Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Morsum]

Ei vaadi perustuslakimuutosta. Näillä asioilla ei ole tekemistä toistensa kanssa.

Kyllä se vaatii. Mikäli meillä on kaksi virallista kieltä, niin on aika selvää, että niitä kieliä sitten myös oppilaille opetetaan.

[Jaakko Sivonen]

Ei vaadi perustuslakimuutosta. Näillä asioilla ei ole tekemistä toistensa kanssa.

Kyllä se vaatii. Mikäli meillä on kaksi virallista kieltä, niin on aika selvää, että niitä kieliä sitten myös oppilaille opetetaan.

Pakkoruotsi keksittiin vasta 1970-luvun vaihteessa. Virallinen kaksikielisyys maassa vallitsi sitä ennenkin.

[Morsum]

Ach. No ehkä se sitten ei vaadi. Parempi niin. Ehkä saadaan ruotsi vapaaehtoiseksi sitten nopeammassa aikataulussa.

[Markkanen]

Ettekö juntit tajua, että kaikki tämä kansalaiseloite buumi on vain sitä, että sillä pyritään vahvistamaan säädetyt lait ym. Vain ääripäät vaativat kansanäänestystä ja nekin torpedoidaan. Täysin kansan kusettamisen symbooli on tämä "Kansalais-aloite"

[Markkanen]

Haloo... kusipäät. Miksi kansanedustaja painaisi  esim. kyllä nappia jos puolue on kuitenkin se, joka sanelee? Herätkää idiootit!

[Nikolas]

Haloo... kusipäät. Miksi kansanedustaja painaisi  esim. kyllä nappia jos puolue on kuitenkin se, joka sanelee? Herätkää idiootit!

Juuri tähän nämä kansalaisaloitteet parhaiten soveltuvat: osoittamaan tavallisille suomalaisille, kuinka vähän demokratiaa on tässä niin sanotussa edustuksellisessa demokratiassa. Jos suomalaiset sen ansiosta havahtuvat vaatimaan parempaa, se on ehdottomasti hyvä asia.

[John]

Turha odottaa, että tämä kansalaisaloite päätyy eduskunnan salin äänestettäväksi. Aloite jää hautumaan valiokuntaan, joka saattaa hylätä aloitteen, mutta todennäköisesti aloitetta haudutetaan niin kauan, että vaalikausi päättyy.

[Ant.]

Markkanen siistii suunsa tai lentää ulos.

[Tomi]

Turha odottaa, että tämä kansalaisaloite päätyy eduskunnan salin äänestettäväksi. Aloite jää hautumaan valiokuntaan, joka saattaa hylätä aloitteen, mutta todennäköisesti aloitetta haudutetaan niin kauan, että vaalikausi päättyy.

Vaikka jäisikin, niin aiheesta käydään ainakin keskustelu, josta saadaan selville puhujien kannat puolesta ja vastaan + perustelut + saadaan ainakin osa kannattajista kaikkien tietoon. Ainakin turkistarhausaloite meni äänestykseen, tekijänoikeuslakialoitteessa en ole varma, onko menossa äänestykseen.
Siksi 50 000 nimen saaminen on tärkeää. Lisäksi ei pidä antaa medialle sitä pilkanaihetta, että tämä ei saa 50 000 nimeä.
Kannatan kahden kielen pakkoa. Englanti 1, koska se on todella tärkeä kieli.
Toinen kieli 7-luokalta ja se koulun tarjonnan mukaan: Saksa, Ranska, Ruotsi, Venäjä, tarvittaessa Espanja, Italia, Portugali, Kiina tmv, jos koulussa tarjotaan sellaista.
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 43 740 kappaletta, joista tässä palvelussa 25 532.
Aikataulussa on, mutta lisää nimiä kaivataan, mieluiten vähintään 5 000 yli 50 000 nimen, siltä varalta, että paperinimissä on jokunen sama kuin netissä. Tosin tämä kysytään molemmissa kohdissa allekirjoitettaessa. joten allekirjoittajan pitäisi huomata asia ja siksi ei pidä allekirjoittaa kuin yhden kerran. Miksei enemmänkin, jotta saadaan lisää painoarvoa.

[Emperor]

siltä varalta, että paperinimissä on jokunen sama kuin netissä.

