Karjalainen: Sukupuolistereotypiat halutaan pois koulukirjoista

[ikuturso]

Miksi pahoitit mielesi jonkun lastenlaulun yhden sanan muutoksesta?

Miksi linkkasin sen tähän ketjuun?

Tuo muutos heijastaa sitä, mistä tässä ketjussa on keskusteltu. Oli se osa tätä aihetta tai ei, olemassa olevaa materiaalia muutetaan jostain syystä. Trendi, maailman meno. Sano sinä.

Minä voin pahoin nykymaailmassa tällaisen trendin vuoksi. Olen herkistynyt kaikelle mitä saa sanoa ja mitä ei saa sanoa. Orwell.

Koulumateriaalia kirjoitetaan uusiksi korrektin ilmaisun vuoksi. Kuitenkin korrektius koskee vain joitain osa-alueita. Lapseni uskontokirjassa verrataan Greenpeacea raamatun profeettoihin kyseenalaistamatta Greenpeacen motiiveja ja menetelmiä.

Sano sitä vaikka kulttuurimarsilaisuudeksi, mutta oli mitä oli, meillä on tällainen trendi. Nyt. Historiaa kirjoitetaan uusiksi kuten Orwellin kirjassa. Vanha ja alkuperäinen unohtuu. Uudesta tulee vähitellen totuus.

Osui väärään aikaan väärään paikkaan. Ja vielä tekijänoikeuksista piittaamatta. Tämäkin on trendi. Piraatit ja muut.

Tunnepohjainen reaktio joka yllätti sisälläni voimallisuudellaan. Riittääkö?

-i-

[sr]

Miksi pahoitit mielesi jonkun lastenlaulun yhden sanan muutoksesta?

Miksi linkkasin sen tähän ketjuun?

Tuo muutos heijastaa sitä, mistä tässä ketjussa on keskusteltu. Oli se osa tätä aihetta tai ei, olemassa olevaa materiaalia muutetaan jostain syystä. Trendi, maailman meno. Sano sinä.

Minä voin pahoin nykymaailmassa tällaisen trendin vuoksi. Olen herkistynyt kaikelle mitä saa sanoa ja mitä ei saa sanoa. Orwell.

Kannattaisi ehkä vääntää sitä herkistymisastetta piirun verran pienemmälle etenkin silloin, kun ei ole mitään erityistä syytä olettaa, etteikö jotain saisi sanoa. Katso Mursun postaus selityksestä, joka kuulostaa paljon todennäköisemmältä sanamuutokselle kuin maailman orwellilaisuus.

Koulumateriaalia kirjoitetaan uusiksi korrektin ilmaisun vuoksi. Kuitenkin korrektius koskee vain joitain osa-alueita. Lapseni uskontokirjassa verrataan Greenpeacea raamatun profeettoihin kyseenalaistamatta Greenpeacen motiiveja ja menetelmiä.

Ensinnäkin erinomaista, että joku vihdoinkin on sitä mieltä, että Greenpeacen touhu on uskonnolliseen hömpään verrannollista, eikä mitään rationaalista faktoihin perustuvaa kritiikkiä. Pointsit sille, joka on tuollaisen vedon uskaltanut tehdä.

Toiseksi, juuri tuolla tavoin esitettynähän kyseenalaistetaan Greenpeacen motiivit. Selvästikään tarkoitus ei ole se, mitä he väittävät, eli hyvän maailman tekeminen ihmisten asuttavaksi, vaan oman uskonnollisen dogman (esim. ydinvoma=paha) ajaminen faktoista vähät välittäen. Juuri siis niin kuin uskonnot ovat tehneet vuosituhansia.

Mitä sinä olisit halunnut GP:stä lapsille esittää?

Sano sitä vaikka kulttuurimarsilaisuudeksi, mutta oli mitä oli, meillä on tällainen trendi. Nyt. Historiaa kirjoitetaan uusiksi kuten Orwellin kirjassa. Vanha ja alkuperäinen unohtuu. Uudesta tulee vähitellen totuus.

Hmm, mitä historiaan liittyviä asioita niissä koulukirjoissa on muutettu? Itse kävin kouluni siihen aikaan, kun NL oli vielä voimissaan, mikä Suomessa tarkoitti tietenkin suomettumista, mikä omien muistikuvieni mukaan heijastui myös koulukirjoihin. Toivon, että NL:a ei nykykoulukirjoissa esitetä enää niin positiivisessa valossa kuin se esitettiin minulle, vaan historia on siltä osin kirjoitettu uusiksi.

