Miten määritellä "suomalainen"?

[Taimi]

Kalevala: http://www.finlit.fi/kalevala/

Kanteletar, wiki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kanteletar

Kanteletar: http://kanteletar.suokukko.com/

0.007.
Kultani kukkuu kaukana:

          Kultani kukkuu, kaukana kukkuu,
                Saiman rannalla ruikuttaa;
             Ei ole ruuhta rannalla,
             Joka minun kultani kannattaa.
          Ikävä on aikani, päivät, on pitkät,
                Surutont' en hetkeä muistakaan;
             Voi mikä lienee tullutkaan,
             Kun jo ei kultani kuulukaan!

          Toivon riemu ja autuuen aika
                Suruani harvoin lievittää;
             Rintani on kun järven jää--
             Kukapa sen viimenki lämmittää?

          Kotka se lenteli taivahan alla,
                Sorsa se souteli aalloilla;
             Kulta on Saiman rannalla,
             Lähteä ei tohi tuulelta.

          Tuuli on tuima ja ankarat aallot,
                Ruuhet on rannalla pienoiset;
             Ruuhet on rannalla pienoiset;
             Kultani sormet on hienoiset.

          Elä lähe kultani aaltojen valtaan!--
                Aallot ne pian sinun pettäisi.
             Sitte ei suru mua heittäisi,
             Ennenkun multaki peittäisi.


Runosto, vanhoja suomalaisia runoja: http://runosto.net/kanteletar/

Suomalainen! Lue.   

[Ville Hämäläinen]

En määritellyt suomalaista sen mukaan, pitääkö hän kanteleensoitosta, vaan onko hänellä juuret vanhoihin suomenheimoihin. Kysymys on puhtaasti geneettinen: keiden jälkeläinen olet? Keitä tunnustat?

Suomalainen on suomalaisten jälkeläinen!

Suomalaiset ovat osin sekakansaa ja sukututkimuksessa saattaakin tulla ilmi mahd. myös ulkomaalaistaustaisuuksia. Kirjoitan nyt kuitenkin nimenomaisesti muinaissuomalaisen kulttuurin vaalimisesta, en siitä, onko minulla henkilökohtaisesti, tai jollakulla muulla suomalaisella, joku isotaata mahdollisesti tänne 1000 vuotta sitten Juutista soutanut viikinki, just sellainen pitkäpartagootti itse.

Mutta meidän suomalaisuutta tunnustavien on pyrittävä säilyttämään, toimimaan vanhan muinaissuomalaisen kulttuurimme puolesta. Ennenkuin on liian myöhäistä.

Runonlaulajatar: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mateli_Kuivalatar

Runonlaulajatar: http://fi.wikipedia.org/wiki/Larin_Paraske

Larin Parasken leskenlaulu: http://www.sci.fi/~alboin/kalevalaiset/paraske/

Itkuvirret: http://fi.wikipedia.org/wiki/Itkuvirsi

Kalevalaisia lauluja eri tilanteisiin: http://personal.inet.fi/musiikki/inehmo/Laulut.htm

Suomalaisuus häviää tavallaan siinä vaiheessa kun suomalainen sanoo että suomalaisen tulee olla monikulttuurinen ja kertoo miten kaikkialla muualla ruoka on hyvää yms. Kun nauravat nakit muusilla on junttien ruokaa niin silloin ei voida puhua enään aidosta suomalaiseta.

[qwerty]

Oliko Hitler itävaltalainen? Tuliko hänestä saksalainen kun hän liitti Itävällan Saksaan? Oliko hän missään vaiheessa saksalainen? Milloin hän luopui itävaltalaisuudesta? Entäs tää Georgian Isä Aurinkoinen?

[matkamiehiii]

Oliko Hitler itävaltalainen? Tuliko hänestä saksalainen kun hän liitti Itävällan Saksaan? Oliko hän missään vaiheessa saksalainen? Milloin hän luopui itävaltalaisuudesta? Entäs tää Georgian Isä Aurinkoinen?

Tuolla perusteella pidät varmaan sitten suomessa syntyneitä somaleita suomalaisina.

Suomalaisuus on etnisyys ja oma ns.rotu, saksalaiset ja itävaltalaiset taas on samaa kansaa käytännössä.

[Taimi]

Oliko Hitler itävaltalainen? Tuliko hänestä saksalainen vasta kun hän liitti Itävällan Saksaan? Oliko hän missään vaiheessa saksalainen? Milloin hän luopui itävaltalaisuudesta? Entäs tää Georgian Isä Aurinkoinen?

