2013-01-03 Tutkijat: Keskustelu rasismista Suomessa vasta avautumassa

[Oho]

Niin no, tuo kyllä unohtuu aika usein. Vaikkapa kahden eri klaanin väliset kärhämät voivat olla "viharikos" ja rasismia.

Mutta kuten Eva Biaudet kertoi, on syyllinen silti kantasuomalainen.

[Oho]

Abu-Hannasta on mahdotonta tietää ovatko kaikki kokemukset todellisia vai onko osa keksittyjä/väärin tulkittuja joihin hän sitten itsekin on alkanut uskoa. Päällisin mielikuva naisesta on, että hän on vihainen ja vaatii jatkuvasti jotain erityiskohtelua, miksi?

Abu-Hannaa rupesi erilaisuuden hierarkisoiminen kiukuttamaan kun Hetemaj ja Razmyar ilmestyivat kilpailemaan pakolaisprinsessan paikasta auringossa, ja Abu-Hannan erilaisuus ei enää yksikäsitteisesti nostanutkaan häntä rahvaan yläpuolelle erilaisuuksien hierarkioissa.

[gloaming]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska vähemmistö, "haavoittuva ryhmä", uhrius, sorto ja syyllisyys.

"Reiska" ei voi olla tämän ideologian tarkastelussa tässä asiassa koskaan oikeassa, oli totuus sitten mitä tahansa.

"Umayya" ei voi olla tämän ideologian puitteissa tässä asiassa koskaan väärässä, oli totuus sitten mitä tahansa.

Ostaisitko sitten tällaisen ideologian? Kysymys oli retorinen, koska esim. valtavirtamedian mielestä (keskimäärin) sinä joko ostat tai itket ja ostat.

Mutta kuka *ittu nyt todellisuudesta välittää, onhan meillä utopia ja ideologiset abstraktiot.

[Lalli IsoTalo]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska rasistikokemustoimittajien palkat maksavat rasistikokemusmedian omistajat, joiden mielestä Umayyan rasismikokemus palvelee heidän tavoitteitaan paremmin kuin Reiskan eriarvoisuuskokemus.

[Baritoni]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska vähemmistö, "haavoittuva ryhmä", uhrius, sorto ja syyllisyys.

"Reiska" ei voi olla tämän ideologian tarkastelussa tässä asiassa koskaan oikeassa, oli totuus sitten mitä tahansa.

"Umayya" ei voi olla tämän ideologian puitteissa tässä asiassa koskaan väärässä, oli totuus sitten mitä tahansa.

Ostaisitko sitten tällaisen ideologian? Kysymys oli retorinen, koska esim. valtavirtamedian mielestä (keskimäärin) sinä joko ostat tai itket ja ostat.

Mutta kuka *ittu nyt todellisuudesta välittää, onhan meillä utopia ja ideologiset abstraktiot.

Sinne päin, mutta ei riitä vastaukseksi. Se, mitä minä yritän ymmärtää, on jonkin ilmiön välineellinen käyttäminen jotain vastaan. Minusta tässä on jotain samaa, kuin 1980-luvun vasemmistolaisuudessa. Harva taistolainen oli valmis muuttamaan Neuvostoliittoon, mutta silti Neuvostoliiton ja virallisen ulkopolitiikan todellinen tai kuviteltu kyseenalaistaminen tarjosivat välineen hyökätä toisia vastaan. Karmeimpana esimerkkinä kirjailija Matti Rossi.
Väitän, että rasismi ja monikulttuurisuus, ovat esimerkiksi monen toimittajan arkipäivässä hyvin marginaalisia ilmiöitä, mutta se ei suinkaan estä käyttämästä niitä taistelussa kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. 
Mikä saa ihmisen toimimaan näin? En usko, että kyse on vain rahasta ja duunista, taustalla pitää olla jotain muuta. Osaako joku selittää, mistä ilmiössä on kysymys?

[gloaming]

Sinne päin, mutta ei riitä vastaukseksi. Se, mitä minä yritän ymmärtää, on jonkin ilmiön välineellinen käyttäminen jotain vastaan. Minusta tässä on jotain samaa, kuin 1980-luvun vasemmistolaisuudessa. Harva taistolainen oli valmis muuttamaan Neuvostoliittoon, mutta silti Neuvostoliiton ja virallisen ulkopolitiikan todellinen tai kuviteltu kyseenalaistaminen tarjosivat välineen hyökätä toisia vastaan. Karmeimpana esimerkkinä kirjailija Matti Rossi.
Väitän, että rasismi ja monikulttuurisuus, ovat esimerkiksi monen toimittajan arkipäivässä hyvin marginaalisia ilmiöitä, mutta se ei suinkaan estä käyttämästä niitä taistelussa kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. 
Mikä saa ihmisen toimimaan näin? En usko, että kyse on vain rahasta ja duunista, taustalla pitää olla jotain muuta. Osaako joku selittää, mistä ilmiössä on kysymys?

Menee psykologian ja ehkä psykologisoinnin puolelle, mutta kuitenkin.

Havaintosi, että monille näistä toimijoista itse asiat (kehitysmaamonikulttuurisuus ym.) ovat melko vähämerkityksellisiä, lienee oikea. On tietty olemassa jäykän ideologisesti ajatteleva "kova ydin", mutta lukumääräisesti tämä lienee melko vähäinen, ehkä muutamia tuhansia ihmisiä. Muiden motiivi on lähinnä inho, ehkä suoranainen viha "junttiutta" (merkityksessä maailmoja syleilevän avoimuuden puuttuminen) kohtaan ja epätoivoinen tarve erontekoon tähän nähden, tarve erikoisuuteen ja erityisyyteen. Tällainen tietty tuottaa ego hivelevää ylemmyyden tunnetta.