Osui väärään aikaan väärään paikkaan. Ja vielä tekijänoikeuksista piittaamatta. Tämäkin on trendi. Piraatit ja muut.

Tekijänoikeuksista on hommalla oma ketjunsa. Siitä voi jatkaa enemmänkin, eikä asia minusta ole mitenkään päivänselvä. Muuten nykyisenkaltaiset hyvin pitkät tekijänoikeudet ovat varsin uusi keksintö, joten niihin ei kyllä vanhaan aikaan kaipaavan kannattaisi juurikaan vedota.

Tunnepohjainen reaktio joka yllätti sisälläni voimallisuudellaan. Riittääkö?

Kyllähän tuo ihan hyvä selitys oli. Tunnepohjaisuuden minäkin alkuperäisellä postauksellani oletin tässä olevan takana.

[Mursu]

Hmm, mitä historiaan liittyviä asioita niissä koulukirjoissa on muutettu? Itse kävin kouluni siihen aikaan, kun NL oli vielä voimissaan, mikä Suomessa tarkoitti tietenkin suomettumista, mikä omien muistikuvieni mukaan heijastui myös koulukirjoihin. Toivon, että NL:a ei nykykoulukirjoissa esitetä enää niin positiivisessa valossa kuin se esitettiin minulle, vaan historia on siltä osin kirjoitettu uusiksi.

Minä en muista tuollaista, Toki suhtautuminen oli ylikorostetun puolueetonta. Toisaalta paikallisen politiikan vaikutukset voivat olla hienovaraisempiakin. Miksi meillä persialaissotia kerrottiin yksityiskohtaisesti kuvaten taisteluita selvästi kreikkalaisia ylistävään sävyyn, mutta peloponnesolaissota ohitettiin sivulauseella mainitsematta edes sodan nimeä. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen yhteydet Suomen 1900-luvun historiaan.

Yksittäisillä opettajilla toki saattoi olla painotuksia. Meillä maantiedon opettaja kysyi jotain sellaista, että mikä on se maa, jolla katsotaan olevan merkittävä tulevaisuus, paljon kuononvaroja ym. Kun sitten joku vastaisi Yhdysvallat, joutui opettaja karvain mielin sanomaan "Niin sekin, mutta..." ja sitten kertoi, mitä maata ajatteli.

[Markkanen]

 Elämässä ei kaikkia asioita voi ajatella tunteella, vaikka se ei kaikille sovikkaan. Yhteiskunnan toimivuus on ykkösasia. meillä se on mamutus ja resurssien tuhlaaminen loputtomaan lainsäädäntöön joka ei lopulta palvele ketään muita kuin lain laatioita itseään. 

Luonnossa on koiras ja naaras. Tätä yhtälöä emme voi muuttaa edes lainsäädännöllä. Ihminen ei voi valita sukupuoltaan sen enempää kuin esim. hirvi tai pingviini. Sairaissa yhteiskunnissä voin possun paistikin olla kasvisravintoa tai päinvastoin. Kaali kukkii monella.

[ikuturso]

Mitä sinä olisit halunnut GP:stä lapsille esittää?

Aah julistavaa ateistipropagandaa tähän ketjuun. MOdeeet! ... Ihme jamppa.
Sivuutan täysin arrogantin uskontobashayksesi ja vastaan kysymykseen asiallisesti.

Ko. kappaleessa kerrottiin, että ihmisille on annettu tehtäväksi maapallon ja luomakunnan vaaliminen.

Olisin Greenpeacen sijaan laittanut kirjaan tuohon kohtaan kuvan lapsista koulun ympäristössä keräämässä roskia ja kierrättämässä ne oikein.

Jos minun pitäisi uskontokirjaan laittaa Greenpeacea, laittaisin sen johonkin, missä puhutaan Jesuiitoista. Jesuiitathan tekivät paljon kyseenalaisia tekoja "tarkoitus pyhittää keinot" -periaatteella, josta heitä syytettiin ja kritisoitiin.

-i-

[Parsifal]

Taas unohdetaan ettei kannata korjata sikä mikä ei ole rikki.

Eihän sukupuolirooleja ole pakko tuputtaa mutta niinkauan kuin naisilla on pimpsa ja miehillä munat niin tasan niin kauan he ovat erilaisia, myös muutenkin fysiologia on erilainen ja osin myös pääkopassa raksuttaa erilaiset rattaat.

