Miten määritellä "suomalainen"?

[sr]

Juuri tästä on kysymys. Meidän on oltava ylpeitä kalakukosta, lanttukukosta, karjalanpiirakoista, vatruskoista, lörtsyistä, verimakkaroista, savulohesta, puolukkahillosta, mustikkapiirakoista, lakkahillosta, lapinrieskasta, lapinjuustosta, poron ja hirvenlihasta, rosvopaistista, kaikesta siitä, mikä on suomalaista ruokaa.

Kyllä nää hampurilaisen, kokiksen ja mamma mian pyttipannun, eli pizzan, voittaa.

Entä ne suomalaista geeniperimää olevat, jotka syövät enemmän hampurilaisia ja pitsoja kuin kalakukkoja? Ovatko he suomalaisia? Päätellen siitä, kuinka paljon hampurilaisravintoloita ja pitserioita on verrattuna kalakukkoravintoloihin, väittäisin, että enemmistö suomalaisina itseään pitävistä valitsee ennemmin hampurilaiset ja pitsat kuin kalakukot.

[repsikka]

Miltäs kuulostaisi saamelaiskäräjien määritelmä saamelaisuudesta sovellettuna suomalaisiin?

"Saamelaiskäräjät painottaa, että henkilö on saamelainen, jos hän itse tai isovanhempansa on puhunut saamea ja henkilö tuntee itsensä saamelaiseksi. Käräjät on lisäksi Sarivaaran sanoin "painottanut ryhmäidentifikaatiota, jolla tarkoitetaan saamelaisen kulttuurisen itsehallintoelimen omaa poliittisessa päätöksenteossaan määrittämää saamelaisuuteen liittyvää hyväksymisprosessia. "
Menisikö ras.... ..ksi ?

[Taimi]

Ymmärrätkö, että nuo ovat kaksi eri asiaa? Kysymyksiin keiden jälkeläinen olet ja keitä tunnustat voivat vastaukset olla eri.

Ihminen jonka vanhemmat ovat suomalaiset, mutta joka pizzaa haukattuaan alkaa luulla itseään italialaiseksi, on sekaisin päästään, jopa itse italiaanojen silmissä.

Ensinnäkin tuo on kehämääritelmä kysymykseen miten määritellä suomalainen ja toiseksi se joutuu ongelmiin sellaisissa kysymyksissä, että mitä tehdään, jos sukupuusta löytyy muutakin kuin suomalaista verta ja toisaalta mitä tehdään sellaisen ihmisen kanssa, joka on suomalaisten jälkeläinen, muttei osaa suomea, ei soita kannelta eikä välttämättä ole koskaan edes käynyt Suomessa. Onko hän edelleen suomalainen?

Sukupuusta voi löytyä monenlaista kansaa, mutta jos sieltä löytyy muinaissuomalaisia juuria, on henkilön päätettävä, kuka hän on. Juuri rkp:läis-viher-vasemmistolainen mamukulttuuri pyrkii sotkemaan ihmisten identiteetin niin, että suomalaisuus katoaa, kuten näyttää jo henkilö sr:llä alkavan olla kadoksissa.

Jos suomalaisilla alkaa olla identiteetti hukassa, nyt on viimehetket pyrkiä pelastamaan se. Kulttuuriton ihminen poljetaan kulttuurien jalkoihin.

Uh, ensin sanot, että kysymys on puhtaasti geneettinen ja sitten heti perään sanot, että suomalaiset ovat geneettisesti sekalaista sakkia. Koita nyt päättää.

Sanoin kai, että lähinnä rannikkoalueita ja rajoja lähellä olevissa suomalaisissa löytyy myöskin muita juuria, eli ovat osittain sekakansaa, mutta n. Mikkelistä pohjoiseen on kansa paljolti säilyttänyt heimojensa geenejä. Juuri tästä syystä aina alttiit RKP ja Vihreät toivottavatkin mamut tervemenneiksi näille alueille, jotta kansan kulttuuri katoaisi sieltäkin. Mitkä ihmeen "etno-juhlat"? Kysyin aivan asiallisesti: soitettiinko siellä kannelta? Jos Rkp-vihreät olivat asialla, ei varmasti soitettu.

Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten määritellään suomalainen, ellet sitten tarkoita, että ne, jotka eivät ole kiinnostuneita muinaissuomalaisesta kulttuurista, eivät ole suomalaisia.

Kuten sanoin: suomalaisuus-sana käsitetään monella tavalla.
Nk. suomalaisuuteen kuuluu erilaiset tavat, alueittain on omat karjalaiset tavat, hämäläiset, savolaiset, kainuulaiset, pohjalaiset, turkkulaiset, jne.