[mietinen]

b) Henkilö Y lukee Hommaforumilta postauksen, jossa Reiska (nimi keksitty) kertoo, että Lieksassa on jaettu toimeentuloa eri perusteilla kantaväestölle ja maahanmuuttajille. Reiska kokee, että Suomi ei ole tasa-arvoinen maa ja täällä kohdellaan ihmisiä eriarvoisesti riippuen heidän ihonväristään. Henkilön Y johtopäätös on, että Suomi on todistetusti epätasa-arvoinen maa.

Koska Reiskan lisäksi myös tilintarkastajan arvion mukaan kyseessä on etninen syrjintä, asia kannattaa saattaa vähemmistövaltuutetun tiedoksi ja tutkittavaksi.

"Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on vain etnisen syrjinnän valvominen."
"Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan."
http://www.ofm.fi/yhteystiedot

2012-08-28 Karjalainen: Tilinpäätös pantiin uusiksi

Etusivulla:
Lieksassa vääntö maahanmuuttajista
Tilintarkastuskertomuksesta on syntynyt soppa Lieksassa. Ensimmäinen tilintarkastuskertomus esitti muistutusta kahdelle viranhaltijalle maahanmuuttajien suosimisesta. Sittemmin tarkastuskertomusta muutettiin, eikä se enää esitä muistutusta.

Sivu 24:
Tilinpäätös pantiin uusiksi
Kunnallishallinto: Ensimmäinen tarkastuskertomus esitti muistutusta kahdelle viranhaltijalle Lieksan maahanmuuttajien suosimisesta.
Lieksan kaupunginvaltuuston piti käsitellä viime vuoden tilinpäätös jo juhannuksen jälkeen, mutta muotovirheen vuoksi asia lykkääntyi syyskuulle. Samalla tilintarkastuskertomuksen sisältö muuttui.
Tilintarkastuskertomuksessa esitettiin muistutusta sosiaalijohtaja Soile Syrjäläiselle ja johtavalle sosiaalityöntekijälle Tarja Lehdolle.
Kertomuksen mukaan he eivät olisi kohdelleet tasaveroisesti maahanmuuttajia ja muita lieksalaisia toimeentulotukiasioissa.

[Taimi]

"Valkoiset suomalaiset eivät hyväksy, että tummilla suomalaisilla on rasistisia kokemuksia. Sen kieltäminen paljastaa liberaalin rasismin."

Minusta tuo kertoo ennemminkin siitä, että rasismia pidetään vastenmielisenä ilmiönä eikä suinkaan siitä, että rasismin olemassa olo haluttaisiin kieltää.

Minä olen metron, Helsingin rautatieaseman hississä, joutunut aikoinaan hullun arabinaisen hyökkäyksen kohteeksi.

[ämpee]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska hän on median oma luomus, ja toteuttaa median tarpeita, Reiska ei tee näin.

[ElenaDaylights]

Kuka toi rasismin Suomeen?

Hyvä kysymys. Pizzan saapuminen Suomeen on pääpiirteissään selvitetty. Rasismin saapumista ei ole. Eiköhän tuohon muutaman miljoonan saa Suomen akatemia poltettua verorahoja?

Rasismi ei ole tuontituote, vaan se on kotituottoinen jatkumo 60-70 luvun vasemmistolaisiin tuuliin. Bensaa tähän vouhkaamiseen saadaan aina tarvittaessa rakentamalla vastakkainasetelmia varsinkin nyt kun, vasemmistosta ei ole ollut kapitalismin torjujaksi. Jos ei ole vihollista tai vastusta, se pitää tehdä hinnalla millä hyvänsä.

Arkipäiväistyminen on täysin silmiemme edessä. Vasemmiston suunnanmuutos mm. ympäristöpuolueeksi ei ollut pelkästään vihreiden haastamista. Tiedämmehän senkin, kuinka sosialistisissa maissa luontoa roskattiin ja raiskattiin yhteisön eteen niin ettei paremmasta väliä ja niitä jälkiä siivotaan vielä kymmeniä vuosia, jos niitä kaikkia yleensäkään saadaan enää normalisoitua.

Yksilön oma ekologisuus ja ympäristötietous on näille järjestelmille fasismiakin vaarallisempi asetelma, koska pelko ihmisen kykyyn muodostaan omaa kritiikkiä tai pyrkiä yksilölliseen ajatteluun tekisi järjestelmästä vajaan. Käsite solidaarisuudestakin on oikeastaan rakentunut ryhmäpaineen kaltaiseksi hallintamuodoksi, ei miksikään syvälliseksi veljeydeksi. Päämäärän onnistumiseksi tarvitaan tietenkin syyllinen. Globaalin politiikan vastuunjaossa he asemoivat ihmisryhmät täysin asenteellisen vinoutuneesti : Lähtökohtaisesti velvollisuus ja vastuuntunto on ihan kaikessa on suuren pahantekijän ja syyllisen, länsimaisen valkoihoisen "riistäjän". Tämän vastuu on nyt ja iänkaikkinen sekä itsessään tehty synti on ulkoistettu muille kuin aktiivisille tekijöille. Ei vasemmistokaan edelleenkään uikuta saatuttavien kehitysmaiden perään huolehtia itse ympäristöstä (poislukien tietysti törkeästi vahinkoa tahallisesti aiheuttaneet yhtiöt), vaan laskua siitä sysätään itsessään syyttömän ja arpaan osallistumattoman tahon suuntaan ja vain syntyperänsä vuoksi.