Tälle porukalle kaikki, mikä ei julista marxismi-leninismin, islamin ja homoilun ilosanomaa, on rikki.

[sr]

Minä en muista tuollaista, Toki suhtautuminen oli ylikorostetun puolueetonta. Toisaalta paikallisen politiikan vaikutukset voivat olla hienovaraisempiakin. Miksi meillä persialaissotia kerrottiin yksityiskohtaisesti kuvaten taisteluita selvästi kreikkalaisia ylistävään sävyyn, mutta peloponnesolaissota ohitettiin sivulauseella mainitsematta edes sodan nimeä. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen yhteydet Suomen 1900-luvun historiaan.

Käsittääkseni persialaissotien kuvaaminen kreikkalaisten näkökulmasta ja Rooman ja Karthagon kamppailun kuvaaminen Rooman näkökulmasta on täysin vallitseva kaikkialla länsimaissa. Johtunee siitä yksinkertaisesta asiasta, että voittajat kirjoittavat historian. Ehkä paras ylilyönti tästä aiheesta on elokuva 300.

Yksittäisillä opettajilla toki saattoi olla painotuksia. Meillä maantiedon opettaja kysyi jotain sellaista, että mikä on se maa, jolla katsotaan olevan merkittävä tulevaisuus, paljon kuononvaroja ym. Kun sitten joku vastaisi Yhdysvallat, joutui opettaja karvain mielin sanomaan "Niin sekin, mutta..." ja sitten kertoi, mitä maata ajatteli.

Niin, jotain tällaista minäkin muistelen. Ei siis niin, että olisi suoria valheita NL:a koskien esitetty, muttei vaan kerrottu ihan koko totuutta. Tietenkin osin pätee se, ettei ihan kaikkea ehkä tiedettykään.

[sr]

Ko. kappaleessa kerrottiin, että ihmisille on annettu tehtäväksi maapallon ja luomakunnan vaaliminen.

Ok ja miten GP liittyi tähän ja etenkin miten se rinnastettiin raamatun profeettoihin?

Olisin Greenpeacen sijaan laittanut kirjaan tuohon kohtaan kuvan lapsista koulun ympäristössä keräämässä roskia ja kierrättämässä ne oikein.

Eli oliko GP nyt siis annettu esimerkkinä luomakunnan vaalimisesta, eikä ollutkaan missään tekemisissä profeettojen kanssa? Aika eri kuvan kyllä sai siitä alkuperäisestä jutustasi. Tuskin tuollaisella kuvalla tarkoittaisit, että roskia keräävät lapset rinnastuisivat raamatun profeettoihin.

Sinällään sääli, koska se käsitys, minkä alkuperäisestä tekstistäsi sain, olisi ollut aivan lostava uskonnon oppikirjaan ennen kaikkea auttamaan lapsia ymmärtämään, miten uskonnot syntyvät ja miten ne toimivat sisäisesti. Juuri tällaista uskonnon opetusta kouluihin kaivattaisiin, eli uskontojen ymmärtämistä ihmisen psykologian ja sosiologian kautta. Tällä hetkellä oppikirjoissa ei todennäköisesti ole sanaakaan aiheesta.

Jos minun pitäisi uskontokirjaan laittaa Greenpeacea, laittaisin sen johonkin, missä puhutaan Jesuiitoista. Jesuiitathan tekivät paljon kyseenalaisia tekoja "tarkoitus pyhittää keinot" -periaatteella, josta heitä syytettiin ja kritisoitiin.

Voisi se tuollaiseenkin soveltua, tosin itse näkisin asian hieman toisin. Ongelma ei Jesuiittojen ja GP:n kohdalla ole edes ole siinä, että ne keinot olisivat väärät, vaan siinä, että myös se tarkoitus on puhtaasti uskonnollisesti otettua dogmaa, jota ei kyseenalaisteta, vaikka todellisuus ei sen kanssa yhtäpitävää.

[ikuturso]

Eli oliko GP nyt siis annettu esimerkkinä luomakunnan vaalimisesta, eikä ollutkaan missään tekemisissä profeettojen kanssa? Aika eri kuvan kyllä sai siitä alkuperäisestä jutustasi. Tuskin tuollaisella kuvalla tarkoittaisit, että roskia keräävät lapset rinnastuisivat raamatun profeettoihin.

