Karjalainen: Sukupuolistereotypiat halutaan pois koulukirjoista

[elven archer]

Yksi kysymys on myös se, miten marginaalisiin asioihin (vaihtoehtoihin) kiinnitetään huomiota.  Kuten tiedät, oppituntienkin määrä on rajallinen.

Tuskinpa tuo aikaa vie. Puhehan on kirjan esimerkeistä. Eli sen sijaan, että opettaja selittää kuvaa: "Siinä Pekka sahaa", hän sanookin, että "Siinä Liisa sahaa." Jos joku sitten ihmettelee, että tuohan on miesten työtä, niin opettaja voi oikaista, että kyllä sitä naisetkin voivat yhtä hyvin tehdä. Ja siinäpä se suurin piirtein onkin.

[Siili]

Yksi kysymys on myös se, miten marginaalisiin asioihin (vaihtoehtoihin) kiinnitetään huomiota.  Kuten tiedät, oppituntienkin määrä on rajallinen.

Tuskinpa tuo aikaa vie. Puhehan on kirjan esimerkeistä. Eli sen sijaan, että opettaja selittää kuvaa: "Siinä Pekka sahaa", hän sanookin, että "Siinä Liisa sahaa." Jos joku sitten ihmettelee, että tuohan on miesten työtä, niin opettaja voi oikaista, että kyllä sitä naisetkin voivat yhtä hyvin tehdä. Ja siinäpä se suurin piirtein onkin.

Minusta taas on tarkoituksenmukaista, että oppikirjoista heijastuu reaalimaailma.  Jos oppikirjoihin projisoidaan utopia, syntyy helposti feikki yleisvire, joka vie luottamusta opiskeltavaan materiaaliin.

Eipä siinä mitään vikaa ole, että opinnoissa käydään läpi sukupuoliroolien muuttumista ajan saatossa.  Kyllä sellaisen yhteydessä oppilas varmasti havahtuu siihen, etteivät klassiset urat ole kiveen hakattuja.

Ongelmallisena pidän, jos oppimateriaalia pitää käydä systemaattisesti läpi "tasa-arvovastaisen" materiaalin kitkemiseksi.  Feministiset ylilyönnit tuon savotan yhteydessä voivat tuottaa surkuhupaisia tuloksia.

[Thalion]

Yksi kysymys on myös se, miten marginaalisiin asioihin (vaihtoehtoihin) kiinnitetään huomiota.  Kuten tiedät, oppituntienkin määrä on rajallinen.

Tuskinpa tuo aikaa vie. Puhehan on kirjan esimerkeistä. Eli sen sijaan, että opettaja selittää kuvaa: "Siinä Pekka sahaa", hän sanookin, että "Siinä Liisa sahaa." Jos joku sitten ihmettelee, että tuohan on miesten työtä, niin opettaja voi oikaista, että kyllä sitä naisetkin voivat yhtä hyvin tehdä. Ja siinäpä se suurin piirtein onkin.

Niin, mutta yhdeksän tapausta kymmenestä "Liisa" ei sahaa vaan "Matti" sahaa, jos paikalla on sekä liisoja että matteja. Siksi on valheellista propagandaa yleistää kuvia, missä nainen käyttäytyy kuin mies. Kyse on vähän samasta ilmiöstä kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa kiintiöneekerit tuomareina. lääkäreinä ja poliisipäälliköinä. Ja nyt on kyse kuitenkin oppikirjoista, eikä viihteestä.

Sen sijaan olisi vähemmän ongelmallista, että esim. biologian ja yhteiskuntaoppia sivuaviin kirjoihin lisätään luku tai kappale, missä selitetään ettei kaikki miehet ja naiset esim. kromosomihäiriöistä johtuen käyttäydy tyypillisten sukupuoliroolien mukaan, eikä siinä ole poikkeusilmiönä mitään pahaa tms. (disclaimer: elämäni toiseksi suurin rakkaus oli ulkonäöltään kaunis naismainen tytsy, mutta tietyiltä käyttäytymispiirteeltään enemmän "äijä" kuin suurin osa äijistä yhteensä. Ei se silti muuttanut käsitystäni sukupuolieroista mihinkään, koska hän oli selvä poikkeustapaus.)

En nyt silti koe, että hankkeesta on mitään hirveää haittaa, koska biologia laittaa ihmiset joka tapauksessa käyttäytymään kuten tekevät. Eli miehet käyttäytyvät kuin miehet, naiset kuin naiset, kromosomihäiriöiset naismaiset miehet käyttäytyvät kuin naismaiset miehet, kromosomihäiriöiset miesmäiset naiset käyttäytyvät kuten miesmäiset naiset.

Lähinnä kyseessä on jälleen yksi turha projekti. mikä ei vähennä esim. kiusaamista, vaan aiheutetaan turhia kuluja, joskin ilmeisesti pieniä sellaisia. Koko projekti on kaikesta päätelleen lähinnä sellaista periaatteellista ja lapsellista kiukuttelua biologisille tosiasioille.

Yleisestikin: esim. yliopistojen naistutkimus, "stereotypioita rikkovat oppikirjat", YLE:n Mannerheim-projekti jne. ovat kaikki ihan ok, jos ne tehdään yksityisrahoituksella. Sen sijaan ei kannata ihmetellä, jos verovaroin kustannetuista propagandaprojekteista, lällättelyistä ja muusta huuhaasta pahastutaan suuren yleisön taholta, vaikka asia ei heidän henkilökohtaista elämää muuttaisikaan. Vaikka vähän luulen, että näiden projektejen tarkoitus on monesti juurikin infantiili lällättely, jotta tiedostavissa piireissä voidaan halveksua normaaleja ihmisiä ja pitää omaa "suvaitsevaista" maailmankatsomusta oletettua rahvasta ylempänä.


(m: ei mitään ongelmaa = vähemmän ongelmallista + parin kohdan fonttien pienennys)

[IMMane]

Vihdoinkin taas välillä ko. aiheesta eikä kommarihunting aiheesta. En olisi ihan varma että sukupuoliroolien poistaminen koulumateriaalista olisi mitenkään halpaa. Kyllä moni tutkija, asiantuntija, sosionomi, tilastotieteilijä, laitos, yritys jne. saa projektista varmasti omansa ja maksajan voi arvata.

Käsittääkseni oppimateriaalin muuttaminen ei ole ihan helppo juttu mutta toisaalta tälläisen "hyvis" aiheen kyseessä ollessa voi muutos tapahtua nopeastikkin. Valtaosa ihmisistä ei varmasti halua olla stereotypioita muiden silmissä vaikka sitä varmasti ovat siitäkin huolimatta mitä koulukirjassa Liisa ja Matti tekee ja ei tee.