En tunne Itävallan ja Saksan kansojenhistoriaa siten, että osaisin sanoa, onko heissä kulttuurisesti suurtakaan eroa, oletan heidän olevan yhtä ja samaa germaanista kansaa, mutta kahta eri valtiota, joilla tietenkin oma kansallinen, eli alueellinen historiansa.

Suomalaisuus häviää tavallaan siinä vaiheessa kun suomalainen sanoo että suomalaisen tulee olla monikulttuurinen ja kertoo miten kaikkialla muualla ruoka on hyvää yms. Kun nauravat nakit muusilla on junttien ruokaa niin silloin ei voida puhua enään aidosta suomalaiseta.

Juuri tästä on kysymys. Meidän on oltava ylpeitä kalakukosta, lanttukukosta, karjalanpiirakoista, vatruskoista, lörtsyistä, verimakkaroista, savulohesta, puolukkahillosta, mustikkapiirakoista, lakkahillosta, lapinrieskasta, lapinjuustosta, poron ja hirvenlihasta, rosvopaistista, kaikesta siitä, mikä on suomalaista ruokaa.

Kyllä nää hampurilaisen, kokiksen ja mamma mian pyttipannun, eli pizzan, voittaa.

Myös muissa asioissa meidän tulee vaalia omaa kulttuuriamme.

Nakkien ja muusin lisäksi, tunnetteko pirkanmaalaista klimppisoppaa?

[Ville Hämäläinen]

Oliko Hitler itävaltalainen? Tuliko hänestä saksalainen kun hän liitti Itävällan Saksaan? Oliko hän missään vaiheessa saksalainen? Milloin hän luopui itävaltalaisuudesta? Entäs tää Georgian Isä Aurinkoinen?

Tuolla perusteella pidät varmaan sitten suomessa syntyneitä somaleita suomalaisina.

Suomalaisuus on etnisyys ja oma ns.rotu, saksalaiset ja itävaltalaiset taas on samaa kansaa käytännössä.

Suomalaisuuden voi saada vain syntyessään. Sitä ei voi saada ruksaamalla kelan papereihin suomen kansalainen. Suomalaisuuden voi kyllä menettää (vrt. nauravat nakit)

[Ville Hämäläinen]

Oliko Hitler itävaltalainen? Tuliko hänestä saksalainen vasta kun hän liitti Itävällan Saksaan? Oliko hän missään vaiheessa saksalainen? Milloin hän luopui itävaltalaisuudesta? Entäs tää Georgian Isä Aurinkoinen?

En tunne Itävallan ja Saksan kansojenhistoriaa siten, että osaisin sanoa, onko heissä kulttuurisesti suurtakaan eroa, oletan heidän olevan yhtä ja samaa germaanista kansaa, mutta kahta eri valtiota, joilla tietenkin oma kansallinen, eli alueellinen historiansa.

Suomalaisuus häviää tavallaan siinä vaiheessa kun suomalainen sanoo että suomalaisen tulee olla monikulttuurinen ja kertoo miten kaikkialla muualla ruoka on hyvää yms. Kun nauravat nakit muusilla on junttien ruokaa niin silloin ei voida puhua enään aidosta suomalaiseta.

Juuri tästä on kysymys. Meidän on oltava ylpeitä kalakukosta, lanttukukosta, karjalanpiirakoista, vatruskoista, lörtsyistä, verimakkaroista, savulohesta, puolukkahillosta, mustikkapiirakoista, lakkahillosta, lapinrieskasta, lapinjuustosta, poron ja hirvenlihasta, rosvopaistista, kaikesta siitä, mikä on suomalaista ruokaa.

Kyllä nää hampurilaisen, kokiksen ja mamma mian pyttipannun, eli pizzan, voittaa.

Myös muissa asioissa meidän tulee vaalia omaa kulttuuriamme.

Nakkien ja muusin lisäksi, tunnetteko pirkanmaalaista klimppisoppaa?

En tunne, mistä sitä saa? (pirkanmaalta ...mutta tarkemmin:)

[qwerty]

Oliko Hitler itävaltalainen? Tuliko hänestä saksalainen kun hän liitti Itävällan Saksaan? Oliko hän missään vaiheessa saksalainen? Milloin hän luopui itävaltalaisuudesta? Entäs tää Georgian Isä Aurinkoinen?

Tuolla perusteella pidät varmaan sitten suomessa syntyneitä somaleita suomalaisina.

Aijaa. Kerro miten päädyit kyseiseen päätelmään. Saamme hieman vinkkiä kuinka nykyinen koulumaailma toimii.