Aika onneton ja itsensä kadottanut on suomalainen, jota ei oma kansa, sen kieli ja tavat kiinnosta. Onhan se paljon arvokkaampaa kuin esim. täysin tyhjänpäiväinen amerikkalainen kulttuuri. Pitäkööt amerikkalaiset tapansa Amerikassa.

Jos on identiteetti kadonnut, etsikää se!

Kalevala, runo 50:

   Siitä suuttui Väinämöinen,
480      jopa suuttui ja häpesi.
   Itse läksi astumahan
   rannalle merelliselle.
   Tuossa loihe laulamahan,
   lauloi kerran viimeisensä:
   lauloi vaskisen venehen,
   kuparisen umpipurren.
   
   Itse istuvi perähän,
   läksi selvälle selälle.
   Virkki vielä mennessänsä,
490      lausui lähtiellessänsä:
   "Annapas ajan kulua,
   päivän mennä, toisen tulla,
   taas minua tarvitahan,
   katsotahan, kaivatahan
   uuen sammon saattajaksi,
   uuen soiton suorijaksi,
   uuen kuun kulettajaksi,
   uuen päivän päästäjäksi,
   kun ei kuuta, aurinkoa
500      eikä ilmaista iloa."
   
   Siitä vanha Väinämöinen
   laskea karehtelevi
   venehellä vaskisella,
   kuutilla kuparisella
   yläisihin maaemihin,
   alaisihin taivosihin.
   
   Sinne puuttui pursinensa,
   venehinensä väsähtyi.
   Jätti kantelon jälille,
510      soiton Suomelle sorean,
   kansalle ilon ikuisen,
   laulut suuret lapsillensa.


Tule jo takaisin, Väinämöinen! Nyt sinua tarvitahan!
   

[sr]

Miltäs kuulostaisi saamelaiskäräjien määritelmä saamelaisuudesta sovellettuna suomalaisiin?

"Saamelaiskäräjät painottaa, että henkilö on saamelainen, jos hän itse tai isovanhempansa on puhunut saamea ja henkilö tuntee itsensä saamelaiseksi. Käräjät on lisäksi Sarivaaran sanoin "painottanut ryhmäidentifikaatiota, jolla tarkoitetaan saamelaisen kulttuurisen itsehallintoelimen omaa poliittisessa päätöksenteossaan määrittämää saamelaisuuteen liittyvää hyväksymisprosessia. "
Menisikö ras.... ..ksi ?

Minusta toistaiseksi paras vastaani tullut määritelmä on se, että suomalainen on henkilö, joka tuntee itse olevansa suomalainen ja muut itsensä suomalaisena pitävät ovat sitä mieltä, että hän on suomalainen. Se on aika lähellä tuota yllä mainittua ja käytännössä palautuisi aika lailla samaan ehkä sillä erotuksella, että moni suomenruotsalainen pitää itseään suomalaisena ja moni suomalainen pitää heitä suomalaisina (tosin tämän ketjun perusteella ei tosin jokainen suomalainen).

[Taimi]

Miltäs kuulostaisi saamelaiskäräjien määritelmä saamelaisuudesta sovellettuna suomalaisiin?

"Saamelaiskäräjät painottaa, että henkilö on saamelainen, jos hän itse tai isovanhempansa on puhunut saamea ja henkilö tuntee itsensä saamelaiseksi. Käräjät on lisäksi Sarivaaran sanoin "painottanut ryhmäidentifikaatiota, jolla tarkoitetaan saamelaisen kulttuurisen itsehallintoelimen omaa poliittisessa päätöksenteossaan määrittämää saamelaisuuteen liittyvää hyväksymisprosessia. "
Menisikö ras.... ..ksi ?

Suomalaiset on nujerrettu, suggeroitu luulemaan, että itsensä ja kansansa puolustaminen on rikos.
Nk. uhrin syyllistämistä.

Älkää uskoko suggestiota. Meillä on taatusti oikeus omaan kieleemme ja kulttuuriimme, oikeus iloita siitä, olla siitä ylpeitä ja oikeus puolustautua ja hyökätä sitä uhkaavaa vihollista vastaan, olkoot keitä hyvänsä.

[sr]

Suomalaiset on nujerrettu, suggeroitu luulemaan, että itsensä ja kansansa puolustaminen on rikos.
Nk. uhrin syyllistämistä.

Ihme olkiukkoilua. Kukaan tässä keskustelussa ei ole esittänyt mitään tuollaista. Tuo ei edes liity mitenkään keskustelusta "miten määritellä suomalainen". Jospa nyt vastaisit aiempiin postauksiisi liittyvään kritiikkiin, joka oikeasti liittyvät tämän ketjun aiheeseen.