Terveisiä fantsulandiasta.

[Kimmo Pirkkala]

Kysehän on yksinkertaisesti siitä halutaanko kuvata todellisuutta vai valehdella ideologisista syistä.

Ja kyllä, valehtelu ideologisista syistä tulee varmasti työllistämään komitean jos toisenkin ja verovaroilla saamme taas maksaa lisää, että kaiken maailman kaunistellusti nimetyt propagandistit saavat töitä. Nimikkeet tulevat olemaan tyyliin "positiivisen syrjinnän koordinaattorit" tai "sukupuolikasvatussihteerit".

Voimme vain arvailla, mitkä poliittiset tahot kannattavat sellaisten virkojen luomista, joiden haltijat ovat riippuvaisia ne luoneista tahoista, eivätkä missään tapauksessa tule koskaan äänestämään muita kuin näitä poliittisia tahoja ja "asiantuntijoina" tulevat aina päivystävän dosentin ominaisuudessa antamaan lausuntonsa, jotka tukevat oikeaa maailmankuvaa ja hyviä poliitikkoja. Voimme vain arvailla, mitkä poliittiset tahot haluavat kasvattaa julkista sektoria hyvien asioiden vuoksi.

[Pakkoanonyymi]

Tämän keskustelun ongelma on se, että sinä et tiedä mikä kulttuurimarxismi-termin vakiintunut sisältö on, mutta silti sinulla on kovasti mielipiteitä asiasta. Et siis edes ole eri mieltä, kunhan puhut aidan seipäistä kun muut puhuvat aidasta.

Minä en jaa leimakirveeksi tehtyä arvokonservatiivien käsitystä kulttuurimarxismista. Tiedän tasan tarkkaan, minkälaiseksi käsitteen sisältö on vakiintunut arvokonservatiivien piirissä. Kuinka en tietäisi, kun tätäkin ketjua lukee?

Sanomaani havainnollistaa hienosti esim. Google-haku "kulttuurimarxismi". Se antaa 1 630 tulosta. Vertailun vuoksi "marxismi" antaa 59 600 tulosta. Ei ole myöskään hankala nähdä hakutuloksista, keiden suusta ja millä asenteella käsitettä tyypillisesti käytetään.

Se onkin ihan hyvä leimakirves, siinä missä se arvokonservatiivikin. Molemmat vähän liioittelevat ja kärjistävät. Arvokonservatismi voi kuitenkin pitää sisällään poliittisen liberalismin, kun taas arvoliberalismin takaa voi löytyä sitä kulttuurimarxismia. Kaikki haluavat olla nimellisesti liberaaleja, joten niin konservatiivi kuin radikaalilikin vähän vääristävät kielenkäyttöään. Itse olen alkanut taipua sille kannalle, että mieluummin kutsun itseäni arvokonservatiiviksi ja määrittelen sen itse, vaikka en osaakan samastua stereotyyppiseen arvokonservatiiviin, joka on tyhmä, uskonnollinen ja vanhoillinen.

Minulle on ihan sama miksi sitä XXXää kutsutaan, kunhan se pitkä marssi käännetään nyt toiseen suuntaan ha palautetaan ne liberaalit instituutiot kuntoon, jotka XXX pitkällä marssillaan rapautti tunnistamattomaan kuntoon. Siis paluu objektiiviseen journalismiin, yksilökeskeiseen lainkäyttöön ja yksilöllisiin ihmisoikeuksiin, tieteellisiin menetelmiin sitoutumiseen akateemisessa maailmassa jne.

[normi]

Heidän mielestään se, että esim. joku homoseksuaali on omana itsenään esillä julkisuudessa, on homoseksuaalisuuden mainostamista ja tyrkyttämistä.

Homoseksuaalisuus roolin mainostamista ja tuputtamista on se, että homoskesuaali on esillä julkisuudessa siksi tai lähinnä sen ansiosta, että ON homoseksuaali eikä siksi mitä tekee. Ei siis se, että homoseksuaali on esillä julkisuudessa. Esimerkkeinä vaikkapa Sillanpää, joka on julkisuudessa laulunlahjojensa takia ja sitten tämä Haaviston puoliso, joka ei ole esillä oman ammattinsa ansiosta, vaan etupäässä juuri suuntautumisen seurauksena.

Saa nähdä muuten, että onkohan seuravassakin Tanssii tähtien kanssa -skabassa homoseksuaali kisaaja. Kun Bjurström lopetti juonnot, niin parketille ilmaantui sitten näitä tämän vähemmistön edustajia.

p.s. kuvataankohan muuten koulukirjoissa muslimitytöt stereotyypisesti huiveihin pukeutuneiksi vai kenties epätyypillisesti bikineihin uimarannalle?

[Siili]

Vihdoinkin taas välillä ko. aiheesta eikä kommarihunting aiheesta. En olisi ihan varma että sukupuoliroolien poistaminen koulumateriaalista olisi mitenkään halpaa. Kyllä moni tutkija, asiantuntija, sosionomi, tilastotieteilijä, laitos, yritys jne. saa projektista varmasti omansa ja maksajan voi arvata.

Käsittääkseni oppimateriaalin muuttaminen ei ole ihan helppo juttu mutta toisaalta tälläisen "hyvis" aiheen kyseessä ollessa voi muutos tapahtua nopeastikkin. Valtaosa ihmisistä ei varmasti halua olla stereotypioita muiden silmissä vaikka sitä varmasti ovat siitäkin huolimatta mitä koulukirjassa Liisa ja Matti tekee ja ei tee.


Terveisiä fantsulandiasta.

Jos suomessa yksikön kolmas persoona ei olisi jo sukupuolineutraali, meillä varmaan ajettaisiin sitä samaan tyyliin kuin Ruotsissa:

http://www.dn.se/insidan/insidan-hem/ett-tredje-kon-skapar-stark-debatt

Oma vaatimaton mielipiteeni on, että on hiukan kaukaa haettua puuttua keskeiseen kielioppiin sukupuolten tasa-arvon vuoksi.

http://www.dn.se/insidan/insidan-hem/ett-tredje-kon-skapar-stark-debatt

[normi]

Vihdoinkin taas välillä ko. aiheesta eikä kommarihunting aiheesta. En olisi ihan varma että sukupuoliroolien poistaminen koulumateriaalista olisi mitenkään halpaa. Kyllä moni tutkija, asiantuntija, sosionomi, tilastotieteilijä, laitos, yritys jne. saa projektista varmasti omansa ja maksajan voi arvata.

Käsittääkseni oppimateriaalin muuttaminen ei ole ihan helppo juttu mutta toisaalta tälläisen "hyvis" aiheen kyseessä ollessa voi muutos tapahtua nopeastikkin. Valtaosa ihmisistä ei varmasti halua olla stereotypioita muiden silmissä vaikka sitä varmasti ovat siitäkin huolimatta mitä koulukirjassa Liisa ja Matti tekee ja ei tee.


