Funktionaalinen rahoitus

[jka]

Onko tarjota vaihtoehtoja? Seuraavaa todellista talouskasvubuumia ei nähdä ennenkuin saadaan internetiä vastaava uusi teknologinen läpimurto. Tähän voi mennä 20-50 vuotta. Teollisuustuotanto supistuu ja samaan aikaan pitäisi saattaa suuret ikäluokat hautaan. Nykymeno johtaa varmaan konkursiin ellei teknologinen kehitys tuota ihmettä aikaisemmin. Tämän varaan en pitkän tähtäimen suunnitelmia kuitenkaan laskisi.

Kannattaa muistaa sekin, että markkinat ovat jo ajaneet lähes kaikki länsimaat de-facto funktionaaliseen rahoitukseen. Ainoastaan keskuspankki pitää enää Japania, USA:ta ja Eurostoliittoa pystyssä. Ilman keskuspankkeja kaikkien himmelit romahtaisivat totaalisesti. Ei tuo ole mitään utopiaa. Se on täysi tosiasia jo tälläkin hetkellä.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Onko tarjota vaihtoehtoja?

On. Markkinatalous palauetaan kunniaan, valtio laittaa suun säkkiä myöten, perustulohöpinät ja muu sosialismi unohdetaan.

Kannatan myös tätä ehdotusta, sillä erolla, että minimisosiaaliturva kannattaa järjestää esim rikollisuuden ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Järjestetäänkö tämä minimisosiaaliturva sitten stasin kaltaisella kyttäysorganisaatiolla vai perustulolla, on makuasia. Vapaasta markkinataloudesta samaa mieltä.

Avataan siis pankkikartellin hallitsemat raha- ja valuuttamarkkinat vapaalle kilpailulle, valtio keskittyy vain hengissäpysymisen ja turvallisuuden varmistamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Kaikenlainen moralisointi ja ideologoiden toteuttaminen jätetään kansalaisjärjestöjen hoidettavaksi.

Mikäli valtio ei varmista veroissa maksettavan valuutan riittävää saatavuutta (laskemalla liikkeelle korotonta valtion virallista valuuttaa), niin avataan myös verotus kilpailulle ja valtio vastaanottakoon useita eri valuuttoja verojen maksuun.

[Kimmo Pirkkala]

Onko tarjota vaihtoehtoja?

On. Markkinatalous palauetaan kunniaan, valtio laittaa suun säkkiä myöten, perustulohöpinät ja muu sosialismi unohdetaan.

Kannatan voimakkaasti poislukien perustulohöpinä.

[jka]

Onko tarjota vaihtoehtoja?

On. Markkinatalous palauetaan kunniaan, valtio laittaa suun säkkiä myöten, perustulohöpinät ja muu sosialismi unohdetaan.

Kuinka tämä toteutetaan käytännössä ottaen huomioon edustuksellinen demokratia?

[Soromnoo]

Onko tarjota vaihtoehtoja?

On. Markkinatalous palauetaan kunniaan, valtio laittaa suun säkkiä myöten, perustulohöpinät ja muu sosialismi unohdetaan.

Kuinka tämä toteutetaan käytännössä ottaen huomioon edustuksellinen demokratia?

Sama ongelma on myös ehdottamassasi mallissa,

[jka]

Onko tarjota vaihtoehtoja?

On. Markkinatalous palauetaan kunniaan, valtio laittaa suun säkkiä myöten, perustulohöpinät ja muu sosialismi unohdetaan.

Kuinka tämä toteutetaan käytännössä ottaen huomioon edustuksellinen demokratia?

Sama ongelma on myös ehdottamassasi mallissa,

Eikä ole. Niinkuin sanoin se on de facto käytössä jo nyt. Markkinatalous löytää aina tiensä poliitikoista huolimatta kuten nykyisessäkin kriisissä on käynyt. Markkinatalous nimenomaan pakotti keskuspankin käyttöön jo nykyisessäkin mallissa. Tämä sopii myös poliitikoille. He eivät menetä ääniä jakamalla keskuspankkirahaa. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa äänet menee.

Väittäisin, että funktionaalinen rahoitus on nimenomaan melko hyvä kompromissi markkinatalouden ja demokraattisten poliitikkojen kannalta. Kaikissa muissa malleissa jompikumpi häviää. Tässä molemmat voittavat edes vähän.

[Soromnoo]

Setelikoneet kun otetaan tosissaan käyttöön niin sitä rahaa aletaan kylvämään kaikkialle ja silloin se hyperinflaatio alkaa. Kuten itsekin sanoit, poliitikot pääsisivät ostamaan ääniä painamalla rahaa. Jenkit ovat tämän pystyneet välttämään vielä toistaiseksi koska dollaria tarvitaan öljynostamiseen.

En nyt tiedä mitä tarkoitat markkinataloudella, sellaista ole ollut aikoihin jos koskaan.

[jka]

Setelikoneet kun otetaan tosissaan käyttöön niin sitä rahaa aletaan kylvämään kaikkialle ja silloin se hyperinflaatio alkaa. Kuten itsekin sanoit, poliitikot pääsisivät ostamaan ääniä painamalla rahaa. Jenkit ovat tämän pystyneet välttämään vielä toistaiseksi koska dollaria tarvitaan öljynostamiseen.

En nyt tiedä mitä tarkoitat markkinataloudella, sellaista ole ollut aikoihin jos koskaan.

Tässäkin on keskusteltu vain siitä, että funktionaalinen rahoitus voisi teoriassa toimia. Kun tähän yhdistetään edustuksellinen demokratia niin vituralleenhan tämäkin käytännössä menee. Se on varmaa.

Ensimmäinen vaatimus markkinatalouden kannalta funktionaalisessa rahoituksessa on se, että verotusta kevennetään tasan yhtä paljon kuin keskuspankkirahaa käytetään. Toinen vaatimus on, että kysyntää kasvatetaan siellä missä on oikeasti käyttämätöntä tuotantopotentiaalia. Tällöin markkinataloudella olisi edelleen elintilaa ja se käytännössä vain vahvistuisi jos nuo ehdot toteutuu. Mutta poliitikothan hoitavat homman kotiin niin, että keskuspankkirahaa käytetään verotuksen kiristämisen lisäksi ja rahaa käytetään siellä mistä saadaan eniten ääniä ja ylikuumennetaan talous.

Kuten olen sanonut muissakin ketjuissa ongelma on lopulta edustuksellinen demokratia. Kaikki rahoitusjärjestelmät tomisivat vapaassa markkinataloudessa. Edustuksellisessa demokratiassa ei taas toimi mikään rahoitusmalli. Aina ajetaan jyrkänteeltä alas.

[jka]

Setelikoneet kun otetaan tosissaan käyttöön niin sitä rahaa aletaan kylvämään kaikkialle ja silloin se hyperinflaatio alkaa. Kuten itsekin sanoit, poliitikot pääsisivät ostamaan ääniä painamalla rahaa. Jenkit ovat tämän pystyneet välttämään vielä toistaiseksi koska dollaria tarvitaan öljynostamiseen.

En nyt tiedä mitä tarkoitat markkinataloudella, sellaista ole ollut aikoihin jos koskaan.

Tässäkin on keskusteltu vain siitä, että funktionaalinen rahoitus voisi teoriassa toimia.