Viittaatko tähän:
http://hommaforum.org/index.php?topic=93539.0

Kappale käsittelee vanhaa testamenttia. Sen jälkeen otetaan esimerkkinä uskonnoista juutalaisuus. Seuraava kappale käsittelee uutta testamenttia ja esimerkkinä on kristinusko jne.

Kappaleen lopussa on lapsille pohdittavaksi ydinkysymyksiä,  ja yksi niistä on raamatun mukainen ihmisen merkitys maapallolla. Siihen liittyvä vastaus on luonnon ja luomakunnan vaaliminen. Ymmärtääkseni Greenpeace on haluttu ottaa esimerkiksi juuri kuvatekstissä mainitun "haluavat pelastaa maailman" -agendan vuoksi. Vertaus profeettoihin (siis ei uskontoon vaan nimenomaan profeettoihin) on mielestäni löyhä ja epäonnistunut yritys kertoa teineille, että GP on hyvä organisaatio.

Sinällään sääli, koska se käsitys, minkä alkuperäisestä tekstistäsi sain, olisi ollut aivan lostava uskonnon oppikirjaan ennen kaikkea auttamaan lapsia ymmärtämään, miten uskonnot syntyvät ja miten ne toimivat sisäisesti. Juuri tällaista uskonnon opetusta kouluihin kaivattaisiin, eli uskontojen ymmärtämistä ihmisen psykologian ja sosiologian kautta. Tällä hetkellä oppikirjoissa ei todennäköisesti ole sanaakaan aiheesta.

Olen siitä samaa mieltä kanssasi, että Greenpeacea koulukirjassa käsiteltäessä tulisi tarkastella GP:n toimintaa eettiseltä ja moraaliselta pohjalta, ja että GP:n toiminnasta saisi paljon pohdittavaa niin uskonnon kuin yhteiskuntaopin ja psykologiankin kursseille. Mutta tämän jatkot tuohon linkkaamaani ketjuun jos vielä haluat aiheesta jatkaa.

Sinänsä uskonnon opetus tulisi olla tunnustuksetonta. Jos uskontoja tarkastellaan ateistisesti vain psykologian ja sosiologian kautta ilmiöinä, kyse on ateismia tunnustavasta tavasta suhtautua uskontoihin, eli siis tunnustuksellista. Jos esität psykologian tai sosiologian näkökulmasta teorian, miten uskonnot syntyvät, lähdet siitä perusolettamasta, että jumalia ei ole. Tunnustuksettomassa uskonnonopetuksessa tämä lähtökohta on mahdoton.

Jatkot spagettivapaalle vyöhykkeelle.

-i-

[sr]

Eli oliko GP nyt siis annettu esimerkkinä luomakunnan vaalimisesta, eikä ollutkaan missään tekemisissä profeettojen kanssa? Aika eri kuvan kyllä sai siitä alkuperäisestä jutustasi. Tuskin tuollaisella kuvalla tarkoittaisit, että roskia keräävät lapset rinnastuisivat raamatun profeettoihin.

Viittaatko tähän:
http://hommaforum.org/index.php?topic=93539.0

En, vaan siihen, mitä kirjoitit tässä ketjussa:

Lapseni uskontokirjassa verrataan Greenpeacea raamatun profeettoihin kyseenalaistamatta Greenpeacen motiiveja ja menetelmiä.

Tuo oli siis alkuperäisen kirjoituksesi ainoa asia, mitä sanoit GP:stä ja uskonnosta. Minä sain tuosta tekstistäsi sen kuvan, että uskontokirjassa verrattiin GP:tä raamatun profeettoihin. Pahoittelen jälleen, että luen tekstiä niin kuin siinä sanotaan, enkä mitä sieltä rivien väleistä pitäisi arvuutella.

Tuon jälkeen siis esitit, GP liittyikin raamatun juttuun luomakunnan vaalimisesta ja sinusta se olisi pitänyt korvata roskia keräävillä lapsilla. Minä oletin, että jos kerran GP:n kuva siinä alkuperäisessä tekstissäsi vertautui raamatun profeettoihin, niin sitten sen korvaaminen lapsikuvalla saisi heidät vertautumaan profeettoihin.