Tätä vasten nähtynä olematonkin rasismi pitää synnyttää vaikka kipujen kanssa. Homogeeninen kansakunta on liian stabiili alusta vastakkainasettelulle jos se vielä sattuu nauttimaan länsimaisesta hyvinvoinnista. Tarvitaan siis polttoainetta toistaiseksi ilman polttopulloja, joten jännitettä saadaan pidettyä yllä kuvitellun rasismin uhalla.

Tämä jo moneen kertaan käsitelty ideologia sattuu olemaan sylttytehdas näinkin kurjaan juttuun. Nyt tuli tarvetta muistuttaa asiasta.

[timouti]

http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkijat+Keskustelu+rasismista+Suomessa+vasta+avautumassa/a1305632958389

Gouldin mielestä Appelsinin kirjoituksen ongelma oli Abu-Hannan aidon rasismin kokemuksen kielto.

"Valkoiset suomalaiset eivät hyväksy, että tummilla suomalaisilla on rasistisia kokemuksia. Sen kieltäminen paljastaa liberaalin rasismin."

Samoilla linjoilla on rasismintutkija Anna Rastas Tampereen yliopistosta. Hän ihmettelee, millä perusteella joku valtaväestöön kuuluva kieltää toisen kokemuksen ja tavallaan julistaa hänet valehtelijaksi.
...
Rastas tutki väitöskirjassaan viisi vuotta sitten lasten ja nuorten kokemuksia rasismista. Kiusaaminen, syrjintä ja jopa väkivallan kokemukset ovat osa vähemmistöön kuuluvien lasten arkea.

Rasismin kokeminen ei tarkoita rasismia. Aluksi pitäisi pohtia subjektiivisen kokemisen suhdetta ympäröivään todellisuuteen.  Voihan sitä kysellä kokemisia ja tutkia kokemuksia miten paljon tahansa, mutta mitä todella tapahtuu, on eri asia.

Rasismista on tehty maahanmuuttajille väline saada tahtonsa läpi erilaisissa asioissa. Sitä käytetään niin kauan kuin se tehoaa. Nämä asian esille nostamiset lietsovat rasismin kokemista, vaikka suomalaiset kuinka yrittäisivät nyt varoa rasistisia ilmauksia.

Asian toinen puoli on tiettyjen tahojen halu ylläpitää rasismikeskustelua, leimata maanmiehiään huonoiksi ihmisiksi ja pitää maanmuuttokoneisto käynnissä hinnalla millä hyvänsä, kuten edellä on tuotu esiin.

[normi]

Rasismin kokeminen ei tarkoita rasismia.

Tämä on suuri ongelma, koska subjektiiviset kokemukset ilman kritiikkiä tilastoidaan monella taholla rasismiksi. Toisinsanoen väite vaikkapa neekeriksi haukkumisesta napsahtaa rasismitapaukseksi vaikka kyseistä solvausta ei olisi ensinkään tapahtunut tai vaikka kyse olisi silkasta väärinymmärryksestä tai liioittelusta. Rasismia ei poisteta tekaistuilla ja epäluotettavilla tilastoilla ja niihin perustuvalla vouhottamisella ja syyllistämisellä vaan todennäköisesti vain lisätään. Valheeseen perustaminen lisää vain kaunaa, joka kytee sitten pinnan alla.

Rasismitukimus tulisi olla objektiivista ja ennakkoasenteettoman tahon suorittamaa, jotta sen avulla oikeasti voitaisiin puuttua oletettuun ongelmaan. Keksittyyn ongelmaahan on mahdotonta korjata, koska sitä ei ole. Vähän sama kuin päätettäisiin (ehjän) auton olevan rikki ja sitä korjattaisiin mielikuvitusleikin muodossa.

[Sikanez]

"Valkoiset suomalaiset eivät hyväksy, että tummilla suomalaisilla on rasistisia kokemuksia. Sen kieltäminen paljastaa liberaalin rasismin."

Tarkastellaan neljää eri tapausta. Maahanmmuuttaja olkoon tässä etnisesti erilainen.

Juopunut kantasuomalainen huutelee toiselle kantasuomalaiselle. Rasismia ei koettu.
Juopunut kantasuomalainen huutelee maahamuuttajalle. Rasismia on koettu.
Juopunut maahanmuuttaja huutelee kantasuomalaiselle. Rasismia ei koettu.
Juopunut maahanmuuttaja huutelee toiselle maahanmuuttajalle. Rasismia ei koettu.

Tästä päättelen, että mitä rasistisempi henkilö itse, sitä useammin hän kokee itseään kohdanneet sattumukset rasismina.

"Juopunut maahanmuuttaja huutelee toiselle maahanmuuttajalle. Rasismia ei koettu."
Väärin!
Tarkennan ilmaisua:
Juopunut maahanmuuttaja huutelee toiselle saman ryhmän maahanmuuttajalle. Rasismia ei koettu.

[Cicero]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska vähemmistö, "haavoittuva ryhmä", uhrius, sorto ja syyllisyys.

"Reiska" ei voi olla tämän ideologian tarkastelussa tässä asiassa koskaan oikeassa, oli totuus sitten mitä tahansa.

"Umayya" ei voi olla tämän ideologian puitteissa tässä asiassa koskaan väärässä, oli totuus sitten mitä tahansa.