Eiköhän tuollaiset tapaukset ole aika marginaalisia. En huolestuisi tuosta yhtään.

Ongelmia sen sijaan voi tulla esim. huonosti/epäselvästi täytettyjen lomakkeiden tai pahasti taittuneen paperin kanssa. Ymmärtääkseni nuo tarkistetaan kuitenkin koneellisesti.

Pidän selvänä, että tämä aloite saa tarvittavat allekirjoitukset kasaan.

[Luotsi]

Ach. No ehkä se sitten ei vaadi. Parempi niin. Ehkä saadaan ruotsi vapaaehtoiseksi sitten nopeammassa aikataulussa.

Hiukka suhteellisuuden tajua: Suomi liitettiin EUhun eduskunnan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, tosin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen. Pakkoruotsin poistoko olisi tärkeämpi eli raskaamman menettelyn takana?

[nollatoleranssi]

Ettekö juntit tajua, että kaikki tämä kansalaiseloite buumi on vain sitä, että sillä pyritään vahvistamaan säädetyt lait ym. Vain ääripäät vaativat kansanäänestystä ja nekin torpedoidaan. Täysin kansan kusettamisen symbooli on tämä "Kansalais-aloite"

Sinänsä se on osittain tottakin että ovat nämä kansalaisaloitteet "kansan kusettamista".

Mutta ne nostavat kyseiset asiat myös mediassa puheenaiheiksi ja myöhemmin voidaan viitata kansalaisaloitteen kannattajien määrään, jos ollaan jostakin asiasta tiettyä mieltä.




Huomasin kyllä myös yhden toisenkin ongelman eli kansalaisaloitteisiin ei oteta kantaa, jos niitä ei jostakin "tyrkytetä".

Tuo tilanne tuli itselleni vastaan mm. tekijänoikeuksien järkeistämiseen olevassa kansalaisaloitteessa, että vaikka asiasta oli paljon juttua ja aihetta käsiteltiinkin monissa paikoissa niin itse kansalaisaloite meni täysin ohi silmien.

Sempä takia en oikeastaan ihmettele, että 50.000 nimen saaminen on niin vaikeaa, vaikka kannatusta löytyisikin.

[ikuturso]

adressit.com -tyyppinen palvelu on vienyt varmaan uskottavuutta kansalaisaloite.fi -palvelulta.

Muutamalle ihmiselle kun olen selvittänyt tuota kansalaisaloitetta, niin ovat kertoneet joskus jonkun adressin allekirjoittaneensa, ja että sinnehän voi rekisteröityä ihan akuankkana.

Sekin vielä.

-i-

[Oami]

Tuskinpa eduskunta tälle asialle mitään käytännössä tekee, mutta onhan se toisaalta nautinnollista katsoa eräidenkin puolueiden (jotka nyt kovasti ovat väittäneet pakkoruotsia vastustavansa) kiemurtelua joko siinä vaiheessa, kun valiokunnat eivät tee niille kuuluvaa työtä, tai jos tekevät niin siinä vaiheessa, kun pitäisi oikeasti äänestää.

[Rekku]

siltä varalta, että paperinimissä on jokunen sama kuin netissä.

Eiköhän tuollaiset tapaukset ole aika marginaalisia. En huolestuisi tuosta yhtään.

Ei ollenkaan, varsinkin kun näitä pakkoruotsiakin vastustavia aloitteita liikkuu netissä ja paperilla monia.

[nollatoleranssi]

Tuskinpa eduskunta tälle asialle mitään käytännössä tekee, mutta onhan se toisaalta nautinnollista katsoa eräidenkin puolueiden (jotka nyt kovasti ovat väittäneet pakkoruotsia vastustavansa) kiemurtelua joko siinä vaiheessa, kun valiokunnat eivät tee niille kuuluvaa työtä, tai jos tekevät niin siinä vaiheessa, kun pitäisi oikeasti äänestää.

Uskompa että asiaan ei oteta kantaa, koska "hallitusehdoissa on sovittu että....pakkoruotsiin ei puututa".

Mutta kyse onkin pitkäjänteisemmästä työstä. Nykyinen kielimalli rappeuttaa suomalaisten osaamista. Eikä kyse ole oikeasti kuin pienistä muutoksista.