Älkää uskoko suggestiota. Meillä on taatusti oikeus omaan kieleemme ja kulttuuriimme, oikeus iloita siitä, olla siitä ylpeitä ja oikeus puolustautua ja hyökätä sitä uhkaavaa vihollista vastaan, olkoot keitä hyvänsä.

Tyhjää retoriikkaa, joka ei liity mitenkään tämän ketjun aiheeseen.

[Taimi]

Enkä minä ole väittänyt, että joku tässä ketjussa olisi.
Kirjoitan retorisesti, kuinka Suomen kansan mieltä on nujerrettu jo vuosisatoja.

Ja se ei ole olkiukkoilua vaan varmaa historiaa. Joka kyllä jatkuu hamaan maailman tappiin, kunnes suomalaisuutta ei enää ole.

Ellemme tee mitään. Nyt olisi aika tehdä.

[sivullinen.]

Taimi puhuu viisaita. Muilta taas tuntuu unohtuvan suomalaisuuden ja Suomalaisuuden ero. Ensimmäinen on kansallinen ja jälkimmäinen valtiollinen eli poliittinen. Suomi on syntynyt kansallisvaltioksi, joten kansallinen on aika lähellä valtiollista. Silti on Suomen valtiossa aina ollut ruotsalainen ja saamelainen vähemmistö omine asuinalueineen. Vielä lisäksi on ollut mustalais- ja venäläisvähemmistöt kansaan sulautuneena. Uusina valtiollisina vähemmistöinä on somalit, kurdit ja inkeriläiset. Viimeiset kuuluvat suomalaisiin heimoihin. Vähemmistö kansat eivät ole suomalaisia vaikka saattavat tullakkin Suomalaisiksi.

[sr]

Taimi puhuu viisaita. Muilta taas tuntuu unohtuvan suomalaisuuden ja Suomalaisuuden ero. Ensimmäinen on kansallinen ja jälkimmäinen valtiollinen eli poliittinen.

Taimin jutut eivät liity tämän ketjun keskusteluun mitenkään, vaan ovat retorisia kirjoituksia jostain myyttisestä muinaissuomalaisuudesta. Vaikka ne pitäisivätkin paikkaansa (mikä ei näytä todelta, koska hän ei näytä pystyvän vastaamaan mitään ihan yksinkertaiseen kirjoituksista esitettyyn kritiikkiin), ne eivät auta epsilonin vertaa määrittelemään suomalaista.

Mitä noihin kahteen käsitteeseen tulee, niin tässä keskustelussa ei liene juurikaan puhuttu tuosta jälkimmäisestä, koska tietenkin Suomen kansalaisen määrittely on triviaalia, vaan siitä, miten määritellä tuo edellinen.

Suomi on syntynyt kansallisvaltioksi, joten kansallinen on aika lähellä valtiollista. Silti on Suomen valtiossa aina ollut ruotsalainen ja saamelainen vähemmistö omine asuinalueineen. Vielä lisäksi on ollut mustalais- ja venäläisvähemmistöt kansaan sulautuneena. Uusina valtiollisina vähemmistöinä on somalit, kurdit ja inkeriläiset. Viimeiset kuuluvat suomalaisiin heimoihin. Vähemmistö kansat eivät ole suomalaisia vaikka saattavat tullakkin Suomalaisiksi.

Sinulta jäi edelleenkin kertomatta se, miten määritellään suomalainen. Vaikuttaisi siltä, että teet jakoa äidinkielen suhteen, mutta kovin selvästi et sitä kuitenkaan sano. Ovatko suomalaisia esim. ne "suomalaisiin heimoihin" (miten nämä nyt on sitten määritellytkin) kuuluvat, jotka eivät puhu suomea joko lainkaan tai ainakaan eivät äidinkielenään?

Mitä omiin asuinalueisiin tulee, niin etenkin suomenruotsalaiset ovat paljoltikin sekoittuneita suomenkielisten kanssa. Esim. Suomen kaksi suurinta kaupunkia, Helsinki ja Espoo ovat kaksikielisiä. Lisäksi on ihmisiä, joilla on käytännössä kaksi äidinkieltä, eli kieltä, joita ovat puhuneet lapsesta asti täysin sujuvasti. Jos näistä toinen on suomi, niin onko tällainen ihminen suomalainen?

[Taimi]

Taimin jutut liittyvät suoraan tämän ketjun aiheeseen.
Taimi kertoo suomalaisille, jotka eivät tiedä, tai enää muista, mitä on suomalaisuus.

Taimin kertoma on suomalaisuuden arkipäivää vielä n. 1980-luvulla. Taimille, kuten monelle muullekin yli 40 vuotiaalle suomalaiselle nuo asiat ovat aivan luonnollisia. Maahanmuutto on syrjäyttänyt suomalaisten rohkeutta olla suomalaisia.