Ostaisitko sitten tällaisen ideologian? Kysymys oli retorinen, koska esim. valtavirtamedian mielestä (keskimäärin) sinä joko ostat tai itket ja ostat.

Mutta kuka *ittu nyt todellisuudesta välittää, onhan meillä utopia ja ideologiset abstraktiot.

Sinne päin, mutta ei riitä vastaukseksi. Se, mitä minä yritän ymmärtää, on jonkin ilmiön välineellinen käyttäminen jotain vastaan. Minusta tässä on jotain samaa, kuin 1980-luvun vasemmistolaisuudessa. Harva taistolainen oli valmis muuttamaan Neuvostoliittoon, mutta silti Neuvostoliiton ja virallisen ulkopolitiikan todellinen tai kuviteltu kyseenalaistaminen tarjosivat välineen hyökätä toisia vastaan. Karmeimpana esimerkkinä kirjailija Matti Rossi.
Väitän, että rasismi ja monikulttuurisuus, ovat esimerkiksi monen toimittajan arkipäivässä hyvin marginaalisia ilmiöitä, mutta se ei suinkaan estä käyttämästä niitä taistelussa kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. 
Mikä saa ihmisen toimimaan näin? En usko, että kyse on vain rahasta ja duunista, taustalla pitää olla jotain muuta. Osaako joku selittää, mistä ilmiössä on kysymys?

Osa toimittajista luultavasti vilpittömästi uskoo näihin ajatuksiin. Eivät kaikki ihmiset ajattele asioita täysin rationaalisesti ja tietyissä piireissä näitä ajatuksia varmasti tulee omaksuttua ryhmän vallitsevan mielipiteen mukaan. Omaa edistyksellisyyttä pyritään korostamaan suvaitsevaisuudella, mutta tuskin kovin moni hirveän tarkasti edes pohtii näitä asioita. Syyt eivät ole täysin selviä, mutta selvää tietenkin on, että mediassa on voimakkaita sympatioita liberaaleja ja vasemmistolaisia kohtaan. Osiltaan asialla saattaa olla tekemistä koulutuksen kanssa - esim. Yhdysvalloissa monien yliopistojen ilmapiiri on voimakkaasti kallellaan liberaaleja kohtaan. Historiallisesti taas voidaan todeta, että kommunismi sai Venäjällä ja Itä-Euroopassa paljon kannatusta juuri opistoista ja monilta intellektuelleita. Kenties valistunutta etujoukkoa korostanut ideologia vetosi heihin, mene ja tiedä.

Tervetuloa foorumeille, baritoni. Kun Itä-Eurooppa ja baritoni tuli mainittua, niin Mantsurian kummut lienee tuttu? http://www.youtube.com/watch?v=jN7v7wMPpRY

[Lalli IsoTalo]

Väitän, että rasismi ja monikulttuurisuus, ovat esimerkiksi monen toimittajan arkipäivässä hyvin marginaalisia ilmiöitä, mutta se ei suinkaan estä käyttämästä niitä taistelussa kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. 
Mikä saa ihmisen toimimaan näin? En usko, että kyse on vain rahasta ja duunista, taustalla pitää olla jotain muuta. Osaako joku selittää, mistä ilmiössä on kysymys?

Tervetuloa mukaan, Baritoni!

En ole psykologian asiantuntija, mutta käsittääkseni asia laarittuu jotenkin siihen suuntaan, että se joka ensimmäisenä pääsee asentamaan oman ideologiansa lapsen päähän toistamalla sitä satoja ja tuhansia kertoja alussa (ja myöhemmin vähän harvemmin), saa ensiyön oikeuden sen ihmisen aivoihin. "The first cut is the deepest."

Tuota samaa suvaitsevaisuuden ja hyvinvointivaltion ideologiaa vahvistetaan "life long learning" -proseduureilla. Mitä pidempään opiskelet (sopivalla alalla), sitä enemmän olet sen vaikutuspiirissä.

Ja sitten toisaalta: terveellä ihmisellä on psykologiset puolustusmekanistit, jotka pitävät pään ehjänä maailman myrskyissä, kun vääränlaista tietoa alkaa ilmestyä horisonttiin.

In Freudian psychoanalytic theory, defence mechanisms (or defense mechanisms) are psychological strategies brought into play by the unconscious mind[1] to manipulate, deny, or distort reality (through processes including, but not limited to, Repression, Identification, or Rationalization),[2] and to maintain a socially acceptable self-image or self-schema.[3]

Healthy persons normally use different defences throughout life.

Eli siis "mitä enemmän olen satsannut häviäjähevoseen, sitä enemmän kiistän sen, jotta aivot pysyvät kasassa".

Muut saa jatkaa.

[Marko Parkkola]

Luin fobban kommentin tuolta toisaalta ja minulle tämä keskustelu rasismista on avautumassa hienosti. Taustaisilla on melkoinen yliedustus rasismoinnissa. Ehdotan rasismin vastaisten toimenpiteiden kohdistamista sinne, sillä siellä se suurin ongelma tällä hetkellä on.

Hetkinen! Se tarkoittaa lisää rahaa kotoutukseen. Vedän ehdotukseni takaisin.