Terveisiä fantsulandiasta.

Jos suomessa yksikön kolmas persoona ei olisi jo sukupuolineutraali, meillä varmaan ajettaisiin sitä samaan tyyliin kuin Ruotsissa:

http://www.dn.se/insidan/insidan-hem/ett-tredje-kon-skapar-stark-debatt

Oma vaatimaton mielipiteeni on, että on hiukan kaukaa haettua puuttua keskeiseen kielioppiin sukupuolten tasa-arvon vuoksi.

http://www.dn.se/insidan/insidan-hem/ett-tredje-kon-skapar-stark-debatt

Toisaalta Suomessa voitaisiin ryhtyä käyttämään miehestä han ja naisesta hun tai hen. Muutos olisi varsin helppo tehdä ja oikeastaan voisin kirjoituksissani ryhtyä sitä tästälähtien käyttämään. Mitähän mieltä Tarja tästä on. Arvaan ettei hen siitä pidä.

Kyllä esimerkiksi palomies on suotavaa kuvat miehenä ja ompelijatar naisena. On vain positiivista, että on naisten tyypillisiä ammatteja ja miesten tyypilisiä ammatteja. Se on näet ihan luonnollista. Se, että poika haluaa olla sairaanhoitaja tai tyttö poliisinainen ei ole kiellettyä eikä sitä estetä mitenkään vaikka kyseiset ammatit pysyvät hamaan tulevaisuuteen luonnollisista syistä eri sukupuolten ammatteina. Stereotypiat ovat hyvä asia eikä sitä tule sekoittaa mihinkään pakottamisiin. Aina on ollut mieshoitsuja ja naispoliiseja ja aina tulee olemaan riippumatta siitä mitä koulukirjoissa annetaan ymmärtää. Siltikään koskaan ei suhde tule olemaan 50-50 kummassakaan ammatissa.

[l'uomo normale]

70-luvulla kamppailtiin fasismia vastaan koulukirjoissa. Kommarien ja muun tiedostavaiston paineessa oppikirjoja kirjoittavat opettajat perustivat oppikirjantekijöiden liiton, joka onnistui torjumaan pahimmat historiankirjojen sensurointiyritykset. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset oppikirjantekijät pantiin muodostamaan yhteinen komissio, joka mm muokkasi Talvisodan syttymisen suunnilleen muotoon "tilanne kärjistyi ja johti lopulta aseellseen konfliktiin". Opiskelijoiden taukohuoneessa historian laitoksella luin aikanaan 70-luvun yläasteen historian oppikirjoja. Mussolinin korporatiivisen järjestelmän ja fasismin tarkka kuvailu oli niin tärkeä asia, että sille piti uhrata sivutolkulla tilaa kasiluokan kirjan alusta ja painottaa miten huono järjestelmä se oli kansalle. Eli samaa paskaa eri purkeissa.

[sr]

Se onkin ihan hyvä leimakirves, siinä missä se arvokonservatiivikin. Molemmat vähän liioittelevat ja kärjistävät.

No, minä näkisin mielelläni jonkun kunnon määritelmän kulttuurimarxismille. Intuitiivisesti marxismi liitetään juuri siihen touhuun, mitä NL:ssa ja itäblokissa harrastettiin 70 vuotta, ja siinä kyllä ajatus oli minusta täysin päinvastainen kuin siinä, miten sinä olet kulttuurimarxismin määritellyt, eli yhteisö meni aina yksilön edelle, kun taas läntisessä kapitalistisessa maailmassa on yksilöä ja hänen oikeuksiaan yhteisön rinnalla korostettu aina. Jos tällä marxismilla ja sen ideaaliyhteiskunnalla ei ole mitään tekemistä "kulttuurimarxismin" kanssa, vaan on ennemminkin sen vastakohta, niin sanoisin, että kulttuurimarxismi on sille varsin huono nimitys.

Arvokonservatismi voi kuitenkin pitää sisällään poliittisen liberalismin, kun taas arvoliberalismin takaa voi löytyä sitä kulttuurimarxismia. Kaikki haluavat olla nimellisesti liberaaleja, joten niin konservatiivi kuin radikaalilikin vähän vääristävät kielenkäyttöään. Itse olen alkanut taipua sille kannalle, että mieluummin kutsun itseäni arvokonservatiiviksi ja määrittelen sen itse, vaikka en osaakan samastua stereotyyppiseen arvokonservatiiviin, joka on tyhmä, uskonnollinen ja vanhoillinen.

No, tyhmä ei tietenkään liity suoranaisesti mihinkään ideologiaan, vaikka tietenkin joissain ideologioissa tyhmiä voikin olla enemmän kuin joissain toisissa. Mikään ideologia ei kuitenkaan pidä tyhmyyttä mitenkään tavoiteltavana olotilana. Uskonnollisuus ja vanhoillisuus (=yhteiskunnan uudistamisen vastustaminen ja menneen yhteiskunnan haikailu) kyllä ainakin täällä hommaforumilla menevät minusta kyllä aika yksiin sen kanssa, minkälaiset ihmiset määrittelevät itsensä arvokonservatiiviksi. Minusta ei siis ole kyse mistään stereotypiasta.

Mitä itse määriteltyihin sanoihin tulee, niin niillä todennäköisesti aiheuttaa vain sekaannusta, koska ellei niitä aina erikseen joka käyttökerralla erikseen määrittele, niin kuuntelija olettaa niillä tarkoitettavan sitä, mitä niillä yleensä tarkoitetaan. Liberalismin sijaan ehkä paremmin konservatiivismin vastakkaista ajattelua kuvaa progressivismi, joka korostaa yhteiskunnan kehitystä parempaan vanhan säilyttämisen (=konservointi) kustannuksella. Väittäisin silti, että progressivismiin juuri arvoliberalismi sisältyy enemmän kuin konservatismiin, koska lähes kaikissa asioissa kehitys on ollut kohti suurempaa yksilönvapautta ja kollektivismin syrjäytymistä. Oikeastaan minun on vaikea keksiä missä asioissa konservatistinen linja olisi enemmän liberaali kuin progressiivinen, kun pysytään keskustelussa arvoissa. Taloudessa tilanne on tietenkin toisin, eli talouskonservatiivit kannattavat vapaampaa taloutta kuin talousprogressiivit.