Jos suomalainen ei tunne omaa kulttuuriaan, hänen tulisi hävetä. Siksi olenkin laittanut nivaskan linkkejä, joilla voi alkaa palauttaa suomalaisuuttaan takaisin omaan tietoisuuteensa. Kohta laitan lisää.

[Taimi]

Tässä joitakin vanhan suomalaisen ja suomenkielisen kirjallisuuden suuria vaikuttajia.

Muuan sukulaiseni on jo kauan asunut ulkomailla. Hänen suomenkielensä on jämähtänyt ainoastaan peruskielen hallinnaksi. Hän sanoi, ettei hän mm. ymmärrä Kalevalan tekstistä yhtään mitään.

Näin on monien suomalaisten laita tänä päivänä myös Suomessa. Heidän äidinkielentaitonsa on suppeata, ei värejä, ei mitään. Jos haluaa hallita omaa kieltään, joka on muinaiskreikan jälkeen maailman monipuolisin kieli, kaannattaa lukea vanhaa suomenkielistä kirjallisuutta. Tässä muutamia nimekkäimpiä kirjailijoitamme. Näissä elää hieno, aito, vanha suomalaisuus:

Alexis Kivi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi
- A. Kivi, runoja: http://www.elisanet.fi/kuula_seura/alexis.html

J.L. Runeberg: http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg

Isänmaallisia runoja: http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja2.htm

Sakari Topelius: http://fi.wikipedia.org/wiki/Zachris_Topelius
- Maamme-kirja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme_kirja

Ilmari Kianto: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kianto

Joel Lehtonen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Joel_Lehtonen

Veikko Huovinen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Huovinen

Minna Canth: http://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Canth

Suomalainen: "lukeminen kannattaa aina!"

[sivullinen.]

Taimi puhuu viisaita. Muilta taas tuntuu unohtuvan suomalaisuuden ja Suomalaisuuden ero. Ensimmäinen on kansallinen ja jälkimmäinen valtiollinen eli poliittinen.

Taimin jutut eivät liity tämän ketjun keskusteluun mitenkään, vaan ovat retorisia kirjoituksia jostain myyttisestä muinaissuomalaisuudesta. Vaikka ne pitäisivätkin paikkaansa (mikä ei näytä todelta, koska hän ei näytä pystyvän vastaamaan mitään ihan yksinkertaiseen kirjoituksista esitettyyn kritiikkiin), ne eivät auta epsilonin vertaa määrittelemään suomalaista.

Mikä ei näytä todelta kritiikkin jo vastasin. Kerroin suomalaisuuden olevan poliittinen päätös. Sitä ei siksi voi perustella tieteellisesti. Venäläiset muuttuivat "kommareiksi" poliittisella päätöksellä. Ei siinä tarvittu tiedettä. Sen jälkeen muuttuivat taas venäläisiksi. Taas uusi poliittinen päätös. Niin se menee. Historia on niin rikas yksityiskohtineen ja vivahteineen, että sieltä saa kerättyä teorian tukemaan ihan mitä tahansa haluttua poliittista tavoitetta. Jokaisen on päätettävä mitä haluaa olla ja sitten oltava se. Olen käynyt keskustelua äskettäin unkarilaisten kanssa heidän uudesta historian käsityksestään. He myöntävät avoimesti vanhan olevan poliittinen päätös samoin kuin uudenkin. He haluavat "löytää" juuret, jotka tekevät Unkarista suuren ja hyvän paikan asua. Suomalaisten sukulaiskansa ei enää sitä tarjoa. Turkki taas on nouseva valta. Siksi uudet unkarilaiset juuret löytyvätkin sieltä.

Jos haluat tarkempia tieteellisiä määritelmiä, niin etsi tästä ketjusta viestini, jossa lainasin Sakari Topeliusta. Hänen määritelmänsä kansallisuudesta on oiva ja täsmällinen. Sovellat sitä tiettyyn joukkoon ja saat suomalaisen. Voin tietenkin kirjoittaa sinulle miten Topelius itse sovelsi sitä kansaamme ja mikä oli siten hänen määritelmänsä suomalaisuudelle eli mitkä ovat ne kansalliset erityispiirteet, joista suomalaisen tuntee. Minulle niistä ei kuitenkaan irtoa mitään uutta. Tunnen sydämellä kaiken niin paljon paremmin. Kuten jo Aristoteles sanoi, ei aikaa selittää luomalla sille sanallisia määritelmiä; aika on jotain mitä tunnemme ja siksi kaikki määritelmät vain sotkevat tätä tuntemustamme ja tekevät asiasta epäselvempiä. Sama pätee niin moneen - kuten suomalaisuuteen.

