikein katsomassa tämä ihme kun en muistanut posotelleeni motaria Kuopion keskustassa.
Olin ilmeisen väärässä,  ja tässä kuva/linkki todisteena:

https://maps.google.fi/maps?saddr=E63&hl=fi&ll=62.891483,27.640365&spn=0.045682,0.168056&sll=61.531364,26.408669&sspn=3.059065,10.755615&geocode=FdulvwMdLcKlAQ&oq=hels&mra=ls&t=m&z=13&iwloc=ddw0&layer=c&cbll=62.891483,27.640365&panoid=ZCMG0Lv8M3yRleIzm0l_aA&cbp=12,13.05,,0,5.88&source=gplus-ogsb

[Oami]

Minne se moottoritie siitä Helsingin läpi sitten menisi?

Enksmää tohon jo vastannut? Ihan tässä ketjussa.

[P]

Minne se moottoritie siitä Helsingin läpi sitten menisi?

Enksmää tohon jo vastannut? Ihan tässä ketjussa.

Mainitsit, mutta jankkaaminen on hommalaisen keskustelun perusominaisuuksia?

[Micke90]

Minne se moottoritie siitä Helsingin läpi sitten menisi?

Tallinnaan. 

[junakohtaus]

Keskustatunneli

1) Maksaa miljardin, jota ei ole, eikä näillä näkymin mistään tulekaan
2) Ei vapauta tilaa maan pinnalta vaan vie sitä ja tekee sen jo pelkkänä kaavavarauksena
3) Ei vähennä autoliikennettä maan pinnalla vaan lisää sitä
4) Ei vähennä ruuhkia vaan lisää niitä.

Faktoja, ei mielipiteitä.

[Micke90]

Keskustatunneli

1) Maksaa miljardin, jota ei ole, eikä näillä näkymin mistään tulekaan
2) Ei vapauta tilaa maan pinnalta vaan vie sitä ja tekee sen jo pelkkänä kaavavarauksena
3) Ei vähennä autoliikennettä maan pinnalla vaan lisää sitä
4) Ei vähennä ruuhkia vaan lisää niitä.

Faktoja, ei mielipiteitä.

Perustelut?

[junakohtaus]

Lukee ne laput niin huomaa itse.

Teemu,

siitä nyt voidaan olla mieltä ja mieltä onko parin kilsan pätkä motaria seudullisesti merkittävä. Ehkä siitä sitten joudutaan käymään oikeutta, mutta kyllähän sen Helsinki voittaa.

"maakuntakaavalla ei rajoiteta kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia kysymyksiä. maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan."

[no future]

http://kaupunginosat.net/kapyla/images/stories/Pasilanvayla.pdf

Tuossa on kaupunkisuunnitteluviraston tuoreehko selvitys Oamin mainitsemasta Pasilanväylästä. Itse perhdyn paremmin kunhan kerkeän.

edit. linkki vaihdettu parempaan.

[Uuno Nuivanen]

Sangen ihanaa ja vapauttavaa, kun voi jättää Helsingin hippien ja mokuttajien sekä kultamunien huoleksi. 

Mutta onkohan tämä välimatka nyt enää riittävä? 

[Micke90]

Lukee ne laput niin huomaa itse.

Eihän ne mokuttajat oo ennenkään väitteitään perustellu...

[junakohtaus]

Sitä ei ole piirretty sen mukaan, että se pitäisi autot maan alla vaan se on piirretty sen mukaan, että autolla pääsee mahdollisimman kätevästi pisteestä pisteeseen, ergo se lisää liikennettä maan päällä. Samasta syystä se lisää ruuhkia sekä päissään että kaikissa ulos- ja sisäänajoissa. Turvamääräyksien takia liikenne tunnelissa ei saa pysähtyä, joten jokin yhdistelmä helvetinmoisia kokoontumisalueita ja liikenteen pysäyttäviä valoja tarvitaan päihin. Iso väylä vaatii ympärilleen hiukkasten ja melun takia pirunmoisen aution alueen, ergo se haaskaa rakennusmaata.

Jäikö jotain puuttumaan?

[guest3656]

http://kaupunginosat.net/kapyla/images/stories/Pasilanvayla.pdf

Tuossa on kaupunkisuunnitteluviraston tuoreehko selvitys Oamin mainitsemasta Pasilanväylästä. Itse perhdyn paremmin kunhan kerkeän.

edit. linkki vaihdettu parempaan.

Tässä on aikaisemmin liikennesuunnitteluketjuun postaamani kuva Pasilanväylästä.