Toisaalta jos joku puolue asiaan haluaa paneutua, niin ensisijainen kohde olisi opetusministerin tontti. Tällä hetkellä se on miehitetty RKP-taustaisilla edustajilla.

[nollatoleranssi]

Mielenkiintoista on että miten vähän tästä rasismin muodosta Suomessa puhutaan.

http://lkarppi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145780-erikieliset-valitunnille-saamaan-kielikylpya

"
Mark Andersson
30.7.2013 11:00

Ehkä järjettömin tapa, millä jotkut ruotsinkieliset tahot "puolustavat" reviiriään on nähtävissä eräissä kouluissa, joissa on sekä ruotsin- että suomenkieliset osastot. Joissakin nimenomaan ruotsinkielisiä lapsia kielletään olemasta tekemisissä suomenkielisten kanssa ja tiedän jopa joitain lapsia rangaistun, kun välitunnilla on puhunut suomea jonkun kanssa.

Lisäksi näissä kouluissa, joita toivon olevan mahdollisimman vähän, välitunnit järjestetään eri aikaan, jotta erikieliset lapset eivät joutuisi kosketuksiin. Tiedän, että moni ruotsinkielisten vanhemmista vastustaa näitä käytäntöjä, mutta eivät saa järkipuhetta perille. Suomenkieliset vanhemmat pitävät tätä järjestään mielipuolisena, sillä lapset ovat kuitenkin tekemisissä keskenään koulun ulkopuolella, johon koulun valta ei ylety.

Näin menettelemällä ruotsinkieliset menettävät viimeisenkin tukensa suomenkielisiltä, joten voi hyvin sanoa että nämä koulut ovat tuhoamassa omaa asiaansa hyvinkin aktiivisesti.

Joka tapauksessa typeryyden huippu."

[nollatoleranssi]

Tuo ei ole ensimmäinen kerta kun julkisuuteen tulee tuollaisia puheita. Aikaisemmin yksi tapaus pääsi lööppeihinkin, mutta näistä asioista tunnutaan muuten uutisoivan varsin "niukalti".

[nollatoleranssi]

Tietyt "RKP:n tahot" tuntuvat vielä puolustavan tuota rasistista ajattelua ja toimenpiteitä.

Kokeilkaas samaa tehdä "suomen kieliset" esim. maahanmuuttajia kohtaan tai sitten ruotsin kielisiä kohtaan. Olisi jo HS kärppänä paikalla julkaisemassa rasismiuutisiaan....

[Luotsi]

Tuskinpa eduskunta tälle asialle mitään käytännössä tekee, mutta onhan se toisaalta nautinnollista katsoa eräidenkin puolueiden (jotka nyt kovasti ovat väittäneet pakkoruotsia vastustavansa) kiemurtelua joko siinä vaiheessa, kun valiokunnat eivät tee niille kuuluvaa työtä, tai jos tekevät niin siinä vaiheessa, kun pitäisi oikeasti äänestää.

Tuskin tämä eduskunta, kun seurauksena olisi väistättä hallituskriisi. Mutta kyllähän kansalaisaloite auttaa pitämään aihetta pinnalla mm seuraavia ek-vaaleja silmälläpitäen. Ja sen jälkeenhän on taas aivan uusi eduskunta...

[Nikolas]

Tuskin tämä eduskunta, kun seurauksena olisi väistättä hallituskriisi. Mutta kyllähän kansalaisaloite auttaa pitämään aihetta pinnalla mm seuraavia ek-vaaleja silmälläpitäen. Ja sen jälkeenhän on taas aivan uusi eduskunta...

Veikkaan, että aloite pikakäsitellään unohduksiin heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Tai riippuu tietenkin silloin uudesta eduskunnasta, ja juuri siihenhän suomalaisilla äänestäjillä on jotain sanottavaa. Olisihan se hienoa, jos kysymys pakkoruotsista kukkisi kaikkialla täydessä loistossaan juuri ennen eduskuntavaaleja.

[Nikolas]

Tämä voi olla monille jo vanhaa uutista, mutta silmäilin hiukan nykyisen hallituksen kansalliskielistrategiaa.

Kun kyseessä on Kataisen vastuunkantajien hallitus, kiinnitin erityistä huomiota sanan "vastuu" käyttöön.