[Taimi]

Klimpit olivat sellainen köyhänkansan lisä keittoon, joka muutoin jäisi laihanlaiseksi.
Yleensä klimppejä lisättiin ja lisätään perinteiseen makkara- / liha- / perunakeittoon.

Klimpit:
Sekoita keittolautasella esim. 1dl vehnäjäuhoja, siihen hiukan suolaa, hiukan maitoa ja keiton lientä, niin että syntyy pehmeä, puuromainen tahna (keiton liemi maustaa klimpin).

Kun keitto on jo valmista, lisää ruokalusikalla nokareita klimppitahnaa kiehumaan sen pinnalle, vielä n. 3 minuuttia. Liian kauan keitettynä klimpit sitkistyvät. Tahnasta syntyy vaaleita taikinaklimppejä, eli -palloja keiton lisukkeeksi.

[Adolf Stege]

Miten määritellä kaikki maailman eri kansalaisuudet?

-Olen Karhulalainen.
-Siis Kotkalainen. Karhula liitettiin Kotkaan.
- Silti. Olen Karhulalainen.

[Taimi]

Miten määritellä kaikki maailman eri kansalaisuudet?

-Olen Karhulalainen.
-Siis Kotkalainen. Karhula liitettiin Kotkaan.
- Silti. Olen Karhulalainen.

Mä olen asunut pari kuukautta Karhulassa ja vajaan vuoden Kotkassa, jopa kirjoilla.
Pidin Kotkasta, mutta töitä ei löytynyt, en voinut jäädä.
Silti, olin syntyperältäni stadilainen ja stadilaisena pysyn. Olen asunut muuallakin päin Suomea, pitänyt kaikista paikoista.

Silti: olen helsinkiläinen, synnyin täällä, kasvoin täällä.
Tosin juureni ovat kyllä muualta. Siksi kai hengessäni kaipailenkin Kehä Kolmosen ulkopuolelle.

Henki kutsuu jatkuvasti esivanhempien asuinsijoille. Voiko ulkomaalainen tuntea tällaista mystiikkaa? Huomaamme ja kuulemme heidän puheistaan: eivät voi.

Katsokaapas muuten esim. google-earthin kautta kuvia Karjalan Kannaksen alueilta. Tietysti muualtakin. Siellä on paljolti jäljellä vanhempia karjalaisia asumuksia, esim. Hiitola on uskomattoman kaunis vanha karjalaiskylä. Sekin on historiaamme. Laatokalta on paljon kauniita valokuvia.

[nimierkki]

Henki kutsuu jatkuvasti esivanhempien asuinsijoille. Voiko ulkomaalainen tuntea tällaista mystiikkaa?

Aika iso osa suomalaisista ei tunne tuollaista mystiikkaa.

[sivullinen.]

Valtiollinen "suomalaisuus" syntyi vuonna 1918 ja loppui muutama vuosi sitten kun Suomi liitettiin Eurostoliittoon. Se oli sadan vuoden kokeilu - ja onnistunut sellainen. Nykyään suomalaisuuden määritteleminen valtiolliselta pohjalta ei siten johda mihinkään. Se ei ole nimittäin hallitseva valtiollinen määritelmä. Eurostoliiton ulkopuolella jokaista suomalaista kohdellaan samoin kuin jokaista espanjalaista tai italiaanoa; heitä pidetään "eurooppalaisina" - valtiollisessa mielessä. Suomalaisuus taas nähdään etnisenä vähemmistöluokituksena.

Kun näet kiinalaisen, näetkö mongolin tai hankiinalaisen? Kun näet amerikkalaisen, näetkö teksasilaisen tai bostonilaisen? Minä näen kiinalaisen ja jenkin - valtion mukaan; en vähemmistöluokituksen vaikka se heille saattaisi olla olennaisempi osa identiteettiä.

[Taimi]

Tässä käytännön historianvaalimista: http://www.hiitola.fi/?sivu=etusivu

[Taimi]

Henki kutsuu jatkuvasti esivanhempien asuinsijoille. Voiko ulkomaalainen tuntea tällaista mystiikkaa?

Aika iso osa suomalaisista ei tunne tuollaista mystiikkaa.

Silloin jotain on jo kadonnut.
Se kannattaisi etsiä, vielä kun sen voisi löytää.

[nimierkki]

Henki kutsuu jatkuvasti esivanhempien asuinsijoille. Voiko ulkomaalainen tuntea tällaista mystiikkaa?

Aika iso osa suomalaisista ei tunne tuollaista mystiikkaa.

Silloin jotain on jo kadonnut.
Se kannattaisi etsiä, vielä kun sen voisi löytää.