No siinä tapauksessa asialla on lähinnä akateemista mielenkiintoa. Funktionaalinen rahoitus on siis teoretisointia reaalimaailmassa toimimattomasta mallista. Eli marxismi revisited.

Riippuu vähän mistä roikkuu. Kanadalla tuo rahoitusmalli on mahdollistettu lainsäädännössä ja sitä myös käytetään toisin kuin muilla länsimailla. Kanadalla menee suoraan sanoen melkoisen paljon paremmin kuin melkein yhdelläkään muulla länsimaalla.

Vika on siis kansassa. Kanadalaiset on fiksumpia ja etenkin äänestävät fiksumpia poliitikkoja valtaan. Kansa saa tasan niin fiksut poliitikot kuin se ansaitsee. Me olemme ansainneet Kataisen ja Urpilaisen.

[ikuturso]

Kiitoksia jäsen Mittakaavaeduille tämän ketjun avaamisesta.

Vaikka olen jossain talouden toimintamalliketjuissa ollut jäsenen jka kanssa aika eri linjoilla, näen hänenkin kommenteissaan tässä kovasti järkeä.

Olenhan moneen kertaan jo ehdottanut Suomen talouden ongelmien ratkaisuksi markkaan siirtymistä ja juurikin (tietämättä tätä termiä) funktionaalista rahoitusta.

Kun valtio sääntelisi julkista sektoria, voitaisiin funktionaalisen rahan määrä minimoida. Toki elefanttitauti on riski, mutta ehkä se riski olisi pakko ottaa jotta maailma tästä loukusta selviää.

Funktionaalisella markkarahoituksella voitaisiin ensiksi:
-Laittaa vanhustenhuolto kuntoon
-Laittaa terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kuntoon
-Laittaa koulujen rahoitus ja tuntikehykset kuntoon
-Laittaa eläkkeet kuntoon ja päästää nuoremmat töihin
-Laittaa puolustusvoimat kuntoon ja resursseja kertausharjoituksiin
-Laittaa poliisivoimat kuntoon
-Laittaa hälytyskeskukset kuntoon

Samalla voitaisiin kuntaliitokset unohtaa. Veroparatiisiterveystalojen palveluita ei tarvittaisi julkisella sektorilla, kun terveyspalveluja olisi valtiolla ja kunnilla riittävästi tarjolla.

Kun yllä olevat ongelmat olisi funktionaalisella rahoituksella korjattu, voitaisiin lähteä karsimaan julkista sektoria virkamiespuolelta rankalla kädellä ja miettimään jotain perustulomallia. Jos kilometritehtaalle heitetty äfödinskäfödinviraston projektipäällikkö ei putoaisi köyhyysloukkuun, olisi helpompi karsia virkamiehistöä rankalla kädellä. Samoin eläkejärjestelmän toiminnan takaamisen turvin voisi heittää virkamiehiä myös eläkeputkeen. Valtiolle ja kunnille tulisi halvemmaksi laittaa kaikki turhat paperinpyörittäjät pellolle, kuin pitää näitä suojatöissä ja kerätä näiltä marginaalista veroa. Pitää muistaa, että vaikka valtio maksaa näiden varhaiseläkkeet/työttömyyskorvaukset, jos valtio säästyisi näiden palkanmaksulta, niin rahaa säästyisi.

Seuraavaksi voisi pudottaa arvonlisäveron 10-15% tuntumaan. Vähätuloisilla olisi paremmin varaa perustarpeisiinsa ja tämä laskisi vaadittavaa perustulon/työttömyyskorvausten/eläkkeiden suuruutta.

Setelien tuuppaaminen markkinoille laskisi markan arvoa, mikä taas elvyttäisi vientiä. Vienti loisi työpaikkoja, joihin voisi uudelleenkouluttaa noita julkiselta puolelta poispotkittuja projektipäälliköitä sun muita ropellikauloja.

Tuontikrääsä kallistuisi, mikä olisi vain positiivista kotimaisen teollisuuden kannalta. Korkeammat raaka-ainehinnat olisi ainoa, mikä ehkä harmittaisi, mutta voisi toisaalta johtaa esim. biopolttoainehankkeiden uudelleenarviointeihin ja suurempaan energiaomavaraisuuteen.

Saatte olla eri mieltä.
Tämä on mielipiteeni.
Irti eurosta ja Markkaan.
Funktionaalista rahaa peliin ja julkinen talous kuntoon.
Kannatetaan.

-i-

[Kimmo Pirkkala]

Tosiasiallisesti funktionaalinen rahoitus elikkäs setelielvytys tulisi johtamaan siihen, ettei julkista sektoria millään tavoin karsittaisi, vaan päinvastoin se paisuisi entisestään, kun rahoitus olisi saatu taas "muka-järjestettyä".

Itse asiassa olen kohtalaisen varma, että juuri niin kävisi. Jos vain epämieluisat leikkaukset voidaan välttää, ne vältetään. Niinpä funktionaalinen rahoitus tosiasiallisesti siirtäisi kipeitä ratkaisuja tulevaisuuteen ja vaikeuttaisi niitä entisestään. Aivan kuten tämä eurovakaustakauspelleilykin.

Siksi en ole vakuuttunut, enkä kannata tällaista ajatusta. Ainut oikea tie on julkistalouden raju alasajo ja markkinatalouden palauttaminen johtoajatukseksi niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Muu on sivuseikkaa siihen pääasiaan verrattuna, joka on pakko toteuttaa. Jopa noudatettava rahapolitiikka. Jos sitä ei tehdä, on edessä uusia ja pahempia ongelmia, oli rahapolitiikka mitä hyvänsä. Edestä löydämme sen, minkä yritämme taikatempuin tai kikkailuin välttää.

Valitettavasti on kohtuullisen selvää myöskin, että sen paremmin julkistalouden rajuun alasajoon kuin markkinatalouden vapauttamiseen ei ole poliittista tahtoa. Päinvastoin julkistalous on poliitikkojen lempilapsi ja kaikki huutavat kuorossa, kuinka markkinatalous on saatanasta ja sitä on säädeltävä voimakkaasti koska se on muka syypää kaikkiin ongelmiin, jotka todellisuudessa on aiheuttanut juurikin sen sääntely, joten tässä rämeessä me tulemme rämpimään vielä vuosikymmeniä. Valitettavasti.

On muuten huvittavaa, kuinka säännellyn markkinatalouden haaksirikot johtavat markkinatalouden, eivät sääntelyn arvosteluun. Korjaavana toimenpiteenä lisätään sääntelyä. Epäonnistunut politiikka johtaa johtopäätökseen, että epäonnistunutta politiikka on voimistettava kunnes se onnistuu. Eli ei koskaan, vaikka vakuutellaan että se on muka oikea tie.

[jka]

Vaikka olen jossain talouden toimintamalliketjuissa ollut jäsenen jka kanssa aika eri linjoilla, näen hänenkin kommenteissaan tässä kovasti järkeä.
....
Irti eurosta ja Markkaan.
Funktionaalista rahaa peliin ja julkinen talous kuntoon.

Oho, tämäpä harvinaista . Harvassa on ne jotka on kanssani samaa mieltä edes yksittäisistä talousasioista. Minä kun pidän sekä Esko Seppästä, että Björn Wahlroosia ja kaikkia muita näiden välillä "talousasiantuntijoiksi" itsensä ylentäneitä aikalailla nykymaailmasta pihalla olevina puoskareina.