Tiivistelmässä sivulla 5:

Kansalliskielistrategian taustalla on tietoisuus siitä, että suomen ja ruotsin kieltä koskeva nykytilanne ei ole tyydyttävä pitkällä aikavälillä.

Siis hallitus ei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Useimmat suomalaisista eivät myöskään ole tyytyväisiä, mutta tyytymättömyyden aiheuttaja on eri kuin hallituksella.


Sivulla 9:

Suomalaiset ovat kautta aikojen käyttäneet kansalliskieliään, suomea ja ruotsia. Kaksikielisenä maana Suomi kantaa vastuunsa siitä, että molemmat kielet pysyvät elinvoimaisina ja niitä käytetään maassamme tulevaisuudessakin. Molempia kansalliskieliä käyttävät yksilöt puolestaan vahvistavat maan kaksikielisyyttä ja toimivat siten myös sillanrakentajina kieliryhmien välillä.

1. Käytetty perustelu "Kautta aikojen" viittaa Suomen tai suomalaisten historiaan. Seuraako tästä mitään? Onko kyseessä pelkkä mielikuvakikka?
2. Suomalaiset heimot Kölivuorten ja Uralvuorten välisessä tilassa puhuivat suomalaisia murteita ainakin Kaarle Suuren päiviin asti. Ruotsinkieliset olivat Etelä-Ruotsin suunnalta saapuneita tulokkaita. Miten on: velvoittavatko perinteet?
3. Vastuunkantajien hallitus näköjään keksii lisää vastuita suomalaisten kannettavaksi.


Sivulla 11:

Molempien kansalliskielten osaamisen taso, etenkin kirjoitetun kielen taito, niin äidinkielenä kuin toisena kansalliskielinä on ollut jo vuosia laskussa. Ruotsia opitaan huomattavasti vähemmän kuin suomea. Edellä mainitut ilmiöt johtavat kansalliskielten käyttömahdollisuuksien kapenemiseen eri yhteiskuntalohkoilla, ja käytännön vastuu varsinkin ruotsin kielen ylläpitämisestä on vain muutaman harvan ruotsia osaavan harteilla.

1. Suomen kielen osaamista heikensi Olli-Pekka Heinosen politiikka opetusministerinä 90-luvun puolivälissä. Äidinkielen opetusta vähennettiin. Suomenkieliselle enemmistölle tämä tarkoittaa suomen kielen osaamisen tason heikentymistä seuranneina vuosikymmeninä.
2. Ruotsin kielen osaamista heikentää erityisesti ruotsinkielisten lukumääräinen väheneminen. Se on luonnollista kehitystä.


Sivulla 12:

Suomella on vastuu siitä, että suomen ja ruotsin kieli voivat hyvin, elävät ja kehittyvät myös tulevaisuudessa.

Eikö olisi kohtuullista, että suomalaiset huolehtisivat suomen kielestä ja ruotsalaiset ruotsin kielestä? Tässä tulee nyt liikaa vastuuta Suomelle.


Edelleen sivulla 12:

Vastuu koskee kahta kansalliskieltämme eri tavoin. Suomen kieltä ei käytetä virallisena kielenä missään muussa maassa. Millään muulla valtiolla ei näin ollen ole vastuuta kehittää ja ylläpitää suomen kieltä samassa laajuudessa kuin Suomella, ja vastuu on siksi yksinomaan Suomen. Ruotsin kieltä puhutaan virallisena kielenä myös Ruotsissa, mutta Suomessa kieli on tosiasiallisessa vähemmistöasemassa. Vähemmän käytetyistä kielistä huolehtiminen edellyttää aina enemmän huomiota kuin enemmistön kielestä huolehtiminen.

Ensin selitetään, miksi nimenomaan ja vain Suomen vastuulla on pitää huolta suomen kielestä. Varsin uskottavaa siihen asti, mutta heti sen jälkeen annetaan ymmärtää, että Suomella on vastuu myös ruotsin kielen säilymisestä. Ei enää kovin uskottavaa.