[sr]

Taimin jutut liittyvät suoraan tämän ketjun aiheeseen.
Taimi kertoo suomalaisille, jotka eivät tiedä, tai enää muista, mitä on suomalaisuus.

Tämän ketjun aihe ei ole, mitä kuuluu suomalaiseen kulttuuriin, vaan miten määritellään suomalainen. Sinä olet pomppinut sen välillä, onko se jokin geneettinen juttu vai kulttuurijuttu. Mitään koherenttia määritelmää ei jutuistasi voi tehdä.

Taimin kertoma on suomalaisuuden arkipäivää vielä n. 1980-luvulla. Taimille, kuten monelle muullekin yli 40 vuotiaalle suomalaiselle nuo asiat ovat aivan luonnollisia. Maahanmuutto on syrjäyttänyt suomalaisten rohkeutta olla suomalaisia.

Kuules nyt. Mainitsemasi hampurilaiset ja pitsat olivat yleisiä Suomessa jo viimeistään 1980-luvulla ja olivat jo silloin hyvin suosittuja. Tiedän tämän, koska minä oikeasti muistan tuon ajan. Coca-cola tuli käsittääkseni Suomeen Helsingin olympialaisiin, eli siis 1952. Jos olet alle 60-vuotias, et siis voi edes muistaa aikaa, jolloin kokista ei juotu Suomessa. Jos olet 40-50-vuotias, kokiksen juominen oli jo hyvin luonnollinen asia omassa lapsuudessasi.

Jos suomalainen ei tunne omaa kulttuuriaan, hänen tulisi hävetä. Siksi olenkin laittanut nivaskan linkkejä, joilla voi alkaa palauttaa suomalaisuuttaan takaisin omaan tietoisuuteensa. Kohta laitan lisää.

Tämä ketju ei koske sitä, mitä suomalaisten tulee hävetä ja mitä ei. Tuo lauseesi muuten implikoi, että voi olla suomalaisia, jotka eivät tunne niitä kulttuuripiirteitä, joista olet kirjoittanut.

[sr]

Kaiken aikaa näytetään tässäkin ketjussa sekoitettavan, mitä suomalaisuudella tarkoitetaan. Sanaa "suomalainen" voidaan käyttää eri merkityksissä.

Miksi eräillä Suomenmaan asukkailla on ollut ja on edelleen ruotsinkielisiä nimiä?
Jos he ovat suomalaisia, miksi heillä ei ole suomenkielisiä nimiä?

Tämäkö on nyt sitten se määritelmäsi suomalaisuudelle? Nimen pitää olla suomenkielinen. Tällä perusteella yhtenä suurimmista pidetty suomalainen Carl Gustav Emil Mannerheim ei ollut suomalainen. Samoin Suomen valtion ensimmäinen presidentti ei ollut suomalainen, vaikka toki hänen etunimensä olivat suomenkieliset.

Mitä nimiin tulee, niin yleensä ihmisillä on oman isänsä sukunimi ja etunimet ne, jotka heille heidän vanhempansa ovat antaneet. Hyvin harvalla ihmisellä on itse valitsemansa nimi. Minusta on siis varsin kohtuutonta panna ketään millekään tilille sen suhteen, mitä heidän nimensä ovat. Muuten, moni suomenkielinen nimi on lainaus muunkielisistä nimistä.

Mitä lopun suomenruotsalaisjuttuun tulee, niin tietäen, että keskustelu ruotsin kielen asemasta on tabuaihe Hommassa, en ole kovinkaan kiinnostunut siitä jatkamaan. Etenkään, kun se ei liity siihen, miten määritellään suomalainen.

[Taimi]

Kustaa Vilkuna: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuotuinen_ajantieto
- Muinaissuomalainen kalenteri ja niihin liittyvät perinteet

http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/tiedote-arkisto/kirja-aarre-arkisto.htx?templateId=5.htx&id=941

Tänään on perinnekristillinen Kolminaisuuden sunnuntai.
Vanhan kansan mukaan pitää onki tehdä just tänään, hyvän kalaonnen saamiseksi.

Kirjan mukaan kirkko ei näistä loitsuista pitänyt, mutta kansa turvasi asiassa vaikka itse piruun.

[Taimi]

Kaiken aikaa näytetään tässäkin ketjussa sekoitettavan, mitä suomalaisuudella tarkoitetaan. Sanaa "suomalainen" voidaan käyttää eri merkityksissä.

Miksi eräillä Suomenmaan asukkailla on ollut ja on edelleen ruotsinkielisiä nimiä?
Jos he ovat suomalaisia, miksi heillä ei ole suomenkielisiä nimiä?

Tämäkö on nyt sitten se määritelmäsi suomalaisuudelle? Nimen pitää olla suomenkielinen.