Sellainen kommentti vaan visioosi, että funktionaalinen rahoitus toimii sitä paremmin mitä suurempi talousalue. Suuressa talousalueessa on aina enemmän ja vaihtelevammin käyttämätöntä tuotantopotentiaalia. Suurempi raha-alue on myös vähemmän inflaatioherkkä, koska siellä on myös kapasiteettia imeä nuo painetut setelit ja niiden aiheuttama kysyntä jos kysyntä kohdistuukin sellaiselle alueelle taloudessa jossa on jopa ylikuumenemisvaara. Suomi yksinään markkansa kanssa on aika orpo lastu laineilla. Jos pelkkiä markkoja aletaan painamaan Suomen sisällä, että saadaan kaikki listaamasi ongelmat hoidettua niin kyllä siinä taitaa hyperinflaatiota pukata.

Homma on ihan eri Kanadassa, jossa tämä todistettavasti toimii. USA:sakin tuo toimisi, samoin EU-liittovaltiossa tuo toimisi ja varmaan myös jonkinlaisessa Pohjoismaisessa Unionissa. Mutta pelkästään Suomen kokoisessa maassa? ... Itse en ehkä uskaltaisi tähän näin pienessä maassa ihan yksin ryhtyä.

Suurin ongelma talousalueen koosta riippumatta on lopulta tuo poliittinen ongelma. Itse en ole perehtynyt miten se on Kanadassa ratkaistu, mutta pitänee ottaa selvää.

[Soromnoo]

Mitenkäs meidän 100 miljardin valuuttavelan kanssa kävisi kun markat eivät olisi minkään arvoisia?

Sitten ei olisi myöskään paljoa varaa ostaa öljyä, mutta ei kai sillä niin väliä kun ei olisi varaa ostaa autojakaan.

Kun valtio sääntelisi julkista sektoria, voitaisiin funktionaalisen rahan määrä minimoida.

Kukas sitä julkista sektoria nykyisin sääntelee jos ei valtio?

[jka]

Tosiasiallisesti funktionaalinen rahoitus elikkäs setelielvytys tulisi johtamaan siihen, ettei julkista sektoria millään tavoin karsittaisi, vaan päinvastoin se paisuisi entisestään, kun rahoitus olisi saatu taas "muka-järjestettyä".

Talouspolitiikka on edustuksellisessa demokratiassa aina ajanpeluuta. Väistämätöntä romahdusta yritetään kaikin keinoin siirtää tulevaisuuteen kunnes se ei enää onnistu.

Kyllä tämäkin voi teoriassa toimia. Jos funktionaalisella rahoituksella tai millä tahansa muulla mallilla saadaan romahdusta siirrettyä se 20-50 vuotta kunnes teknologiassa saadaan internetiä vastaava uusi läpimurto niin silloin jopa edustuksellinen demokratia on lopulta onnistunut tehtävässä. Teknologia on se, joka lopulta pelastaa. Kysymys on vain siitä saadaanko pelattua aikaa siihen asti, että totaaliromahdus vältetään.

Ei tuo totaaliromahduskaan ruusuilla tanssimista tule olemaan ja kyllä tuota totaaliromahdusta kannattaa välttää kaikin mahdollisin keinoin. Jopa kikkailemalla keskuspankin kanssa. Mitään takeita ei ole, että sen jälkeen markkinatalous palaisi. Väittäisin historian valossa, että natsi-saksan kaltainen viritys tuosta totaaliromahduksesta on aina lopulta seurauksena.

[ikuturso]

Vaikka olen jossain talouden toimintamalliketjuissa ollut jäsenen jka kanssa aika eri linjoilla, näen hänenkin kommenteissaan tässä kovasti järkeä.
....
Irti eurosta ja Markkaan.
Funktionaalista rahaa peliin ja julkinen talous kuntoon.

Oho, tämäpä harvinaista . Harvassa on ne jotka on kanssani samaa mieltä edes yksittäisistä talousasioista. Minä kun pidän sekä Esko Seppästä, että Björn Wahlroosia ja kaikkia muita näiden välillä "talousasiantuntijoiksi" itsensä ylentäneitä aikalailla nykymaailmasta pihalla olevina puoskareina.

Sellainen kommentti vaan visioosi, että funktionaalinen rahoitus toimii sitä paremmin mitä suurempi talousalue. Suuressa talousalueessa on aina enemmän ja vaihtelevammin käyttämätöntä tuotantopotentiaalia. Suurempi raha-alue on myös vähemmän inflaatioherkkä, koska siellä on myös kapasiteettia imeä nuo painetut setelit ja niiden aiheuttama kysyntä jos kysyntä kohdistuukin sellaiselle alueelle taloudessa jossa on jopa ylikuumenemisvaara. Suomi yksinään markkansa kanssa on aika orpo lastu laineilla. Jos pelkkiä markkoja aletaan painamaan Suomen sisällä, että saadaan kaikki listaamasi ongelmat hoidettua niin kyllä siinä taitaa hyperinflaatiota pukata.

Eihän nuo listatut ongelmat paljoa maksa Kreikkamiljardeihin verrattuna. Totesin tuossa erään kunnan eräässä vaalitilaisuudessa, että jos viimeisin (kreikka kakkonen) tukipaketti olisi suunnattu suomeen ja jaettu tasan kunnille, niin ko. pikkukunta olisi saanut kaksi miljoonaa taloutensa tasapainottamiseen. Ei toki sama asia, mutta jos ajatellaan Kreikkapakettien kokoa verrattuna Suomen koko budjettiin, niin tuon verran jos painaisi markkoja ei se vielä hyperinflaatiota tietäisi.

Funktionaalista mallia en sen sijaan tahtoisi nykyiselle euroalueelle. Target2-järjestelmä on näyttänyt, että toisilta siirretään toisille, ja EKP ostelee ties mitä PIIGS-paskapapereita Suomen Pankin taseesta lainatuilla euroilla. Jos EKP lähtisi työntämään funktionaalista rahaa euroalueelle, niin ensin pitäisi target2-paketti nollata, jolloin se tarkoittaisi Kreikan kohdalla noiden velkapapereiden anteeksiantoa ja Suomen Pankille 80 miljardia riihikuivaa. Jos sitten pitäisi vielä Kreikka saada kilpailukykyiseksi, niin sinne tarvitsisi painaa satakunta miljardia lisää valtion velan saamiseksi EU-sopimusten edellyttämälle tasolle, joka taas tasapuolisuusperiaatteen kannalta (EKP:n pääoma-avainten suhteessa) tarkoittaisi 64 miljardin lisäpainantaa Suomen Pankille, ja euromäärän totaalikasvuna tuo tekisi 3,5 biljoonaa lisäeuroa markkinoille.
Eli jos lähdettäisiin euroalueella tasapuolisella setelinpainannalla nostamaan PIIGS-maat pois konkurssiuhan alta, taitaisi euroalue syöksyä hyperinflaatioon ennen kuin huomattaisiin. Ja jos se funktionaalinen raha tulisi EKP:ltä, luuletteko, että EU:n budjettia karsittaisiin, vai tulisiko lisää Strasbourgeja ja rekkaralleja eri maihin ym. sontaa... Kyllä minä väitän, että EU:n virastoissa tuo elefanttitauti iskisi sata kertaa todennäköisemmin hyvävelivirkojen satakertaistumiseen, kuin pienessä Suomessa markoilla varoen pelattaessa.