Minulle on ihan sama miksi sitä XXXää kutsutaan, kunhan se pitkä marssi käännetään nyt toiseen suuntaan ha palautetaan ne liberaalit instituutiot kuntoon, jotka XXX pitkällä marssillaan rapautti tunnistamattomaan kuntoon. Siis paluu objektiiviseen journalismiin, yksilökeskeiseen lainkäyttöön ja yksilöllisiin ihmisoikeuksiin, tieteellisiin menetelmiin sitoutumiseen akateemisessa maailmassa jne.

Nuo ovat minusta juuri progressivismin piirteitä. Etenkin tuossa tiede vs. uskonto -kysymyksessä jakolinja progressivismin ja konservatismin välillä on selvä ehkä lukuunottamatta jotain hörhösiipeä tietyissä humanistisissa tieteissä. Myös yksilöllisissä ihmisoikeuksissa väittäisin juuri progressivismin olevan se ajava voima, mutta siinä en puhuisi niinkään "paluusta" mihinkään, vaan ennemminkin tapahtuneen kehityksen ylläpidosta. Tällä hetkellä yksilölliset ihmisoikeudet (ainakin länsimaissa) lienevät paremmat kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana ja niissä muutamassa kohdassa (kuten vaikkapa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kohdalla), joissa oikeudet eivät vielä täysin toteudu, juuri progressiiviset ovat niitä ajamassa. Olen aika varma, että jos kysyisit täällä hommassa kantaa homoliittoihin, niin itsensä progressiivisiksi laskevat olisivat niihin myönteisemmin suhtautuvia kuin itsensä konservatiivisiksi laskevat.

[sr]

Heidän mielestään se, että esim. joku homoseksuaali on omana itsenään esillä julkisuudessa, on homoseksuaalisuuden mainostamista ja tyrkyttämistä.

Homoseksuaalisuus roolin mainostamista ja tuputtamista on se, että homoskesuaali on esillä julkisuudessa siksi tai lähinnä sen ansiosta, että ON homoseksuaali eikä siksi mitä tekee. Ei siis se, että homoseksuaali on esillä julkisuudessa. Esimerkkeinä vaikkapa Sillanpää, joka on julkisuudessa laulunlahjojensa takia ja sitten tämä Haaviston puoliso, joka ei ole esillä oman ammattinsa ansiosta, vaan etupäässä juuri suuntautumisen seurauksena.

Eikö kenen tahansa huippupoliitikon puoliso ole julkisuudessa ennen kaikkea sen vuoksi, että on huippupoliitikon puoliso, eikä sen vuoksi, mitä itse tekee? Näin siis ihan riippumatta siitä, onko homo vai hetero. Eli siis Haaviston puoliso ei sellaisena tyyppinä, kuin on, olisi koskaan noussut mihinkään julkisuuden valoihin, ellei olisi ollut presidentinvaaliehdokkaan puoliso, ei homoutensa eikä ammattinsa ansiosta.

[Siili]

Väittäisin silti, että progressivismiin juuri arvoliberalismi sisältyy enemmän kuin konservatismiin, koska lähes kaikissa asioissa kehitys on ollut kohti suurempaa yksilönvapautta ja kollektivismin syrjäytymistä.

"Positiivinen" syrjintä? 

[Siili]

Eli siis Haaviston puoliso ei sellaisena tyyppinä, kuin on, olisi koskaan noussut mihinkään julkisuuden valoihin, ellei olisi ollut presidentinvaaliehdokkaan puoliso, ei homoutensa eikä ammattinsa ansiosta.

Mutta kyllä hänen homoutensa on pitänyt yllä kiinnostusta häneen.  Aika harva tietää edes Esko Ahon tai Elisabet Rehnin puolisoiden nimeä, puhumattakaan niiden ehdokkaiden puolisoista, jotka eivät ole päässeet toiselle kierrokselle.  Eikä heitä ole näkynyt esimerkiksi "Tanssii tähtien kanssa-jaksoissa".   

[normi]

Heidän mielestään se, että esim. joku homoseksuaali on omana itsenään esillä julkisuudessa, on homoseksuaalisuuden mainostamista ja tyrkyttämistä.

Homoseksuaalisuus roolin mainostamista ja tuputtamista on se, että homoskesuaali on esillä julkisuudessa siksi tai lähinnä sen ansiosta, että ON homoseksuaali eikä siksi mitä tekee. Ei siis se, että homoseksuaali on esillä julkisuudessa. Esimerkkeinä vaikkapa Sillanpää, joka on julkisuudessa laulunlahjojensa takia ja sitten tämä Haaviston puoliso, joka ei ole esillä oman ammattinsa ansiosta, vaan etupäässä juuri suuntautumisen seurauksena.

Eikö kenen tahansa huippupoliitikon puoliso ole julkisuudessa ennen kaikkea sen vuoksi, että on huippupoliitikon puoliso, eikä sen vuoksi, mitä itse tekee? Näin siis ihan riippumatta siitä, onko homo vai hetero. Eli siis Haaviston puoliso ei sellaisena tyyppinä, kuin on, olisi koskaan noussut mihinkään julkisuuden valoihin, ellei olisi ollut presidentinvaaliehdokkaan puoliso, ei homoutensa eikä ammattinsa ansiosta.

No Haavisto ei olisi ikinä selviytynyt presidentinvaaleissa Niinistön vastaehdokkaaksi ilman homoseksuaalisuuttaan. (Ei ehkä edes vihreiden presidenttiehdokkaaksi) Mietipä nyt vähän. Vihreiden (alle 10% puolue) ehdokas (jolla ei mitään erityisiä ansioita muihin verrattuna) toisella kierroksella... Kun muistaa esimerkiksi viihdeväen laajaa ja äänekästä tukea Haavistolle, niin kannatusessa kyse oli vahvasti kyse tästä homoseksuaalisuudesta ja "liberaaliudesta". Kun vastaehdokkaana oli Niinistö, joka myöskin on varsin suvaitsevainen, niin Haaviston kannatus perustui hyvin vahvasti homoseksuaalisuuteen ja sen politisoimiseen ja välineistämiseen. Kyseisen huppupoliitikon puolison julkisuus on siis mielestäni varsin perustellusti pitkälti seurausta seksuaalisesta suuntautumisesta. Toki asiaan vaikuttaa myös tämän kyseisen puolison eksoottisuus eli ulkomaalaistausta, mikä lisää kiinnostavuutta median taholta.

[sr]

Väittäisin silti, että progressivismiin juuri arvoliberalismi sisältyy enemmän kuin konservatismiin, koska lähes kaikissa asioissa kehitys on ollut kohti suurempaa yksilönvapautta ja kollektivismin syrjäytymistä.

"Positiivinen" syrjintä?