Juuri edellä olen mahdollisimman tarkasti pyrkinyt selvittämään, mitä on tämänpäivän "suomalaisuus" noin yleensä, kuinka tähän on tultu, ja mitä se on ollut alunperin = suomalaisheimojen asuinsija.

Tästä tosiasiasta ei päästä mihinkään. Me olemme sitä, mitä meidän juuremme ovat.

Haluan muistuttaa muinaissuomalaisten jälkeläisiä tuntemaan, kunnioittamaan ja pitämään kiinni omasta, hienosta kulttuuristamme.

Tarkoitukseni on tässä asiassa ainoastaan ajaa muinaissuomalaisen kulttuurin asiaa, jottei se tyystin kuolisi, pitävät arvon ruåtsinkieliset "suomalaiset" siitä, tai eivät. Eivät ole koskaan pitäneet, aina on koira älähtänyt ja päälle käynyt.

[odir34r55]

Aika monet täällä kai korostavat geneettistä taustaa suomalaisuuden olemuksessa. Entä jos tänne sitten tulee esim. somaliasta ja käyttäytyy suhteellisen asiallisesti, perustaa perheen ja kokee lopulta olevansa suomalainen. Eikö häntä voida sitten ennen pitkää pitää suomalaisena?

[Taimi]

Aika monet täällä kai korostavat geneettistä taustaa suomalaisuuden olemuksessa. Entä jos tänne sitten tulee esim. somaliasta ja käyttäytyy suhteellisen asiallisesti, perustaa perheen ja kokee lopulta olevansa suomalainen. Eikö häntä voida sitten ennen pitkää pitää suomalaisena?

Kuinka monta kertaa pitää toistaa, että tällainen henkilö, varsinkin jos hän omaksuu suomalaisen ajattelun noin ylipäänsä, on epäilemättä "suomalainen". Mutta hän ei ole koskaan suomalainen siinä mielessä, että häneltä puuttuvat ne tuhannet pienet perinteet, sanat, uskomukset, tavat, jotka me kantasuomalaisten jälkeläiset olemme imeneet äidinmaidossamme, oppineet vanhemmiltamme, isovanhemmiltamme, heidän vanhemmiltaan. Mamukulttuurin tuhoava voima on juuri tässä, he pitävät itseään suomalaisina, mutta aito suomalaisuus ei ole heillä "muistissa".

Ei tämä nyt ympärillämme nähtävä "Suomi" ole todellinen Suomi. Tämä on keinotekoinen monikulttuurinen maa. Me, joilla on ikää jo himppa enemmän, muistamme kyllä Suomen. Me olemme aitoja suomalaisia, halveksimme keinotekoisuutta, muovia, kullan sijaan.

Jokainen on omien juuriensa mukainen.

Jos me alamme tunnustaa monikulttuurisuutta, oma kulttuurimme katoaa. Tähän Suomen kansan viholliset ovat kautta aikain pyrkineet, tekevät vieläkin ahkerasti työtä, saavuttaakseen katalat päämääränsä.

Ellemme me suomalaiset taistele olemassaolomme puolesta!

Ja tätä varten on Perussuomalainen puolue!

[nimierkki]

Aika monet täällä kai korostavat geneettistä taustaa suomalaisuuden olemuksessa. Entä jos tänne sitten tulee esim. somaliasta ja käyttäytyy suhteellisen asiallisesti, perustaa perheen ja kokee lopulta olevansa suomalainen. Eikö häntä voida sitten ennen pitkää pitää suomalaisena?

Jos tyyppi puhuu suomea (tai ruotsia), on omaksunut tietyn vallitsevan normiston ja mieltää itse itsensä suomalaiseksi, niin aika tyhmältä tuntuisi alkaa pigmenttejä tiiraamaan tai geenikarttaa laatimaan. 

[Kimmo Pirkkala]

Tarkoitukseni on tässä asiassa ainoastaan ajaa muinaissuomalaisen kulttuurin asiaa, jottei se tyystin kuolisi, pitävät arvon ruåtsinkieliset "suomalaiset" siitä, tai eivät. Eivät ole koskaan pitäneet, aina on koira älähtänyt ja päälle käynyt.

Tässä on vain se ongelma, että muinaissuomalaisesta kulttuurista ei käytännössä tiedetä kovinkaan paljon. Ja mitä se olisi aidoimmillaan? Oliko suomalaisten kulttuuri tasan vuonna tuhat, juuri ennen kristinuskoa sitä oikeaa? Ei sekään ollut välttämättä mitään "puhdasta suomalaista", vaan siinäkin oli todennäköisesti paljon ulkoa tulleita vaikutteita. Vai oliko se aitoa vuonna nolla? Mistä me ylipäätään tiedämme, että muinaissuomalaisten kulttuuri ei olisi ihan yhtä paljon ulkoa tulleiden vaikutteiden kyllästämää kuin myöhempi, kristillisen ajan kulttuurikin? Suomalaisten muinaisuskonnossa ja tapakulttuurissa on aivan saletisti paljon mm. germaaneilta ja balteilta otettua lainaa, kuten nykyuskonnossa ja kulttuurissakin.