Sivuilla 12 ja 13:

Suomen virallinen kaksikielisyys nojautuu parlamentaarisen enemmistön tahtoon. Näin ollen enemmistöllä on vastuu myös vähemmän käytetystä kielestä. Vastuuta Suomen kaksikielisyyden tai vähemmän käytetyn kansalliskielen, ruotsin, ylläpitämisestä ei voi jättää vain yhdelle kieliryhmälle, käytännössä Suomen ruotsinkielisille.

Heidelbergin yliopiston professori Dolf Sternberger osoittikin jo vuonna 1970, että parlamentaarisen enemmistön tahto ei seuraa kansan enemmistön tahtoa, eli yksinkertaisemmin sanottuna edustuksellinen demokratia ei ole oikeasti demokratiaa muuten kuin nimellisesti ja nimen lisäksi käytännössä vain satunnaisesti. Onko kansan enemmistöllä vastuu sen vuoksi, että eduskunnan enemmistö suuressa epäviisaudessaan on päättänyt jotain? Käytännössä tiedetään, että vastuu kaikesta politiikan typeryydestä lankeaa aina kansan ja varsinkin veronmaksajien niskaan. Toista Suomen ns. kansalliskieltä ylläpitää erinomaisen hyvin Ruotsin kansa lahden toisella puolella. Suomen kansalla on tämän lukumäärältään puolet pienemmän kansalliskielen (suomen kielen) kanssa riittävästi huolehtimista. Tarpeeksi kielipoliittisia vastuita tälle kansalle.


Sivulla 13:

Vastuu kielistämme kuuluu ennen kaikkea Suomen valtiolle ja jakautuu sen eri toimijoille. Suomen kaksikielisyys edellyttää valtiolta tietynlaisia ratkaisuja ja instituutioita, esimerkiksi viranomaisia ja tuomioistuimia, joiden avulla niin suomen- kuin ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voivat toteutua riippumatta siitä, osaavatko he toista kansalliskieltä.

Toisen kansalliskielen osaamattomuuteen viittaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että suomenkielisten suomalaisten pitäisi taipua suomea osaamattoman ruotsinkielisen vähemmistön ruotsia taitaviksi palvelijoiksi kaikkialla maassa. Vai miten muuten tämä pitäisi tulkita?

[alussaolisana]

Kiitos Nikolas hyvästä postauksesta. Jotenkin tulee mieleen, että nykyhallitus koostuu muutamasta röyhkeän häikäilemättömästä jälki-imperialistista sekä laumasta ylityhmiä hyödyllisiä idiootteja. Orjalla on orjan mieli.

[Jaska]

Sivulla 9:

Suomalaiset ovat kautta aikojen käyttäneet kansalliskieliään, suomea ja ruotsia. Kaksikielisenä maana Suomi kantaa vastuunsa siitä, että molemmat kielet pysyvät elinvoimaisina ja niitä käytetään maassamme tulevaisuudessakin. Molempia kansalliskieliä käyttävät yksilöt puolestaan vahvistavat maan kaksikielisyyttä ja toimivat siten myös sillanrakentajina kieliryhmien välillä.

1. Käytetty perustelu "Kautta aikojen" viittaa Suomen tai suomalaisten historiaan. Seuraako tästä mitään? Onko kyseessä pelkkä mielikuvakikka?
2. Suomalaiset heimot Kölivuorten ja Uralvuorten välisessä tilassa puhuivat suomalaisia murteita ainakin Kaarle Suuren päiviin asti. Ruotsinkieliset olivat Etelä-Ruotsin suunnalta saapuneita tulokkaita. Miten on: velvoittavatko perinteet?

1. Seuraa se, että maamme vanhat alueelliset kieliryhmät ovat aivan eri asemassa kuin nykyaikana Suomeen yksitellen saapuneet ja sikin sokin asettuneet vieraskieliset. Saamelaiset ja ruotsinkieliset eivät valinneet jäädä asumaan suomalaisten hallitsemaan maahan - valtion rajat ovat historiallisten sattumusten summa.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys

2. Saamea on puhuttu Skandinaviassa alle 2000 vuotta ja suomea noin 1000 vuotta (pisimpään Perämeren rannoilla). Oletukset Skandinavian muinaisesta suomalaisasutuksesta ovat silkkaa fantasiaa vailla mitään tieteellistä pohjaa. Germaanista kieltä on puhuttu Keski-Ruotsissa saakka jo vuosituhansia.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

Sivulla 12:

Suomella on vastuu siitä, että suomen ja ruotsin kieli voivat hyvin, elävät ja kehittyvät myös tulevaisuudessa.

