Testi: luonnontieteellinen tietämyksesi

[sr]

Toinen asia mikä hyvä huomioida on että kyseessä oli puhelimella tehty tutkimus.
http://www.people-press.org/2013/04/22/publics-knowledge-of-science-and-technology/2/
Toiminee jossain markkinatutkimuksessa vielä jotenkuten puhelimessa kysyminenkin muttei ehkä tällaisessa jossa tietokysymyksiä kysellään? Eli epäilen että vääristää tuloksia kehnommaksi kuin mitä ne olisivat jos tasapuolisesti väkeä tavoitettaisiin esim. koulussa tai armeijassa kyselemällä. Osa kun ei välitä vastailla puhelimessa vaikka aikaa olisikin.

Hmm, itse ainakin juuri tällaiseen kyselyyn olisin valmis antamaan aikaani (eihän tuossa mennyt muutenkaan kuin  5 min). Kaupalliset puhelin-spämmääjät ovat niitä, joille ei todellakaan ole mitään halua antaa aikaani. Syy on siinä, että tällaisen kyselyn tulos menee yhteiseksi hyväksi. Me kaikki olemme kiinnostuneita tietämään, miten hyvin ihmiset osaavat luonnontieteitä. Sen sijaan kaupallisten firmojen markkinatutkimus on puhdasta ajanriistoa minulta puhtaasti heitä hyödyttävään asiaan.

Subjektiivisesti tuntuukin aina, että miksi juuri minä olen aina niin epäonninen, että aina jonkun kyselyä tekevän soittaessa on kyse jostain tuollaisesta täysin kiinnostamattomasta markkinakyselystä, mutta sitten saa erinäköisistä medioista lukea paljon kiinnostavimmista mielipidekyselyistä, joita on tehty satunnaisille ihmisille ja joihin olisi halunnut oman mielipiteensä kertoa.

Vielä tähän kyselyyn liittyen sanoisin, että jos kyselijä on heti alkuun esitellyt tekevänsä tutkimusta siitä, miten hyvin ihmiset osaavat luonnontieteen asioita, niin ajattelisin valinnan menevän ennemminkin niin, että ne huonoiten tietävät ilmoittavat, etteivät halua osallistua, koska eivät halua nolata itseään huonoilla tiedoillaan.

[Morsum]

12/13. Sekoitin kaasusanat keskenään, mutta puolustaudun sillä, että oikeast tiesin asian.

Toivottavasti tuota frakkausta ei tulla täälläpäin ikinä harrastamaan. Se on käsittämättömän tuhoisaa ympäristölle.

[JNappula]

12 pistettä. En tiedä, mitä on "fracking", joten viimeisen kysymyksen kohdalla arvasin ja pieleen meni..

Tuon kohdalla piti itsekin wikittää. Joten rehellisyyden nimissä ei ihan täysiä pisteitä tullut. Mutta onko tuolle lyhenteelle edes suomenkielistä käännöstä?

Itselle 13/13, ja tuo "fracking" oli siinä mielessä tuttu että se on ollut mm. pinnalla USA:ssa viimeaikoina velloneessa energiadebatissa.

[Kimmo Pirkkala]

13/13. En tiennyt minäkään, mitä on 'fracking', mutta verbi 'extracted' ei minusta sopinut  noista oikeastaan kuin siihen oikeaan vastaukseen.

Jakaumasta voitaneen päätellä, että luonnontieteellisen(kin) ymmärryksen suhteen hommalaiset ovat reilusti keskivertoa fiksumpaa porukkaa.

[Masa76]

joka vaatii merten jäähtymistä, jotta hiilidioksidia liukenisi enemmän

Hiilidioksidia liukenee enemmän, kun sitä on enemmän ilmassa.
Mitä jos jättäisit kemiasta jankaamisen muille? Lukiotason tietämyksellä et tee vaikutusta kaikkiin.