[Brandöt]

Uusi vuosi alkoi järkyttävällä ja hysteerisellä mokutuskampanjalla mediassa. Herättäkää minut kun se laantuu, ei jaksa lukea moista sontaa...zzzzzzzzzzz

Kappas vaan, kuinka se taas sattuikaan:

"30.12.2012 Perussuomalaisten kannatus vuoden huipussaan"
http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_kannatus_vuoden_huipussaan/6431573

Jep. Kuten sanottu, tämä(kin) sataa Perussuomalaisten laariin. Kansalaiset alkavat (oikeasti) olla aika kyllästyneitä tähän rasismikouhkaukseen ja myötäloukkaantumisiin, veden lisääminen (näiden tutkijoiden toimesta) tähän myllyyn ei ole järin fiksu idea.

[Sami Aario]

http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkijat+Keskustelu+rasismista+Suomessa+vasta+avautumassa/a1305632958389

Gouldin mielestä Appelsinin kirjoituksen ongelma oli Abu-Hannan aidon rasismin kokemuksen kielto.

"Valkoiset suomalaiset eivät hyväksy, että tummilla suomalaisilla on rasistisia kokemuksia. Sen kieltäminen paljastaa liberaalin rasismin."

Samoilla linjoilla on rasismintutkija Anna Rastas Tampereen yliopistosta. Hän ihmettelee, millä perusteella joku valtaväestöön kuuluva kieltää toisen kokemuksen ja tavallaan julistaa hänet valehtelijaksi.

Mä hei koen että Abu-Hanna vähintäänkin liioittelee. Koen myös että Rastaan, Puurosen ja muiden "tutkimus" on pelkkää kukkua.

Mitä sitten tehdään kun kahden eri tahon kokemukset ovat ristiriitaisia keskenään? Kunnes toisin todistetaan, pitäydyn siinä kokemuksessa että Rastaan, Puurosen ja muiden "tutkimus" ei liity mitenkään tieteen tekemiseen, vaan kyseessä on puhdas mielipiteenmuokkaus ja poliittinen propaganda.

Et sä voi kieltää multa tätä mun kokemusta hei.

[Tykkimies Pönni]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska vähemmistö, "haavoittuva ryhmä", uhrius, sorto ja syyllisyys.

"Reiska" ei voi olla tämän ideologian tarkastelussa tässä asiassa koskaan oikeassa, oli totuus sitten mitä tahansa.

"Umayya" ei voi olla tämän ideologian puitteissa tässä asiassa koskaan väärässä, oli totuus sitten mitä tahansa.

Ostaisitko sitten tällaisen ideologian? Kysymys oli retorinen, koska esim. valtavirtamedian mielestä (keskimäärin) sinä joko ostat tai itket ja ostat.

Mutta kuka *ittu nyt todellisuudesta välittää, onhan meillä utopia ja ideologiset abstraktiot.

Sinne päin, mutta ei riitä vastaukseksi. Se, mitä minä yritän ymmärtää, on jonkin ilmiön välineellinen käyttäminen jotain vastaan. Minusta tässä on jotain samaa, kuin 1980-luvun vasemmistolaisuudessa. Harva taistolainen oli valmis muuttamaan Neuvostoliittoon, mutta silti Neuvostoliiton ja virallisen ulkopolitiikan todellinen tai kuviteltu kyseenalaistaminen tarjosivat välineen hyökätä toisia vastaan. Karmeimpana esimerkkinä kirjailija Matti Rossi.
Väitän, että rasismi ja monikulttuurisuus, ovat esimerkiksi monen toimittajan arkipäivässä hyvin marginaalisia ilmiöitä, mutta se ei suinkaan estä käyttämästä niitä taistelussa kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. 
Mikä saa ihmisen toimimaan näin? En usko, että kyse on vain rahasta ja duunista, taustalla pitää olla jotain muuta. Osaako joku selittää, mistä ilmiössä on kysymys?

Aiheesta julkaistiin viime viikolla tieteellinen artikkeli erittäin arvostetulla nettifoorumilla. Alan asiantuntijat ovat hyväksyneet laajalti artikkelissa esiin tuodut tutkimuslöydökset.

Tässä linkki: http://hommaforum.org/index.php/topic,78347.0/topicseen.html 

[Ressupseeri64]

Rasismista on tehty maahanmuuttajille väline saada tahtonsa läpi erilaisissa asioissa. Sitä käytetään niin kauan kuin se tehoaa. Nämä asian esille nostamiset lietsovat rasismin kokemista, vaikka suomalaiset kuinka yrittäisivät nyt varoa rasistisia ilmauksia.