Toisaalta jos nyt onkin niin, että GP:n kuva liittyykin vain luomakunnan vaalimiseen, niin sitten en ihan näe sitä yhteyttä profeettoihin. En ole raamattuasiantuntija, mutta käsittääkseni tämä luonnonsuojeluteema ei siellä yhdenkään profeetan jutusteluissa ole kovin korkealla sijalla. Käsittääkseni raamatun luonnonsuojeluun viitataan yleisimmin luomiskertomuksen kohdalla, ja sitä ei käsittääkseni edes raamattu väitä minkään profeetan tekstiksi (vaikka jostain syystä suomenkielisessä raamatussa kyseinen kirja on jostain kumman syystä nimetty 1. Mooseksen kirjaksi, joka voi antaa jollekin kuvan, että se on Mooseksen tekstiä. Alkuperäisimmissä kielissä, kuten hebrea, kreikka, latina, sitä ei kutsuta tuolla nimellä). 

Kappale käsittelee vanhaa testamenttia. Sen jälkeen otetaan esimerkkinä uskonnoista juutalaisuus. Seuraava kappale käsittelee uutta testamenttia ja esimerkkinä on kristinusko jne.

Kappaleen lopussa on lapsille pohdittavaksi ydinkysymyksiä,  ja yksi niistä on raamatun mukainen ihmisen merkitys maapallolla. Siihen liittyvä vastaus on luonnon ja luomakunnan vaaliminen. Ymmärtääkseni Greenpeace on haluttu ottaa esimerkiksi juuri kuvatekstissä mainitun "haluavat pelastaa maailman" -agendan vuoksi. Vertaus profeettoihin (siis ei uskontoon vaan nimenomaan profeettoihin) on mielestäni löyhä ja epäonnistunut yritys kertoa teineille, että GP on hyvä organisaatio.

Niin, en edelleenkään täysin ymmärrä sitä yhteyttä profeettoihin, jos asia esitetään noin. Jos se olisi esitetty niin kuin minä ensimmäisessä postauksessani asian tulkitsin (oman dogman julistaminen puhtaasti siksi, että uskoo sen olevan oikein, riippumatta siitä, onko sille mitään yhteyttä reaalimaailmassa), olisi tuo yhteys tullut selväksi ja sillä olisi tosiaan ehkä saanut oppilaat pohtimaan niitä uskonnon paljon mielenkiintoisempia kysymyksiä. Mitä tuohon GP:hen "hyvyyteen" tulee, niin veikkaan, että uskontokirja esittää kristinuskon organisaatiotkin "hyvinä", joten on on kysyttävä, että mitä sitten?

Sinällään sääli, koska se käsitys, minkä alkuperäisestä tekstistäsi sain, olisi ollut aivan lostava uskonnon oppikirjaan ennen kaikkea auttamaan lapsia ymmärtämään, miten uskonnot syntyvät ja miten ne toimivat sisäisesti. Juuri tällaista uskonnon opetusta kouluihin kaivattaisiin, eli uskontojen ymmärtämistä ihmisen psykologian ja sosiologian kautta. Tällä hetkellä oppikirjoissa ei todennäköisesti ole sanaakaan aiheesta.

Olen siitä samaa mieltä kanssasi, että Greenpeacea koulukirjassa käsiteltäessä tulisi tarkastella GP:n toimintaa eettiseltä ja moraaliselta pohjalta, ja että GP:n toiminnasta saisi paljon pohdittavaa niin uskonnon kuin yhteiskuntaopin ja psykologiankin kursseille. Mutta tämän jatkot tuohon linkkaamaani ketjuun jos vielä haluat aiheesta jatkaa.

En tuossa yllä puhunut niinkään GP:stä, vaan yleisesti uskonnoista.

Sinänsä uskonnon opetus tulisi olla tunnustuksetonta. Jos uskontoja tarkastellaan ateistisesti vain psykologian ja sosiologian kautta ilmiöinä, kyse on ateismia tunnustavasta tavasta suhtautua uskontoihin, eli siis tunnustuksellista. Jos esität psykologian tai sosiologian näkökulmasta teorian, miten uskonnot syntyvät, lähdet siitä perusolettamasta, että jumalia ei ole. Tunnustuksettomassa uskonnonopetuksessa tämä lähtökohta on mahdoton.