Älä viitsi. Olen vierestä katsonut usean tutkijan väärentävän tuloksiaan lisärahoitusta saadakseen. Pistejoukkoja muokataan mitta-arvoja keksimällä tai ikäviä sellaisia poistamalla. Runsas logaritmisten akselien soveltaminen lineäärisen näköharhan aikaansaamiseksi on lievemmästä päästä. Hippokrateen valaa ei kemiassa ole eikä lääkärien toilailuja seuratessa silläkään ole kuin kosmeettinen vaikutus. Koko ilmasto-oppi haisee mädälle raadolle jo kauas ja yritykset sen kritiikin kriminalisoimisesta vain vahvistaa epäilyjä.

"Hiilidioksidia liukenee enemmän jada jada". Tottakai liukenee ja liukenee niin kauan, että tasapainotila on saavutettu pitoisuuden, lämpötilan ja paineen osalta. Hiilidioksidia on ilmassa se 0,0350-0,0380%, veteen liuenneesta (tasapainotilassa) hiilidioksidista vain 0,003% muodostaa hiilihappoa ja tästäkin, ollen heikko happo, vain osa protolysoituu vetykarbonaatiksi ja edelleen karbonaatiksi laskien pH:ta. Koko tämä hyttysen kusi teorioiden ja vaahtokitojen mielestä johtaa Jumalhämärään, koska kapitalismi, kehitysmaiden riisto ja kamppailu apurahoista.

 

[Parturi Perjantai 13]

11/13 fracking ja oxygenin ja nitrogenin sekotin hieman hontelossa olotilassa olkoon se tekosyy..

[kolki]

13/13, tuo fracking olisi varmaan mennyt väärin, jos en olisi siitä äskettäin lukenut.
Ja olisi mielenkiintoista nähdä mikä oli vastausjakauma ilmakehän koostumusta koskevassa kysymyksessä.

Blaah. Poliittinen kysymys ujutettu joukkoon (hiilidioksidi). Täydet pisteet ja olen uber hyvä ja palvokaa minua!
Jännä muuten, että yliopiston käyneistäkin moni on vastannut ekaan kysymykseen "onko kaikki radioaktiivisuus ihmisen aiheuttamaa" väärin. Pelottavaa.

Millä tavoin kysymys on poliittinen? Minusta se on ihan perus fysiikkaa (okei, fysikaalista kemiaa - nyt kemistit on tyytyväisiä ).

Käsitykseni on, että vesihöyry tehokkaampi lämpötilan nostaja ja lämmönsitoja.

Metaani on tehokkain, mitä olen lukenut, mutta annetuista vaihtoehdoista CO2 on pahin.
Radioaktiivisuuskysymyksessä sana "kaikki" on turha: heikko vuorovaikutus.

[JoKaGO]

Tota... H₂O + H⁺ -> H₃O+ ja H₂O - H⁺ -> OH^-. Näiden konsentraatioiden ionitulo on vakio, eli K_w=1,0*10^-14. Kun molempia on yhtä paljon on molempien konsentraatio ([H30⁺] ja [OH^-]) 1,0*10^-7 moolia litraa kohti eli pH=7, neutraali liuos.

Niin, siis huoneenlämpötilassa eli 20 C:ssa. Esim. 110 C:ssa veden neutraali-pH on muistaakseni 11. Eli pH on lämpötilaan sidottu suure, mikä tietenkin käy selville jo reaktiokaavasta, autoprotolyysistä.

[Morsum]

13/13. En tiennyt minäkään, mitä on 'fracking', mutta verbi 'extracted' ei minusta sopinut  noista oikeastaan kuin siihen oikeaan vastaukseen.

Jakaumasta voitaneen päätellä, että luonnontieteellisen(kin) ymmärryksen suhteen hommalaiset ovat reilusti keskivertoa fiksumpaa porukkaa.

Tuo testi on taidettu tehdä amerikkalaisille. Minusta jotain on mennyt pieleen, jos peruskoulun käynyt suomalainen ei saa tuosta vähintään 12 pistettä.

[RP]

Koko ilmasto-oppi haisee mädälle raadolle jo kauas ja yritykset sen kritiikin kriminalisoimisesta vain vahvistaa epäilyjä.

Kääri foliota ihan vain itsellesi, mutta en minä tässä oikeastaan puhunut ilmastosta (paitsi se 0.1 yksikön arvioitu jo tapahtunut pH:n putomaminen), vaan ihan kemiasta.