Mielestäni tuota rasismikorttia käytetään kantaväestöön sumeilematta hyväksi, koska se on koettu
tehokkaaksi. Kantaväestöön kuuluva suomalainen, kun ei ole oikein tottunut asioimaan maahanmuuttajien kanssa ja hän ei oikein edes tiedä mikä on korrekti nimitys maahanmuuttajasta. Ja nuo median kirjoitukset rasismista ruokkivat tuota epätietoisuutta.
Pitäisi ensinnäkin saada jostain joku opas miten käyttäytyä maahanmuuttajien kanssa ja
miten jutella heidän kanssaan.
Ensinnäkin, mikä on oikea ja hyväksyttävä yleisnimitys maahanmuuttajasta ? Sitäkään en tiedä, saati
suurin osa suomalaisista.
Maahanmuuttaja ? Jonkun instanssin mukaan loukkaava nimitys
Mamu ? Ks. edellä
Siirtolainen ? Ks. edellä
Pakolainen ? Ks. edellä
Entä sitten ihonväriin liittyvät nimitykset ?
Neekeri ? Jonkun instanssin mukaan loukkaava nimitys, tosin itse sen oppinut ja ensimmäisen sellaisen nähnyt Hgin kauppatorilla 42 vuotta sitten livenä 6-vuotiaana.
Ei ollut mikään loukkaava nimitys vaan yleisnimike rodulle silloin ja pitkään myöhemminkin, en koe loukkaavaksi vieläkään.
Musta-/tummaihoinen ? Kuulemma loukkaava sekin,
miten nimittää neutraalisti oikein, mantereen mukaan miltä tulee tms. aika vaikeaa, siihen , nimittelyyn ja käyttäytymiseen maahanmuuttajien kanssa voisi olla jokin vaikka vähemmistövaltuutetun ja maahanmuuttajaryhmien yhdessä tekemä ja hyväksymä opas, niin ettei voida syyttää rasistiksi.
Sellaista opasta uskoisin, että kaivattaisiin koko Suomessa ja sellainen voitaisiin sitten jakaa kaikkiin koteihin, rahoitusta tuollaisiin pamfletteihin on varmaankin jo eri muodoissa saatu, yhtään sellaista, henk.koht. tosin en ole käsiini saanut.
Meillä kantaväestöön kuuluvilla, kun ei oikein ole selvää miksi noita maahanmuuttajia
oikein kutsuisi hyväksyttävällä tavalla.
Maahanmuuttajilla tuntuu olevan yhteinen nimitys kantaväestöön kuuluvia kohtaan:
" RASISTI "!

[Brandöt]

Väitän, että rasismi ja monikulttuurisuus, ovat esimerkiksi monen toimittajan arkipäivässä hyvin marginaalisia ilmiöitä, mutta se ei suinkaan estä käyttämästä niitä taistelussa kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. 
Mikä saa ihmisen toimimaan näin? En usko, että kyse on vain rahasta ja duunista, taustalla pitää olla jotain muuta. Osaako joku selittää, mistä ilmiössä on kysymys?

Tervetuloa mukaan, Baritoni!

Näihin pohdintoihisi oletkin saanut jo monia, hyviä vastauksia, mutta laitan silti ylös muutaman ajatuksen.

~ Mennään muiden mukana. Ei uskalleta / tahdota kyseenalaistaa asiaa, joka ei kovin syvällisiä pohdintoja vaadi - eihän se ole osa omaa kokemuspiiriä arjessa. Tähän tulee yleensä siinä vaiheessa muutosta, kun ilmiö alkaa koskettaa omaa elämää ja herättää omakohtaisia ajatuksia. Mitä lähemmäs ilmiö itseä tulee, sen vähemmän siltä voi sulkea silmänsä.

~ Samaistutaan ns. 'parempaan, suvaitsevaan väkeen'; ihmiseen, jonka koetaan olevan kultturelli, valveutunut ja armelias. Mielikuvilla pelataan tämän asian ympärillä paljon, Perussuomalaiset (ja maahanmuuttokriittiset) pyritään toistuvasti esittämään huonossa valossa. Epäinhimillistetään ja mustamaalataan, jotta ihmiset eivät ottaisi itse asioista selvää. Pyritään luomaan mahdollisimman tehokkaasti voimakas negatiivinen mielikuva ja inho, jolla suojellaan tämänhetkistä poliittista "totuutta" (konsensusta) ja yleisilmapiiriä. Tämä asetelma on murenemassa tehokkaasti; ihmiset eivät ole tyhmiä. Tämä jatkuva kansalaisten älykkyyden aliarvioiminen ja vapaan keskustelun tukahduttaminen sekä manipuloimisyritykset ovat jo johtaneet kyseenalaistamaan laajasti valtamediaa, kaikenlaiset syyllistämisyrityksetkään eivät enää pure suomalaisiin samalla tavalla kuin ennen.

~ Tekopyhyys. Jotkut ihmiset vain ovat tekopyhiä, plain and simple. Ajetaan eteenpäin jotakin sellaista, mistä tiedetään, ettei sitä omalla takapihalla siedettäisi. Toisten takapihalla sen sijaan.. se on eri asia näille ihmisille. Moraalisäteillään toisten kustannuksella.

~ Joskus se on myös se raha ja duunipaikka - ymmärrät paremmin, mutta laulat sen lauluja, jonka tarjoamaa leipää syöt. Onneksi kuitenkin vaaliuurnilla jokainen on vapaa tekemään mitä haluaa ja äänestämään omantuntonsa mukaan. Meillä on vaalisalaisuus.

[akez]

Lyhyt katsaus rasismi-käsitteen tilaan ja tutkimukseen maailmalla lähteenä Robert Milesin ja Malcolm Brownin teos Racism (Second Edition, 2006). Marxilaiset tutkijat esittävät siinä näkemyksiään. He ovat myös kehittäneet aivan uuden oman määrittelyn rasismille, joka sekin on nykyään yhtä tuntematon, kuin kaikki muutkin tällä saralla viimeaikoina tuotetut määrittelyt. Kirja on suositeltavaa luettavaa niille, jotka haluavat tutustua marxilaiseen dialektiikkaan ja tutkimusmetodiikkaan. Valaistumista kirja ei tuo mukanaan, mutta antaa kuvan siitä missä mennään.

Conclusion (p. 112)

In confronting the problem of the meaning of the concept of racism in the context of conceptual inflation and deflation, we have sought a solution by situating it in a set of interrelated concepts. Thus, rather than to assent to an ever-broadening concept of racism, we have argued that it should be more narrowly defined as an ideology if it is to be of serious analytical value. ...