Positiivisen syrjinnän takana oleva ideologinen perustelu on se, että koska positiivisen erityiskohtelun saava ihmisryhmä on muuten yhteiskunnan syrjimä, niin positiivisella syrjinnällä pyritään tätä tasoittamaan. Tämä on ainakin minun käsittääkseni "affirmative action" -nimellä kulkevan jenkeissä käytössä olevien ohjelmien idea. Mikään ei tietenkään takaa, etteikö tuossa olisi mahdollista tehdä ylilyöntejä käytännön toteutuksessa, mutta perusideologiana tarkoituksena on vain "tasoittaa pelikenttä", jotta jokainen voisi toteuttaa sitä yksilönvapauttaan tasa-arvoisesti. Lisäksi takana on tietenkin se ajatus, että jos joskus tulevaisuudessa yhteiskunta muuten muuttuu tasa-arvoiseksi enemmistöön ja vähemmistöön kuuluvien yksilöiden suhteen, voidaan positiivisesta syrjinnästä luopua.

Vähän sama ideologia pätee muuten progressivisimin toiseen ja todennäköisesti enemmän merkittävään puoleen, eli tuloerojen tasoittamiseen. Ajatus siinä on, että yksilönvapautta ei määritelläkään täydeksi vapaudeksi omaan omaisuuteen (mikä on konservatismin ajaman liberalismin muoto), vaan ennemminkin ajatellaan, että yksilönvapaus toteutuu parhaiten, kun kaikilla on tasavertaiset taloudelliset olosuhteet, vaikka tämä sitten tarkoittaisikin yksityisomistukseen puuttumista yleensä verotuksen muodossa.

Näissä molemmissa tapauksissa siis mennään hiusten halkomiseen sen suhteen, mitä yksilönvapaus loppujen lopuksi tarkoittaa ja mitkä ovat keinoja, joilla se parhaiten toteutuu. Kumpaakaan kantaa ei minusta voi osoittaa objektiivisesti oikeaksi, vaan molempien puolesta on mahdollista esittää hyviä perusteluja.

[normi]

Positiivisen syrjinnän takana oleva ideologinen perustelu on se, että koska positiivisen erityiskohtelun saava ihmisryhmä on muuten yhteiskunnan syrjimä, niin positiivisella syrjinnällä pyritään tätä tasoittamaan.

Tanssii tähtien kanssa kisassa on jo yliedustusta sukupuolivähemmistöillä, koska 1/12 ei kuulu homoseksuaaleihin juuri minkään tutkimusten mukaan. Eli ehkä joka kolmannella kaudella jos on homoseksuaali tähti, niin silloin ollaan abot tasoissa, joka toinenkin kerta on positiivista syrjintää... Sama etnisten määrässä... ollaan kyseisessä ohjelmassa jo laskennallisesti selkeästi positiivisen syrjinnän puolella.
No kyse on viihteestä eikä tällä ohjelmalla lopunperin niin väliä, mutta laskennallisesti menee noin...

[sr]

No Haavisto ei olisi ikinä selviytynyt presidentinvaaleissa Niinistön vastaehdokkaaksi ilman homoseksuaalisuuttaan. (Ei ehkä edes vihreiden presidenttiehdokkaaksi) Mietipä nyt vähän. Vihreiden (alle 10% puolue) ehdokas (jolla ei mitään erityisiä ansioita muihin verrattuna) toisella kierroksella...

Tällä logiikallasi Elisabeth Rehninkään, joka tuli suunnilleen samansuuruisesta pikkupuolueesta, ei myöskään olisi pitänyt päästä toiselle kierrokselle eikä etenkään hävitä niin niukasti kuin lopulta hävisi. Sinun täytyy ymmärtää, että presidentinvaali on ennen kaikkea henkilö- eikä puoluevaali. Suomen toiseksi suurimman puolueen ehdokas Paavo Lipponen jäi pohjamutiin, koska hänestä ei pidetty henkilönä läheskään yhtä paljoa kuin Haavistosta.

Mitä ansioihin tulee, niin ensinnäkään Haavisto ei ollut mikään pystymetsästä tempaistu julkkisehdokas, vaan on ollut politiikassa mukana jo vuosikymmeniä. Toiseksi, presidentin virkaan ei valita CV:n perusteella, vaan ennen kaikkea sen, miten hyvänä kansalaiset kyseistä tyyppiä pitävät. Esim. itse pidin Haavistoa parempana kuin montaa niistä kilpakumppanista ennen kuin edes kuulin, että hän on homo.

Ja lopuksi, Haavisto hävisi toisella kierroksella varsin murskasti. Minusta on aika lailla leimaamista se, että ne jotka häntä silti kannattivat, tekivät sen sen vuoksi, että hän oli homo. Mitä täällä hommassa käytyä keskustelua seurasin, moni ennemminkin äänesti häntä vastaan ennen kaikkea juuri hänen homoutensa vuoksi.

Kun vastaehdokkaana oli Niinistö, joka myöskin on varsin suvaitsevainen, niin Haaviston kannatus perustui hyvin vahvasti homoseksuaalisuuteen ja sen politisoimiseen ja välineistämiseen. Kyseisen huppupoliitikon puolison julkisuus on siis mielestäni varsin perustellusti pitkälti seurausta seksuaalisesta suuntautumisesta. Toki asiaan vaikuttaa myös tämän kyseisen puolison eksoottisuus eli ulkomaalaistausta, mikä lisää kiinnostavuutta median taholta.

Niin, mediaa kiinnostaa aina kaikki uusi. Kyse ei siis ollut siitä, että juuri homoseksuaalisuutta pidettäisiin parempana kuin heteroutta tms. tai sitä, että sitä "tuputettaisiin", vaan siitä, että homosta ulkomaalaisesta on helpompi median vääntää juttuja, joita ihmiset lukevat kuin tylsästä tavallisesta suomalaisesta heterosta. Samasta syystä BB-taloon valitaan kaiken maailman erikoisuuksia sen sijaan, että se täytettäisiin tavallisilla ihmisillä. Siis puhdasta median bisnesajattelua ilman sen kummempia taka-ajatuksia.

[sr]

Positiivisen syrjinnän takana oleva ideologinen perustelu on se, että koska positiivisen erityiskohtelun saava ihmisryhmä on muuten yhteiskunnan syrjimä, niin positiivisella syrjinnällä pyritään tätä tasoittamaan.

Tanssii tähtien kanssa kisassa on jo yliedustusta sukupuolivähemmistöillä, koska 1/12 ei kuulu homoseksuaaleihin juuri minkään tutkimusten mukaan. Eli ehkä joka kolmannella kaudella jos on homoseksuaali tähti, niin silloin ollaan abot tasoissa, joka toinenkin kerta on positiivista syrjintää... Sama etnisten määrässä... ollaan kyseisessä ohjelmassa jo laskennallisesti selkeästi positiivisen syrjinnän puolella.
No kyse on viihteestä eikä tällä ohjelmalla lopunperin niin väliä, mutta laskennallisesti menee noin...