"Hiilidioksidia liukenee enemmän jada jada". Tottakai liukenee ja liukenee niin kauan, että tasapainotila on saavutettu pitoisuuden, lämpötilan ja paineen osalta.

Missän välissä sinullekin juolahtaisi mieleen, että siinä implisiittisessä oletuksessasi, että meret olisivat siltä keskimääräiseltä muutaman kilometrin paksuudeltaan kemiallisessa tasapainossa oleva homogeeninen massa ei ole päätä eikä häntää?

Hiilidioksidia on ilmassa se 0,0350-0,0380%, veteen liuenneesta (tasapainotilassa) hiilidioksidista vain 0,003% muodostaa hiilihappoa ja tästäkin, ollen heikko happo, vain osa protolysoituu vetykarbonaatiksi ja edelleen karbonaatiksi laskien pH:ta.

Meriveden olosuhteissa miltei kaikki liuennut on vetykarbonaattina. Laske itse jos et usko (ja et muuten tiedä).

[Embo]

Helppo, tosin fracking on tärkeä asia jenkeille, ei niinkään meille, mutta eipä testikään ole varsinaisesti meille suunnattu.

[Morsum]

Ihan mielenkiinnosta olisi kiva nähdä amerikkalaiset tekemässä jotain suomalaisen peruskoulun pohjalta tehtyä luonnontiedetestiä. Veikkaan tulosten olevan lähes poikkeuksetta jotain surkean ja hylätyn välimaastossa. Siellä perusopetus on suomalaisesta näkökulmasta vähintäänkin kehnohkoa, ja painottuu kuullema hyvin paljon ulkoa opetteluun ja kaikenlaisen turhan nippelitiedon hallintaan. Suomessa opetetaan enemmän hyödyntämään opetettua tietoa, päättelemään sen avulla ja myöskin etsimään uutta tietoa.

[Emo]

Ihan mielenkiinnosta olisi kiva nähdä amerikkalaiset tekemässä jotain suomalaisen peruskoulun pohjalta tehtyä luonnontiedetestiä. Veikkaan tulosten olevan lähes poikkeuksetta jotain surkean ja hylätyn välimaastossa. Siellä perusopetus on suomalaisesta näkökulmasta vähintäänkin kehnohkoa, ja painottuu kuullema hyvin paljon ulkoa opetteluun ja kaikenlaisen turhan nippelitiedon hallintaan. Suomessa opetetaan enemmän hyödyntämään opetettua tietoa, päättelemään sen avulla ja myöskin etsimään uutta tietoa.

Mitä jenkkivaihtareiden ja muiden siellä vuosia asuneiden/asuvien tuttujen kokemuksista voi päätellä niin ei USAn kouluissa opiskella juurikaan edes nippelitietoa vaan pelataan pallopelejä, johdetaan huutosakkeja, näytellään ja keskustellaan ja ollaan kaikin tavoin "luovia" ja suuna päänä.

Tätä "itsensä toteuttamista" nykyään enenevässä määrin halutaan Suomenkin koululaitokseen, koska on se vaan niin vapaata ja ihmistä tyhmistävää että NWO oikein kaipaa tuollaista pellekoululaitosta saadakseen agendansa läpi. Jos joku epäilee ettei näin olisi, niin ajatelkaapa hetki A. Stubbia.

[normi]

Mitä on fracking?

[Kraken]

Mitä on fracking?

Hydraulic fracturing: http://en.wikipedia.org/wiki/Hydraulic_fracturing

[Marko Parkkola]

Mikä on google?

[Possumi]

yhyy, taas on pahat tiedemiehet väärentäneet tuloksia ja kylpevät rahassa

http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-22408341

http://www.cicero.uio.no/webnews/index_e.aspx?id=11909

[normi]

Mikä on google?

Hakukone? Yhtiö? 

[sivullinen.]

Mitä jenkkivaihtareiden ja muiden siellä vuosia asuneiden/asuvien tuttujen kokemuksista voi päätellä niin ei USAn kouluissa opiskella juurikaan edes nippelitietoa vaan pelataan pallopelejä, johdetaan huutosakkeja, näytellään ja keskustellaan ja ollaan kaikin tavoin "luovia" ja suuna päänä.