Minusta ei tarvitse oikeastaan ottaa kantaa siihen, onko jumalia vaiko ei, vaan tarkastella uskontoa ihmisen toimintana. Periaatteessa voidaan esittää ateistinen versio uskonnoista ihmisen psykologisena ja sosiaalisena toimintana ja tälle olevat tieteelliset todisteet ja sitten tunnustuksellisen uskon versio asiasta ja jättää lasten pohdittavaksi, kumpi kuulostaa todennäköisemmältä. Vähintään lukiossa lasten kyky käsitellä asiaa on tarpeeksi kehittynyt, jotta tällaiseen voitaisiin mennä. Tällä hetkellä uskonnonopetus on siis 100%:sti tuota uskonnon dogmaa ja 0%:sti uskonnon psykologiaa ja sosiologiaa. En tiedä, käydäänkö edes lukion vapaaehtoisilla psykologian kursseilla tätä asiaa läpi.

Jatkot spagettivapaalle vyöhykkeelle.

Hmm, minusta yhteys koulukirjoihin on edelleen, ja vaikka tämä ei suoraan liity sukupuolistereotypioihin, niin se liittyy vähintään yhtä paljon kuin siinä vaiheessa, kun koko asian (uskontokirjan GP) toit tähän mukaan.

[Mursu]

Käsittääkseni persialaissotien kuvaaminen kreikkalaisten näkökulmasta ja Rooman ja Karthagon kamppailun kuvaaminen Rooman näkökulmasta on täysin vallitseva kaikkialla länsimaissa. Johtunee siitä yksinkertaisesta asiasta, että voittajat kirjoittavat historian. Ehkä paras ylilyönti tästä aiheesta on elokuva 300.

Pikemminkin syy oin, että nämä sopivat paremmin ko. maiden historiaan ja tukevat perinteistä äsitystä kulttuurin kulkemisesta kohti Keski- ja Pohjois-Eurooppaa. Toisaalta Napoleonin sodat kuvataan häviäjän perspektiivistä, joten tuo kommenttisi ei oikein päde.

Pointtini oli kuitenkin noiden kahden sodan kuvauksien epäsuhta. Muualla peloponnesolaissota ei ole noin unohdettu. Miten voidaan edes puhua Sokrateen kulemantyuomiosta tajuamatta, Ateena oli juuri hävinnyt sodan partaa vastaan.

[Mursu]

Käsittääkseni raamatun luonnonsuojeluun viitataan yleisimmin luomiskertomuksen kohdalla, ja sitä ei käsittääkseni edes raamattu väitä minkään profeetan tekstiksi (vaikka jostain syystä suomenkielisessä raamatussa kyseinen kirja on jostain kumman syystä nimetty 1. Mooseksen kirjaksi, joka voi antaa jollekin kuvan, että se on Mooseksen tekstiä. Alkuperäisimmissä kielissä, kuten hebrea, kreikka, latina, sitä ei kutsuta tuolla nimellä). 

Johtunee vanhasta juutalaisesta käsityksestä, että Toora olisi Mooseksen kirjoittama. Minulla on englantilainen Raamattu, jossa ensimmäisen kirjan otsikko on "The first book of Moses, called GENESIS". Tämä nimeäminen kai tulee Lutherilta.

[Lalli IsoTalo]

[...] Levyfirma: Me haluttais muuttaa yksi sanoituksesi sana, koska ajattelemme sen lisäävän levymyyntiä ja siten myös sinun tulojasi.
Minä: Siitä vaan.

Ja tästä teoreettisesta vuoropuhelusta voimme päätellä, ettei nimimerkki sr ole artisti.

... esitäpä nyt se päättelyketju, millä tuohon johtopäätelmään tulit.

Jos saan täältä sivusta kommentoida: biisin sanoittaja menettää (ainakin) 50% sanoitusrojalteista, jos hän tekee sanoituksen yhdessä toisen sanottaijan (tai toisten sanoittajien) kanssa, ts. suostuu siihen, että joku muu kuin hän itse muuttaa sanoitusta. (Jos sanoittajia on useita, kaikki saavat tyypillisesti saman osuuden, ellei muuta sovita.) Artisti kysyy aina "millaisia muutoksia haluaisitte, kertokaa niin teen muutokset", ja tekee sitten itse muutokset, säilyttäen näin 100% sanoitusrojalteista.

Toisinaan artistin kannattaa suosiolla luovuttaa puolet rojalteista, jos tuo toinen taho (joka muuttaa yhden sanan ja saa näin nimensä kreditteihin) on niin kova nimi, että hän omalla nimellään tuo biisille soittopotentiaalia, levytyssopimuksen, kuuluisan laulajan tai muuta hyvää.