Tanssii tähtien kanssa on kaupallinen viihdeohjelma, jonka tarkoituksena on yksi ja vain yksi, saada mahdollisimman paljon katsojia (jotta voivat myydä ohjelman mainosajat mahdollisimman kalliilla). Jos homot vetävät paremmin yleisöä kuin heterot, niin sitten heitä otetaan sinne enemmän kuin heidän osuutensa vaatisi. Samasta syystä siellä muuten on julkkiksia tavisten sijaan. Ihmiset tykkää katella julkkiksia ennemmin kuin taviksia. Tällä touhulla ei siis ole mitään tekemistä positiivisen syrjinnän kanssa.

[normi]

No Haavisto ei olisi ikinä selviytynyt presidentinvaaleissa Niinistön vastaehdokkaaksi ilman homoseksuaalisuuttaan. (Ei ehkä edes vihreiden presidenttiehdokkaaksi) Mietipä nyt vähän. Vihreiden (alle 10% puolue) ehdokas (jolla ei mitään erityisiä ansioita muihin verrattuna) toisella kierroksella...

Tällä logiikallasi Elisabeth Rehninkään, joka tuli suunnilleen samansuuruisesta pikkupuolueesta, ei myöskään olisi pitänyt päästä toiselle kierrokselle eikä etenkään hävitä niin niukasti kuin lopulta hävisi. Sinun täytyy ymmärtää, että presidentinvaali on ennen kaikkea henkilö- eikä puoluevaali.

Tällä onnistuit vain tukemaan väittämääni faktaa. Rehnin aikana oli tilaus naispresidentille ja nimenomaan hän sai ääniä siksi, että on nainen, samaan tapaan kuin Haavisto sai ääniä homoseksuaalisuuden takia. Halonen myös pääsi presidentiksi vaikka edustikin melkoisen äärilaitaa demareissa, mutta riittävän monet naiset halusivat naisen presidentiksi riippumatta ollenkaan Halosen politiikasta. Naiskortti menetti sitten merkityksensä näissä viimeisimmissä vaaleissa, mutta homokortti nousi esiin. Saa nähdä yrittääkö jokin isompi puolue eli demarit ajaa homoseksuaalia presidentiksi ensi vaaleissa. Mikäli demareiden kannatus jatkaa hiljaista laskevaa yleistä trendiä seuraavat 4 vuotta, niin saatamme nähdä demareilla sukupuolivähemmistöön kuuluvan ehdokkaan. Mamukortti tulee sitten tulevaisuudessa ja mamutaustaisia pressaehdokkaita näemme varmaan 11 tai todennäköisemmin 17 vuoden päästä esim. vihreillä.

[Siili]

Väittäisin silti, että progressivismiin juuri arvoliberalismi sisältyy enemmän kuin konservatismiin, koska lähes kaikissa asioissa kehitys on ollut kohti suurempaa yksilönvapautta ja kollektivismin syrjäytymistä.

"Positiivinen" syrjintä?

Positiivisen syrjinnän takana oleva ideologinen perustelu on se, että koska positiivisen erityiskohtelun saava ihmisryhmä on muuten yhteiskunnan syrjimä, niin positiivisella syrjinnällä pyritään tätä tasoittamaan. Tämä on ainakin minun käsittääkseni "affirmative action" -nimellä kulkevan jenkeissä käytössä olevien ohjelmien idea.

Wikipediassa "affirmative action"-artikkelin Suomen kohdalla mainitaan esimerkkinä ruotsinkielisten suosinta pääsykokeissa.  Siinä ei puhuta mistään yhteiskunnan syrjimästä vähemmistöstä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Affirmative_action#Finland

Mikään ei tietenkään takaa, etteikö tuossa olisi mahdollista tehdä ylilyöntejä käytännön toteutuksessa, mutta perusideologiana tarkoituksena on vain "tasoittaa pelikenttä", jotta jokainen voisi toteuttaa sitä yksilönvapauttaan tasa-arvoisesti.

Jos yhteiskunta suosii ihmistä hänen oletetun viiteryhmänsä perusteella, on varsin orwellialaista kutsua sitä "yksilönvapauden tasa-arvoiseksi toteuttamiseksi".  Tavoite on puhtaasti tilastollinen: pienentää eri viiteryhmien keskimääräistä eroa.  Tuo tavoite voi toki olla puolustamisen arvoinen, mutta miksi ihmeessä se pitää naamioida jollain kukkaiskielellä yksilönvapauden puolustamiseksi?

[sr]

Väittäisin silti, että progressivismiin juuri arvoliberalismi sisältyy enemmän kuin konservatismiin, koska lähes kaikissa asioissa kehitys on ollut kohti suurempaa yksilönvapautta ja kollektivismin syrjäytymistä.

"Positiivinen" syrjintä?

Positiivisen syrjinnän takana oleva ideologinen perustelu on se, että koska positiivisen erityiskohtelun saava ihmisryhmä on muuten yhteiskunnan syrjimä, niin positiivisella syrjinnällä pyritään tätä tasoittamaan. Tämä on ainakin minun käsittääkseni "affirmative action" -nimellä kulkevan jenkeissä käytössä olevien ohjelmien idea.

Wikipediassa "affirmative action"-artikkelin Suomen kohdalla mainitaan esimerkkinä ruotsinkielisten suosinta pääsykokeissa.  Siinä ei puhuta mistään yhteiskunnan syrjimästä vähemmistöstä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Affirmative_action#Finland

Se, että wikipediassa lukee jossain jotain jonkun kohdan alla, ei tarkoita, että siinä olisi siitä kyse. Suomessa tapahtuvan ruotsinkielisten positiivisessa syrjinnässä on juuri tästä kyse, koska ruotsinkieliset ovat olleet historiallisesti valta- ei alamaisasemassa suomenkielisiin nähden. Niinpä ruotsinkielisten positiivinen syrjintä ei ole tuota affirmative actionin tarkoittamaa touhua, vaan ennemminkin se menee kategoriaan, jossa vallassa olevan vähemmistö syrjii enemmistöä, eli sen suuntaista kuin mitä apartheid-aikaan harrastettiin Etelä-Afrikassa, vaikka toki ihan eri kaliiberissa.

Affirmative actionia Suomessa ovat ennemminkin maahanmuuttajien ja naisten suosiminen joissain asioissa. Siitä voidaan tietenkin vääntää kättä, ovatko ne oikeutettuja toimia, mutta joka tapauksessa niissä ideologinen perustelu on eri kuin tuossa ruotsalaisten suosimisessa. Kukaan ei voi Suomessa väittää ruotsinkielisten olevan nyt tai etenkään olleen menneisyydessä poliittisesti heikommassa asemassa kuin suomenkielisten. Sen sijaan noiden mainitsemieni ryhmien kohdalla on mahdollista ainakin esittää korrelaatioita, jotka viittaisivat juuri tähän.