Paljolti näin saattaa olla, mutta osittain siellä on myös omat perinteisiin perustuva nippelitietonsa - "dogmatiikkansa" - jota opiskellaan, ja josta suomalaisilla nuorilla ei ole mitään tietoa. Mikä oli Jeesuksen äidin pojan nimi? Montako a:lla alkavaa osavaltiota U.S.A.:aan kuuluu? Luvataanko amerikan perustuslaissa kaikille kansalaisille lupa aseenkantoon?

Täällä opetusohjelma on rakennettu historiallisen materialismin varaan. Siihen kuuluu luonnontieteiden vahva osaaminen, kielet ja elämänkatsomuksellinen yhteiskuntaoppi. Näistä yritetään aikaansa suomalaiselle nuorelle tietyn tyylinen maailmankatsomus. Olettaisin amerikkalaisen opetusohjelman olevan - osavaltioikohtaiset erotkin mukaanlukien - enemmän kaupantekoon, viihdeteollisuuteen, demokratiaan ja vapauskäsitykseen pohjautuva uusliberalistinen kapitalismi. Sen pohjalta synnytetään erillainen maailmankatsomus.

Luonnontieteistä saitte hyvät pisteet. Montako oikein saatte alla olevasta erittäin helposta amerikkalaiseen "nippelitietoon" perustuvasta kyllä/ei kyselystä?

1. Onko Jumala olemassa?
2. Onko ihmisellä vapaa tahto?
3. Tarkoittaako demokratia samaa kuin äänioikeus?
4. Saako sananvapauden nimissä sanoa ikäviä totuuksia?
5. Onko kaikki liiketoiminta kannattavaa?
6. Pystyykö julkinensektori tuottamaan palveluita tehokkaammin kuin yksityisen sektori?

[Emo]

^ Sain oikein tuostakin kaikki. Oletitko jotain muuta?

[Masa76]

yhyy, taas on pahat tiedemiehet väärentäneet tuloksia ja kylpevät rahassa

http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-22408341

Merten pH:n arvioidaan tipahtavan parilla kymmenyksellä vuoteen 2050 mennessä (IPCC:n mukaan). Ihmisen toiminnasta johtuva hiilidioksidin lisääntymisen ilmakehässä arvioidaan olevan 110 ppm kahdensadan vuoden ajalta (280-390 ppm) ja arvioidaan lisääntyvän vuosittain 2 ppm:llä.

Kuitenkin labramittaukset puhtaalla vedellä osoittavat, että hiilidioksidin osapaineen ilmakehässä pitäisi kolminkertaistua nykyisestä jotta pH tipahtaisi 0,2:lla (pH 5,6->5,4). Hiilidioksidin määrä laboratoriotestissä pitäisi kasvattaa tuhanteen ppm:ään, eli arvioidun ihmistoiminnan toiminnan osuuden seitsenkertaistua nykyisestä. Mistäs tuollainen määrä pieraistaan seuraavan 40 vuoden aikana, varsinkin kun merivedellä (pH 8,1) on happamuuden muutoksia vastustavaa puskuriominaisuutta?

[sivullinen.]

6. Pystyykö julkinensektori tuottamaan palveluita tehokkaammin kuin yksityisen sektori?

Kutoskysymys sinällään on hyvä, siitä nostan sinulle hattua.

Minä en usko absoluuttisiin totuuksiin. Minä en näe kenellekkään olevan mitään hyötyä tietää onko ilmakehässä enemmän typpeä vai happea. Minä olen oppinut äidinkielen alkeet luonnollisen menetelmän kautta ilman kaikki tietävää kouluvirastoa.

Kutoskysymys oli aivan yhtä absoluuttisen totuuden antava kuin ilmakehän typpikysymys. On tehty huomattava määrä tieteellisiä tutkimuksia, joissa on kiistattomasti osoitettu julkisensektorin huonompi tuottavuus. Samoin on tehty huomattava määrä tutkimuksia ilmakehän sisältämistä alkuneista, joissa on todettu typpipitoisuus. Kumpikaan näistä tutkimuksista ei ole kuitenkaan loogisesti perusteltavissa. Olisi teoriassa mahdollista luoda maapalloa muistuttava pallo, jonka ilmakehä sisältäisi jotain muita aineita. Samoin olisi teoriassa mahdollista rakentaa yhteiskunta, jossa julkisensektorin tuottavuus olisi parempi.