Mitenkäs meidän 100 miljardin valuuttavelan kanssa kävisi kun markat eivät olisi minkään arvoisia?

Jos olet lukenut visioitani muista talousketjuista, niin Suomen erotessa eurosta EKP:n ollessa vielä voimissaan, EKP:llä on taseessaan Suomen pankille 80 miljardin edestä target2-velkaa, joka realisoituisi oikeaksi velaksi, kun Suomen Pankki ei olisi enää target2-siirtomekanismin alaisen EKP:n jäsen. Tuo kortti pitäisi pelata kovimman mukaan.
Tuo target2-velka on muodostunut mm. euroalueen liikepankkien talletuksista suomalaisiin liikepankkeihin, jotka vuorostaan ovat siirtäneet rahaa Suomen Pankkiin, jonka tase näkyy EKP:n target2-systeemissä, ja kun eurot liikkuvat EKP:n taseesta kriisimaiden velkakirjoihin, jää EKP Suomen pankille velkaa. Näin se euro kiertää ympyrää. Euroeron jälkeen nuo liikepankit saisivat nostaa meiltä markkoja. Haluaisivat tai eivät.

Kun valtio sääntelisi julkista sektoria, voitaisiin funktionaalisen rahan määrä minimoida.

Kukas sitä julkista sektoria nykyisin sääntelee jos ei valtio?

Tuolla on esitetty uhkakuvia (esim. hkanime) että jos valtio korvaisi kaiken verotuksen painamalla rahaa, tai (esim. ääridemokraatti) että jos valtio painaisi rahaa se johtaisi julkisen sektorin paisumiseen entisestään. Tuota juuri tarkoitin elefanttitaudin riskillä. Siksi mainitsin erityisesti tuon valtion sääntelytarpeen, jotta setelinpainaminen ei lähtisi lapasesta. Tämä funktionaalisella rahalla elvyttäminen pitäisi nähdä tilapäisenä toimenpiteenä, ja kuten tuolla ketjun aloittaja ja jka pohtivat, kun tilanne yhtään normalisoituisi, niin seteleitä roviolle vaan, jotta markkojen määrä maailmalla ei jatkaisi kasvuaan Zimbabwemalliin.
Tässä suomalainen lottovoittajan mentaliteetti olisi tarpeen. Vaikka miljoonia sataisi tilille, niin lähdettäisiin liikkeelle vanhan lottomainoksen tyyliin: "Auto ensinnä pitäisi ostaa ja huvila laittaa. Ja kiertää vähän maalimaa." Tai "näitä hommia en jättäisi". Eli vaikka Sampo voisi työntää rajatta rahaa, niin taloutta pitäisi pystyä järkeistämään ja kilpailukykyistämään aivan kuin tuota instrumenttia ei olisikaan käytössä.

Niin. Olisiko päättäjämme riittävän viisaita? Riittäisikö markan kantokyky tässä pelissä? Tämä maapallo on täynnänsä aika pieniäkin valuuttoja ja aika pienillä kansoilla on omia valuuttoja. Oli meilläkin ennen oma valuutta, joka juuri ennen eurostoliittoa kelluvana piti aika hyvin pintansa. Tässä eurokonkurssissa ehkä kannattaisi kokeilla?

-i-

[jka]

Eli jos lähdettäisiin euroalueella tasapuolisella setelinpainannalla nostamaan PIIGS-maat pois konkurssiuhan alta, taitaisi euroalue syöksyä hyperinflaatioon ennen kuin huomattaisiin. Ja jos se funktionaalinen raha tulisi EKP:ltä, luuletteko, että EU:n budjettia karsittaisiin, vai tulisiko lisää Strasbourgeja ja rekkaralleja eri maihin ym. sontaa... Kyllä minä väitän, että EU:n virastoissa tuo elefanttitauti iskisi sata kertaa todennäköisemmin hyvävelivirkojen satakertaistumiseen, kuin pienessä Suomessa markoilla varoen pelattaessa.

Niin, siis funktionaalista rahoitusta ei voi nykyisenkaltaisella euroalueella käyttää tietenkään. Se vaatii ensin täydellisen liittovaltion tulonsiirtoineen ja veronkanto-oikeuksineen USA:n tapaan, jollaista tuskin nähdään ennenkuin aika totaaliromahdukseen menee umpeen. Tämän hetkinen "de facto funktionaalinen" keskuspankkirahoitus euroaluella on todella katastrofaalista pitkällä tähtäimellä. Se ei ole missään mielessä demokraattisen päätäntäprosessin alaisuudessa.

Toinen huomio, että funktionaalinen rahoitus ei toimi myöskään kovinkaan tehokkaasti jos talous on jo ajautunut totaaliromahduksen partaalle tai talous pitäisi nostaa takaisin jaloilleen totaaliromahduksen jälkeen. Eli se ei ole avain PIIGS-maiden ongelmiin sellaisenaan. PIIGS-ongelmat ovat ihan perinteisiä talousongelmia ja näihin ongelmiin on paljon parempiakin ratkaisumalleja, jotka toimii ihan perinteisten talousoppien mukaisesti edelleen.

Funktionaalinen rahoitus toimii parhaiten silloin kuin talous on ihan normaalitilassa, mutta silti meillä ei ole koko tuotantopotentiaali käytössä. Tällöin saamme funktionaalisella rahoituksella sen ekstra-boostin talouteen käytännössä ilmaiseksi jos homma tehdään järkevästi. Samoin meillä on mahdollisuuksia kontrolloida keskuspankkirahan vaikutuksia kysyntään ja tarjontaan ihan eri tavalla kuin tilanteessa jossa kaikki on yhtä kaaosta kuten tilanne on aina ennen ja jälkeen totaaliromahduksen.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Kanadalla tuo rahoitusmalli on mahdollistettu lainsäädännössä ja sitä myös käytetään toisin kuin muilla länsimailla.

Kanada on kyllä kovin kaukana funktionaalisesta rahoituksesta.

Kanadan velka oli vuoden alussa 582 mrd CAD (tällä hetkellä 601 mrd) eli noin 33% BKT:sta.

Aloittajan linkkien mukaan Kanadan keskuspankki (BoC) ostaa korkeintaan 15% valtion lainapapereista. ...
Ts. BoC:n rooli Kanadan valtion rahoituksessa on varsin pieni ollen vuotsitasolla vain jokunen prosentti valtion budjetista.

Kanada ei siis ole kovin velkainen verrattuna muihin maihin. Sen talous on kunnossa koska se ei ole lähtenyt rajuun julkisen sektorin kasvattamiseen kuten muualla.

Tietääkseni Kanadalla on samanlainen julkinen terveydenhuolto ja muu sosiaaliturva kuin esim Suomessa. Siten väite "Sen talous on kunnossa, koska..." ei välttämättä pidä paikkansa. Velkaantuminen itsessään ei ole kovinkaan oleellista, vaan se, että kenelle Kanada/valtio on velkaa - omille veronmaksajilleen vai ulkomaisille sijoittajille.

...Nykyään BoC:n inflaatiotavoite on 1-3% eli se ei työnnä kovin paljon rahaa markkinoille valtion lainoituksen kautta.

Kun tässä siis vedotaan Kanadaan funktionaalisen rahoituksen esimerkkinä ja juhlistetaan Kanadan taloutta esimerkkinä sen toimimisesta, niin todelliset luvut ei tue alkuunkaan tätä olettamaa. Kanadan hallitus ei juurikaan tukeudu keskuspankkirahaan vaan hakee tulonsa muualta. Ylivoimaisesti eniten niitä tulee verojen kautta.