Kohdatessamme käsitteellisen inflaation ja deflaation kontekstissa rasismin käsitettä koskevan merkitysongelman, olemme etsineet ratkaisua sijoittamalla sen toisistaan riippuvaisten käsitteiden joukkoon. Sen sijaan, että mukautuisimme yhä laajenevaan rasismikäsitteeseen, olemme esittäneet, että se pitäisi rajata kapeammin ideologiaksi, että sillä olisi vakavasti otettavaa analyyttistä arvoa.

Tuosta voi olla samaa mieltä. Klassinen rasismin määrittely kuvasi rasismin ajattelutavaksi, jonka mukaan on olemassa rotuja, joita voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen. Kun tälläisen näkemyksen omaavien määrä on huvennut, on jouduttu keksimään uusia määrittelyjä, jotka sitten ovat hajonneet käsiin.

Conclusion (p. 169)

A central objective of this book has been to justify the retention of racism as a key concept within the social sciences. ...

A simple description of the different forms that racism has taken historically has use primarily as a catalogue for the history of certain ideas. ... the real challenge is to place the concepts of racialisation and racism at the centre of a historical, as well as a contemporary, sociology which is concerned with the origin and development of, as well as the current structure and process of, the capitalist mode of production globally ...

Kirjan keskeinen tavoite on oikeuttaa rasismin säilyttäminen keskeisenä käsitteenä yhteiskuntatieteissä. ...

Yksinkertaisella kuvauksella rasismin eri muodoista, jotka se on ottanut historiassa, on lähinnä käyttöä eräiden ajatustapojen historian kuvauksessa. ... todellinen haaste on sijoittaa rodullistumisen ja rasismin käsitteet keskiöön historiallisessa, kuten myös nykyisessä, sosiologiassa, jossa keskitytään globaalin kapitalistisen tuotantotavan alkuperään ja kehitykseen, kuten myös sen nykyisiin rakenteisiin ja prosesseihin ...

Rasismi on nykyään marxilaisten ja muiden vasemmistolaisittain suuntautuneiden tutkijoiden sarkaa. Rasismi on heille tärkeä käsite, koska siihen on saatu ladattua suunnaton määrä kaikenlaista historiallista pahuutta. Siksi käsitteestä luopuminen on heille vaikeaa.

Asian ydin lienee siinä, että jos joku maahanmuuttajaryhmä on yhteiskunnassa yliedustettuna rikollisuudessa, työttömyydessä ja sopeutumattomuudessa, niin vasemmistolaisittain selitys ei voi olla siinä, että on päästetty väärää porukkaa maahan, vaan siinä, että he ovat joutuneet rasismin (ja kapitalistisen sorron) uhreiksi. Maahanmuuttajaryhmän omalla toiminnalla ja kulttuurilla ei ole tässä selitysmallissa mitään sijaa. Syyllinen on aina kantaväestö.

PS. Vasemmistolaisista rasismitutkijoistamme yhdenkään nimi ei esiinny kirjan laajahkossa lähdeluettelossa. Voi siis kysyä, mikä on suomalaisen rasismitutkimuksen taso, jos ei kelpaa lähteeksi edes marxilaisille?

EDIT typo

[Sikanez]

Ensinnäkin, mikä on oikea ja hyväksyttävä yleisnimitys maahanmuuttajasta ?

Ehdotan "rasismin kokija".

Maahanmuuttajilla tuntuu olevan yhteinen nimitys kantaväestöön kuuluvia kohtaan:
" RASISTI "!

[nnnrsk]

En muista, että Suomessa olisi koskaan kunnolla käyty keskustelua rasismista, eikä sitä tämän uutisen perusteella ole syntymässä nytkään.

[törö]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska hän on median oma luomus, ja toteuttaa median tarpeita, Reiska ei tee näin.

Umayya on Umayyan luomus.

Häneltä on julkaistu kolme kirjaa, joista kaksi kertoo Umayyasta ja kolmas trendikkäästi monikulttuurista.

Hänen kolumninsa kertovat etupäässä Umayyasta ja ne sivuavat trendikkäästi monikulttuuria.

Haastatteluissa hän kertoo Umayyasta ja mitä Umayya ajattelee trendikkäästä monikulttuurista.

Media tykkää hänestä, koska hän on täydellinen tyrkky ja on omistanut elämänsä julkisuuden tavoittelulle.

Mainostoimisto ei kykene tekemään poliitikosta suosittua vaan hänen täytyy heilua pellenä ihan itse, ja sama koskee julkkiksiakin.

Toimittajat eivät osaa kertoa mitä täytyy tehdä päästäkseen julkkikseksi. Sen sijaan he valikoivat halukkaista lupaavimmat pellet ja antavat yleisön päättää ketkä heistä kelpaavat viettämään julkista elämää.

[Fiftari]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska hän on median oma luomus, ja toteuttaa median tarpeita, Reiska ei tee näin.

Umayya on Umayyan luomus.

Häneltä on julkaistu kolme kirjaa, joista kaksi kertoo Umayyasta ja kolmas trendikkäästi monikulttuurista.

Hänen kolumninsa kertovat etupäässä Umayyasta ja ne sivuavat trendikkäästi monikulttuuria.

Haastatteluissa hän kertoo Umayyasta ja mitä Umayya ajattelee trendikkäästä monikulttuurista.

Media tykkää hänestä, koska hän on täydellinen tyrkky ja on omistanut elämänsä julkisuuden tavoittelulle.

Mainostoimisto ei kykene tekemään poliitikosta suosittua vaan hänen täytyy heilua pellenä ihan itse, ja sama koskee julkkiksiakin.