Huomautan myös, ettei "outsourcing" tarkoita julkisensektorin palveluiden siirtämistä yksityiselle sektorille. Se tarkoittaa alihankkijoiden käyttämistä - "ulkoistamista" - joka taas on lähes yksinomaan yksityisen sektorin käytäntö. Lopputulemasi ei siis liittynyt mitenkään yksityisen sektorin ja julkisensektorin tuottavuuden vertailuun.

[Possumi]

yhyy, taas on pahat tiedemiehet väärentäneet tuloksia ja kylpevät rahassa

http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-22408341

Merten pH:n arvioidaan tipahtavan parilla kymmenyksellä vuoteen 2050 mennessä (IPCC:n mukaan). Ihmisen toiminnasta johtuva hiilidioksidin lisääntymisen ilmakehässä arvioidaan olevan 110 ppm kahdensadan vuoden ajalta (280-390 ppm) ja arvioidaan lisääntyvän vuosittain 2 ppm:llä.

Kuitenkin labramittaukset puhtaalla vedellä osoittavat, että hiilidioksidin osapaineen ilmakehässä pitäisi kolminkertaistua nykyisestä jotta pH tipahtaisi 0,2:lla (pH 5,6->5,4). Hiilidioksidin määrä laboratoriotestissä pitäisi kasvattaa tuhanteen ppm:ään, eli arvioidun ihmistoiminnan toiminnan osuuden seitsenkertaistua nykyisestä. Mistäs tuollainen määrä pieraistaan seuraavan 40 vuoden aikana, varsinkin kun merivedellä (pH 8,1) on happamuuden muutoksia vastustavaa puskuriominaisuutta?

Oho, huomasit että tieteessä usein arvioidaan asioita. Hienoa. Olet ehkä oppinut jotakin

[Embo]

Minä en usko absoluuttisiin totuuksiin. Minä en näe kenellekkään olevan mitään hyötyä tietää onko ilmakehässä enemmän typpeä vai happea.

Eiväthän nämä asiat liity toisiinsa ollenkaan. Siitä, että et usko absoluuttisiin totuuksiin, ei seuraa se, että ilmakehän koostumusta ei voida luotettavasti selvittää.

Ja jos ei näe kenellekään ja mitään hyötyä tietää, onko ilmakehässä enemmän typpeä vai happea, niin vika ei ehkä ole koulujärjestelmässä tai maailmassa.

Nimittäin. Monien Neuvostoliiton Mars-laskeutujen laskeutuminen epäonnistui mm. siksi, ettei Neuvostoliitossa tiedetty Marsin ilmakehän koostumusta riittävän hyvin. Sen seurauksena lämpökilpien ja varsinkin laskuvarjojen rakentaminen oli lähinnä yritysten ja erehdysten kautta tapahtuvaa kokeilua.  Kallista.

Toisekseen varsinkin ilmailijoille ja sulkeltajille on aika tärkeää tietää ilmakehän koostumus (sukeltajille mm. siksi, että paineilma sisältää typpeä, joka aiheuttaa typpinarkoosia ja sukeltajantautia, jos niitä ei älyä välttää).

[RP]

Minä en usko absoluuttisiin totuuksiin. Minä en näe kenellekkään olevan mitään hyötyä tietää onko ilmakehässä enemmän typpeä vai happea.

Eiväthän nämä asiat liity toisiisa ollenkaan. Siitä, että et usko absoluuttisiin totuuksiin, ei seuraa se, että ilmakehän koostumusta ei voida luotettavasti selvittää.

Ja jos ei näe kenellekään ja mitään hyötyä tietää, onko ilmakehässä enemmän typpeä vai happea, niin vika ei ehkä ole koulujärjestelmässä tai maailmassa.