Enpä tiedä. Jengi tuntuu olevan ihan tyytyväistä ilman tuota mystiikkaakin.  Suomalaisuus vaikuttaa tämänkin keskustelun perusteella hyvin laajalta käsitteeltä. Toisille se on mystistä fiilistelyä, geenejä ja esi-isien verta, ja toisille taas jotain arkisempaa ja käytännönläheisempää.

[eräsmiesvaan]

Tärkeintä on mielestäni kuitenkin, että pääsemme itse määrittelemään oman suomalaisuutemme.
Siinä määritelmässä voisi korostua arkiset asiamme ja omat tapamme, mitkä sopivat tietenkin meille ja joittenka kanssa olemme jo sinut.

Vierastan kovasti tilannetta, missä tulijat määrittelevät suomalaisuuden meidän puolestamme ja tietenkin heille mieleisillä ehdoilla.

[Phantasticum]

En määritellyt suomalaista sen mukaan, pitääkö hän kanteleensoitosta, vaan onko hänellä juuret vanhoihin suomenheimoihin. Kysymys on puhtaasti geneettinen: keiden jälkeläinen olet? Keitä tunnustat? Suomalainen on suomalaisten jälkeläinen!

Kuinka pitkältä ajalta pitää kuulua suomenheimoihin? Missä se raja menee? Minäkään en ole tämän sinun määritelmäsi mukaan täysin suomalainen, koska minulla on toiselta puolelta esi-isän tuomaa geeniperintöä. Ja toiseltakin puolelta löytyy tuntematon tekijä. Mistä sitä tietää, vaikka tämäkään geeniperintö ei olisi suomalaista. Tunnenko itseni suomalaiseksi? Ehdottomasti. En todellakaan vaali "juuriani" millään lailla. Näytänkö tyypilliseltä suomalaiselta? Tietääkseni, en ainakaan näytä ulkomaalaiselta. En ole koskaan ennen edes ajatellut asiaa kuin vasta nyt kun maahanmuuttoteemasta on tullut valtavirtaa.

[Taimi]

Kenenkään arvoa ei nosta tai vähennä, ketkä hänen esivanhempansa ovat.

Jos jollakin on esim. venäläiset juuret, virolaiset, saksalaiset, hänen tulee olla ylpeä niistä, tuntea ne ja vaalia esivanhempiensa muistoa.

Koska nyt kuitenkin asumme muinaissuomalaisten kansojen alueella, jopa maamme nimi on Suomi, niin varsinkin meidän, jotka olemme suomalaisheimojen jälkeläisiä, tulee vaalia kulttuuriamme omalla maallamme. Tätä kulttuuriamme, kieltämme, kansallistuntoamme vastaan on nimittäin harkitusti hyökätty jo vuosisatoja ja pyritty, sekä edelleen pyritään se tuhoamaan. Tämä ei ole huono vitsi, vaan karmea totuus.

Kaiken tämän tuhotyön taustalta löytyvät alusta asti gootit, itseään (jotta totuus unohtuisi) jo kauemmin "ruotsalaisiksi" mieluiten tituleeranneet. Suomessakin he ovat aina halunneet erottautua "sorsalammesta" ja kutsuneetkin itseään Suomen ruotsalaisiksi. He siis itse ovat jo ammoin tehneet tämän rasistisen pesäeron itse Suomen kansaan. Ei pidä ihmetellä, jos hyvämuistinen Suomen kansa ei heitä itsekään suomalaisiksi miellä.

Jokaisen suomalaisen kannattaisi aloittaa sukututkimus ja hyödyntää jo muiden tekemiä sukututkimuksia, niitä löytää netistä. On hyvä tietää, kuka on. Mistä minun esivanhempani tulivat. Rannikonalueilta kotoisin olevilla saattaa olla juuria Euroopan muihin kansoihin, mutta jo keskemmältä Suomea, kohti pohjoista, alkaa löytyä "puhdasverisempiä" suomalaisia. Aina on kuitenkin muistettava vihollisten käynnit maassamme ja näiltä retkiltä jättämänsä jälkeläiset. Kaiken tämän vihollisuuden keskiössä pieni Suomen kansa ja sen heimot ovat kautta historian taistelleet olemassaolostaan ja mehän ei -kele vieläkään luovuteta, vaikka juurista löytyisi yksi nahkahousumarssija, tai ripaskaa Suomineidolle tanssinut Shemeikka!

Suomi ja suomenkansa elää! Ja nyt lauletaan Finlandia!   

[sivullinen.]