Eikö olisi kohtuullista, että suomalaiset huolehtisivat suomen kielestä ja ruotsalaiset ruotsin kielestä? Tässä tulee nyt liikaa vastuuta Suomelle.

Suomella on vastuu Suomen alueen vanhoista alueellisista kieliryhmistä: saamesta, suomesta ja suomenruotsista. Millä perusteella Ruotsilla olisi vastuu suomenruotsista?

Sivulla 13:

Vastuu kielistämme kuuluu ennen kaikkea Suomen valtiolle ja jakautuu sen eri toimijoille. Suomen kaksikielisyys edellyttää valtiolta tietynlaisia ratkaisuja ja instituutioita, esimerkiksi viranomaisia ja tuomioistuimia, joiden avulla niin suomen- kuin ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voivat toteutua riippumatta siitä, osaavatko he toista kansalliskieltä.

Toisen kansalliskielen osaamattomuuteen viittaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että suomenkielisten suomalaisten pitäisi taipua suomea osaamattoman ruotsinkielisen vähemmistön ruotsia taitaviksi palvelijoiksi kaikkialla maassa. Vai miten muuten tämä pitäisi tulkita?

Minusta tuon voi tulkita niinkin, että valtionlaajuisesta pakkokaksikielisyydestä voitaisiin jopa luopua, kunhan valtion kaksikielisyys toteutuu, eli kunhan suomen- ja ruotsinkielisten äidinkielinen pärjääminen turvataan jollain tavalla.

[RP]

Toisen kansalliskielen osaamattomuuteen viittaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että suomenkielisten suomalaisten pitäisi taipua suomea osaamattoman ruotsinkielisen vähemmistön ruotsia taitaviksi palvelijoiksi kaikkialla maassa. Vai miten muuten tämä pitäisi tulkita?

Kun puhutaan palvelujen järjestämisestä myös RKP:n ja erityisesti RKP:n linja on, että näitä palveluita kelpaavat tuottamaan vain ruotsia äidinkielenään puhuvat.
http://www.soininvaara.fi/2010/09/08/tekivatko-ruotsinkieliset-oman-maalin/

[Oami]

Suomessa asuu ruotsinkielisiä suunnilleen saman verran kuin Islannissa asuu islanninkielisiä. Islannin islanninkieliset tarjoavat tarvitsemansa palvelut islanniksi itse itselleen. Miksi Suomen ruotsinkieliset eivät tekisi samoin?

[kekkeruusi]

Se on huomenna sitten 160-vuotis juhlapäivä Kielireskriptille. Ai mille?

Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Tämän lisäksi asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Kielireskripti säädettiin J. V. Snellmanin ehdotuksesta ja esittelystä 1. elokuuta 1863.
-wiki

Eli selkokielellä: tuolla asetuksella tehtiin suomestakin "virallinen kieli" tässä maassa. Sitä ennen kaikki piti tusata ruotsiksi, eikä millään mongoolikielellä.

Olisi jo pikku hiljaa aika tehdä suomesta ainoa "virallinen kieli" ja laittaa ruotsi siihen asemaan mikä sille kuuluu, eli vähemmistökieleksi.

[Nikolas]

Oletukset Skandinavian muinaisesta suomalaisasutuksesta ovat silkkaa fantasiaa vailla mitään tieteellistä pohjaa.

Meinaa juttu liukua varsinaisen aiheen ohi, joten kommentoin vain näin: http://historymedren.about.com/library/atlas/blatmapeur814.htm

[alussaolisana]

Henkilökohtainen toiveeni ja tavoitteeni on, että Suomen ruotsinkielisille mitataan tulevaisuudessa täsmälleen samalla kauhalla ja yhtä kauan kuin he ovat itse mitanneet. Ja joka rintamalla. Tähän varmaan RKPkin yhtyy tyytyväisenä.

[RP]

Oletukset Skandinavian muinaisesta suomalaisasutuksesta ovat silkkaa fantasiaa vailla mitään tieteellistä pohjaa.

Se ei ollut edes muinaisaikaa, että Tornionjoen länsipuolellakin puhuttiin suomea.