Funktionaalinen rahoitus ei tietenkään tarkoita sitä, että 100% valtion menoista rahoitetaan uunituoreilla seteleillä, joten on luonnollista, että BoC ei työnnä kovin paljoa rahaa markkinoille valtion lainoituksen kautta. Kierrossa olevan rahan määrää pitää myös tarkkailla inflaatiomörön pelossa, mutta ilmeisesti siis tuollainen 15% suora keskuspankkirahoitus ei ole Kanadassa ongelma.

Lisäksi BoC:n menneisyydessä ostamat velkakirjat myös erääntyvät maksettaviksi joskus, joten tuolla 15% todennäköisesti maksellaan vanhoja lainoja pois.

Funktionaalisen rahoituksen esimerkkejä pitää siis hakea ihan muualta ja ne löytyvätkin sellaisista banaanivaltioista kuten Zimbabwe, Bolivia ja Chile, jotka kaikki ovat kokeilleet setelipainatusta romuttaen rahansa arvon kokonaan.

Funktionaalisen rahoituksen määritelmä ei ole se, että tulostetaan seteleitä diktaattorin tai hänen vaimonsa ökyelämiseen, vaan se mitä jka, ääridemokraatti ja ikiturso ovat kirjoitelleet.

Huom - mitä EKP on tehnyt?

Onko EKP:n toiminta tasa-arvon kannalta oikein?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Velkaantuminen itsessään ei ole kovinkaan oleellista, vaan se, että kenelle Kanada/valtio on velkaa - omille veronmaksajilleen vai ulkomaisille sijoittajille.

Kuten luvuistani kävi ilmi, Kanadan velka on suurelta osin muualle kun keskuspankille.

Japani on tästä samanlainen esimerkki. Oleellista on kuitenkin se, että Japanin valtio on pääosin velkaa japanilaisille.

Funktionaalinen rahoitus ei tietenkään tarkoita sitä, että 100% valtion menoista rahoitetaan uunituoreilla seteleillä, joten on luonnollista, että BoC ei työnnä kovin paljoa rahaa markkinoille valtion lainoituksen kautta.

Esimerkkinä Kanada on joka tapauksessa surkea koska funktionaalinen rahoitus toteutuu siellä vain minimaaliselta osin eikä se edes sisälly Kanadan politiikkaan miltään osin. Kanadan rahapolitiika pyrkii hyvin matalaan inflaatioon, joka on ihan toisensuuntainen tavoite kun funktionaalinen rahoitus. Kanada on yhtä hyvä esimerkki funktionaaliseta rahoituksesta kun auton bensakorkki on autosta.

Edelleen, funktionaalisen rahoituksen tarkoitus ei ole rahoittaa valtion toimintaa 100%. Jos olet sitä mieltä, että funktionaalinen rahoitus toteutuu Kanadassa vain minimaaliselta osin, niin ole hyvä ja määrittele mikä on se raja % ilmaistuna sekä lädeviitteet, johon perustat tämän rajan.

Funktionaalisen rahoituksen määritelmä ei ole se, että tulostetaan seteleitä diktaattorin tai hänen vaimonsa ökyelämiseen, vaan se mitä jka, ääridemokraatti ja ikiturso ovat kirjoitelleet.

Zimbabwe on kuitenkin se periaate, jolla se toimii käytännössä.

Funktionaalisen rahoituksen yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan olet täysin hakoteillä.

Funktionaalisen rahoituksen määritelmä ei sisällä kaikkea mahdollista setelirahoitusta/velkakirjaostoja, vaikka mekanismi olisikin sama.
Määritelmäsi on yhtä oikein kuin sanoisi, että väri sininen on sama asia kuin värit punainen, vihreä, keltainen jne.
Jos et ole ymmärtänyt funktionaalisen rahoituksen määritelmää, niin käytä googlea.

Tuossa kuitenkin yksi linkki

Funktionaalinen rahoitus on taloustieteilijä Abba Lernerin kehittämä käsite. Lerner tarkoitti funktionaalisella rahoituksella ajatustapaa, jossa kaikkia julkisen vallan fiskaalisia toimenpiteitä arvioidaan niiden suorien seurausten perusteella. Toisin sanoen julkista kulutusta, verotusta, keskuspankin luototusoperaatioita ja valtion velkakirjojen liikkeellelaskua pyritään funktionaalisen rahoituksen teoriassa analysoimaan niiden todellisen funktion näkökulmasta.

Tavanomaisesti ajatellaan, että valtiot keräävät tulonsa verotuksen avulla. Funktionaalisen rahoituksen näkökulmasta näin ei kuitenkaan ole. Kaikki modernit valtiot ottavat vastaan maksuja ainoastaan omassa valuutassaan. Valtiot taas itse laskevat liikkeelle omaa valuuttaansa – nykyjärjestelmässä tästä vastaavat yleensä valtioiden keskuspankit. Kaikki liikkeellä oleva valuutta on siis peräisin valtiolta itseltään. Näin ollen on virheellistä ajatella, että valtio tarvitsisi verotusta tai velkakirjojen myyntiä yksityisille markkinoille tulojen keräämiseen. Rahapoliittisesti suvereenilla valtiolla on käytössään aivan niin paljon omaa valuuttaansa kuin se tarvitsee.

...

Funktionaalisessa rahoituksessa olennaista on se, että julkinen kulutus lisää kierrossa olevia rahavirtoja ja verotus taas vähentää niitä. Näin ollen taantumatilanteessa pitäisi lisätä julkista kulutusta verotuloista riippumatta. Funktionaalisen rahoituksen teoria auttaa meitä ymmärtämään, että rahapoliittisesti suvereenit valtiot eivät ole tuloriippuvaisia.

[Kimmo Pirkkala]

En ole hakoteillä. Totean vain mihin setelipainatus johtaa.

Olen myös sitä mieltä, että funktionaalinen rahoitus (oli sen jalo ajatus ja periaate mikä hyvänsä) on työkalu, joka antaa poliitikoille eväät tuhota talous vieläkin perusteellisemmin kuin nykyisillä menetelmillä. Lyhyen tähtäimen hyödyt voittavat pitkän tähtäimen haitat, oli epäsuhta miten suuri tahansa. Jos poliitikolla on mahdollisuus olettaa lisäävänsä kannatustaan syömällä tänään ensi viikon eväitä, hän tekee niin.

[Bill Milton Hicks Friedman]

En ole hakoteillä. Totean vain mihin setelipainatus johtaa.

Olen myös sitä mieltä, että funktionaalinen rahoitus (oli sen jalo ajatus ja periaate mikä hyvänsä) on työkalu, joka antaa poliitikoille eväät tuhota talous vieläkin perusteellisemmin kuin nykyisillä menetelmillä. Lyhyen tähtäimen hyödyt voittavat pitkän tähtäimen haitat, oli epäsuhta miten suuri tahansa. Jos poliitikolla on mahdollisuus olettaa lisäävänsä kannatustaan syömällä tänään ensi viikon eväitä, hän tekee niin.

Mikäänhän ei tälläkään hetkellä estä Suomen eduskuntaa päättämästä markkaan siirtymisestä ja setelipainon käynnistämisesta - miksi näin ei siis tapahdu?