Ihan liikaa nykyään halutaan määritellä asiota järjellä eli täsmällisesti pykälien ja lakien mukaan. Sillä tavalla ei vaan ikinä saada hyvää tulosta aikaan. Kaikki tilanteet ovat nimittäin ainutkertaisia, eikä niiden kaikkia piirteitä voi mitenkään laiksi kirjata. Tarvitaan sydämellä ajattelua - tuntemista mikä on oikein ja mikä väärin. Jääkiekko-otteluissa näkee saman ilmiön: Tuomari voi antaa pelata joskus kovaa, mutta suorasta nostosta yli laidan pitää aina antaa 2 min rangaistus, jolloin se muodostuu pelin ratkaisevaksi tekijäksi ja koko peli tuomaripeliksi. Silloin pelistä häviää myös ilo. Tuomaripeli ei ole rehellistä peliä vaan pykälämiesten kieroilua. Se on suoraan saatanasta - jopa Jeesus oli tätä mieltä haukkuessaan fariseukset lainkirjainta väärinkäyttäviksi perseilijöiksi.

Toinen vielä hurjempi piirre nykyajassa on usko tieteeseen. Tiede on hienoa, mutta sen arvovallan vuoksi julkisuudessa esitetty tiede on aina pääosin politiikkaa ja vain ripaus tiedettä sivussa. Ilmastonmuutos hörhöjen halu saada oma virasto ja valtion kustantamat laiskanvirat on tästä hyvä esimerkki, mutta kansallisuus kysymys on paljon suurempi vastaavanlainen. John Wuorisen Suomalaisuuden historia teoksessa hän selittää suomalaisuuden "keksityn" 1800-luvun alussa suojelemaan vanhasta Ruotsista irrotettua osaa venäläistymiseltä. Suomi tuli Venäjän osaksi personaali-unioniin eli samanlaiseksi liittovaltioksi kuin se on nyt Eurostoliitossa. Osa sivistyneistöstä halusi kuitenkin pitää vallan Suomessa, ja siksi kehitettiin suomalaisuus. Tärkeimmäksi kehittäjäksi mainitaan usein Arwidsson ja hänen toimintaansa kuvaava lause: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia.

Suomalaisuus ei siis ole tiedettä, eikä siihen voi siksi antaa tieteellistä vastausta. Suomalaisuus on politiikkaa - päätös - jonka teemme sydämessämme. Haluatko sinä olla suomalainen? Jos haluat, ole. Sinä sen päätät. Sinulla on valta. Sinä - eivät tiedemiehet, eivät poliitikot, enkä minä. Haluatko sinä olla suomalainen?

[Kimmo Pirkkala]

Suomalaisuus määritellään nykyään tekojen mukaan. Jos poltat autoja Tukholmassa, olet suomalainen. Jos autat kaatuneen mummon ylös kadulta, olet somali.

[Taimi]

Johtuu nk. vapaasta kasvatuksesta. Jotkut vanhemmat ovat jättäneet kasvattamatta lapsensa.
Tämän hyvien tapojen puutteen voi jokainen aikuisiällä korjata.

- Vanhuksille ja invalideille, jos muillekin ihmisille saa olla kohtelias, hymyillä, antaa tietä, sekä istumapaikka bussissa, neuvoa kaupassa mistä löytyy oikeanlaista kahvikeksiä tai perunajauhoa, jutella samalla kohteliaasti, väistää ihmisiä kärryjen kanssa, eli huomioida muutkin kuin oma moukkamainen napansa.

On hyvä ottaa selvää omista juuristaan, alkaa tutkia esim. paikkakunnan historiaa jonne on omat juuret. Etsiä netistä jo valmiita sukutauluja, joissa ilmenee tietoa myöskin omista esivanhemmista. Kun löytyy jotain tietoa, jatkaa siitä toisiin sukutauluihin. Joskus voi löytyä esim. jokin lyhyt kertomus tai maininta, jostain iso-iso-isästä. Joskus voi keskustelufoorumeilla tulla esiin tietoa, joka sivuaa omaa sukua. Näitä jos vielä tallentaa, alkaa äkkiä koostua itse kerätty sukuhistoria. Heitä oma sukunimesi, tai jonkun esivanhempasi nimi ja paikkakunta nettiin ja ala etsiä tietoa! Kirjakaupoista löytyy sukutaulu-kaavakkeita, johon voit kerätä oman sukupuusi.

[nimierkki]

Ei pidä ihmetellä, jos hyvämuistinen Suomen kansa ei heitä itsekään suomalaisiksi miellä.

Suomalaiset noin pääsääntöisesti pitävät suomenruotsalaisia suomalaisina.

[Taimi]

Ei pidä ihmetellä, jos hyvämuistinen Suomen kansa ei heitä itsekään suomalaisiksi miellä.