[sr]

[...] Levyfirma: Me haluttais muuttaa yksi sanoituksesi sana, koska ajattelemme sen lisäävän levymyyntiä ja siten myös sinun tulojasi.
Minä: Siitä vaan.

Ja tästä teoreettisesta vuoropuhelusta voimme päätellä, ettei nimimerkki sr ole artisti.

... esitäpä nyt se päättelyketju, millä tuohon johtopäätelmään tulit.

Jos saan täältä sivusta kommentoida: biisin sanoittaja menettää (ainakin) 50% sanoitusrojalteista, jos hän tekee sanoituksen yhdessä toisen sanottaijan (tai toisten sanoittajien) kanssa, ts. suostuu siihen, että joku muu kuin hän itse muuttaa sanoitusta. (Jos sanoittajia on useita, kaikki saavat tyypillisesti saman osuuden, ellei muuta sovita.) Artisti kysyy aina "millaisia muutoksia haluaisitte, kertokaa niin teen muutokset", ja tekee sitten itse muutokset, säilyttäen näin 100% sanoitusrojalteista.

Toisinaan artistin kannattaa suosiolla luovuttaa puolet rojalteista, jos tuo toinen taho (joka muuttaa yhden sanan ja saa näin nimensä kreditteihin) on niin kova nimi, että hän omalla nimellään tuo biisille soittopotentiaalia, levytyssopimuksen, kuuluisan laulajan tai muuta hyvää.

Niin, tässä nimenomaisessa tapauksessa ei siis sinne tekijälistalle käsittääkseni oltu tuotu mitään lisänimiä, vaan se alkuperäinen sanoittaja oli siellä yksinään. Kyllä minäkin sen hyväksyn, että jos artistilta viedään osa hänen rojalteistaan jollain muutoksella, niin hän voisi olla sitä vastaankin, mutta siitähän tässä ei ollut kyse, vain ainoastaan muutoksesta säilyttäen ihan samat tekijät kuin aiemminkin.

[Lalli IsoTalo]

Niin, tässä nimenomaisessa tapauksessa ei siis sinne tekijälistalle käsittääkseni oltu tuotu mitään lisänimiä, vaan se alkuperäinen sanoittaja oli siellä yksinään. Kyllä minäkin sen hyväksyn, että jos artistilta viedään osa hänen rojalteistaan jollain muutoksella, niin hän voisi olla sitä vastaankin, mutta siitähän tässä ei ollut kyse, vain ainoastaan muutoksesta säilyttäen ihan samat tekijät kuin aiemminkin.

Tuo (jos tekijänoikeudet ovat voimassa) vastaisi tekijänoikeudellisesti suunnilleen sellaista rikollisuutta, jossa joku kainalontuulettaja maalaisi hakaristejä sinun -- maankuulun taiteilijan -- maalaamiin tauluihin, ja pistäisi taulun näytteille sinun nimissäsi.

Toivottavasti tämä kärjistetty esimerkki selvensi asiaa.

Tekijänoikeus on tekijän lakisääteinen oikeus kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa. Tarkemmin sanottuna tekijänoikeus on joukko sääntöjä, jotka määrittelevät oikeudenomistajan yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleenvalmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta sekä tämän yksinoikeuden poikkeukset eli tekijänoikeuden rajoitukset.
...
Tekijänoikeus ei suojaa ideoita eikä ajatuksia, vaan teoksen ilmiasua eli toteutustapaa.
...
Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta ...

[sr]

Tuo (jos tekijänoikeudet ovat voimassa) vastaisi tekijänoikeudellisesti suunnilleen sellaista rikollisuutta, jossa joku kainalontuulettaja maalaisi hakaristejä sinun -- maankuulun taiteilijan -- maalaamiin tauluihin, ja pistäisi taulun näytteille sinun nimissäsi.

Niin ja jos minä olisin vakuuttunut siitä, että ne taulut myyvät paremmin hakaristien kanssa (ja minä saan niistä rahoista osuuteni), niin mikäpä siinä. Tällaisesta skenaariostahan tässä oli kyse (paitsi, että tietenkin tuo hakaristijuttu vie asian sivuraiteille, koska kovin moni ei halua olla yhdistetty hakaristeihin, vaikka saisi siitä rahaa, kun taas tässä todellisessa esimerkissä oli kyse siitä, että sana tyttö muutettiin sanaksi lapsi).