Julkisen vallan rahantuhlaus ei ole funktionaaliseen rahoitukseen liittyvä ongelma, vaan edustukselliseen demokratiaan liittyvä ongelma. Sama ongelma liittyy toki  kaikkiin muihinkin valtiomuotoihin diktatuurista suoraan demokratiaan.

Kuten todettu - kaikki valtion rahoitus tulee jokatapauksessa keskuspankista joko suoraan tai mutkan kautta. Tähän liittyy kysymys, että onko keskuspankki itsenäinen toimielin. Jos on itsenäinen toimielin, niin keskuspankin johto voi vapaasti päättää paljonko se valtiolle lainaa ja/tai millä korolla/ehdoilla eli funktionaalinen rahoitus ei aina riipu pelkästään poliitikkojen tuhlausvimmasta.

En ole hakoteillä. Totean vain mihin setelipainatus johtaa.

Jos raha ja talous blogisteihin on uskomista, niin olet hakoteillä:

Siitä huolimatta, että pidämme Weimarin tasavallan ja Zimbabwen esimerkkejä poikkeustapauksina, on meillä varsin tarkka kuvaus molempien maiden inflaatio-ongelmista. Kummassakaan tapauksessa inflaatio ei ole seurannut "rahan painamisesta", kuten usein kuvitellaan. Molemmissa tapauksissa on ollut kyse tuotantojärjestelmän romahduksista.

Suora keskuspankkirahoitus on ainoastaan tapa lisätä julkista kulutusta. "Rahan painaminen" ei siis ole ratkaisu itsessään, vaan julkinen kulutus on. Julkisen kulutuksen lisääminen lisää kuluttajien käytettävissä olevia tuloja. Yritykset voivat reagoida kuluttajien lisääntyneisiin tuloihin joko nostamalla hintoja tai laajentamalla tuotantoaan. Jos markkinoilla on edes jonkinlaista kilpailua, suosivat yritykset yleensä tuotannon laajentamista. Nostamalla hintoja ne häviäisivät nopeasti markkinaosuuksia. Näin ollen normaalitapauksessa julkisen kulutuksen lisääminen laajentaa kokonaistuotantoa ja parantaa työllisyyttä, vaikka hintataso samalla nousisikin hiukan.

[jka]

Kanadan veronaksajien liitto kirjoittaa BoC:n velanannosta. Siinä mm. todetaan, että 70-luvulla BoC osti valtion velkoja ja inflaatio lähti laukkaamaan. Siinä myös todetaan, että keskuspankkirahoituksella on taipumus johtaa holtittomaan rahan käyttöön. Nykyään BoC:n inflaatiotavoite on 1-3% eli se ei työnnä kovin paljon rahaa markkinoille valtion lainoituksen kautta.

No tuolla esimerkillä ei ole taas minkäänlaista relevanssia tässä keskustelussa. Jos Kanadan keskuspankki sai 70-luvulla inflaation laukkaamaan tuon mukaan huimat 10% niin ihan tiedoksi, että pelkästään Suomessa inflaatio oli samaan aikaan 15-20% ihan ilman keskuspankin rahan painamistakin. Öljykriisi nosti tuohon aikaan perusinflaation koko maailmassa yli 10%. Eli Kanada pärjäsi näissä olosuhteissa tuon mukaan erinomaisesti.

Toisekseen tässä puhutaan funktionaalisesta rahoituksesta. Mikään eimerkki yli 20 vuoden takaa ei ole relevantti. Niinkuin moneen kertaan on jo sanottu niin taloudessa ei koskaan ennen ole ollut käyttämätöntä tuotantoptentiaalia kuin vasta nyt.

Funktionaalisen rahoituksen esimerkkejä pitää siis hakea ihan muualta ja ne löytyvätkin sellaisista banaanivaltioista kuten Zimbabwe, Bolivia ja Chile, jotka kaikki ovat kokeilleet setelipainatusta romuttaen rahansa arvon kokonaan.

Myöskään mitkään kokemukset kehitysmaista ei ole relevantteja. Kehitysmaissa ei ole käyttämätöntä tuotantopotentiaalia edelleenkään. Tämä pätee ainoastaan teollistuneisiin länsimaihin ja niissäkin ehkä sanoisiko vasta vuoden 2000 jälkeen. Eli et löydä minkäänlaisia esimerkkejä historiasta, jossa tätä olisi kokeiltu. Kanada on ainoa teollistunut länsimaa joka on edes osin tällä tiellä vuoden 2000 jälkeen. Samoin Japani, USA ja euroalue on de facto keskuspankkirahoituksessa. Missään näissä maista ei ole inflaatiosta tietoakaan. Nämä ovat ainoita relevantteja esimerkkejä tässä keskustelusssa. Mitkään muut esimerkit historiassa ei ole relevantteja. Ihan turha vedota enää Zimbabween. Tämä ei tuo mitään lisäarvoa tähän keskusteluun.

[Bill Milton Hicks Friedman]

No tuolla esimerkillä ei ole taas minkäänlaista relevanssia tässä keskustelussa. Jos Kanadan keskuspankki sai 70-luvulla inflaation laukkaamaan tuon mukaan huimat 10% niin ihan tiedoksi, että pelkästään Suomessa inflaatio oli samaan aikaan 15-20% ihan ilman keskuspankin rahan painamistakin. Öljykriisi nosti tuohon aikaan perusinflaation koko maailmassa yli 10%. Eli Kanada pärjäsi näissä olosuhteissa tuon mukaan erinomaisesti.

Kanadan inflaatio perustui keskuspankkirahoitukseen, Suomessa devalvoitiin. Molemmat politiikat ovat huonoja.

Kun olet kerran noin hyvin perillä talouden mekanismeista, niin olisin kiinnostunut näkemään kattavan esityksen politiikasta, jota kannatat ja joka toimii. Siis sellaisen oikeasti perustellun ja mahdollisesti jopa lähdeviitteitä sisältävän hahmotelman.

Olisin myös kiinnostunut kuulemaan vasta-argumenttisi tälle:

Siitä huolimatta, että pidämme Weimarin tasavallan ja Zimbabwen esimerkkejä poikkeustapauksina, on meillä varsin tarkka kuvaus molempien maiden inflaatio-ongelmista. Kummassakaan tapauksessa inflaatio ei ole seurannut "rahan painamisesta", kuten usein kuvitellaan. Molemmissa tapauksissa on ollut kyse tuotantojärjestelmän romahduksista.

...

Zimbabwessa taas Robert Mugaben maareformien jälkeen maan maataloustuotanto romahti vain murto-osaan entisestä. Pienetkin palkat ja vähäinen julkinen kulutus riittivät synnyttämään alati kasvavan inflaation, koska käytännössä kaikki kuluttajien tulovirrat siirtyivät suoraan hintoihin. Kummassakaan maassa talouden kokonaistuotanto ei pystynyt kasvamaan, koska koko tuotantorakenne oli romutettu.

Kummassakaan tapauksessa "rahan painaminen" ei ollut hyperinflaation alkuperäinen syy.

[jka]

Kanadan inflaatio perustui keskuspankkirahoitukseen, Suomessa devalvoitiin. Molemmat politiikat ovat huonoja.

Devalvoitiinko USA:ssakin? USA:ssa inflaatio oli 70-luvulla parhaimmillaan myös 15%. Kanada pärjäsi setelirahoituksellaan paremmin kuin USA jopa tilanteessa, jossa suurin inflaatiopaine tuli öljystä jonka kauppa käytiin vieläpä USA:n omassa valuutassa.