Suomalaiset noin pääsääntöisesti pitävät suomenruotsalaisia suomalaisina.

Outo ajatus. En minä ainakaan pidä.
He itsekin pitävät itseään ruotsalaisina: Suomen ruotsalaisina = ruotsalaisina Suomessa.

Jos joku ei näin selvää sanaa ymmärrä, elää hän suggestiossa.

[matkamiehiii]

Ei pidä ihmetellä, jos hyvämuistinen Suomen kansa ei heitä itsekään suomalaisiksi miellä.

Suomalaiset noin pääsääntöisesti pitävät suomenruotsalaisia suomalaisina.

Outo ajatus. En minä ainakaan pidä.
He itsekin pitävät itseään ruotsalaisina: Suomen ruotsalaisina = ruotsalaisina Suomessa.

Jos joku ei näin selvää sanaa ymmärrä, elää hän suggestiossa.

Riippuu ihan henkilöstä, ei kaikki suomenruotsalaiset osaa edes puhua ruotsia kunnolla.

[nimierkki]

Ei pidä ihmetellä, jos hyvämuistinen Suomen kansa ei heitä itsekään suomalaisiksi miellä.

Suomalaiset noin pääsääntöisesti pitävät suomenruotsalaisia suomalaisina.

Outo ajatus. En minä ainakaan pidä.

No en noin uskonutkaan. Mutta jos vähän makustelet miten ympäröivä yhteiskunta toimii ja ajattelee, niin huomannet, että sulla on aavistuksen marginaalisia ajatuksia. Jopa tälläkin foorumilla monet pitävät suomenruotsalaisia suomalaisina, ja tavallisten kansalaisten parissa tilanne on tietenkin vielä selkeämpi.

Tärkeintä on tietenkin se, että sinulla on oikeus olla pitämättä suomalaisena ketä haluat. Vastavuoroisesti joku toinen saa vapaasti tunnustaa suomalaisuutta laajemmin. Oman käsitykseni mukaan esim. suomenkielen ja yleisen tapakulttuurin omaksuneita somalitaustaisia pidetään yhäti laajenevissa piireissä suomalaisina. Ei tuijoteta ihon väriin ja silleen.

[L. Brander]

Outo ajatus. En minä ainakaan pidä.
He itsekin pitävät itseään ruotsalaisina: Suomen ruotsalaisina = ruotsalaisina Suomessa.

Jos joku ei näin selvää sanaa ymmärrä, elää hän suggestiossa.

En tiedä kuinka tosissaan tämä on kirjoitettu, mutta kaikki tuntemani suomenruotsalaiset pitävät itseään suomalaisina. Tunnen myös viljalti suomenruotsalaisia, jotka eivät kannata pakkoruotsia.

Kysymys suomenruotsalaisuudesta taitaa olla yhtä vaikea muutenkin kuin tämän ketjun aiheena oleva suomalaisuus.

[Joutselkä]

Kenenkään arvoa ei nosta tai vähennä, ketkä hänen esivanhempansa ovat.

Jos jollakin on esim. venäläiset juuret, virolaiset, saksalaiset, hänen tulee olla ylpeä niistä, tuntea ne ja vaalia esivanhempiensa muistoa.

Koska nyt kuitenkin asumme muinaissuomalaisten kansojen alueella, jopa maamme nimi on Suomi, niin varsinkin meidän, jotka olemme suomalaisheimojen jälkeläisiä, tulee vaalia kulttuuriamme omalla maallamme. Tätä kulttuuriamme, kieltämme, kansallistuntoamme vastaan on nimittäin harkitusti hyökätty jo vuosisatoja ja pyritty, sekä edelleen pyritään se tuhoamaan. Tämä ei ole huono vitsi, vaan karmea totuus.

Kaiken tämän tuhotyön taustalta löytyvät alusta asti gootit, itseään (jotta totuus unohtuisi) jo kauemmin "ruotsalaisiksi" mieluiten tituleeranneet. Suomessakin he ovat aina halunneet erottautua "sorsalammesta" ja kutsuneetkin itseään Suomen ruotsalaisiksi. He siis itse ovat jo ammoin tehneet tämän rasistisen pesäeron itse Suomen kansaan. Ei pidä ihmetellä, jos hyvämuistinen Suomen kansa ei heitä itsekään suomalaisiksi miellä.