Kuten jo sanottua, olen samaa mieltä, että tekijänoikeuksien kannalta ilman taiteilijan lupaa tehty muutos on väärin. Sitä ei tässä kukaan ole edes kiistänyt. Kyse oli siitä, että mitä vikaa alkuperäiselle sanoittajalle olisi siinä, että laulun sanoja muutettaisiin mahdollisesti siksi, että uudet sanat myisivät paremmin, eikä hänen rojaltiosuutensa laskisi mihinkään.

Toivottavasti tämä kärjistetty esimerkki selvensi asiaa.

Kyllä ja ei. Ei siksi, että hakaristien mukaan tuominen tuo keskusteluun sellaisia seikkoja, joista tässä ei edes puhuttu, mikä vain sotkee keskustelua.

Tekijänoikeus on tekijän lakisääteinen oikeus kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa. Tarkemmin sanottuna tekijänoikeus on joukko sääntöjä, jotka määrittelevät oikeudenomistajan yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleenvalmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta sekä tämän yksinoikeuden poikkeukset eli tekijänoikeuden rajoitukset.
...
Tekijänoikeus ei suojaa ideoita eikä ajatuksia, vaan teoksen ilmiasua eli toteutustapaa.
...
Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta ...

Aivan, ja tämä keskustelunhaara, johon sinä puutuit, koski keskustelua taiteilijan sopimisesta muutoksentekijän kanssa siitä, että muutos on ihan ok. Leso oli sitä mieltä, että siitä, mitä tuollaisessa sopimisessa olin pannut artistin suuhun, osoitti, etten ole artisti. Sinä olet nyt puhunut jostain tekijänoikeuksista ja niiden rikkomisesta, joka on asia erikseen.

[ikuturso]

Niin ja jos minä olisin vakuuttunut siitä, että ne taulut myyvät paremmin hakaristien kanssa (ja minä saan niistä rahoista osuuteni), niin mikäpä siinä. Tällaisesta skenaariostahan tässä oli kyse

Eipäs ollut. Taas sinä vääristelet.
Todista, että ko. laulu sanoitusmuutoksen jälkeen
a) on myynyt paremmin
b) alkuperäinen sanoittaja tuumaisi, että mikäpä siinä

a) Todisteita kasvaneesta myynnistä ei ole
b) Alkuperäinen sanoittaja ei edes tiennyt muutoksesta.

Mainitsemasi skenaario on vain oman pääsi tuotoksia jälleen kerran.

Ihme jamppa.

-i-

[Markkanen]

 Mitä Green peace ja laulut kuuluu sukupuolistereotypiaan? Eikös tässä ole kyse nykyajan muoti-ilmiöstä jossa kaikki kansalaiset halutaan tasapäistää. Vain eliitti saa erottua massasta. Varsin sairas ja luonnoton yhteiskunta minusta.

[sr]

Niin ja jos minä olisin vakuuttunut siitä, että ne taulut myyvät paremmin hakaristien kanssa (ja minä saan niistä rahoista osuuteni), niin mikäpä siinä. Tällaisesta skenaariostahan tässä oli kyse

Eipäs ollut. Taas sinä vääristelet.
Todista, että ko. laulu sanoitusmuutoksen jälkeen
a) on myynyt paremmin
b) alkuperäinen sanoittaja tuumaisi, että mikäpä siinä

a) Todisteita kasvaneesta myynnistä ei ole
b) Alkuperäinen sanoittaja ei edes tiennyt muutoksesta.

Mainitsemasi skenaario on vain oman pääsi tuotoksia jälleen kerran.

Mainitsemani skenaario on se, minkä minä kirjoitin ja mitä Leso kommentoi, ei sinun juttusi. Kuten sen kohdalla jo aikoja sitten kommentoin, siinä tosiaan alkuperäisen sanoittajan tekijänoikeuksia rikottiin. Minun skenaarioni meni tästä jo loppuun asti käsitellystä eteenpäin. Lue aiempaa, jos olet unohtanut. Etsi se postaukseni, mitä Leso kommentoi, ja mille sitten Lalli antoi perustelut.

[Tabula Rasa]

Alkuperäiseen aiheeseen. Mikäli näissä kirjoissa ei ole sukupuolistereotypioita niin mitäs sitten? Onko muitakin vaihtoehtoja kuin epätyypillisiä sukupuolisekoiluja? Millä tavoin tämä olisi parempi?