Jos yhteiskunta suosii ihmistä hänen oletetun viiteryhmänsä perusteella, on varsin orwellialaista kutsua sitä "yksilönvapauden tasa-arvoiseksi toteuttamiseksi".  Tavoite on puhtaasti tilastollinen: pienentää eri viiteryhmien keskimääräistä eroa.  Tuo tavoite voi toki olla puolustamisen arvoinen, mutta miksi ihmeessä se pitää naamioida jollain kukkaiskielellä yksilönvapauden puolustamiseksi?

Siksi, että tarkoituksena tässä yksilönvapauden määritelmässä on se, että se maksimoituu, kun jokainen voi toteuttaa vapauttaan tasaiselta pelikentältä lähtien. Ajatus on se, että jos viiteryhmällä A pelikenttä on sellainen, että keskimäärin lähtötaso on 90 ja viiteryhmällä B se on 100, niin positiivisella syrjinnällä saadaan aikaiseksi tilanne, jossa se on keskimäärin kaikilla sama, ja jokainen voi sitten ponnistaa siitä yksilöllisesti sille tasolle kuin uskoo pääsevänsä. Ajatus on, että vaikka tämä johtaakin "vääränlaiseen" syrjimiseen sellaisen ryhmän A jäsenen kohdalla, joka jo on tasolla 100 tai sellaisen ryhmän B jäsenen kohdalla, joka on tasolla 90, niin keskimäärin tulos on parempi kuin ilman positiivista syrjintää. Edelleenkään en väitä, että asia toteutuu aina parhaalla mahdollisella tavalla näitä poliitikoita toteutettaessa, vaan ainoastaan koitan selittää, mikä niiden ideologinen tausta-ajatus on.

Nyt kysymys on tietenkin, että miksei syrjitä positiivisesti niitä, jotka ovat tasolla 90 riippumatta siitä, kuuluvatko he ryhmään A vai B ja tietenkin vastaus on, että tietenkin näin tehdään myös (esim. siten, että tarjotaan kaikille varallisuudesta riippumatta rajusti subventoitua yliopisto-opetusta), mutta usein nuo luvut eivät ole ihmisten otsaan tatuoituja, eli sitä, minkä verran yksilö on sosiaalisten olojensa vuoksi alilyöntitilanteessa ei ole nähtävissä hänestä henkilökohtaisesti, vaikka onkin mahdollista selvittää, että hänen sosiaalinen ryhmänsä on (tai ainakin näyttäisi olevan) alilyöntitilanteessa muihin ryhmiin verrattuna.

[sr]

No Haavisto ei olisi ikinä selviytynyt presidentinvaaleissa Niinistön vastaehdokkaaksi ilman homoseksuaalisuuttaan. (Ei ehkä edes vihreiden presidenttiehdokkaaksi) Mietipä nyt vähän. Vihreiden (alle 10% puolue) ehdokas (jolla ei mitään erityisiä ansioita muihin verrattuna) toisella kierroksella...

Tällä logiikallasi Elisabeth Rehninkään, joka tuli suunnilleen samansuuruisesta pikkupuolueesta, ei myöskään olisi pitänyt päästä toiselle kierrokselle eikä etenkään hävitä niin niukasti kuin lopulta hävisi. Sinun täytyy ymmärtää, että presidentinvaali on ennen kaikkea henkilö- eikä puoluevaali.

Tällä onnistuit vain tukemaan väittämääni faktaa. Rehnin aikana oli tilaus naispresidentille ja nimenomaan hän sai ääniä siksi, että on nainen, samaan tapaan kuin Haavisto sai ääniä homoseksuaalisuuden takia. Halonen myös pääsi presidentiksi vaikka edustikin melkoisen äärilaitaa demareissa, mutta riittävän monet naiset halusivat naisen presidentiksi riippumatta ollenkaan Halosen politiikasta.

Onko ajatuksesi tosisaan se, että jos valitaan pressaksi (tai edes menestyy pressanvaalien ensimmäisellä kierroksella) joku muu kuin VHM, niin sitten on kyse vain siitä, että häntä kannattaneet äänestäjät antavat äänensä vain sillä perusteella, ettei hän ole VHM? Näin siis jopa siinä tapauksessa, että kyse on maan suurimman puolueen ehdokkaasta.

Kuitenkin ohitit kokonaan sen mainitsemani, eli ainakin Hommaforumin kirjoitusten mukaan juuri päinvastainen pätee, eli moni äänesti Niinistöä juuri siksi, että oli hetero. Oletettavasti sama päti myös Rehnin tappiossa ja Halosta vastustaneiden äänestyksessäkin.

Oikeastaan et ole antanut yhtään perustelua sille, miksi Rehn, Halonen tai Haavisto eivät olisi olleet ihan ok presidenttejä verrattuna vastustajiinsa. Esimerkiksi Ahtisaareen verrattuna Rehnillä oli huomattavasti enemmän poliittisia meriittejä. (Mikä muuten oli sinun selityksesi sille, miksi Ahtisaari voitti Sorsan esivaalissa?) Samoin viimeisissä vaaleissa ehdokkaista eniten pääministerikokemusta omannut Lipponen hävisi jopa täysin ilman ministerikokemusta olleelle Soinille. Onko Soinikin jokin friikkiehdokas?

Naiskortti menetti sitten merkityksensä näissä viimeisimmissä vaaleissa, mutta homokortti nousi esiin. Saa nähdä yrittääkö jokin isompi puolue eli demarit ajaa homoseksuaalia presidentiksi ensi vaaleissa. Mikäli demareiden kannatus jatkaa hiljaista laskevaa yleistä trendiä seuraavat 4 vuotta, niin saatamme nähdä demareilla sukupuolivähemmistöön kuuluvan ehdokkaan. Mamukortti tulee sitten tulevaisuudessa ja mamutaustaisia pressaehdokkaita näemme varmaan 11 tai todennäköisemmin 17 vuoden päästä esim. vihreillä.

Mamuja on ollut jo eduskuntavaaleissa ehdokkaina ja menestys on ollut vaihtelevaa. Yhtään ei kai ole eduskuntaan valittu ja lähimpänä oli kai viime kerralla Kokoomuksen Fatbardhe Hetemaj.

Minkä "kortin" perusteella sinä valitset ehdokkaasi ja miksi oletat, että muut ihmiset toimisivat merkittävästi toisin?

[normi]

Siksi, että tarkoituksena tässä yksilönvapauden määritelmässä on se, että se maksimoituu...