Jokaisen suomalaisen kannattaisi aloittaa sukututkimus ja hyödyntää jo muiden tekemiä sukututkimuksia, niitä löytää netistä. On hyvä tietää, kuka on. Mistä minun esivanhempani tulivat. Rannikonalueilta kotoisin olevilla saattaa olla juuria Euroopan muihin kansoihin, mutta jo keskemmältä Suomea, kohti pohjoista, alkaa löytyä "puhdasverisempiä" suomalaisia. Aina on kuitenkin muistettava vihollisten käynnit maassamme ja näiltä retkiltä jättämänsä jälkeläiset. Kaiken tämän vihollisuuden keskiössä pieni Suomen kansa ja sen heimot ovat kautta historian taistelleet olemassaolostaan ja mehän ei -kele vieläkään luovuteta, vaikka juurista löytyisi yksi nahkahousumarssija, tai ripaskaa Suomineidolle tanssinut Shemeikka!

Suomi ja suomenkansa elää! Ja nyt lauletaan Finlandia!   

Johan Christian Julius "Jean" Sibelius, isä Christian Gustaf Sibelius ja äiti Maria Charlotta (o.s. Borg) olivat ruotsinkielisiä suomalaisia.

[Taimi]

Kaiken aikaa näytetään tässäkin ketjussa sekoitettavan, mitä suomalaisuudella tarkoitetaan. Sanaa "suomalainen" voidaan käyttää eri merkityksissä.

Miksi eräillä Suomenmaan asukkailla on ollut ja on edelleen ruotsinkielisiä nimiä?
Jos he ovat suomalaisia, miksi heillä ei ole suomenkielisiä nimiä?

Miksi asukkailla, joilla on ruotsinkieliset nimet ja jotka itse kutsuvat itseään "suomenruotsalaisiksi", ovat he sitä tai eivät, on erillisoikeudet niihin maan asukkaisiin nähden, joilla on suomenkieliset nimet ja sukujuuret suomalaisheimoihin?

Mitä tapahtuisi, jos vastaavasti suomenkieliset asukkaat vaatisivat erillisoikeuksia ruotsinkielisiin nähden? Epäilen, että tällaista toimintaa kutsuttaisiin rasismiksi ja apartheidiksi.

Ruotsista tulleet valloittajat ovat hallineet suomalaista kansaamme, sen koululaitosta, politiikkaa, kirkkolaitosta, niin kauan, että heidän rasistiset erillisoikeutensa on jo vuosisatojen ajan hyväksytty varmana kuin Herransana, Suomen kansan jo nieltyä katkeruutensa ja uskoen heidän oikeuksiinsa kotomaassamme kuin itsestäänselvänä ja muuttumattomana tosiasiana.

Mitä omien sanojensa mukaisesti "ruotsia puhuva parempi kansa" sitten tekeekin, sitä ei saa arvostella. Parempi kansa on vuosisatoja toiminut maassamme kaiken suomalaisuuden nujertamiseksi, suomenkielen ja -kulttuurin tuhoamiseksi, he aikoinaan muuttivat kirkonkirjoissakin kaikki Matti Matinpojatkin Matts Mattssoneiksi, joita he perkele eivät olleet! Näin luotiin illuusio siitä, että ruotsalaisuus ja ruotsinkieli edustaisi sivistystä (jota se ei tee), suomenkieli taas ala-arvoista rahvaan kieltä.

Viime sotamme aikana, ei "ruotsiapuhuvan paremman kansan" sopinut ottaa vastaan Karjalan evakoita "omiksi" ilmoittamilleen ruotsinkielisille alueille. Me suomalaiset emme saaneet evakuoida omaa kansaamme minne me omassa maassamme halusimme ja olisimme parhaaksi nähneet, ruotsalaisten pitäessä kiinni valloittajaoikeuksistaan kuin muuttumattomasta jumalansanasta, heidän valtaamiaan kielialueitaan ei saanut vaarantaa! Nuo perkeleet! Mitään he eivät ole tehneet edistääkseen suomalaisuutta, vaan kaikessa, vihreänä kateudesta kaunista maatamme ja kulttuuriamme kohtaan, ovat tehneet kaiken mahdollisen, saadakseen edelleen vaan elää Suomen kansan työllä ja hedelmillä, omassa yksityisessä "ankkalammessaan".

Se, että henkilöllä vielä 1800-luvulla oli ruotsinkielinen sukunimi, ei tarkoittanut, että hän välttämättä oli juuriltaan ruotsalainen. Kansallisaatteen herättyä suomalaissyntyiset ja suomalaisuutta kunnioittavat perheet muuttivat nimensä suomenkielisiksi.

Ruotsalaisuus Suomessa ei ole mikään taivaasta julistettu herrakansan yksinvalta. Se voidaan kaataa siinä kuin venäläisvaltakin. Suomessa on aikoinaan paljon puhuttu ja kirottukin itäistä naapurimaatamme, mutta katsokaa tosiasioita: ovatko he tänäpäivänä kansamme vihollisia? Jos ovat, tervemenoa heillekin.