[Titus]

Keskustatunneli

1) Maksaa miljardin, jota ei ole, eikä näillä näkymin mistään tulekaan
2) Ei vapauta tilaa maan pinnalta vaan vie sitä ja tekee sen jo pelkkänä kaavavarauksena
3) Ei vähennä autoliikennettä maan pinnalla vaan lisää sitä
4) Ei vähennä ruuhkia vaan lisää niitä.

Faktoja, ei mielipiteitä.

1) Miljardi on pikkuraha jos tuollainen halutaan toteuttaa, vrt oopperatalo aikanaan -93 n800m mk
2) Tunnelin keskustan alueen yläpuolinen liikenne vähenee joten katuja voidaan kaventaa ja lisätä joko pyöräteitä tai julkisten kaistoja tai laajentaa pintaraitioteiden kattavuutta.
3) Itä-länsi läpiajo vähenisi kaupunkialueella ja esim Vuosaaresta länteen menevä rekkaliikenne siirtyisi kokonaan kehiltä tunneliin.
    Lisäksi tasaisempi liikenne lyhempää reittiä = vähemmän saastuttamista. Pisararadan syöttöliikenteen integrointi tunneliin.
4) Mihin nämä uudet ruuhkat syntyisivät ? Itä-länsi julkinen liikenne parantui metron myötä ja kehien liikenne vähenee

[Marius]

Koska monikulttuuri on tavoiteltava päämäärä, siksi myös liikenteellinen monikulttuuri on tavoiteltu päämäärä.
Se, mihin siis pyritään on kaaos.

[junakohtaus]

Titus,

toki miljardin voisi järjestää. Sitä vain ei ole näkyvissä.

Suunnitelmaa ei edelleenkään ole tehty sen mukaan, että autoliikenne vähenisi yhtään missään vaan se on tehty sitä kasvattamaan. Ehkä sen jossain vaihtoehtoisessa universumissa voisi tehdä noinkin, mutta suunnitelma ei ole tuo.

Siispä ruuhka kasvaa ihan joka paikassa, kuten aina käy, kun väyliä vedetään. Ruuhkia voi vähentää parantamalla joukkoliikenteen palvelutasoa ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta, mutta autoväylää vetämällä se ei ole ennenkään onnistunut, vaikka konseptia on yritetty noin 60 vuotta.

[Olli_Johannes]

Ehkä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalla on laajempi käsitys tulevaisuuden pendelöintitavoista...

Eihän nyt noin nättiä visiota ja kauniita ideoita täynnä olevaa suunnitelmaa kannata pilata reaalimaailman huolilla tai worst case scenarioilla. Esityksen kuvissakin on lähes poikkeuksetta kesä ja aurinko paistaa. 

Yksi kuva visiosta liitteenä. Kuvassa myös tulevaisuuden liikkumisvälineitä ja robotti. Vai olisiko tieto Suomen tähtitieteellisestä työvoimapulasta saanut paikkaajia jo viereisistä galakseista saakka?

Varsikin tuo "kartta" oli oikein hieno. Paljonkohan tuokin visio maksoi helsinkiläisille veronmaksajille? 

[Rullaluistin]

Ehkä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalla on laajempi käsitys tulevaisuuden pendelöintitavoista...

Eihän nyt noin nättiä visiota ja kauniita ideoita täynnä olevaa suunnitelmaa kannata pilata reaalimaailman huolilla tai worst case scenarioilla. Esityksen kuvissakin on lähes poikkeuksetta kesä ja aurinko paistaa. 

Yksi kuva visiosta liitteenä. Kuvassa myös tulevaisuuden liikkumisvälineitä ja robotti. Vai olisiko tieto Suomen tähtitieteellisestä työvoimapulasta saanut paikkaajia jo viereisistä galakseista saakka?

Varsikin tuo "kartta" oli oikein hieno. Paljonkohan tuokin visio maksoi helsinkiläisille veronmaksajille?

On kyllä, ihan Guggenheimmaiseksi jo voisi sanoa.

Infrastruktuurin heikentäminen teitä pienentämällä sopii hyvin nykypolitiikkaan. Vähentämällä liikkumista saadaan supistettua taloutta - kuten myös ylettömällä velanotolla ja liikaverotuksella joista rahat tuhlataan kaikkeen tarpeettomaan.

[Auringonvalo]

Kuopiolle pisteet tiukasta kaavoituspolitiikasta - upea tivis korttelikeskusta. Sen takaa kaupunkia halkova motari vertautuu kehätiehen - eikä se mootarina haaraudu keskustaa kohti, vaan sinne mennään aina katuja pitkin. Ei Kuopion torille ole järkeä miettiä motaria vaikka sillä sen kalakukon Petoselta tai Siilinjärveltä tuleva minuutin nopeammin saisikin.