Toimittajat eivät osaa kertoa mitä täytyy tehdä päästäkseen julkkikseksi. Sen sijaan he valikoivat halukkaista lupaavimmat pellet ja antavat yleisön päättää ketkä heistä kelpaavat viettämään julkista elämää.

^Eli siis Umayyasta on tullut mokuklusterin Tuksu???

[repsikka]

". Ja nuo median kirjoitukset rasismista ruokkivat tuota epätietoisuutta.
Pitäisi ensinnäkin saada jostain joku opas miten käyttäytyä maahanmuuttajien kanssa ja
miten jutella heidän kanssaan.
Ensinnäkin, mikä on oikea ja hyväksyttävä yleisnimitys maahanmuuttajasta ? Sitäkään en tiedä, saatisuurin osa suomalaisista.
Sellaista opasta uskoisin, että kaivattaisiin koko Suomessa ja sellainen voitaisiin sitten jakaa kaikkiin koteihin, rahoitusta tuollaisiin pamfletteihin on varmaankin jo eri muodoissa saatu, yhtään sellaista, henk.koht. tosin en ole käsiini saanut.
Meillä kantaväestöön kuuluvilla, kun ei oikein ole selvää miksi noita maahanmuuttajia
oikein kutsuisi hyväksyttävällä tavalla.
Maahanmuuttajilla tuntuu olevan yhteinen nimitys kantaväestöön kuuluvia kohtaan:
" RASISTI "! "

Aloite on hyvin kannatettava. Tähän läpyskään pitää ehdottomasti saada myös ohjeet siitä, miten käyttäytyä korrektisti ulkun kadulla kohdatessaan. Kovasti näitä tuntuvat häiritsevän kantaväestön rasistinen tuijottaminen, toisaalta myös pälyilevät katseet, tai mikä pahinta, myös katseen rasistinen kääntäminen tyystin toisaalle.

[törö]

^Eli siis Umayyasta on tullut mokuklusterin Tuksu???

Jep.

[Acres]

Miksi Umayyan kokemus rasismista on median silmissä todempi, uskottavampi ja arvokkaampi, kuin Reiskan kokemus eriarvoisuudesta?

Koska vähemmistö, "haavoittuva ryhmä", uhrius, sorto ja syyllisyys.

"Reiska" ei voi olla tämän ideologian tarkastelussa tässä asiassa koskaan oikeassa, oli totuus sitten mitä tahansa.

"Umayya" ei voi olla tämän ideologian puitteissa tässä asiassa koskaan väärässä, oli totuus sitten mitä tahansa.

Ostaisitko sitten tällaisen ideologian? Kysymys oli retorinen, koska esim. valtavirtamedian mielestä (keskimäärin) sinä joko ostat tai itket ja ostat.

Mutta kuka *ittu nyt todellisuudesta välittää, onhan meillä utopia ja ideologiset abstraktiot.

Sinne päin, mutta ei riitä vastaukseksi. Se, mitä minä yritän ymmärtää, on jonkin ilmiön välineellinen käyttäminen jotain vastaan. Minusta tässä on jotain samaa, kuin 1980-luvun vasemmistolaisuudessa. Harva taistolainen oli valmis muuttamaan Neuvostoliittoon, mutta silti Neuvostoliiton ja virallisen ulkopolitiikan todellinen tai kuviteltu kyseenalaistaminen tarjosivat välineen hyökätä toisia vastaan. Karmeimpana esimerkkinä kirjailija Matti Rossi.
Väitän, että rasismi ja monikulttuurisuus, ovat esimerkiksi monen toimittajan arkipäivässä hyvin marginaalisia ilmiöitä, mutta se ei suinkaan estä käyttämästä niitä taistelussa kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. 
Mikä saa ihmisen toimimaan näin? En usko, että kyse on vain rahasta ja duunista, taustalla pitää olla jotain muuta. Osaako joku selittää, mistä ilmiössä on kysymys?

Ihminen tuskin tekee mitään ellei tuloksena ole statusarvoja, seksiä tai rahaa (toisiinsa liittyviä palkintoja). Syyt livelarppaukseen.

[Siili]

Väite on tietysti jokaisen yhtään muiden Euroopan maiden oloja tuntevan mielestä täysin absurdi, mutta lisäksi on sellainen ongelma, että tutkimuksessa kerrottu poliisille ilmoitettujen somaleihin kohdistuvien rasististen rikosten määrä on noin kymmenkertainen verrattuna poliisin oikeasti vastaanottamiin ilmoituksiin.

Onko rasismitutkimus muuten folkloristiikan yksi alalaji?

Sain tämän sarkastisen kommentin ansiosta ysärin, jossa kirjoittaja sanoo (ilmeisen tosissaan) seuraavaa:

Voisinko kysyä mihin viittaat tällä? Ainakaan artikkelin Gould tai Rastas eivät ole folkloristiikan tutkijoita.

Minulla ei ole intoa käydä yksityiskeskustelua asian tiimoilta, joten vastaan tässä.

Folkloristiikka on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja, eli kansan tietämystä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Folkloristiikka

Jos rasismitutkijat perustavat johtopäätöksensä pääosin oletetun rasismin kohteiden kertomuksiin, kyseessä on mielestäni mitä suurimmassa määrin folkloristinen tutkimus.  Tärkeää ei ole ilmeisesti se, syrjitäänkö kansanryhmää objektiivisilla mittauksilla todettavilla tavoilla, vaan se, kokeeko kansanryhmä itsensä syrjityksi.