Nämä maat ovat (olivat) kehitysmaita juuri sen takia, että he harrastavat setelipainatuspolitiikka ilman mitään järkevää taloudenpitoa. Suomestakin tulisi samanlainen kehitysmaa jos lähtisimme funktionaaliseen rahoitukseen.

Vai, että kehitysmaat ovat kehitysmaita sen takia, että painavat seteleitä ja Suomesta tulee ihan samoin kehitysmaa? Alkaa sinun talousteoreettiset päätelmät vetää melkoisia mutkien oikaisuja. Pidetäänpä tämä keskustelu nyt edes sen verran järkevällä tasolla, ettei sentään tällaisia aleta vakavalla naamalla esittämään keskusteltaessa funktionaalisesta rahoituksesta.

Voit toki jatkaa unelmointiasi siitä, että kaikki tehtäisiin Suomessa toisin emmekä törmäisi samoihin ongelmiin, joihin joka ikinen setelirahoittajamaa on törmännyt. Omalta osaltani pidättäydyn realismissä. Realismi sanoo, että pannukakuksi useaan kertaan todettu setelirahoituspolitiikka ei toimi Suomessakaan.

Jos pidättäydytään realismissa niin realismia on nimeomaan se, että sekä Japani, että USA, että euroalue rahoittaa suuren osan jukisesta kulutuksestaan jo nyt keskuspankista. Et ole kommentoinut tätä realismia mitenkään. Sinun mukaan kaikkien pitäisi siis olla jo nyt kehitysmaita. Onko nykyinen setelirahoitus osoittautunut pannukakuksi? Mitkä olisi vaihtoehdot pelkästään nykyiselle setelirahoitukselle?

[ikuturso]

Julkisen vallan rahantuhlaus ei ole funktionaaliseen rahoitukseen liittyvä ongelma, vaan edustukselliseen demokratiaan liittyvä ongelma.

Amen for that.

Kanadan inflaatio perustui keskuspankkirahoitukseen, Suomessa devalvoitiin. Molemmat politiikat ovat huonoja.

Kun olet kerran noin hyvin perillä talouden mekanismeista, niin olisin kiinnostunut näkemään kattavan esityksen politiikasta, jota kannatat ja joka toimii. Siis sellaisen oikeasti perustellun ja mahdollisesti jopa lähdeviitteitä sisältävän hahmotelman.

Kannatetaan.

Oli se sitten suomen tai euroopan talouskriisiketju tai mikä tahansa talousketju, jäsen hkanime yleensä tietää paremmin kuin muut, mitä vikaa missäkin talousmallissa on. En ole vielä missään nähnyt perusteltua kokonaisnäkemystä, millaista taloudenpitoa ja finanssipolitiikkaa jäsen hkanime kannattaisi.
Foorumilla on esitetty jos jonkinlaisia vaihtoehtoja Suomen ja euroalueen nykymenoon, mutta kaikissa vaihtoehdoissa on hkanimen mukaan vikaa. Lainoja ei voi jättää maksamatta, koska ei vaan voi. Rahaa ei voi painaa, koska Zimbabwe. Julkista sektoria ei voi rahoittaa, koska poliitikot paisuttaisivat julkisen sektorin. Teollisuuttakaan ei voi rahoittaa, koska epäoikeudenmukaisuus.

Kuitenkin kaikkea ylläolevaa tapahtuu euroalueella tällä hetkellä, ja niillä elvytetään käytännössä Kreikkaa. Lainoja akordoidaan ja EKP ostaa tarvittaessa rajatta katteettomia Kreikan velkapapereita. ERVV:n kautta pumpataan Kreikalle rahaa, jotta siellä pyörii perus infrastruktuuri, ja euroalue on täynnä tekesin tapaisia teollisuuden rahoittajia, ja Ranskakin 30% telakkaosuudella juuri junaili ison risteilijätilauksen itselleen. Ylläolevat eivät ole siis utopiaa, vaan euroalueella käytössä olevia instrumentteja, jotka tällä hetkellä hyödyttävät melkein kaikkia muita paitsi Suomea. Jos nyt näitä instrumentteja vaikkapa esittää Suomen talouden pelastamiseksi vaikka omalla markalla, on tuloksena katastrofi, hyperinflaatio ja Zimbabwe.

En halua haastaa riitaa, mutta kysyn kohteliaimmin, jotta voisiko jäsen hkanime kiteyttää jonkun konkreettisen mallin, jolla Suomi ja ehkä euroaluekin saataisiin ylös suosta? Ja "minähän olen sanonut, että..." ei kelpaa vastaukseksi. Olet lähinnä torpannut muiden ideoita, mutta nyt saat ihan rauhassa esittää mallin, jolla Suomi nousee suosta. Olen kuulolla.

-i-

[Bazarov]

Selattuani keskustelun nopeasti läpi en nähnyt kenenkään vielä linkkaavan tätä:
http://areena.yle.fi/radio/1736504

Raha ja talous -blogin kirjoittajat Politiikkaradiossa puhumassa täystyöllisyydestä. Funktionaalista rahoitusta ei manittu nimeltä, mutta aihe sivuaa sitä vahvasti.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Jep jep...

[jka]

Jos pidättäydytään realismissa niin realismia on nimeomaan se, että sekä Japani, että USA, että euroalue rahoittaa suuren osan jukisesta kulutuksestaan jo nyt keskuspankista. Et ole kommentoinut tätä realismia mitenkään.

Ratkaisu velkaongelmaan ei tietenkään ole setelien painaminen vaan fiskaalinen kuri. Eihän sen sen vaikeampi asia ole. Ihan perus talouden tietämyksellä asia saadaan kuntoon: kulutetaan korkeintaan sen verran kun tienataan. Olet varmaan kuullut tästä vaihtoehdosta joskus?

Jos oletetaan, että meillä olisi fiskaalinen kuri, jossa on edelleen sama poliittinen ongelma kuin kaikissa muissakin malleissa. Mutta unohdetaan nyt tuo ja oletetaan, että tuollainen utopia saavutetaan kuin fiskaalinen kuri.

Mitä tuo tarkoittaisi käytännössä tällä hetkellä? Tarkoittasi, että potkit julkiselta sektorilta ainakin 15% työvoimasta pihalle. Eli n. 100.000 työtöntä entisten 200.000 lisäksi. Kerrannaisvaikutuksineen työttömiä tulisi vielä enemmän. Varovasti arvioiden työttömyysaste olisi vähintään 15-18%. BKT laskisi 15 miljardia ja valtion budjetti 8 miljardia ja kuntien budjetti 7 miljardia. No, nyt meillä on fiskaalinen kuri. Mitä sitten? Talouden tuotantopotentiaali on entistä huonommassa käytössä. Onko tilanne mielestäsi parantunut nykyisestä? Jos ei ole niin miten ajattelit tämän uuden tilanteen korjata?

[ikuturso]

En halua haastaa riitaa, mutta kysyn kohteliaimmin, jotta voisiko jäsen hkanime kiteyttää jonkun konkreettisen mallin, jolla Suomi ja ehkä euroaluekin saataisiin ylös suosta? Ja "minähän olen sanonut, että..." ei kelpaa vastaukseksi. Olet lähinnä torpannut muiden ideoita, mutta nyt saat ihan rauhassa esittää mallin, jolla Suomi nousee suosta. Olen kuulolla.