Tässä tuntuu että pelätään kehityksellä legitimoitavan väestön kasvua juuri kehitysmaista.
Mihin tämä perustuu? Anekdoottinen kokemukseni työelämän ja opiskelun kautta on että viimevuosina muuttajien määrä on lisääntynyt Etelä- ja Väli-Amerikan valtioista ja Etelä-Euroopasta. Kehitysmaataustaisten osuus on keskustan katukuvassa pysynyt samana, samoin kuin kiinalaisten ja venäläisten tapaamisten tiheys. Onko tuosta kasvuennusteesta tarkemmin eroteltua dataa?
Toisaalta ympäri Suomen on jatkuva paine Helsingin kantakaupunkiin - harvoja paikkoja maassa voi elää mukavasti ilman autoa. Harmi vaan on että hinnat keskustassa ovat naurettavat. Jos kasvuennuste ei toteudu vaikka siihen varaudutaan - erinomaista, hinnat laskevat, jos kasvuennuste toteutuu, erinomaista, muuttajille on asuntoja eikä tarvitse levittäytyä tehottomasti ympäri lähiseudun peltoja. Tuntumani on että muuttopaine Suomesta, ja oikeasti työn, opiskelun tai parisuhteen perusteella tapahtuva maahanmuutto ensimmäisestä ja toisesta-maailmasta, ei anna syytä pelätä kolmannen maailman ghettoja.

Isoista kaupungeista pitävänä, ei haittaa lainkaan että Helsinki kasvaa entisestään. Jos demografiakehitytstä ei ajattele pahimman kautta, enemmän ihmisiä tiiviissä kaupungissa tarkoittaa elivoimaa pikkuliikkeille, kulttuurituotannolle ja palveluille. Se että työpaikkoja kasvaa myös kehien väliin ei välttämättä ole huono asia, sinne pääsee ytimestä julkisella ja ulkopuolelta autolla. Toisaalta tiivis ydin kehä-ykkösen sisällä takaa sen että kehien sisälläkin toimistoille löytyy yrityksiä.
Puutarhakaupunki-ajattelu on ihan toimivaa Tapiolassa ja sopii satelliittikeskuksiin, muttei ytimeen.

Kaupunkisuunnittelija:
Koko syksyn on aktiivisesti ollut menossa 2050-vision keskustelu ja näkemysten hakeminen. On keskustelutilaisuuksia, kansalaiskativisteja mukana, nettisivuilla haetaan palautetta, ideaoita ja ehdotuksia. Ei vaan voi väittää etteikö olisi haettu näkökulmaa yhteisöltä, tai että olisi vain eliitin tekemää tai piilotellen valmisteltua. Toki lähtökohtana on alueen väestön kasvu eikä rajoittaminen. Kun sitä perinteistä "kaavoitetetusta asuntopulasta määräävät rikkaat vuokratalojen omistajat"-huutelua ei voi käyttää, minkä myyttisen eliitin etua nyt sitten ajetaan? Olen kaavojen suhteen varovaisen optimistinen koska uudet kaupunkimaiset kaavat näyttävät koko ajan paremmilta - esim. Kalasatamasta näyttää tulevan Arabianrantaa parempaa, lukuunottamatta sitä toiminnot sisäänsä nielevää ostoskeskusta.

[junakohtaus]

Ai niin vielä. Toteuma viimeisen jokusen kymmenen vuoden ajalta on ollut, että Helsingin seutu kasvaa joka tapauksessa ja koska kaikki eivät mahdu kaupunkiin *), kasvu on ammuttu haulikolla pitkin mäkiä. Lopputuloksena vettä sataa ja kaikkia vituttaa ja tollot luulevat ruuhkien johtuvat hippien salaliitosta.

Nyt ollaan tilannetta ottamassa hanskaan ja lopultakin kasvattamassa varsinaista kaupunkialuetta.

*) Hinnat kertovat, että kaikkein halutuinta asumista on korttelikaupunki. Markkina ei valehtele.

[Nuivake]

Kaikki resurssit ja varat pitäisi kanavoida kehä-III:n muuttamiseksi ylitsepääsemättömäksi muuriksi. Tämän sisäpuolelle kaikki, ihan kaikki humamut ja muut yhteiskunnalle välttämättömät maalimanparantajat ja muut muovipuun halaajat. Alue julistettaisiin omaksi valtiokseen, nimeksi Absurdistan. Suomen pääkaupungiksi palautettaisiin Turku.