Entä jos yksilö ei halua yksilönvapauden maksimointia? Yksilönvapauden korostaminen on näet kekseisiä syitä yhteiskunnan yksilöiden pahoinvointiin. Yhteisöllisyys on toinen nykyään hyvässä huudossa oleva asia ja se on suoraan ristiriidassa yksilönvapauden kanssa. Jotkut pässeimmät jopa luulevat, että molempia voi lisätä yhtäaikaa... EU:n älyvapaa mottohan on "unity in diversity"...

[Siili]

Jos yhteiskunta suosii ihmistä hänen oletetun viiteryhmänsä perusteella, on varsin orwellialaista kutsua sitä "yksilönvapauden tasa-arvoiseksi toteuttamiseksi".  Tavoite on puhtaasti tilastollinen: pienentää eri viiteryhmien keskimääräistä eroa.  Tuo tavoite voi toki olla puolustamisen arvoinen, mutta miksi ihmeessä se pitää naamioida jollain kukkaiskielellä yksilönvapauden puolustamiseksi?

Ajatus on, että vaikka tämä johtaakin "vääränlaiseen" syrjimiseen sellaisen ryhmän A jäsenen kohdalla, joka jo on tasolla 100 tai sellaisen ryhmän B jäsenen kohdalla, joka on tasolla 90, niin keskimäärin tulos on parempi kuin ilman positiivista syrjintää. Edelleenkään en väitä, että asia toteutuu aina parhaalla mahdollisella tavalla näitä poliitikoita toteutettaessa, vaan ainoastaan koitan selittää, mikä niiden ideologinen tausta-ajatus on.

Ks. boldatut  sanat--> MOT.  Kiitoksia avusta.

[sr]

Siksi, että tarkoituksena tässä yksilönvapauden määritelmässä on se, että se maksimoituu...

Entä jos yksilö ei halua yksilönvapauden maksimointia?

No, sitten varmaan kannattaa sellaisia poliittisia ideologioita, jotka eivät kannata yksilönvapauden maksimointia, vaan korostavat kollektiivisuutta.

[sr]

Jos yhteiskunta suosii ihmistä hänen oletetun viiteryhmänsä perusteella, on varsin orwellialaista kutsua sitä "yksilönvapauden tasa-arvoiseksi toteuttamiseksi".  Tavoite on puhtaasti tilastollinen: pienentää eri viiteryhmien keskimääräistä eroa.  Tuo tavoite voi toki olla puolustamisen arvoinen, mutta miksi ihmeessä se pitää naamioida jollain kukkaiskielellä yksilönvapauden puolustamiseksi?

Ajatus on, että vaikka tämä johtaakin "vääränlaiseen" syrjimiseen sellaisen ryhmän A jäsenen kohdalla, joka jo on tasolla 100 tai sellaisen ryhmän B jäsenen kohdalla, joka on tasolla 90, niin keskimäärin tulos on parempi kuin ilman positiivista syrjintää. Edelleenkään en väitä, että asia toteutuu aina parhaalla mahdollisella tavalla näitä poliitikoita toteutettaessa, vaan ainoastaan koitan selittää, mikä niiden ideologinen tausta-ajatus on.

Ks. boldatut  sanat--> MOT.  Kiitoksia avusta.

Avusta mihin? Mielestäni selitin tuosta alusta deletoimassani osuudessa sen perustelun, miksi tuota voi nimittää yksilönvapauden lisäämiseksi ilman mihinkään kukkaiskieleen menoa. Ainoastaan, jos voit osoittaa, ettei yksilönvapauden toteuttamiseen eri ryhmien välillä käytännössä vaikuta mikään muu kuin se, mitä laissa lukee (ja siten jos kaikki ryhmät ovat tasa-arvoisia lain edessä, niin sitten vallitsee täydellinen yksilönvapaus), voidaan sanoa minkä tahansa syrjinnän, positiivisen tai negatiivisen, olevan huononnus yksilönvapauksien toteutumisen kannalta.

[normi]

Siksi, että tarkoituksena tässä yksilönvapauden määritelmässä on se, että se maksimoituu...

Entä jos yksilö ei halua yksilönvapauden maksimointia?

No, sitten varmaan kannattaa sellaisia poliittisia ideologioita, jotka eivät kannata yksilönvapauden maksimointia, vaan korostavat kollektiivisuutta.

Et nyt tajunnut pointtia, yksilönvapauden korostaminen tavallaan loukkaa yhteisöllisyyttä haluavan yksilöllisyyttä. Myös monikulttuurisuus loukkaa ihmisen vapautta elää sellaisessa ympäristössä mitä oma vakaumus edustaa. Vapaudesta voi siis tulla myös vapauden rajoite joissakin tapauksissa. Ihmisten kerääntyminen "omille" asumisalueilleen on surausta monikulttuurisuuden luontaisesta vastustuksesta ja halusta valita yhteisöllinen yksilöllisyys. Valitettavasti useimmat ihmiset eivät selekästi ymmärrä näitä asioita eli mielellään asuu itse vauraalla monokulttuurisella alueella, mutta silti kannattaa monikulttuuria.

[Pakkoanonyymi]

Olen konservatiivinen liberaali - minulla on säilyttävä l. konservatiivinen asenne liberalismin sisällön määritelmään.

[Siili]

Avusta mihin? Mielestäni selitin tuosta alusta deletoimassani osuudessa sen perustelun, miksi tuota voi nimittää yksilönvapauden lisäämiseksi ilman mihinkään kukkaiskieleen menoa. Ainoastaan, jos voit osoittaa, ettei yksilönvapauden toteuttamiseen eri ryhmien välillä käytännössä vaikuta mikään muu kuin se, mitä laissa lukee (ja siten jos kaikki ryhmät ovat tasa-arvoisia lain edessä, niin sitten vallitsee täydellinen yksilönvapaus), voidaan sanoa minkä tahansa syrjinnän, positiivisen tai negatiivisen, olevan huononnus yksilönvapauksien toteutumisen kannalta.

Minusta yksilönvapauteen kuuluu oleellisesti yksilöiden välinen tasa-arvo.  Se taas tarkoittaa sitä, että kilpailutilanteessa punnitaan nimen omaan yksilöiden ominaisuuksia, ei yksilöiden ominaisuuksia verrattuna (usein epämääräisesti määriteltyjen) viiteryhmien keskiarvoon.  Jos viiteryhmän ominaisuuksia tulee mukaan vaakakuppiin, yksilönvapaus väistämättä kapenee.

Erilaisille kiintiöille voi toki olla hyviäkin perusteita.  On kuitenkin totaalista jeesustelua väittää niiden tuottavan jotain "aitoa" yksilönvapautta tai tasa-arvoa.