On aika erikoista ettet vieläkään ole hahmottanut mikä kantani on näissä asioissa vaikka olen kirjoittanut ainakin kymmeniä viestejä asiasta. Ongelmasi on ilmeisesti ymmärtämisen puute.

Olen sanonut monta kertaa monella eri tavalla, että kannatan fiskaalista kuria missä valtio pitää budjettinsa balanssissa ja otta lainaa korkeintaan tilapäisesti. Lisäksi olen todennut useasti, että työmarkkinat pitäisi uudistaa niin, että saadaan ihmisiä töihin eikä palkkakustannukset karkaa pilviin. Yksityiskohtaisempia kantojani voit lukea muista ketjuista.

Suomen talous on hoidettu niin huonosti, että sen korjaaminen on oikeastaan aika helppoa. Kyse on vain paskojen päätösten perumisesta. Olen jo muissa ketjuissa esittänyt mistä voidaan karsia ilman suurempia ongelmia. Laajempiakin rakenteelisia muutoksia voitaisiin tehdä pidemmällä aikajäntellä.
Kiteytetysti, niin Suomen pitäisi palata sosialismista markkinatalouteen. Sosialistinen tukiaispolitiikka ei vaan toimi eikä se korjaannu devalvoinneilla ja setelipainatuksella. Tukiaispolitiikan ongelmat korjataan vain lopettamalla tukiaispolitiikka. Simple as that.

Jep jep...

Fiskaalinen kuri ja markkinatalous maksavat 80 miljardin velkamme ja Kreikan 300 miljardin velat pois?

Helppoa kuin heinänteko.

Kirjoitit yli 20 riviä lähes yksinomaan öyhötystä. Kolme kertaa mainitsit, että olet aikaisemmin sanonut ja että ajatuksesi löytyy muista ketjuista leikkauslistoineen.

Jos homma on niin helppoa kuin tuossa väität, niin olisit tuolla kirjoituseffortilla jo kertonut meille miten se hoidetaan. Meidän ymmärryskykymme aliarviointi ja käsky katsoa muista ketjuista on sangen epäkohtelias vastaus selvään kysymykseen. Jos olet mielestäsi niin monta kertaa niin monessa ketjussa kertonut visiosi talouden kuntoonsaattamisesta, niin miksi kukaan täällä ei tunnu tietävän tuota visiotasi? Sata hajatelmaa homman laajassa viestiavaruudessa pitäisi olla lukijoille itsestään selvää, mutta itse et sitä kykene 20 riviin laittamaan?

Olet tässä ketjussa kirjoittanut tähän mennessä 20 viestiä, eli noin joka viides viesti on sinun. Riivit ja raavit auki oikein- ja väärinkäsittäen tätä funktionaalisen rahoituksen ydintä, mutta itse tarjoat vastauksen vain kahdella fraasilla: Fiskaalinen kuri ja markkinatalouden palauttaminen. Pitäisiköhän näistä avata uusi ketju, jolloin saisit selventää meille ihan juurta jaksain, millä toimilla fiskaalisella kurilla ja markkinatalouden palauttamisella:
-maksetaan valtion velat pois
-nostetaan Suomen teollisuuden kilpailukykyä
-lisätään vientiä
-pienennetään julkista sektoria kasvattamatta työttömyyttä
-saadaan valtiolle lisää rahaa hoitaa vanhustenhuolto, sairaanhoito, poliisi, puolustuskyky edes tyydyttävällä tavalla
-luodaan yrittäjyyttä
-luodaan lisää työpaikkoja??

Voisit laittaa ne ihan yhteen viestiin, niin meidän ei tarvitsisi niitä muista keskusteluista käydä haalimassa.

Ja jälleen kerran "Jos ette ymmärrä mitä nämä asiat tarkoittavat, niin ette tiedä mitään talouden perusteista" ei ole oikea vastaus. Nuo pari fraasiasi ovat ihan yhtä hyviä, kuin seuraava esimerkki:
-Miten Suomen valtiontalous laitetaan kuntoon?
-Helppoa. Tietenkin hoitamalla valtiontaloutta oikein
-Miten sitä hoidetaan oikein?
-Jos sinun pitää kysyä tuollaista perustavaa laatua olevaa asiaa, sinulle on turha selittää enempää.

-i-

[Bill Milton Hicks Friedman]

Olen sanonut monta kertaa monella eri tavalla, että kannatan fiskaalista kuria missä valtio pitää budjettinsa balanssissa ja otta lainaa korkeintaan tilapäisesti.

Olet tässä ketjussa kirjoittanut tähän mennessä 20 viestiä, eli noin joka viides viesti on sinun. Riivit ja raavit auki oikein- ja väärinkäsittäen tätä funktionaalisen rahoituksen ydintä, mutta itse tarjoat vastauksen vain kahdella fraasilla: Fiskaalinen kuri ja markkinatalouden palauttaminen. Pitäisiköhän näistä avata uusi ketju...

Kannatan tätä uuden ketjun avaamista hkanimen kootuille selityksille. Näin hänen ei tarvitse spämmätä asiallisia ketjuja. Itse tulin siihen johtopäätökseen, että hkanimen avatar kertonee jotain lukijoille hänen keskustelutyylistään/-tavoitteistaan...

[jka]

Ei se ole mitään utopiaa. Vielä 2000-luvun alkupuolella voisi sanoa, että Suomessa oli kohtalainen fiskalinen kuri. Monella maalla on sitä edelleen taantuma huomioonottaen. Fiskaalinen kuri on mahdollinen ihan reaalimaailmassa ja jopa demokratiassa. Sensijaan setelinpainatuspolitiikka ei ole toiminut koskaan missään. Ei sen koommin demokratiassa kun diktatuurissakan. Miksi tällaista optiota pitäisi silloin edes harkita?!

Fiskaalisella kurilla ei ole mitään tekemistä niillä ongelmilla joita teollistuneet länsimaat ovat kohdanneet ja kohtaavat tulevaisuudessa. Tästä on loistava vertailukohta ihan naapurissa.

Ruotsi on jatkanut tätä vielä 1990-luvulla nähtyä fiskaalista kuria. Ruotsin budjetit ovat olleet 2000-luvulla järjestään ylijäämäisiä ja Ruotsin valtion velka on pienentynyt koko 2000-luvun toisin kuin melkein minkä tahansa muun teollistuneen länsimaan. Mutta tästä huolimatta Ruotsissa ei menne niiden ongelmien suhteen jotka ovat teollistuneiden länsimaiden todellisia ongelmia yhtään paremmin. Ruotsin teollisuustuotanto supistuu ja työttömyys kasvaa ihan samaa tahtia kuin Suomenkin. Fiskaalinen kuri ei ratkaise sitä ongelmaa, että meidän teollisuustuotannollisen työn tuottavuus ei ole enää kilpailukykyinen, eikä se tule sitä enää koskaan olemaankaan.

Jos haluamme, että 20% työvoimasta tekee jotain muutakin kuin makaa sohvalla, niin mikään perinteinen talouspoliittinen ratkaisu ei tähän enää nykymaailmassa tehoa. Ei varsinkaan fiskaalinen kuri. Funktionaalisen rahoituksen kautta tähän ongelmaan voitaisiin mahdollisesti löytää ratkaisu.