Parhaiten esihistoriallisesta kulttuurista kertoo arkeologia ja arkeologian perusteella on todettava, ettei Suomessa ole koskaan ollut kulttuuria, joka ei olisi ottanut voimakkaita vaikutteita ulkopuolelta. Lähdetään vaikka metallien käytöstä tai maanviljelystä, ne ovat ulkoa tulleita kulttuurisia vaikutteita. Olisiko suomalaisinta suomalaisuutta uskoa henkiin ja metsästää turkikset päällä hylkeitä jäällä? Ai mutta sekin on varmaan keksitty ennen jääkauden aikana jossain etelämpänä... On mahdotonta puhdistaa kulttuuriamme ulkopuolisista vaikutteista, sillä jäljellehän ei jäisi mitään muuta kuin paluu afrikkaan ja puuhun kiipeäminen.

Puhe siitä, että olisi olemassa joku aito ja oikea muinaissuomalaisuus on keinotekoista ja yhtä keinotekoista on määritellä joku historian hetki, jolloin se oli aidoimmillaan. Kulttuuri muuttuu, elää ja kehittyy aina, eikä koskaan ole valmis tai pysähtyneessä tilassa.

[nimierkki]

Puhe siitä, että olisi olemassa joku aito ja oikea muinaissuomalaisuus on keinotekoista ja yhtä keinotekoista on määritellä joku historian hetki, jolloin se oli aidoimmillaan. Kulttuuri muuttuu, elää ja kehittyy aina, eikä koskaan ole valmis tai pysähtyneessä tilassa.

Näin. Mutta on toki tärkeää muistaa, että meillä Suomessa on oikeus uskoa jonkin puhtaan muinaissuomalaisen kulttuurin olemassoloon, goottien inhaan luontenlaatuun sekä ruotsinkielisten rasismiin. Ei kuitenkaan kannata ihmetellä, jos ympäröivä yhteiskunta vähän kummeksuu.

[Roosamaria]

Ympäröivä yhteiskunta on uskonut valheen.
Heitä on muistutettava totuudesta.

[normi]

Aika monet täällä kai korostavat geneettistä taustaa suomalaisuuden olemuksessa. Entä jos tänne sitten tulee esim. somaliasta ja käyttäytyy suhteellisen asiallisesti, perustaa perheen ja kokee lopulta olevansa suomalainen. Eikö häntä voida sitten ennen pitkää pitää suomalaisena?

No ei oikeastaan 100% suomalaisena, mutta lapsiaan periaatteessa voidaan pitää mikäli tosiaan omaksuvat täysin suomalaisen kulttuurin ja arvot. Oleellista on meidän tavat ja arvot ja kulttuuri. Käytännössä pitäisi siis luopua esim. siitä islamista. Eli varsin teoreettista on somalin suomalaistuminen mutta mahdollista. Oikeastaan Stubb ei ole täysin suomalainen (koska internatsionalistiset arvot ja tavoitteet) eikä hänen pitäisikään olla edustamassa meitä. Esim. Junes Lokka on varsin suomalainen ja hänen jälkeläisensä ovat varmaankin sitten täysin suomalaisia.

[Roosamaria]

Miksei Junes Lokka olisi suomalainen?

Mikäli on esim. saamelaista verta, niin vaikkei nyt olisi suoraan karhunkansan jälkeläinen, niin kyllä saamelaiset ja koltat ja karjalaiset, inkeriläiset ja virolaisetkin menevät ihan jotakuinkin suomalaisista.

Suomalainen on himputti ihminen, jonka edes joku esi-isä on pomppinut rummun kanssa ison kiven ympärillä uhraamassa, eli lahjoittamassa marjoja ja murusen hirvenlihaa (karhukin käy), sekä muutaman ahvenen jollekin Tapiolle tai Ahdille: "Anna Ahti ahvenia ja Tapsa puolukoita! Aamen."

[Topi Junkkari]

Miksei Junes Lokka olisi suomalainen?

Joku saattaisi epäillä hänen suomalaisuuttaan siksi, että hän on syntynyt ulkomailla ja tietääkseni toinen hänen vanhemmistaan on ulkomaalainen.

Junes on nuuskamuikkusen hyvä jätkä, joka ajaa meidän suomalaisten asiaa päivittäin. Nostan hattua tyypille.