Nimittäin. Monien Neuvostoliiton Mars-laskeutujen laskeutuminen epäonnistui mm. siksi, ettei Neuvostoliitossa tiedetty Marsin ilmakehän koostumusta riittävän hyvin. Sen seurauksena lämpökilpien ja varsinkin laskuvarjojen rakentaminen oli lähinnä yritysten ja erehdysten kautta tapahtuvaa kokeilua.  Kallista.

Toisekseen varsinkin ilmailijoille ja sulkeltajille on aika tärkeää tietää ilmakehän koostumus (sukeltajille mm. siksi, että paineilma sisältää typpeä, joka aiheuttaa typpinarkoosia ja sukeltajantautia, jos niitä ei älyä välttää).

Sinänsä olen samalla puolella, mutta löytyy noita esimerkkejä paljon arkisemmaltakin puolelta. Vaikkapa sellainen turhanpäiväisyys kuin teräksen valmistus vaati aika paljon tarkempaakin ymmärrystä ilman kaasukoostumuksesta.
 

[RP]

Huomautan myös, ettei "outsourcing" tarkoita julkisensektorin palveluiden siirtämistä yksityiselle sektorille. Se tarkoittaa alihankkijoiden käyttämistä - "ulkoistamista" - joka taas on lähes yksinomaan yksityisen sektorin käytäntö.

Kaikkien määritelmien mukaan jos julkinen virasto ulkoistaa siivous ja vahtimestaripalvelut yksityiselle firmalle kyseessä on 'outsourcing'. Samoin kun armeijaa tekee tämän ruoka- ja varustehuollolleen. En minä myöskään ymmärrä miksi termi ei koskisi myös esimerkiksi pääkaupnkiseudun linja-autoliikennettä, jossa keskushallintoa lukuunottamatta varsinainen työnteko on siirretty yrityksille (toki kuviossa on mukana myös Helsingin bussiliikenteen kaltainen pseudoyritys, mutta pääasiassa ihan yksityisiä toimijoita)

[sivullinen.]

Käytännön syistä joitain kuntien lakisääteisiä palveluja on ollut pakko yksityistää (="outsource").

Privatization on yksityistämistä.

Outsourcing on ulkoistamista.

Tiedätkö näiden eron?

[RP]

Kuitenkin labramittaukset puhtaalla vedellä osoittavat, että hiilidioksidin osapaineen ilmakehässä pitäisi kolminkertaistua nykyisestä jotta pH tipahtaisi 0,2:lla (pH 5,6->5,4).

Voithan sinä tietysti mainita tulokset vielä jollakin muullakin meriveden pH:n ja kemiallisen tilan kannalta irrelevantilla alueella.

[sivullinen.]

Kaikkien määritelmien mukaan jos julkinen virasto ulkoistaa siivous ja vahtimestaripalvelut yksityiselle firmalle kyseessä on 'outsourcing'. Samoin kun armeijaa tekee tämän ruoka- ja varustehuollolleen.

Kun Puolustusvoimat ulkoisti ruokahuoltonsa valtion täysin omistamalle Leijona Cateringille, kyse ei ollut yksityistämisestä. Jos Leijona Catering yksityistetään eli myydään yksityiselle yritykselle, asia ei liity ulkoistamiseen mitenkään.

Ulkoistuksen ja yksityistämisen eron tietäminen on huomattavasti merkittävämpi kuin ilmakehän typpipitoisuuden. Kaikki meistä eivät rakenna Mars-mönkijöitä, eivät edes harrasta syvyyssukellusta, mutta iso osa meistä työskentelee tai tulee työskentelemään yrityksen ulkoistetuissa toiminnoissa - "externaalina" - ja joutuu oppimaan siihen liittyvät erityispiirteet. Isoa osaa julkisensektorin työntekijöistä tulee koskemaan myös yksityistäminen; heille siirtyminen taloudellisista lainalaisuuksista piittaamattomasta työympäristöstä taloudellisten mittarien kautta ohjattuun työympäristöön on yksi elämän suurimmista muutoksista.

[RP]

Kun Puolustusvoimat ulkoisti ruokahuoltonsa

Kiva kun myönsit sentään tämän. Eiköhän sille nykyiselle (valtio-omisteiselle) yritystoimijalle kilpailutuskilpailijakin tule löytymään.