Ruotsalaisuuden vihatoiminta suomalaisuutta vastaan sen sijaan edelleen elää ja voi hyvin maassamme: karjalaiset eivät heille kelvanneet, mutta maireasti hymyillen ja svenskaa puhuen he ovat olleet vastaanottamassa tänne islamin ja puoli Afrikkaa. Heillä ankkalammessaan asustaakin jo jonkin verran suomenruotsalaisia somaleita! Varsinkin vihreiden ja demareiden tuella. (Suomenruotsalaisilla on outo rakkaus demareihin, heidän äänillään valittiin aikoinaan presidentti Halonen. Kysykää itseltänne: mitä sellaista demarit tarjoavat heille, että nuo ruotsalaiset porvarit aika-ajoin heittäytyvät muka-sosialisteiksi?)

Suomalainen sivistyneistö oli valloittajista johtuen pakolla nimiltänsä ruotsinkielisiä. Suomenkielisillä ei esim. ollut oikeutta opiskella. Muuan isotaattoni joutui Porin lyseoon pyrittyään ja sinne lähtiessään muuttamaan nimensä ruåtsinkieliseksi, sillä suomalaisnimisillä ei ollut sinne asiaa ja sivistystyötä hän saattoi myöhemmin omassa suomalaisessa kotikauppalassaan tehdä ainoastaan hurrinnimellä. Poikansa ottivat sittemmin takaisin oman suomalaisen nimensä. Tuolloin elettiinkin jo 1800-lukua.

Muistakaa Alexis Stenvallin ongelmia. Kivi-nimisenä kaverilla oli vaikeuksia selviytyä, eikä häntä päästetty edes teatteriin katsomaan ensimmäisen näytelmänsä ensi-iltaa. Näytelmä kelpasi ruåtsalaisille, suomalaiseksi tunnustautuva kirjailija ei.

Kyllä: Lönnrot, Topelius, Sibelius, Runeberg, nimet olivat hurrien sortovallasta johtuen ruotsinkieliset, mutta he olivat sydämeltään suomalaisia.

Kirjoitan nimenomaan suomalaisen muinaiskulttuurin puolesta ja vaikka itsellänikin saattaa olla osin vierastakin verta suonissani, tunnustaudun suomalaiseksi!

[sr]

En määritellyt suomalaista sen mukaan, pitääkö hän kanteleensoitosta, vaan onko hänellä juuret vanhoihin suomenheimoihin. Kysymys on puhtaasti geneettinen: keiden jälkeläinen olet? Keitä tunnustat?

Ymmärrätkö, että nuo ovat kaksi eri asiaa? Kysymyksiin keiden jälkeläinen olet ja keitä tunnustat voivat vastaukset olla eri.

Suomalainen on suomalaisten jälkeläinen!

Ensinnäkin tuo on kehämääritelmä kysymykseen miten määritellä suomalainen ja toiseksi se joutuu ongelmiin sellaisissa kysymyksissä, että mitä tehdään, jos sukupuusta löytyy muutakin kuin suomalaista verta ja toisaalta mitä tehdään sellaisen ihmisen kanssa, joka on suomalaisten jälkeläinen, muttei osaa suomea, ei soita kannelta eikä välttämättä ole koskaan edes käynyt Suomessa. Onko hän edelleen suomalainen?

Suomalaiset ovat osin sekakansaa ja sukututkimuksessa saattaakin tulla ilmi mahd. myös ulkomaalaistaustaisuuksia. Kirjoitan nyt kuitenkin nimenomaisesti muinaissuomalaisen kulttuurin vaalimisesta, en siitä, onko minulla henkilökohtaisesti, tai jollakulla muulla suomalaisella, joku isotaata mahdollisesti tänne 1000 vuotta sitten Juutista soutanut viikinki, just sellainen pitkäpartagootti itse.

Uh, ensin sanot, että kysymys on puhtaasti geneettinen ja sitten heti perään sanot, että suomalaiset ovat geneettisesti sekalaista sakkia. Koita nyt päättää.

Mutta meidän suomalaisuutta tunnustavien on pyrittävä säilyttämään, toimimaan vanhan muinaissuomalaisen kulttuurimme puolesta. Ennenkuin on liian myöhäistä.

Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten määritellään suomalainen, ellet sitten tarkoita, että ne, jotka eivät ole kiinnostuneita muinaissuomalaisesta kulttuurista, eivät ole suomalaisia.