[Roosamaria]

Miksei Junes Lokka olisi suomalainen?

Joku saattaisi epäillä hänen suomalaisuuttaan siksi, että hän on syntynyt ulkomailla ja tietääkseni toinen hänen vanhemmistaan on ulkomaalainen.

Junes on nuuskamuikkusen hyvä jätkä, joka ajaa meidän suomalaisten asiaa päivittäin. Nostan hattua tyypille.

En minä ainakaan epäile hänen suomalaisuuttaan. Näkeehän sen hänen teoissaankin.

Edellä kirjoitin, että olemme juuriltamme osin myös sekakansaa. Suomalaisuutta on se, että tunnustaa suomalaisuutta, sekä ajatuksiltaan ajaa suomalaisuuden asiaa.

Etninen suomalainen on tietenkin suomalainen, jonka juuret lyövät syvälle Kalevalan multaan.

[Kimmo Pirkkala]

En minä ainakaan epäile hänen suomalaisuuttaan. Näkeehän sen hänen teoissaankin.

Juuri siitä sitä nimenomaan ei näe.

Suomalaisuus ei ole yhtä kuin arvonimi. Sitä ei menetetä eikä sitä saavuteta teoilla, suomalaisuus on etninen määrittely, ei arvo. Suomalaisuus ei ole yhtä kuin hyvä jätkä ja ulkomaalaisuus ei ole yhtä kuin huono jätkä.

[normi]

Junes on nuuskamuikkusen hyvä jätkä, joka ajaa meidän suomalaisten asiaa päivittäin. Nostan hattua tyypille.

Junes on huippujätkä, mutta ei 100% suomalainen. < Tämä on yksinkertainen fakta.

[Roosamaria]

Mainitun henkilön kohdalla kerrottiin juuri, että hän on etnisesti puoliksi "suomalainen".

Koska meillä saattaa sukutaulusta löytyä myös muita kansoja, niin Suomenmaassa voimme kuitenkin ajaa suomalaisten juuriemme ja kulttuurin asiaa.

On mahdollista, tosin ei aivan varmaa, että omissakin juurissani olisi tänne kauan sitten tulleiden mamujen verta. Mutta pääasiassa juureni ovat syvällä Suomenmaan mullassa.

Voin siis ratkaista, kunnioitanko täällä Suomenmaassamme suomalaista kulttuuria, näiden esivanhempieni perintöä, vai matkustanko Tanskaan ja sanon: "heippa. Olen paluumuuttaja. Luulenpa, että joku isovaari, vuonna ennen Kristusta souti täältä Savon rannoille. Haluan palata juurilleni Juutinmaalle. Olkaa hyvä, osoittakaa minulle asunto Kööpenhaminasta, päivärahat ja eläke, olen nyt päättänyt olla viikinki."

Tanskassa he epäilemättä ilahtuisivat uus-viikingeistä, mutta Suomessa olen himputi Pirkanmaan karhunkaatajien etninen jälkeläinen. Jos tosin paljon muutakin.

Voimme siis valita.

Mutta on kohtuutonta vaatia, jos tietty porukka itse kutsuu itseään Suomen ruotsalaisiksi ja hankkii tällä itsellensä erityisoikeuksia Suomen suomalaisiin nähden, että ainakaan minä alkaisin kutsua heitä suomalaisiksi silloin kun siitä on heille hyötyä ja ruotsalaisiksi silloin kun vaativat erityispalveluja. He ovat päättäneet olla mamuja Suomessa, ruotsalaisia. Olkoot siis sitä. Joskin itsellänikin saattaa olla joitakin juuria sillä suunnalla, en tunnustaudu gootiksi, vaan suomalaiseksi.

[AIP]

Valikoiva suomalaisuus. Se on lehdistäkin tuttu juttu. Ihmisiä esitetään milloin ulkomaalaistaustaisina/mamuina, milloin suomalaisina. Se on ihan kiinni siitä, kumpi on henkilön tai henkilöstä kirjoittavan kannalta kulloinkin edullisempaa. Voidaan esimerkeillä luoda mielikuvia siitä, että kaikki turvapaikanhakijat ovat pätevää ja yritteliästä porukkaa tai siitä, että rasististen lukijoiden (fyrkat tälle tilille, kiitos) on nyt vaan hyväksyttävä kaikki suomalaisiksi.

Junes on mielestäni hyvin suomalainen räyhääjä, silleen jees-mielessä.

Se on aika hyvää settiä lähtökohdaksi, jos tietää miltä järvet näyttävät ja hoilaa vapaaehtoisesti Maamme-kappaletta tilaisuuden koittaessa ja että jos Neuvostoliitto olisi vallannut Suomen, niin saattaa olla, että meillä olisi aika ikävää.